Kirjoittajat:<\/p>\n\n\n\n
Laura Hirsto<\/strong>, professori, OAHOT-hankkeen johtaja, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto (SKOPE), Filosofinen tiedekunta (FILO), It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF), laura.hirsto(a)uef.fi<\/a> <\/p>\n\n\n\n &<\/p>\n\n\n\n Sanna V\u00e4is\u00e4nen<\/strong>, tutkijatohtori, OAHOT-hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, SKOPE, FILO, UEF, sanna.m.vaisanen(a)uef.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Peruskoulun oppilaiden ja korkeakouluopiskelijoiden itseohjautuvuuteen liittyv\u00e4 osaaminen ja sen tukeminen on her\u00e4tt\u00e4nyt viime aikoina paljon julkista keskustelua; miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lapset ja nuoret ovat kykenevi\u00e4 asettamaan tavoitteita, seuraamaan, monitoroimaan ja arvioimaan omaa oppimistaan, ja miten heit\u00e4 pit\u00e4isi n\u00e4iss\u00e4 taidoissa tukea. Itseohjautuvaa oppimista voidaan tarkastella vaiheittaisena prosessina, jossa tavoitteiden asettaminen, oman oppimisen seuraaminen ja arviointi seuraavat toisiaan (vrt. Zimmerman, 2000; Panadero, 2017). Itseohjautuvan oppimisen prosessin voidaan ajatella olevan k\u00e4ynniss\u00e4 tavalla tai toisella kaikissa oppimistilanteissa, mutta tavoitteiden asettaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahdu tietoisesti tai ei onnistu mielekk\u00e4\u00e4sti, taikka oppija ei aina osaa arvioida sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin h\u00e4n on saavuttanut asetettuja tavoitteita. Itses\u00e4\u00e4telyn vaiheittainen prosessi l\u00f6ytyy monesta oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn teoriasta (esim. Pintrich, 2004; Zimmerman, 2011; Panadero, 2017).<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 nyky-yhteiskunnan muutostahti ja koulutukselliset polut sek\u00e4 valintojen aikaistuminen koulutuspolussa vaativat lapsilta, nuorilta ja nuorilta aikuisilta entist\u00e4 enemm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta ja tavoitteellisuutta oman osaamisen jatkuvan kehitt\u00e4misen harjoittelussa ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Toisaalta digitaalisten oppimismahdollisuuksien kehitt\u00e4minen ja niiden luontainen joustavuus tarjoavat oppijalle mahdollisuuksia t\u00e4llaiseen joustavaan ja omaehtoiseen itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 vaatii kuitenkin opettajilta selke\u00e4\u00e4 pedagogista osaamista. My\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittava oman osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen ja oman oppimisen suuntaaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja. Samaan aikaan tieto- ja viestint\u00e4teknologisten sovellusten ja sosiaalisen median monesti houkutteleviksi koetut viihteellisemm\u00e4t sis\u00e4ll\u00f6t, ja n\u00e4iden helppo saatavuus, ovat omiaan asettamaan haasteita oppijan oman toiminnan s\u00e4\u00e4telylle ja siten m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoiselle itseohjatulle oppimiselle. Yksi lupaava itseohjautuvaa oppimista tukeva v\u00e4line sek\u00e4 oppijoille ett\u00e4 opettajille on oppimisanalytiikka (eng. learning analytics<\/em>), mutta se vaatii viel\u00e4 tarkempaa tutkimusta ja tutkimusperustaisten toimivien pedagogisten mallien kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oppimisanalytiikasta puhutaan paljon ja siit\u00e4 ollaan kiinnostuneita my\u00f6s opetuksen ja oppimisen tutkimuksen sek\u00e4 kehitt\u00e4misen kent\u00e4ll\u00e4. Teknologian ja sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta ker\u00e4tty data on n\u00e4hty lupaavana keinona edist\u00e4\u00e4 oppimisprosessin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 (esim. Ga\u0161evi\u0107, Dawson, & Siemens, 2015). Viime vuosina tutkijoiden kiinnostus on kasvavissa m\u00e4\u00e4rin kohdistunut oppimisanalytiikkaan