– OAHOT-hankkeen loppuraportti 2020\u20132022<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/strong>: Laura Hirsto, Sanna V\u00e4is\u00e4nen, Teemu Valtonen & Erkko Sointu<\/p>\n\n\n\n OAHOT-hankkeen tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 tutkimusperustaisesti oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 itseohjatun oppimisen tukemisessa koulutuspolun eri vaiheissa. Hanketta rahoitti Business Finland vuosina 2020-2022, ja hankkeen my\u00f6t\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistoon rakentui iso OAHOT-tutkimusryhm\u00e4. Hanke jakautui nelj\u00e4\u00e4n ty\u00f6pakettiin. Hanketta johti professori Laura Hirsto ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toimi KT Sanna V\u00e4is\u00e4nen. Ty\u00f6paketteja johtivat professori Erkko Sointu, professori Teemu Valtonen ja professori Matti Turtiainen. <\/p>\n\n\n\n Seuraavassa kuvataan ensin kunkin ty\u00f6paketin keskeisi\u00e4 tuloksia, ja lopuksi vedet\u00e4\u00e4n yhteen OAHOT-hankkeen keskeist\u00e4 antia. Hankkeen tuloksia on tieteellisten artikkelien lis\u00e4ksi esitetty OAHOT-blogin ja avoimien webinaarien ja seminaarien kautta. N\u00e4iss\u00e4 seminaareissa oppimisanalytiikan, oppimisen ja pedagogiikan kansalliset ja kansainv\u00e4liset tutkijat, kehitt\u00e4j\u00e4t ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t pitiv\u00e4t valmisteltuja asiantuntijapuheenvuoroja, ja niiss\u00e4 k\u00e4ytiin keskustelua oppimisanalytiikan tutkimuksesta, ajankohtaisista tuloksista sek\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4mistarpeista. Hankekauden lopulla j\u00e4rjestettiin my\u00f6s kansainv\u00e4linen ensimm\u00e4inen Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education (FLAIEC) -konferenssi syksyll\u00e4 2022 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Joensuun yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja It\u00e4-Suomen yliopiston kanssa.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isess\u00e4 OAHOTin ty\u00f6paketissa keskityttiin aikaisemmin hankittuun oppimisanalytiikkadata-aineistoon, joka saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hankkeessa mukana olleilta yrityksilt\u00e4. Tavoitteena oli aikaisempien isojen data- aineistojen avulla hahmottaa oppimisanalytiikkadatan mahdollisuuksia opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosessien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Aineistojen perusteella pystyttiin identifioimaan tiettyj\u00e4 oppimisanalytiikan haasteita oppimis- ja opiskeluprosessien tunnistamisessa, tarkastelemaan opintomenestyksen ja opintojen etenemisen haasteita opintojen alkuvaiheen datan perusteella sek\u00e4 tunnistamaan jatkuvan oppimisen opiskelijoiden prosesseja t\u00e4ydennyskoulutuksen kontekstissa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6paketissa julkaistiin kolme tieteellist\u00e4 artikkelia, ja yksi k\u00e4sikirjoitus on viel\u00e4 ty\u00f6nalla. <\/p>\n\n\n\n L\u00f3pez-Pernas, Kleimola, V\u00e4is\u00e4nen, ja Hirsto (painossa) tarkastelivat ammatillisen koulutuksen kontekstissa opintojen keskeytt\u00e4misen ennustamisen mahdollisuuksia instituutiotasoisen oppimisanalytiikkadatan ja erilaisten analyysimenetelmien avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset tekij\u00e4t hakuvaiheessa annetun datan perusteella ennustavat keskeytt\u00e4mist\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa. Tulosten perusteella keskeytt\u00e4misvaarassa olivat etenkin sellaiset opiskelijat, jotka aloittavat ammatilliset opinnot peruskoulupohjalta sek\u00e4 opiskelijat, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t opintojen ohella tai etsiv\u00e4t samalla ty\u00f6t\u00e4. I\u00e4ll\u00e4 ei havaittu olevan juurikaan vaikutusta ennustettaessa keskeytt\u00e4mist\u00e4. Keskeisin\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 voitiin todeta, ett\u00e4 opintojen joustavoittaminen ammatillisessa koulutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opintojen loppuunsaattamiseksi. My\u00f6skin kohdennetun tuen tarjoaminen opintojen ajalle sek\u00e4 opiskelijoiden eri el\u00e4m\u00e4ntilanteiden huomioiminen ovat merkityksellisi\u00e4. Ohjausta tulisi fokusoida erityisesti peruskoulusta tulevien opiskelijoiden tukemiseen sek\u00e4 opiskelijoiden itseohjautuvuuden ja itses\u00e4\u00e4telytaitojen kehittymist\u00e4 tulisi entisest\u00e4\u00e4n vahvistaa.