{"id":1407,"date":"2019-09-25T10:54:31","date_gmt":"2019-09-25T07:54:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/?p=1407"},"modified":"2025-07-27T17:06:15","modified_gmt":"2025-07-27T15:06:15","slug":"ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/","title":{"rendered":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Maija Aalto-Heinil\u00e4 & Hanna-Maria Niemi
<\/strong>Aalto-Heinil\u00e4 on oikeusfilosofian yliopistonlehtori ja Niemi tutkija\u00a0It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u00a0Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken t\u00e4rkeimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 oikeusteoriassa ja -filosofiassa sek\u00e4 bioetiikassa on ihmisarvo<\/em>. T\u00e4st\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ihmisarvon k\u00e4site oli p\u00e4\u00e4teemana niin Law & Society<\/em>– j\u00e4rjest\u00f6n Yhdysvalloissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 maailmankongressissa[1]<\/a>, kuin IVR:n (Internationale Vereinigung f\u00fcr Rechts- und Sozialphilosophie<\/em>) Sveitsin Luzernissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 maailmankongressissa.[2]<\/a> Hiljattain on my\u00f6s julkaistu mm. kattava k\u00e4sikirja Handbook of Human Dignity in Europe<\/em>[3]<\/a> sek\u00e4 suomeksi Veikko Launiksen Ihmisarvo<\/em>[4]<\/a>. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 viimeaikaista filosofista ihmisarvotutkimusta hein\u00e4kuisen Luzernin IVR-konferenssin annin perusteella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ihmisarvo on tunnetusti kiistely ja moniselitteinen k\u00e4site: erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 vallitsee niin siit\u00e4, mihin ihmisarvo perustuu, kuin siit\u00e4, mit\u00e4 ihmisarvoinen kohtelu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa. IVR-kongressin plenum-esitelmiss\u00e4 ja ty\u00f6ryhmiss\u00e4 puolustettiin niin kantilaista, uskonnollista kuin naturalistista ihmisarvon perustaa. Kantilainen k\u00e4sitys ihmisarvosta lienee tutuin ja suosituin: sen mukaan ihmisarvo perustuu ihmisen rationaalisuuteen ja autonomisuuteen ja kykyyn olla moraalinen toimija. Kantilaiselle ihmisarvok\u00e4sitykselle esitetty tyypillisin kritiikki on se, mit\u00e4 tapahtuu niiden ihmisten ihmisarvolle, joilta n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet puuttuvat, esimerkiksi vaikean kehitysvamman takia. Peter Schaber nosti ihmisarvon haasteita k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 paneelikeskustelussa esille sen, kuinka vaikea on muodostaa ihmisarvon m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, joka varmasti kattaa kaikki ihmiset \u2013 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 tulee helposti liian kapea tai liian kattava.  Heiner Bielefeldt ratkaisi ongelman siten, ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 on potentiaalinen <\/em>kyky vastuulliseen toimijuuteen, vaikka kaikilla t\u00e4m\u00e4 kyky ei aktualisoidukaan. N\u00e4in ihmisarvo kattaa kaikki ihmiset, mutta ei ulotu Bielefeldtin mukaan ei-inhimillisiin olentoihin (vaikka ihmisill\u00e4 toki on moraalisia velvollisuuksia niit\u00e4 kohtaan). Ihmisarvo liittyy siis ennen kaikkea moraaliseen toimijuuteen ja ihmisoikeuksien teht\u00e4v\u00e4 on tukea ja mahdollistaa kaikkien ihmisten toimijuutta \u2013 vain ihmiset kykenev\u00e4t jakamaan vastavuoroisen vastuun toisistaan (ja muusta luonnosta).<\/p>\n\n\n\n

Kongressissa t\u00f6rm\u00e4si my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein, ainakin suomalaisen akateemisen (oikeus)filosofian n\u00e4k\u00f6kulmasta, k\u00e4sitykseen, jonka mukaan ihmisarvo voi olla l\u00e4ht\u00f6isin vain kristinuskon Jumalalta.[5]<\/a> Keskeinen argumentti t\u00e4lle tuntui olevan, ett\u00e4 muuten emme voi selitt\u00e4\u00e4 ihmisarvon k\u00e4sitteeseen kuuluvaa sis\u00e4isyytt\u00e4<\/em> tai sis\u00e4syntyisyytt\u00e4 (inherent dignity<\/em>): jos ihmist\u00e4 ei ole luotu Jumalan kuvaksi, mist\u00e4 ihmisarvo ihmiseen sitten tupsahtaa ja mihin se perustuu? Esimerkiksi Angus Menuge kritisoi omassa esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u201duutta ihmisarvok\u00e4sityst\u00e4\u201d (new dignity<\/em>), jossa ihmisarvo on pelkk\u00e4 yhteis\u00f6n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 status, jonka yhteis\u00f6 voi my\u00f6s halutessaan ottaa pois. Ihmisarvo n\u00e4ytt\u00e4ytyy Menugen mukaan nykyp\u00e4iv\u00e4n oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sosiaalisena konstruktiona ja ihmisten identiteetin rakentamisen v\u00e4lineen\u00e4, mieluummin kuin ihmisluontoon perustuvana, luovuttamattomana, sis\u00e4isen\u00e4 ominaisuutena.