ja sen tutkimiseen. My\u00f6s opettajat ovat alkaneet jossakin m\u00e4\u00e4rin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppijoiden opintojen etenemiseen liittyv\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikkaa, jota jonkin verran eri oppimisalustoilla on ollut tarjolla. Oppimisanalytiikkaa on m\u00e4\u00e4ritelty pitk\u00e4\u00e4n alan ensimm\u00e4isess\u00e4 konferenssissa (International Conference on Learning Analytics and Knowledge) esitetyn m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti. Sen mukaan oppimisanalytiikka tarkoittaa oppilaan tai opiskelijan oppimistapahtumissa tuottaman datan ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja analysoimista, jonka tarkoituksena on optimoida oppimista ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 (LAK, 2011). Oppimisanalytiikkaa voidaan tarkastella makro-, meso- tai mikrotasolla (Buckingham Shum, 2012). Makrotasolla viitataan esimerkiksi kansalliseen opintojen etenemisen seurantaan, mesotasolla yliopistotasoiseen opintojen etenemisen seurantaan ja mikrotasolla oppijoiden yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4tasoiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja vuorovaikutukseen erilaisilla oppimisalustoilla.<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4lt\u00f6jen oppimisen rinnalla yleisempien 2000-luvun taitojen oppiminen on noussut merkitykselliseksi eri kouluasteilla. 2000-luvun taidot pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n esimerkiksi yhteisty\u00f6taitoja, tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6taitoja sek\u00e4 oppimaan oppimisen taitoja (esim. Voogt & Pajera Roblin, 2012). N\u00e4iden 2000-luvun taitojen oppiminen on asetettu koulutuksen tavoitteeksi eri kouluasteilla ja korkeakoulutuksessa, ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 oman osaamisen jatkuvan kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn ja itseohjautuvuuden osaaminen on el\u00e4m\u00e4nlaajuisen sek\u00e4 jatkuvan oppimisen vaatimusten valossa keskeinen menestystekij\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarvitseman osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. On my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 uudenlaisissa ja usein teknologialla tuetuissa oppimisen tavoissa itseohjautuvuus nousee yh\u00e4 keskeisemp\u00e4\u00e4n asemaan (Schunk & Zimmerman, 2008). Lis\u00e4ksi oppimiskeskeisess\u00e4 opetuksessa oppijat joutuvat s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n toimintaansa ja teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin perinteisess\u00e4 opetuksessa, sill\u00e4 se tarjoaa esimerkiksi enemm\u00e4n autonomiaa ja omaa vastuunkantoa omasta opiskelusta ja oppimisesta (Pintrich, 2004). T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita opettajan roolin merkityksen v\u00e4henemist\u00e4, mutta siihen kohdistuu oppijan oppimisen kannalta erilaisia tarpeita. <\/p>\n\n\n\n Erilaisilla pedagogisilla menetelmill\u00e4 voidaan tukea oppijoita suunnitelmallisempaan opiskeluun. Esimerkiksi k\u00e4\u00e4nteisen opetuksen avulla heikommin omaa oppimistaan s\u00e4\u00e4televien opiskelijoiden n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdollista pysy\u00e4 opetuksessa paremmin mukana ja suoriutua opinnoissa samaan tapaan kuin hyvin omaa oppimista s\u00e4\u00e4telev\u00e4t opiskelijat, mutta jos heikossa s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 yhdistyy teht\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4lttelev\u00e4t toimintatavat, opiskelijoiden suoriutuminen voi olla heikompaa (esim. Hypp\u00f6nen, Hirsto, & Sointu, 2019). N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 oman oppimisen s\u00e4\u00e4telynprosessi omien oppimistavoitteiden asettamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ei ole aivan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yliopisto-opiskelijoilla, jos se on haasteellista perusopetuksen oppilaille. Esimerkiksi Hirsto, V\u00e4is\u00e4nen ja Arffman (2019) havaitsivat, ett\u00e4 opettajaopiskelijat eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4neet asettavan selkeit\u00e4 tavoitteita omalle oppimiselleen kurssitasolla.