{"id":2164,"date":"2022-10-27T15:27:52","date_gmt":"2022-10-27T12:27:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/?p=2164"},"modified":"2025-07-28T16:20:49","modified_gmt":"2025-07-28T14:20:49","slug":"tieteidenvalista-vuoropuhelua-ja-prinsessapuuroa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2022\/10\/27\/tieteidenvalista-vuoropuhelua-ja-prinsessapuuroa\/","title":{"rendered":"Tieteidenv\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua ja prinsessapuuroa"},"content":{"rendered":"\n

Mervi Issakainen ja Katja Karjalainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Issakainen on tutkijatohtori ja Karjalainen yliopistonlehtori It\u00e4-Suomen yliopistossa oikeustieteiden laitoksella<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

 International Journal of Discrimination and the Law on julkaissut artikkelimme Supporting continued work under the UNCRPD: views of employees living with mild cognitive impairment or early onset dementia<\/a>. <\/em>Artikkeli on osa kahta Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteist\u00e4 hanketta (MCI@Work & WoLMI<\/a>). Se pohjautuu aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n empiiriseen aineistoon, jota sosiaalipsykologian, toimintaterapian, teknologian ja psykologian tutkijat ovat ker\u00e4nneet Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Oikeustieteellisess\u00e4 tutkimuksessa on puolestaan arvioitu Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksien yleissopimusta.<\/p>\n\n\n\n

Artikkeli on tieteidenv\u00e4linen keskustelu siit\u00e4, millainen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 ja mink\u00e4laiset mukautukset auttavat varhaisella i\u00e4ll\u00e4 liev\u00e4\u00e4n kognitiiviseen heikentym\u00e4\u00e4n tai muistisairauteen sairastuvaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 jatkamaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Aloittaessamme ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n artikkelin kanssa me kaksi eri alan tieteenharjoittajaa \u2013 oikeustieteilij\u00e4 ja sosiaalipsykologi \u2013 istuimme koneidemme \u00e4\u00e4ress\u00e4 eri puolilla Suomea ja mietimme p\u00e4\u00e4mme puhki, miten yhdist\u00e4\u00e4 toimivalla tavalla oikeudellinen tulokulma empiirisen aineiston valottamiin n\u00e4k\u00f6kohtiin. Keskustelimme ja pyrimme kartoittamaan yhteist\u00e4 pohjaa k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi erilaisia mahdollisuuksia. Voisimmeko kirjoittaa siit\u00e4, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 toimii tilanteessa, jossa ty\u00f6ik\u00e4inen ihminen sairastuu liev\u00e4\u00e4n kognitiiviseen heikentym\u00e4\u00e4n tai muistisairauteen. Olisimmeko voineet kertoa, milloin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei toimi. Totesimme pian, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t olleet mahdollisia vaihtoehtoja, koska empiirinen aineisto ei avannut tietoa ty\u00f6ik\u00e4isten vaihteleviin kokemuksiin johtaneiden tilanteiden kannalta olennaisesta oikeudellisesta perustasta, tai miten se oli heid\u00e4t mahdollisesti pett\u00e4nyt tai oliko pett\u00e4nyt. Meill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut yhteismitallisia tietoja eri oikeusj\u00e4rjestelmist\u00e4, joita oikeusvertailevan artikkelin tekeminen olisi edellytt\u00e4nyt. Lopulta mahdollinen vaihtoehto alkoi hahmottua. Ent\u00e4 jos keskittyisimme my\u00f6nteisiin esimerkkeihin: rakentaisimme teoreettisen kehikon oikeustieteellisen tutkimuksen perusteella ja keskittyisimme kertomuksiin tilanteista, joissa erilaisiin toimenpiteisiin oli ryhdytty ja ty\u00f6ntekij\u00e4 pystyi jatkamaan ty\u00f6ntekoa? T\u00e4t\u00e4 ideaa l\u00e4hdimme ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi tarkastelimme Suomessa ker\u00e4tty\u00e4 laadullista seurantatutkimusaineistoa arvioiden, millaista tietoa Ruotsissa ja Kanadassa ker\u00e4tyist\u00e4 aineistoista tarvitsemme, jotta voimme vastata asettamaamme tutkimuskysymykseen. Kirjoitimme artikkelille teoreettisen kehikon, joka perustui tuolloin viel\u00e4 osin julkaisemattomiin oikeustieteellisiin artikkeleihin (Karjalainen ja Ylh\u00e4inen 2021)[i]<\/a> Samanaikaisesti loimme koodirungon kunkin maan aineistoista l\u00f6ytyvien esimerkkien pohjalta, ja puntaroimme ty\u00f6ik\u00e4isten ihmisten kokemuksia ja vaihtelevia tilanteita suhteessa teoreettiseen kehikkoon. Artikkelin muut kirjoittajat puolestaan kommentoivat sek\u00e4 koodirunkoa ett\u00e4 k\u00e4sikirjoitusta. Ja n\u00e4in artikkeli oli vertaisarviointiprosessin j\u00e4lkeen valmis julkaistavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 kuvattu on tietenkin el\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mutkat suoristava kertomus tapahtumien kulusta. Istuimme p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen yhdess\u00e4 saman Word-dokumentin \u00e4\u00e4rell\u00e4 pohtien, kuinka rakentaa hyv\u00e4\u00e4 vuoropuhelua oikeudellisen kehikon ja empiirisen aineiston v\u00e4lille. T\u00e4m\u00e4 vaati paitsi runsaasti yhteist\u00e4 aikaa my\u00f6s rehellisyytt\u00e4 sek\u00e4 toisen kuuntelemista ja niiden my\u00f6t\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4 ja luottamusta. V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4vimme kiivaitakin keskusteluja muun muassa siit\u00e4, kuinka oikeustieteellist\u00e4 tai kokemukseen perustuvaa tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n, ja millaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja toimintatavoista on t\u00e4ll\u00f6in pidett\u00e4v\u00e4 kiinni. Meid\u00e4n oli molempien my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 emme aina ymm\u00e4rt\u00e4neet, mit\u00e4 toinen tarkoitti tai miten h\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n teki. Meid\u00e4n t\u00e4ytyi kysell\u00e4 toisiltamme, kunnioittaa toistemme erilaista asiantuntijuutta ja pallotella ajatuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme yhteisen pohjan, jolle rakentaa kirjoituksemme. Oli nojattava turvalliseen ilmapiiriin, jossa oman ymm\u00e4rryksen puutteen voi paljastaa ja nauraa yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pitkien p\u00e4ivien lomassa monesti k\u00e4ym\u00e4mme keskustelu kertoo, ett\u00e4 yksi toimivan (tieteidenv\u00e4lisen) vuoropuhelun keskeinen elementti on my\u00f6s \u201dpinkki prinsessapuuro\u201d:<\/p>\n\n\n\n