<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja: Mika Nissinen <\/strong>(OTT, vero-oikeuden apulaisprofessori 1.8.25 alk., dosentti)<\/p>\n\n\n\n Perint\u00f6verokeskustelu on j\u00e4lleen noussut pinnalle vaalien alla. Valitettavasti entiseen tapaan eniten mediatilaa tuntuvat saavan n\u00e4kemykset, jotka ovat oman intressin pohjalta esitettyj\u00e4 pistem\u00e4isi\u00e4 perusteluja. Sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n vikaa ja on jopa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 sek\u00e4 inhimillist\u00e4, ett\u00e4 perint\u00f6veron\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n itselle t\u00e4rkeist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista. Ongelmalliseksi se muuttuu, jos keskustelu alkaa h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian kokonaisymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Perint\u00f6veron olemassaolokeskustelussa on kyse hyvin perustavanlaatuisesta asiasta, yhden verolajin s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 tai poistamisesta. Kokonaisen verolajin olemassaolon pohdinta tulee tapahtua perinpohjaisemmin kuin esimerkiksi yksitt\u00e4isen veroprosenttiasteikon hienos\u00e4\u00e4d\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Kasvuty\u00f6ryhm\u00e4n raportissa<\/a> ehdotettiin, ett\u00e4 perint\u00f6vero korvattaisiin luovutusvoittoverolla, joka on aikaisemminkin esiin nostettu vaihtoehto asiassa. Kun katsotaan ty\u00f6ryhm\u00e4n perusteluja, ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4n ainoa (?) akateemisen yhteis\u00f6n edustaja Mika Maliranta<\/strong> (taloustieteilij\u00e4, professori) j\u00e4tti raporttiin eri\u00e4v\u00e4n mielipiteen. Malirannan mukaan tutkimuskirjallisuus ei anna perusteita uskoa, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdottama muutos edist\u00e4isi ty\u00f6ryhm\u00e4n toimeksiannon tavoitteita. Malirannan kanta on sama kuin suomalaisten ja ulkomaalaisten kansantalouden tutkijoiden enemmist\u00f6 t\u00e4st\u00e4 asiasta. Malirannan viittaus olemassa olevaan (tutkimus)tietoon riitt\u00e4nee jo osoittamaan, ett\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n perusteluja ei ole kokonaisvaltaisesti tarkasteltu aikaisempaan tietoon n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n Talouden kasvun jarrun\u00e4k\u00f6kulma ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n perint\u00f6veroa koskeva, koska kaikki verot yleisesti vaikuttavat talouteen. Maksetut veroeurot ovat aina poissa esimeriksi toimijan omista investoinneista, sijoituksista ja kulutuksesta. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s verojen nimenomainen luonne: verot ovat maksu yhteiskunnan olemassaolosta<\/a>, jotka samalla tukevat ja joskus lopulta jopa kasvattavat taloutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin v\u00e4lillisesti. Taloudellista kasvua tukevia verotustoimenpiteit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 muutenkin kuin poistamalla yksitt\u00e4inen verolaji. Jos verokevennyksi\u00e4 halutaan, kannattaisiko n\u00e4it\u00e4 kohdentaa esimerkiksi aktiivisen toiminnan kannustamiseen, eli palkkaan ja yritystoimintaan? Esimerkiksi vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakangas<\/strong> on korostanut vanhaan taloustieteilij\u00f6iden teoriaan pohjautuvan staattisen varallisuuden kohtuullisen verotuksen ja dynaamisen toiminnan matalan verotuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 perint\u00f6verokeskustelun yhteydess\u00e4 yli kymmenen vuotta sitten (Kauppalehti 2014\u201310: Perint\u00f6- ja lahjavero pit\u00e4\u00e4 korjata elinkelpoiseksi).