<\/p>\n\n\n\n OAHOT- \u201dOppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen itseohjatun oppimisen tukemisessa eri konteksteissa<\/em>\u201d -tutkimushankkeessa tarkastellaan oppijoiden itseohjautuvan oppimisen osaamisen kehittymist\u00e4, oppimisprosessia ja sen keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 useammassa oppimisen kontekstissa samoja oppimisanalytiikan v\u00e4lineit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia miten, ja millaisella oppimisanalytiikalla edistet\u00e4\u00e4n itseohjattua oppimista ja sit\u00e4 tukevaa pedagogiikka sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikan keinoin oppimisprosessien keskeisi\u00e4 korkealaatuisen osaamisen kehittymist\u00e4 tukevia elementtej\u00e4 perusopetuksessa, yliopistossa ja ammatillisessa koulutuksessa.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen tuloksena tavoitellaan tutkimusperustaisen ymm\u00e4rt\u00e4misen lis\u00e4\u00e4misen lis\u00e4ksi oppimisanalytiikkaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4n pedagogisen prosessin systeemisen mallin rakentamista joustavissa ja oppijan oppimisprosessiin optimoiduissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Samalla tutkimushanke tarkastelee muun muassa seuraavia kysymyksi\u00e4: Miten ja millaisella oppimisanalytiikalla edistet\u00e4\u00e4n oppimista? Mink\u00e4laiset elementit ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 itseohjautuvuutta tukevan oppimisalustan suunnittelussa? Mik\u00e4 tekee oppimisalustasta toimivan itseohjautuvan oppimisen tukemisen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Mink\u00e4laista on oppimisanalytiikkaa mielekk\u00e4\u00e4sti hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 pedagogiikka? Miten oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen pit\u00e4isi huomioida pedagogisessa ja didaktisessa suunnittelussa? N\u00e4ihin kysymyksiin tullaan pureutumaan tulevissa blogikirjoituksissa oppimisentutkijoiden ja oppimisanalytiikan tutkijoiden, oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4jien ja sen kehitt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Buckingham Shum, S. (2012). Learning Analytics. Draft for comment: UNESCO IITE Policy briefing, http:\/\/simon.buckinghamshum.net\/wp-content\/uploads\/2012\/10\/UNESCOIITE-LearningAnalytics.v4.pdf<\/a>. Luettu 1.4.2021<\/p>\n\n\n\n Ga\u0161evi\u0107, D., Dawson, S., & Siemens, G. (2015). Let\u2019s not forget: Learning analytics are about learning. TechTrends, 59<\/em>(1), 64-71.<\/p>\n\n\n\n Hirsto, L., V\u00e4is\u00e4nen, S., & Arffman, A. (2019). Exploring students’ experiences of self-regulated learning during a large flipped classroom course in teacher education. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 18<\/em>(13), 107\u2013132. doi: 10.26803\/ijlter.18.13.6<\/a><\/p>\n\n\n\n Hypp\u00f6nen, L., Hirsto, L., & Sointu, E. (2019). Perspectives on university students\u2019 self-regulated learning, task-avoidance, time management and achievement in a flipped classroom context. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 18<\/em>(13), 87\u2013106. doi: 10.26803\/ijlter.18.13.5<\/a><\/p>\n\n\n\n LAK (2011). What is learning analytics? Osoitteessa https:\/\/www.solaresearch.org\/about\/what-islearning-analytics\/<\/a>. Luettu 1.4.2021.<\/p>\n\n\n\n Panadero, E. (2017). A Review of self-regulated learning: six models and four directions of research. Frontiers in Psychology 8<\/em>, 1\u201328. doi: 10.3389\/fpsyg.2017.00422<\/a><\/p>\n\n\n\n