[6]<\/a> Menuge per\u00e4\u00e4nkuulutti paluuta \u201dvanhaan\u201d ihmisarvok\u00e4sitykseen (old dignity<\/em>), jolloin oikeuden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tunnistaa ja suojella sis\u00e4ist\u00e4 ihmisarvoa, eik\u00e4 taata jokaiselle oikeutta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse oma k\u00e4sityksens\u00e4 ihmisarvoisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kongressissa kuultiin kristillisten filosofien vastapainoksi my\u00f6s islamilaista ihmisarvok\u00e4sityst\u00e4 selvent\u00e4v\u00e4 esitelm\u00e4. Azizah Y. Al-Hibri puolusti Koraanin tulkintaa, jossa ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pohjimmiltaan samanarvoisina ja erot heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201dkosmeettisina\u201d. Al-Hibri pyrki ennen kaikkea kumoamaan sen tulkinnan, ett\u00e4 islaminuskon ytimess\u00e4 olisi naisten alistaminen ja v\u00e4hempiarvoisuus, ja osoittamaan, ett\u00e4 Koraani p\u00e4invastoin tukee naisten vahvoja poliittisia oikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnolliselle k\u00e4sitykselle t\u00e4ysin p\u00e4invastaista n\u00e4kemyst\u00e4 edusti John Mikhail, joka puolusti naturalistista k\u00e4sityst\u00e4 ihmisarvosta. Mikhailin mukaan moraali on ihmisen sis\u00e4syntyinen, luonnollinen ominaisuus ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tutkia empiirisesti. Ihmisoikeudet ja ihmisarvo perustuvat t\u00e4h\u00e4n luonnolliseen, ihmisen aivoihin koodattuun \u201duniversaaliin moraalikielioppiin\u201d. Mikhail perusteli kantaansa vetoamalla niin tunnettuihin moraalisen nativismin kannattajiin filosofian historiassa (esimerkiksi Grotius ja Leibniz) kuin empiirisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, ett\u00e4 esimerkiksi tietyist\u00e4 rikos- ja vahingonkorvausoikeuden yleisist\u00e4 periaatteista vallitsee l\u00e4hes maailmanlaajuinen konsensus. Mikhailin esitelm\u00e4 her\u00e4tti runsaasti keskustelua ja tyypillisin vastav\u00e4ite oli perinteinen eettisen naturalismin kritiikki \u2013 miten siit\u00e4, ett\u00e4 asiat ovat<\/em> jollakin tavalla, voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 siihen, miten niiden pit\u00e4isi<\/em> olla? Ihmisill\u00e4h\u00e4n saattaa olla my\u00f6s luonnollisia taipumuksia esimerkiksi rasismiin ja oman ryhm\u00e4n suosimiseen, jolloin moraaliperiaatteiden pit\u00e4isi pikemminkin hillit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 taipumuksia kuin vahvistaa niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ihmisarvoinen kohtelu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa? T\u00e4h\u00e4nkin kysymykseen esitettiin hieman toisistaan poikkeavia n\u00e4k\u00f6kulmia. Catharine MacKinnon kyseenalaisti plenum-esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n ihmisarvon kunnioittamisen periaatteen itsen\u00e4isen kyvyn vastata tosiel\u00e4m\u00e4n ongelmiin. H\u00e4nest\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoisempi on tosiasiallisen tasa-arvon k\u00e4site, johon ihmisarvo on ik\u00e4\u00e4n kuin sis\u00e4\u00e4nrakennettu.  Oikeus tasa-arvoon on usein parempi oikeudellinen argumentti kuin ihmisarvon ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isempi periaate, johon tuntuu liittyv\u00e4n jonkinlainen subjektiivisen kokemuksen n\u00e4k\u00f6kulma. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi siis keskitty\u00e4 aineellisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen. Toisaalta kongressin ty\u00f6pajoissa nostettiin esiin my\u00f6s se, miten oikeudellinen ihmisarvon k\u00e4site on oikeuden kehittyess\u00e4 muuttunut. Esimerkiksi Catherine Dupr\u00e9 totesi esityksess\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteen saaneen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 erityisesti EU:n perusoikeuskirjan ihmisarvos\u00e4\u00e4nn\u00f6sten my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi h\u00e4nest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 pit\u00e4isi puhua ihmisarvosta sis\u00e4llytyksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4, vaikka ihmisarvon syvemp\u00e4\u00e4 teoretisointia edelleen tarvitaankin.<\/p>\n\n\n\n