<\/p>\n\n\n\n Kasvuty\u00f6ryhm\u00e4n raportissa ei pyritt\u00e4ne ratkaisemaan niin sanottua lukituskysymyst\u00e4, jos perint\u00f6vero poistettaisiin. Nykyisess\u00e4 luovutusvoittoverotuksessa omaisuuden arvonnoususta maksetaan veroa vasta kun omaisuus myyd\u00e4\u00e4n. Jos omaisuutta ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskaan myyt\u00e4isi, vaan se jaettaisiin aina uudestaan sukupolvelta toiselle, ei omaisuuden arvonnousuun kohdistuisi koskaan luovutusvoittoverotusta (ikuisesta lukitusvaikutuksesta, ks. esimerkiksi vero- ja kauppaoikeuden professori Matti Kukkosen<\/strong> v\u00e4it\u00f6skirja<\/a>). On jossain m\u00e4\u00e4rin vaikea puhua perint\u00f6veron \u201dkorvaamisesta\u201d, jos verotuksen realisoituminen toisessa verolajissa ei kaikissa tilanteissa toteutuisi? Kyse ei edes ole \u201dkorvaamisesta\u201d: Malirannan eri\u00e4v\u00e4n mielipiteen mukaisesti perint\u00f6verolla ja luovutusvoittoveroilla on eri veropohjat ja nykyisell\u00e4\u00e4n ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan verotuksen kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Samalla on my\u00f6s tunnistettava, ett\u00e4 taloustieteellisill\u00e4k\u00e4\u00e4n mittareilla ei voitane varmuudella ennustaa aina sit\u00e4, miten ihmiset lopulta k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t. Uutisissa on todettu, \u201dekonometriset mallit eiv\u00e4t yleens\u00e4 ota huomioon, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oma, ty\u00f6voima tai ty\u00f6panos voivat siirty\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tutkittavasta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ulos\u201d (Bj\u00f6rn Wahlroos<\/strong>, HS 28.2.2025<\/a>). Kiinte\u00e4\u00e4 omaisuutta lukuun ottamatta Suomen perint\u00f6veron voi nykyisell\u00e4\u00e4nkin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kun perinn\u00f6n j\u00e4tt\u00e4j\u00e4 ja saaja muuttavat pois Suomesta. Uhkakuvia teht\u00e4ess\u00e4 on kuitenkin samalla tunnistettava, ett\u00e4 nykyisest\u00e4kin mahdollisuudesta huolimatta perint\u00f6- ja lahjavero on tuottanut edelleen veroeuroja yhteiskunnalle (1,25 miljardia euroa vuonna 2024). Kaikki eiv\u00e4t ole jostain syyst\u00e4 valmiita muuttamaan pois perint\u00f6veron v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Ihmisten valintoihin vaikuttavat taloudellisten syiden lis\u00e4ksi ihmisen henkil\u00f6kohtaiset arvot, moraali, perhe yms. syyt. Esimerkiksi turvallisuudella ja taloudellisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n vakaudella<\/a> voi olla syit\u00e4 siihen, ett\u00e4 uhkakuvista huolimatta kohtuullisen moni on lopulta valmis j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen, rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaa<\/a>. Maasta pois muuttamista ja maahan takaisin muuttamista ei tule my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olettaa aina pelk\u00e4ksi verosuunnitteluksi. Syyn\u00e4 voivat aidosti olla my\u00f6s ty\u00f6-, perhe, tai esimerkiksi miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n ilmastoalueeseen liittyv\u00e4t syyt.<\/p>\n\n\n\n Jos perint\u00f6veron poistolla olisi tarkoitus houkutella esimerkiksi rikkaita takaisin Suomeen, tehokkaampi vaihtoehto saattaisi olla matalampi tuloverotus, tai esimerkiksi erilaiseen sijoitustoimintaan liittyv\u00e4t verovapaudet. Malleja ja vaihtoehtoja rikkaiden, investointien, p\u00e4\u00e4omien, osaajien yms. houkuttelemiseksi valtioon on olemassa lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4, joita Suomellakin on jo nykyisell\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4linen verosuunnittelumahdollisuus ei poistu verolajeja poistamalla, se ainoastaan siirtyy j\u00e4ljell\u00e4 oleviin verolajeihin. Samalla tavalla esimerkiksi Suomen luovutusvoittoveroa on jo nyt mahdollista suunnitella my\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla esimerkiksi muuttamalla toiseen valtioon sopivassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa, jota on jossain m\u00e4\u00e4rin jopa helpompi hallita suhteessa kuolemanhetken, tai perinn\u00f6nj\u00e4tt\u00e4j\u00e4n ja perillisen yhteisen j\u00e4rjestelyn edellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n perint\u00f6verosuunnitteluun. Jos perint\u00f6vero poistettaisiin, nykyisen kaltaisessa luovutusvoittoverotuksessa verovapaus ei aina edes edellytt\u00e4isi Suomesta pois muuttamista, jos peritt\u00e4v\u00e4\u00e4n omaisuuteen soveltuisi aikanaan oman asunnon luovutusvoiton verovapaus. My\u00f6s luovutusvoittoverotusta tulisikin tarkastella riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella.<\/p>\n\n\n\n Perint\u00f6veron poistaminen edellytt\u00e4isikin siis monia nykyisi\u00e4 pohdintoja syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 analyysia my\u00f6s oikeudellisesti tarkasteltuna. Samalla on syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 edell\u00e4 todetut j\u00e4rjestelyt ovat yksinkertaistettuja esimerkkej\u00e4. Verotuksen lopputulokseen vaikuttaa muun muassa omaisuuden muoto (kiinte\u00e4 tai irtain) sek\u00e4 valtioiden verotusoikeuden laajuuteen, sen kestoon sek\u00e4 niiden jakamiseen liittyv\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely (exit tax -s\u00e4\u00e4ntely, verosopimukset jne.).<\/p>\n\n\n\n K\u00e4ynniss\u00e4 olevasta keskustelusta sivurooliin on j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s moni muu perint\u00f6veron olemassaoloon liittyv\u00e4 ulottuvuus. Perint\u00f6verotuksen yhten\u00e4 tarkoituksen on tasata varallisuuden siirtymist\u00e4 yhteiskunnassa. Perint\u00f6vero on tuloeroihin liittyv\u00e4n keskustelun per\u00e4lauta tasata varallisuutta sen j\u00e4lkeen, kun tulonsaaja itse ei en\u00e4\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuluttaa saamiaan tuloja ja niiden avulla ker\u00e4tty\u00e4 varallisuutta. Jos t\u00e4llainen per\u00e4lauta poistetaan, keskustelu tuloerojen hallinnalle esimerkiksi ansiotuloverotuksen voimakkaammalla progressiolla ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ainakaan v\u00e4hene. Perint\u00f6veron poistamisen sijaan olisiko perustellumpaa turvata aktiiviseen tulonhankkimistoimintaan liittyv\u00e4\u00e4 kannustavuutta tarkoituksenmukaisella ansio- ja yritystulon verotuksella? Kysymys on osaltaan siit\u00e4, miten verotus jakautuu oikeudenmukaisesti eri verovelvollisten v\u00e4lille, ja miss\u00e4 verotuksen painopisteet ja verotuksen kokonaisvaltaisuus ovat mm. tulon hankkimisen ja varallisuuden siirtymisen osalta (eri verolajit).<\/p>\n\n\n\n Perint\u00f6verotukseen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia on huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4, joita eri vuosina on esitetty, ja jotka toki edellytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulmien kriittist\u00e4 tarkastelua muun muassa kokonaisvaltaisen tarkastelun n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 siksi, ett\u00e4 n\u00e4kemykset voivat olla ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Esimerkkej\u00e4 perint\u00f6verokeskustelusta:<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnalle kuuluvan vastuullisen verotuksen lis\u00e4ksi vastuu on my\u00f6s toimijoilla ja muun muassa yleisell\u00e4 varallisuus- ja perint\u00f6suunnittelulla: mist\u00e4 (peritt\u00e4v\u00e4) omaisuus muodostuu, ja sis\u00e4lt\u00e4isik\u00f6 se my\u00f6s mm. likvidej\u00e4 varoja. Varallisuuden niin salliessa, perillisille voidaan pyrki\u00e4 turvaamaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 likviditeetti\u00e4 perint\u00f6veron maksuun. T\u00e4t\u00e4 voidaan toteuttaa esimerkiksi antamalla alle 5 000 euron verovapaita lahjoja kolmen vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n\n\n\n On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n perint\u00f6- ja lahjaverolaki pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita lahjoja, joista lahjaveroa ei suoriteta. Lahjaveroa ei makseta muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4 maksaa toisen puolesta p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 kasvatukseen, koulutukseen tai elatukseen liittyvi\u00e4 menoja, jos lahjansaaja ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lahjoitettua m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 muihin tarkoituksiin. T\u00e4llaisiksi menoiksi on katsottu muun muassa erilaiset el\u00e4misen kulut, opiskelumaksut, kasvatus-, koulutus, harrastusmenot ml. tavanomaiset harrastusv\u00e4lineet, vuokra, koulukirjat, ruokaostokset, h\u00e4\u00e4juhlakulut ja lakis\u00e4\u00e4teinen opintolaina<\/a>. Lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 opintolainaa voi maksaa esimerkiksi lapsen puolesta enimmill\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4tuhansia euroja ilman lahjaveroseuraamuksia<\/a>. N\u00e4m\u00e4 edut antavat nykyisell\u00e4\u00e4n kohtuullisen monipuolisen mahdollisuuden tukea esimerkiksi lapsia ilman lahjaveroseuraamuksia, jolloin lahjansaaja voi sijoittaa tai s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 mahdollisia omia tuloja edell\u00e4 mainittujen menojen sijaan. Samalla on toki tunnistettava, ett\u00e4 lahjat voivat vaikuttaa yhteiskunnan tarjoamiin sosiaalitukiin, kuten esimerkiksi toimeentulotukeen. Perint\u00f6veroon liittyv\u00e4\u00e4 kokonaisuutta ja eri tilanteita ei tule siksi ajatella liian yksioikoisesti. Eri ulottuvuudet ovat t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa osana perint\u00f6verokeskustelua.