<\/p>\n\n\n\n Kleimola, L\u00f3pez-Pernas, V\u00e4is\u00e4nen, Saqr, Sointu ja Hirsto (arvioitavana) tarkastelivat my\u00f6s ammatillisen koulutuksen dataa, mutta siin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin syv\u00e4llisemmin datan kvalitatiivista aineistoa. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin l\u00e4hihoitajaopiskelijoiden opiskelumotivaatiota, motivaatioprofiileja sek\u00e4 niiden yhteytt\u00e4 opiskelijoiden suoriutumiseen opinnoissa. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 l\u00e4hihoitajaopiskelijoiden motiivit hakeutua koulutukseen painottuivat enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiin ja ammatillisiin tekij\u00f6ihin ja v\u00e4hemm\u00e4n prososiaalisiin, altruistisiin syihin. Opiskelumotiivien v\u00e4lill\u00e4 havaittiin kompleksisia yhteyksi\u00e4, joista osa n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4 kuin toiset. Motivationaalisten profiilien ja opintojen suoriutumisen v\u00e4lill\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 aineistossa havaittu tilastollista yhteytt\u00e4. Oppimisanalytiikka tarjoaa kuitenkin hy\u00f6dyllisi\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4 opiskelijoiden motivaatiotekij\u00f6ihin erityispiirteineen. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 voidaan ehdottaa, ett\u00e4 oppimisanalytiikan avulla rakentuneen ymm\u00e4rryksen avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 toimintamalleja, jotka mahdollistavat entist\u00e4 tehokkaamman tuen motivaation rakentumiselle opintojen aikaa. Motivaatiotekij\u00f6iden tunnistaminen auttaa my\u00f6s mm. vetovoiman kehitt\u00e4misess\u00e4, l\u00e4p\u00e4isyn tukemisessa ja keskeytt\u00e4misen ehk\u00e4isemisess\u00e4, jotka tunnistetaan yleisesti ammatillisen koulutuksen haasteiksi. Tutkimustiedon kytkemist\u00e4 oppimisanalytiikkaan voidaan pit\u00e4\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Koulutuksellisia prosesseja, tiedonkeruuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tietohallintoj\u00e4rjestelmi\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4 systemaattisesti esimerkiksi niin, ett\u00e4 ne mahdollistaisivat datan huolellisen ker\u00e4\u00e4misen, tehokkaan hy\u00f6dynt\u00e4misen ja oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton entist\u00e4 laajemmin.<\/p>\n\n\n\n Kolmannessa ty\u00f6paketista julkaistussa artikkelissa Saqr, Tuominen, Valtonen, Sointu, V\u00e4is\u00e4nen ja Hirsto (2022) tarkastelivat opettajien t\u00e4ydennyskoulutuksesta ker\u00e4tty\u00e4 laajaa dataa klusteroinnin ja prosessien j\u00e4ljitt\u00e4misen avulla. strategioidensa perusteella. Ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 koostui opettajista, jotka liikkuivat opiskeltavassa materiaalissa harkiten ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, ja he suorittivat tutkitun opintokokonaisuuden lyhyess\u00e4 ajassa, k\u00e4yttiv\u00e4t enemm\u00e4n aikaa jokaiseen oppituntiin ja siirtyiv\u00e4t melko lineaarisesti eri oppituntien v\u00e4lill\u00e4. Toinen ryhm\u00e4 puolestaan oli joukko opettajia, joilla opintokokonaisuuden suorittaminen kesti pidemp\u00e4\u00e4n ja he toistivat opintokokonaisuuden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 useita kertoja ja siirtyiv\u00e4t oppitunneilla my\u00f6s taaksep\u00e4in tarkastaakseen