Juridisesti ihmisarvo liittyy my\u00f6s ns. sosiaalisen minimin <\/em>tai eksistenssiminimin <\/em>k\u00e4sitteeseen. Sosiaalinen minimi tarkoittaa niit\u00e4 v\u00e4himm\u00e4isehtoja, joita ilman ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4 ei voi toteutua, ja jotka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutuneiden valtioiden pit\u00e4isi kansalaisilleen turvata. Kuten esimerkiksi Elena Pribytkovan esitelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4vi ilmi, sosiaaliseen minimiin ei kuulu pelkk\u00e4 biologinen hengiss\u00e4 selvi\u00e4minen, vaan my\u00f6s osallisuus yhteis\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kongressiesitysten perusteella sosiaalisen minimin progressiivinen turvaaminen niin, ett\u00e4 perustavanlaatuiset tarpeet tulevat turvatuksi ilman syrjint\u00e4\u00e4 on yleisesti hyv\u00e4ksytty ihmisoikeusperustainen l\u00e4ht\u00f6kohta. Eri asia on t\u00e4m\u00e4n velvollisuuden tarkempi m\u00e4\u00e4rittely, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus ja n\u00e4kemys siit\u00e4, mihin kaikkiin muihin oikeuksiin tai oikeusvaltion elementteihin perustavanlaatuiset sosiaaliset oikeudet oikeastaan vaikuttavat.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka ihmisarvo on filosofisesti ja juridisesti h\u00e4ilyv\u00e4 ja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 pakeneva k\u00e4site, siit\u00e4 voi tavoittaa jotakin olennaista tarkastelemalla arkisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4mme. Hendrik Kaptein muistutti millaisia konkreettisia asioita toisten ihmisarvoiseen kohteluun kuuluu: esimerkiksi kohtelias k\u00e4yt\u00f6s toisia kohtaan (vaikka he olisivat pahimpia kilpailijoitamme), ennakkoluuloton suhtautuminen tuntemattomiin ihmisiin (sen sijaan ett\u00e4 heid\u00e4t tuomitaan jo etuk\u00e4teen), ihmisten kanssa kommunikoiminen (sen sijaan ett\u00e4 puhutaan heist\u00e4 sel\u00e4n takana), asioiden ja argumenttien kritisoiminen j\u00e4rkiperustein (henkil\u00f6\u00f6n menev\u00e4n arvostelun sijaan); ja ennen kaikkea, toisen ihmisen kunnioittaminen vapaana ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 olentona. N\u00e4in ihmisarvon saa ik\u00e4\u00e4n kuin kaivettua esiin tavoista, joilla kohtelemme toisia, vaikka sille olisi vaikea antaa tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toinen ep\u00e4suora tapa l\u00e4hesty\u00e4 ihmisarvoa on tarkastella niit\u00e4 tapoja, joilla ihmisarvoa voi loukata. Monissa esitelmiss\u00e4 korostettiin erityisesti n\u00f6yryytyksen <\/em>(humiliation<\/em>) k\u00e4sitteen l\u00e4heist\u00e4 yhteytt\u00e4 ihmisarvoon. Voitaisiinkin sanoa, ett\u00e4 vaikka tutkijat ovat erimielisi\u00e4 ihmisarvon positiivisesta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4, konsensus vallitsee kuitenkin siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat keskeisi\u00e4 ihmisarvoloukkauksia. Tiivistetysti, kaikkein loukkaavinta on tulla kohdelluksi pelkk\u00e4n\u00e4 esineen\u00e4, jonka voi esimerkiksi rikkoa tai myyd\u00e4, tai siten, ett\u00e4 yksil\u00f6 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin huomiotta<\/em> \u2013 h\u00e4net sivuutetaan ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kokonaan pois laskuista. N\u00f6yryytt\u00e4minen voi siis tarkoittaa piittaamattomuutta niin yksil\u00f6n fyysisist\u00e4 kuin henkisist\u00e4 ja sosiaalisista tarpeista.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa ihmisarvoon liittyv\u00e4t filosofiset kysymykset muuttuvat viel\u00e4 hankalimmiksi teko\u00e4lyn ja robotiikan kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Mit\u00e4 pit\u00e4isi ajatella esimerkiksi ihmiskehon fyysisist\u00e4 ja psyykkisist\u00e4 rajoituksista uusimman teknologian avulla eroon pyrkiv\u00e4st\u00e4 transhumanismista? Tai posthumanismista, jossa ihminen palautetaan yhdeksi luontokappaleeksi muiden joukkoon, vailla hierarkkisesti ylint\u00e4 asemaa? N\u00e4m\u00e4 mainittiin kongressissa esimerkkein\u00e4, jotka haastavat perinteisi\u00e4 ihmisk\u00e4sityksi\u00e4mme ja sit\u00e4 kautta ihmisarvon ideaa. T\u00e4m\u00e4n blogitekstin kirjoittajat aikovat jatkossa paneutua erityisesti siihen, miten vammaiset henkil\u00f6t haastavat ja pakottavat arvioimaan uudelleen ihmisarvon filosofisia perustuksia. Kuten Neus Torbisco Casalsin plenum-esitelm\u00e4ss\u00e4 todettiin, ihmisoikeuksien inklusiivisuuden  parantamisessa on viel\u00e4 paljon ty\u00f6t\u00e4. Erityisesti marginaaleissa olevat ihmiset tulisi tunnistaa keskeiseksi osaksi ihmisyyden kirjoa.<\/p>\n\n\n\n