<\/p>\n\n\n\n Usein perint\u00f6veron ongelmallisuutta esitet\u00e4\u00e4n esimerkiksi yksitt\u00e4isen perint\u00f6tilanteen asunnon myyntihaasteilla muuttotappiokunnassa, perint\u00f6veron yhteiskunnallisten syiden ollessa kokonaisvaltaisemmissa n\u00e4k\u00f6kulmissa. My\u00f6s monia muita yksitt\u00e4isi\u00e4, niin sanottuja tyyppitilanteita on olemassa, joissa perint\u00f6vero aiheuttaa haasteita. Perint\u00f6veroon koettujen haasteiden poistamiseen on mahdollista etsi\u00e4 kevyempi\u00e4 ratkaisuja kuin koko verolajin poistaminen. Perint\u00f6veroa voidaan aina kehitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perint\u00f6veron maksuaikaa, korottamalla alarajaa, tunnistamalla alaik\u00e4isiin ja leskeen kohdistuvat tilanteet, tai kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 arvonm\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 ja erilaisia perint\u00f6verohuojennuksia, my\u00f6s jo olemassa olevan sukupolvenvaihdoshuojennuksenkin osalta. Vastaavasti, viime aikoina ei ole puhuttu niink\u00e4\u00e4n koko osinkotulojen verotuksen poistamisesta, vaan l\u00e4hinn\u00e4 sen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja parantamisesta. Toki joskus verotuksen tai tietyn verolajin kehitt\u00e4minen ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tai tarkoituksenmukaista, jolloin muut ovat parempia vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n Kuinka hyvin kansalaiset, jotka \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t kansanedustajat ratkaisemaan perint\u00f6veron kohtalosta, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t perint\u00f6veron yhteiskunnallista kokonaisuutta? Kansalaisten mielipiteiss\u00e4 korostuu \u2013 ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 \u2013 usein henkil\u00f6kohtaiseen tilanteeseen perustuvat n\u00e4kemykset. Omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna itselle tulevaisuudessa kohdistuvan perint\u00f6veron poistaminen, sen korvaaminen jollakin muulla my\u00f6hemmin (mahdollisesti) maksettavalla verolla voi kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4: kukapa ei haluaisi siirt\u00e4\u00e4 mahdollisesti vasta my\u00f6hemmin realisoituvaa veronmaksua johonkin hamaan tulevaisuuteen. T\u00e4ll\u00f6in tulee my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oman tilanteen lis\u00e4ksi perint\u00f6vero poistuisi kaikilta, my\u00f6s esimerkiksi miljoonien suuruisilta perinn\u00f6ilt\u00e4. Perint\u00f6veron poistosta j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saatavat verotulot (noin miljardi euroa) ker\u00e4tt\u00e4isiin muulla tavoin. Mahdollisen luovutusvoittoverotuksen lis\u00e4ksi tarvittaessa my\u00f6s esimerkiksi kaikilta veronmaksajilta tasaisesti korottamalla muita veroja, kuten esimerkiksi palkkatulon tai yritystulon verotusta. Nykyisin perint\u00f6veroa kohdistuu ainoastaan niille ja siin\u00e4 suhteessa, mink\u00e4 suuruisen perinn\u00f6n henkil\u00f6 saa.<\/p>\n\n\n\n Verolajin poistaminen ei poista yhteiskunnan tarvetta saada verotuloja yhteiskunnan toimintaa varten. Menetetyt yhteiskunnan verotulot ker\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien verolajien avulla. Verotuksen uudelleenkohdentamista ja julkisten menojen pienent\u00e4mist\u00e4 voidaan toki tehd\u00e4 poistuvien verotulojen my\u00f6t\u00e4, vaikkakaan n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet eiv\u00e4t edellyt\u00e4 verolajien poistamista. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 (perint\u00f6)veron poisto otettaisiin avosylin vastaan, mutta muutoksen maksajiksi ei olla valmiita ryhtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n\n