oppitunteja toistuvasti. Kolmas ryhm\u00e4 sijoittui n\u00e4iden v\u00e4liin. Tulosten perusteella n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s opettajille oppimisen itses\u00e4\u00e4tely voi olla haastavaa. Voisikin pohtia, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin opettajankoulutuksessa tulisi korostaa oppimisstrategioiden aktiivista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja itses\u00e4\u00e4dellyn oppimisen taitoja, jotta opettajat kehittyisiv\u00e4t my\u00f6s itse oppijoina ja voisivat mahdollisesti my\u00f6s paremmin tukea oppilaita n\u00e4iden taitojen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toisessa ty\u00f6paketissa tarkasteltiin oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 yliopistokontekstissa. T\u00e4t\u00e4 varten toteutettiin useita tapaustutkimuksia, joissa kiinnitettiin huomiota oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 tarvittaviin pedagogisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin sek\u00e4 laajennetun oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin. Yliopistokontekstin ty\u00f6paketissa oli mukana nelj\u00e4 eri tieteenaloihin kuuluvaa opintojaksoa. Opintojaksot rakentuivat k\u00e4\u00e4nteisen opetuksen ja k\u00e4\u00e4nteisen oppimisen l\u00e4hestymistavoille. Lis\u00e4ksi osassa opintojaksoja toteutettiin et\u00e4opetusta em. l\u00e4hestymistavoilla.<\/p>\n\n\n\n Pilotoitavalla opintojaksolla aineisto ker\u00e4ttiin kahtena vuonna, jolloin oppimisalusta, aineistonhankintamenetelm\u00e4n toimivuus ja pedagogiset l\u00e4hestymistavat saatiin pilotoitua tutkimuskontekstissa. Pilottiopintojaksolla ratkaistiin oppimisanalytiikkadatan opetus- ja oppimisk\u00e4yt\u00f6n haasteita. P\u00e4\u00e4asiallinen tutkimusaineistonkeruu toteutettiin lukuvuonna 2021\u20132022. Aineistoja ker\u00e4ttiin monipuolisesti niiden k\u00e4sitt\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytetyst\u00e4 oppimisalustasta ker\u00e4tty\u00e4 oppimisanalytiikan (OA) ja jatketun oppimisanalytiikan (kysely) (JOA) -aineistoja, opiskelijoiden ja opettajien haastatteluaineistoja sek\u00e4 erikseen ker\u00e4ttyj\u00e4 alku- ja loppukyselyaineistoja. OAHOT-hankkeen aikana ty\u00f6paketista julkaistiin viisi artikkelia.<\/p>\n\n\n\n Sointu, Valtonen, Hallberg, Kankaanp\u00e4\u00e4, V\u00e4is\u00e4nen, Heikkinen, Saqr, Tuominen ja Hirsto (2022) tarkastelivat tutkimuksessaan opettajaopiskelijoiden oppimiseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Opintojakson aiheena olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset tutkimusmenetelm\u00e4t, jotka ovat monesti hyvinkin haastavia ja jopa pelottavia opettajaopiskelijoille. N\u00e4in olleen opintojakso tarjosi toimivan mahdollisuuden tutkia, miten et\u00e4opetukselle ja k\u00e4\u00e4nteiselle oppimiselle rakennetulla opintojaksolla voidaan tukea opiskelijoita oppimisanalytiikan keinoin. Jatketun oppimisanalytiikka -aineiston keinoin tarkasteltiin viidess\u00e4 mittauspisteess\u00e4 muutosta itses\u00e4\u00e4telyss\u00e4, orientaatioissa ja tunteissa. Tuloksien perusteella opiskelijoiden ajanhallintataidot paranivat sek\u00e4 v\u00e4lttelyorientaatio laski. Lis\u00e4ksi ahdistuneisuus ja koettu tylsyys kvantitatiivisten menetelmien opiskeluun v\u00e4heniv\u00e4t. Tuloksien perusteella voidaan alustavasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 hyvin suunniteltu pedagoginen l\u00e4hestymistapa, teknologia ja oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa tukevat opettajaopiskelijoiden sis\u00e4lt\u00f6jen oppimista.