[1]<\/a> https:\/\/www.lawandsociety.org\/WashingtonDC2019\/Washington2019.html
[2]<\/a> https:\/\/www.ivr2019.org\/
[3]<\/a> Becchi, Paolo \u2013 Mathis, Klaus (eds.): Handbook of Human Dignity in Europe. Springer, 2019.
[4]<\/a> Veikko Launis, Ihmisarvo<\/em>. Vastapaino, 2018.
[5]<\/a> Esimerkiksi Launis mainitsee ihmisarvon uskonnollisen perustelun vain yhdess\u00e4 alaviitteess\u00e4 (Launis 2018, s. 21, av 22).
[6]<\/a> Menuge k\u00e4ytti esimerkkin\u00e4 USA:n korkeimman oikeuden tapausta Planned Parenthood v. Casey <\/em>(505 U.S. 833 (1992)), jossa ihmisarvo liitet\u00e4\u00e4n identiteetin m\u00e4\u00e4rittelyyn esim. seuraavalla tavalla:these matters, involving the most intimate and personal choices a person may make in a lifetime, choices central to personal dignity and autonomy, are central to the liberty protected by the Fourteenth Amendment. At the heart of liberty is the right to define one’s own concept of existence, of meaning, of the universe, and of the mystery of human life.\u201d (p. 851)<\/em>
<\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maija Aalto-Heinil\u00e4 & Hanna-Maria NiemiAalto-Heinil\u00e4 on oikeusfilosofian yliopistonlehtori ja Niemi tutkija\u00a0It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. \u00a0Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken t\u00e4rkeimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 oikeusteoriassa ja -filosofiassa sek\u00e4 bioetiikassa on ihmisarvo. T\u00e4st\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ihmisarvon k\u00e4site oli p\u00e4\u00e4teemana niin Law & Society– j\u00e4rjest\u00f6n Yhdysvalloissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 maailmankongressissa[1], kuin IVR:n (Internationale Vereinigung f\u00fcr Rechts- und Sozialphilosophie) Sveitsin Luzernissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":47,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[771,37,773,31],"class_list":["post-1407","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-ihmisarvo","tag-oikeusfilosofia","tag-oikeusteoria","tag-oikeustiede"],"acf":[],"yoast_head":"\nIhmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Maija Aalto-Heinil\u00e4 & Hanna-Maria NiemiAalto-Heinil\u00e4 on oikeusfilosofian yliopistonlehtori ja Niemi tutkija\u00a0It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. \u00a0Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken t\u00e4rkeimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 oikeusteoriassa ja -filosofiassa sek\u00e4 bioetiikassa on ihmisarvo. T\u00e4st\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ihmisarvon k\u00e4site oli p\u00e4\u00e4teemana niin Law & Society– j\u00e4rjest\u00f6n Yhdysvalloissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 maailmankongressissa[1], kuin IVR:n (Internationale Vereinigung f\u00fcr Rechts- und Sozialphilosophie) Sveitsin Luzernissa […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-09-25T07:54:31+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-07-27T15:06:15+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"100\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"130\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Oikeustieteet, UEF Law School\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Oikeustieteet, UEF Law School\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Oikeustieteet, UEF Law