<\/p>\n\n\n\n Toisessa artikkelissa Sointu, Saqr, Valtonen, Hallberg, V\u00e4is\u00e4nen, Kankaanp\u00e4\u00e4, Tuominen ja Hirsto (2022) tutkivat jatketun oppimisanalytiikan ja oppimisanalytiikan keinoin opettajaopiskelijoiden tunneper\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisten menetelmien opintojaksoilla. Opettajaopiskelijoiden emotionaaliset profiilit (eli klusterit) muodostettiin opintojakson alkumittauksen jatketun oppimisanalytiikkadatan emotionaalisten ulottuvuuksien perusteella ja eri klusteriryhmien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 oppimisalustalla tarkasteltiin perinteisemm\u00e4n oppimisanalytiikkadatan perusteella. Aineistosta l\u00f6ydettiin kolme erilaista klusteria: “keskitasoiset”, “pro kvantitatiiviset” ja “pelokkaat” kvantitatiivisten menetelmien opettajaopiskelijat. Tuloksien perustella voidaan todeta, ett\u00e4 k\u00e4ytetyt pedagogiset l\u00e4hestymistavat sek\u00e4 analytiikan tarjoamat mahdollisuudet tarjoavat tukea opiskelijoille, varsinkin pelokkaille opiskelijoille. Lis\u00e4ksi paremmin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 menetelmi\u00e4 hallitsevat opiskelijat voivat ehk\u00e4 toteuttaa opiskelua itsen\u00e4isemmin. K\u00e4\u00e4nteisen opetuksen ja teknologian monipuolinen k\u00e4ytt\u00f6 tarjoaa opettajalle mahdollisuuden tukea erityisesti pelokkaita opiskelijoita, jolloin opiskelu muuttuu sujuvammaksi.<\/p>\n\n\n\n Kolmannessa yliopisto-oppimiseen liittyv\u00e4n ty\u00f6paketin artikkelissa Sointu, Valtonen, V\u00e4is\u00e4nen ja Hirsto (painossa) tarkastelivat yhteen opintojaksoon osallistuneiden opiskelijoiden opintojaksopalautteita. Oppimisanalytiikan (OA) ja jatketun oppimisanalytiikan (JOA) k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa on vaikeaa, mutta niiden k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 on paljon potentiaalia yliopistonkontekstin opetuksessa ja oppimisen tuessa. K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen et\u00e4opetuskontekstissa tarjoaa mahdollisuuden ker\u00e4t\u00e4 oppimisanalytiikkadataa. Lis\u00e4ksi tarvitaan teknologian monipuolista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jotta OA- ja JOA-datoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimisen tukeen. Teknologiaan oppimisen tuessa kuuluvat (1) digitaaliset oppimisalustat, (2) konferenssiteknologiat (esim. Zoom ja Teams), (3) OA- ja JOA-datojen ker\u00e4\u00e4minen ja k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 (4) sis\u00e4lt\u00f6kohtainen teknologia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden opintojaksototeutuksen opintojaksopalautelomakkeita. Yleisesti ottaen tulokset opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n pedagogiikkaan ja monipuoliseen l\u00e4hestymistapaan olivat positiivisia. Esimerkiksi k\u00e4\u00e4nteisell\u00e4 oppimisella et\u00e4opetuksen kontekstissa voidaan toteuttaa teknologian avulla toimivaa vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta opiskelijoiden omat n\u00e4kemykset oppimiseen olivat heikompia, joskaan eiv\u00e4t matalia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta opiskelijoiden oman oppimisen ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja oppimisen tukeen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 tulevaisuudessa huomiota.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nness\u00e4 artikkelissa Sointu, Hirsto, V\u00e4is\u00e4nen, Cutucache ja Valtonen (2022) tutkivat et\u00e4opetuksena toteutettua k\u00e4\u00e4nteisen opetuksen mukaisesti j\u00e4rjestetty\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisten tutkimusmenetelmien opintojaksoa, jossa opiskelijoiden oppimista tuettiin aktiivisesti erilaisilla teknologisilla l\u00e4hestymistavoilla. Tulosten perusteella t\u00e4llainen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4ytti tuottavan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia v\u00e4hent\u00e4en opiskelijoiden teht\u00e4v\u00e4nv\u00e4lttely\u00e4 ja ahdistusta sek\u00e4 parantaen ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. My\u00f6s opiskelijoiden tiet\u00e4mys oppimisanalytiikasta ja asenteet oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kohtaan paranivat. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 l\u00e4hestymistapoja verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opettajaopiskelijoiden kanssa haastavissa sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viidenness\u00e4 yliopisto-oppimiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Elmoazen, Saqr, Tedre ja Hirsto (painossa) tutkivat, kuinka sosiaalinen vuorovaikutus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden tuottavaa online-ongelmapohjaista oppimista. Tutkimus tehtiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 prosessi- ja sekvenssilouhintamenetelmi\u00e4 tietokoneella tuetun yhteistoiminnallisen oppimisen yhteydess\u00e4. Analyysin perusteella opiskelijoiden yleisin toiminta oli argumentoimatonta keskustelua, seuraavaksi eniten oli tiedon jakamista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Prosessilouhinnan pohjalta opiskelijoiden keskustelut alkoivat useimmiten ensin tiedon jakamisella, jota seurasi muiden viestien arvioiminen tai argumentointi ja keskustelun p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sekvenssilouhinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta yleisimm\u00e4t aloitustoiminnot olivat sosiaalinen vuorovaikutus ja ei-argumentatiivinen vuorovaikutus. N\u00e4m\u00e4 kaksi analyyttista l\u00e4hestymistapaa n\u00e4yttiv\u00e4t antavan tutkijoille mahdollisuuden tunnistaa verkkofoorumikeskusteluiden eri vaiheita.<\/p>\n\n\n\n Kolmannessa ty\u00f6paketissa tarkasteltiin oppimisanalytiikkaa perusopetuksen kontekstissa. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 empiirisen aineiston hankkimiseksi luotiin kaksi erilaista oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja tarkasteltiin sek\u00e4 kehitettiin perusopetuksen erityispiirteit\u00e4 huomioivaa oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 pedagogiikkaa. Ty\u00f6pakettiin kolme rakentui kaksi ilmi\u00f6opintojaksoa, jossa toteutukset olivat erilaiset. Toteutukset tehtiin alakoulussa, tarkemmin 5.\u20136. luokissa. Ilmi\u00f6opintojaksoilla toimi sama verkko-oppimisymp\u00e4ris\u00f6, joka oli rakennettu tukemaan itseohjattua oppimista.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6paketissa ker\u00e4ttiin monipuolisesti aineistoa. Kokonaisuudessaan aineisto koostui opettajien ja oppilaiden haastatteluista, oppituntien aikana tehdyist\u00e4 kyselyist\u00e4 (jatkettu oppimisanalytiikka), sek\u00e4 verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kertyneest\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4datasta. Perusopetuksen kontekstiin suuntautuvasta ty\u00f6paketista julkaistiin hankkeen aikana kolme tutkimusartikkelia.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isess\u00e4 peruskoulun kontekstiin liittyv\u00e4ss\u00e4 artikkelissa V\u00e4is\u00e4nen, Hallberg, Valtonen, Tervo, Kankaanp\u00e4\u00e4, Sointu ja Hirsto (2022) tutkivat alakoulun oppilaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 oppimisanalytiikasta ja itseohjatusta oppimisesta opintojakson aikana. Oppilaita sek\u00e4 havainnoitiin opintojakson aikana ett\u00e4 osa oppilaista haastateltiin sen j\u00e4lkeen. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 yleisesti ottaen oppilaiden kokemukset itseohjatusta oppimisesta sek\u00e4 oppimisanalytiikasta olivat positiivisia ja oppimisanalytiikka n\u00e4htiin toimivana ja motivoivana. Oppimisanalytiikan my\u00f6s n\u00e4htiin auttaneen heid\u00e4n oppimistaan. Oppilaat n\u00e4yttiv\u00e4t kehittyv\u00e4n itseohjautuvammiksi opintojakson aikana. T\u00e4st\u00e4 huolimatta tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen n\u00e4yttiv\u00e4t olevan melko vaikeaa useille oppilaille. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset tarjosivat uusia n\u00e4k\u00f6kulmia oppimisanalytiikan rooliin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lis\u00e4tukena oppilaiden itseohjatulle oppimiselle. Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat tarpeeseen kehitt\u00e4\u00e4 edelleen pedagogisia l\u00e4hestymistapoja oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alakoulukontekstissa.<\/p>\n\n\n\n Toisessa artikkelissa Hirsto, Valtonen, Saqr, Hallberg, Sointu, Kankaanp\u00e4\u00e4 ja V\u00e4is\u00e4nen (2022) tarkastelivat kokemuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia oppimisanalytiikkaan sek\u00e4 itses\u00e4\u00e4deltyyn oppimiseen jatketun oppimisanalytiikkadatan avulla. Tutkimus suoritettiin kahden ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen opintojakson j\u00e4lkeen, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t avaruutta sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja tuotteen elinkaarta. Oppilaat ty\u00f6skenteliv\u00e4t ensimm\u00e4isell\u00e4 opintojaksolla p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti itsen\u00e4isest\u00e4 ja toisella jaksolla painottui ryhm\u00e4ty\u00f6skentely. Tulosten perusteella oppilaiden ymm\u00e4rrys oppimisanalytiikasta s\u00e4ilyi melko alhaisella tasolla, mutta heid\u00e4n n\u00e4kemyksens\u00e4 oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 oli melko positiivista. Eniten oppimisanalytiikka hy\u00f6dynt\u00e4neill\u00e4 oppilailla n\u00e4ytti olevan my\u00f6s my\u00f6nteisemm\u00e4t kokemukset analytiikan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen aikana havaittiin, ett\u00e4 perusopetuksen kontekstiin liittyv\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikka tutkimusta ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan kovin paljon. Sen vuoksi Hirsto, Saqr, L\u00f3pez-Pernas ja Valtonen (painossa) toteuttivat systemaattisen narratiivisen katsauksen useasta tietokannasta poimituista perusopetusta koskevista oppimisanalytiikkaa k\u00e4sittelevist\u00e4 tieteellisist\u00e4 artikkeleista. Tulosten perusteella peruskoulun kontekstissa tutkittuja teemoja n\u00e4yttiv\u00e4t olevan pelillist\u00e4minen ja multimodaaliset l\u00e4hestymistavat. Lis\u00e4ksi tutkimukset voitiin jakaa sen mukaan, onko oppimisanalytiikka sin\u00e4ns\u00e4 tutkimuskohteena vai tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4. He havaitsivat my\u00f6s, ett\u00e4 useimmilta tutkimuksilta puuttui vahva kasvatustieteellinen teoreettinen perusta, mik\u00e4 korostaa tarvetta luoda kehittyneempi\u00e4 teoreettisia perusteita koulutason oppimisanalytiikka-tutkimukselle.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nness\u00e4 ty\u00f6paketissa pyrittiin aikaisemman tutkimuksen avulla vet\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteen oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia laajemmin sek\u00e4 hahmottamaan tulevaisuuden haasteita. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6paketissa my\u00f6s rakennettiin oppimisanalytiikan tutkimusverkostoa, vierailtiin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimusryhmiss\u00e4 jakamassa tietoa OAHOTin tutkimuksista ja saamassa palautetta sek\u00e4 viestittiin aktiivisesti avointen seminaarien sek\u00e4 webinaarien kautta. OAHOTin tutkijoita kutsuttiin my\u00f6s puhujiksi erilaisiin kansallisiin ja kansainv\u00e4lisiin oppimisanalytiikan teemoja k\u00e4sitteleviin konferensseihin ja tilaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n OAHOT-hankkeen webinaarit ja seminaarit j\u00e4rjestettiin puolivuosittain, niist\u00e4 tehtiin videot avoimesti saataville hankkeen sivuille, ja niiss\u00e4 oli puhumassa alan keskeisi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 ja kotimaisia tutkijoita ja kehitt\u00e4ji\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6paketissa nelj\u00e4 pyrittiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n laajempia n\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4pi tutkittujen kontekstien oppimisen itses\u00e4\u00e4telyn tukemisen oleellisista tekij\u00f6ist\u00e4 oppimisanalytiikan kehitt\u00e4misen kannalta. T\u00e4h\u00e4n liittyen hankkeessa julkaistiin seitsem\u00e4n vertaisarvioitua artikkelia taikka kirjoitusta, ja hankkeen my\u00f6t\u00e4 toimitettu FLAIEC-konferenssin teemanumero on painossa.