School\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455\"},\"headline\":\"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4\",\"datePublished\":\"2019-09-25T07:54:31+00:00\",\"dateModified\":\"2025-07-27T15:06:15+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\"},\"wordCount\":1392,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg\",\"keywords\":[\"ihmisarvo\",\"oikeusfilosofia\",\"oikeusteoria\",\"oikeustiede\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\",\"name\":\"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg\",\"datePublished\":\"2019-09-25T07:54:31+00:00\",\"dateModified\":\"2025-07-27T15:06:15+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg\",\"width\":100,\"height\":130},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/\",\"name\":\"OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455\",\"name\":\"Oikeustieteet, UEF Law School\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/46c6336c730cf4a8d906dd4fc5719468732f2f986a2b0e3be1a516cec3c3320a?s=96&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/46c6336c730cf4a8d906dd4fc5719468732f2f986a2b0e3be1a516cec3c3320a?s=96&r=g\",\"caption\":\"Oikeustieteet, UEF Law School\"},\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/author\/oskkor\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL","og_description":"Maija Aalto-Heinil\u00e4 & Hanna-Maria NiemiAalto-Heinil\u00e4 on oikeusfilosofian yliopistonlehtori ja Niemi tutkija\u00a0It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. \u00a0Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken t\u00e4rkeimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 oikeusteoriassa ja -filosofiassa sek\u00e4 bioetiikassa on ihmisarvo. T\u00e4st\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ihmisarvon k\u00e4site oli p\u00e4\u00e4teemana niin Law & Society– j\u00e4rjest\u00f6n Yhdysvalloissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 maailmankongressissa[1], kuin IVR:n (Internationale Vereinigung f\u00fcr Rechts- und Sozialphilosophie) Sveitsin Luzernissa […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/","og_site_name":"OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL","article_published_time":"2019-09-25T07:54:31+00:00","article_modified_time":"2025-07-27T15:06:15+00:00","og_image":[{"width":100,"height":130,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Oikeustieteet, UEF Law School","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Oikeustieteet, UEF Law School","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/"},"author":{"name":"Oikeustieteet, UEF Law School","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455"},"headline":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4","datePublished":"2019-09-25T07:54:31+00:00","dateModified":"2025-07-27T15:06:15+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/"},"wordCount":1392,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg","keywords":["ihmisarvo","oikeusfilosofia","oikeusteoria","oikeustiede"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/","name":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4 - OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg","datePublished":"2019-09-25T07:54:31+00:00","dateModified":"2025-07-27T15:06:15+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2019\/09\/Maija_Aalto-Heinila.jpg","width":100,"height":130},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/2019\/09\/25\/ihmisarvon-jaljilla-sveitsissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ihmisarvon j\u00e4ljill\u00e4 Sveitsiss\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/","name":"OIKEUTTA KOHTUUDELLA \u2013 THE BLOG OF UEF LAW SCHOOL","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/f0ba4af088b920da8687e1ac1dd43455","name":"Oikeustieteet, UEF Law School","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/46c6336c730cf4a8d906dd4fc5719468732f2f986a2b0e3be1a516cec3c3320a?s=96&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/46c6336c730cf4a8d906dd4fc5719468732f2f986a2b0e3be1a516cec3c3320a?s=96&r=g","caption":"Oikeustieteet, UEF Law School"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/author\/oskkor\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/users\/47"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1407"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2957,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1407\/revisions\/2957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/oikeuttakohtuudella\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}