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6paketti nelj\u00e4n artikkelissa Valtonen, L\u00f3pez-Pernas, Saqr, Vartiainen, Sointu ja Tedre (2022) tarkastelivat bibliografisen analyysin avulla opetusteknologiaan liittyv\u00e4n tutkimuksen teemojen kehityst\u00e4 ja suuntaviivoja. Sen perusteella oppimisanalytiikkaan ja teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4t teemat n\u00e4yttiv\u00e4t tutkimusten asiasanojen perusteella olevan tihentyv\u00e4n kiinnostuksen kohteena. <\/p>\n\n\n\n Toisessa artikkelissa Elmoazen, Saqr, Tedre ja Hirsto (2022) tutkivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla sit\u00e4, miten episteemisten verkostojen analyysi\u00e4 on hy\u00f6dynnetty opetukseen ja oppimiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 empiirisess\u00e4 tutkimuksessa. Episteemisten verkostojen analyysi\u00e4 on kehitetty ja hy\u00f6dynnetty erityisesti oppimisanalytiikan tutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4, mutta sen metodinen kehittely n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan viel\u00e4 kesken. Analyysiohjelmien tuottamat episteemiset verkostot voivat kuitenkin tuottaa havainnollistuksen esimerkiksi yhden ihmisen erilaisten kokemusten tai k\u00e4sitysten rakenteista. <\/p>\n\n\n\n Kolmannessa artikkelissa Saqr, Elmoazen, Tedre, L\u00f3pez-Pernas ja Hirsto (2022) tarkastelivat systemaattisen analyysin avulla erilaisten tilastollisten yhteyslukujen suhdetta opiskelijoiden opintomenestykseen teknologiatuetussa yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Yhteysluvuilla on pyritty kuvaamaan esimerkiksi sit\u00e4, miten opiskelijat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 toisten opiskelijoiden kanssa opintojakson aikana. Tulosten perusteella havaittiin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 yhteyslukuja ja niiden laskentaperusteita on hyvin paljon erilaisia, ja joidenkin yhteys opintomenestykseen on noussut esille selv\u00e4sti monessa tutkimuksessa, kun taas joidenkin tunnuslukujen merkitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lt\u00e4. Se, mik\u00e4 yhteysluku kulloinkin on merkityksellinen oppimisen kannalta, on kuitenkin paljolti riippuvainen my\u00f6s opintokokonaisuuden pedagogisesta mallista, joten sekin olisi hyv\u00e4 jatkossa huomioida erilaisten tunnuslukujen merkityst\u00e4 ja niiden mahdollista visualisointia pohtiessa.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nness\u00e4 artikkelissa Valtonen, Hirsto, Sointu ja V\u00e4is\u00e4nen (2022) nostavat esille oppimisanalytiikan pedagogisen suunnittelun haasteita ja merkityst\u00e4. Erilaiset oppimisk\u00e4sitykset tuovat omanlaisiaan haasteita oppimisanalytiikan kehitt\u00e4miselle ja hy\u00f6dynt\u00e4miselle. Perinteisesti oppimisanalytiikan tuottama data ja sen visualisoinnit ovat perustuneet opintojen etenemisen seurantaan, jolloin opiskelija voi analytiikan avulla tarkastella esimerkiksi sit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa mit\u00e4kin teht\u00e4vi\u00e4 on pit\u00e4nyt saada tehdyksi ja miss\u00e4 vaiheessa oma opintojakson suorittamien on. My\u00f6s opettajan oma pedagoginen ajattelu vaikuttaa siihen mink\u00e4laista oppimisanalytiikka opetuksen ja oppimisen tueksi olisi tarpeen kehitt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi erilaiset oppimisen teemat ja episteemiset rakenteet voivat vaikuttaa oppimisanalytiikkadatan ker\u00e4\u00e4misen ja sen visualisoinnin tarpeisiin; onko jokin oppiaines selke\u00e4sti kumulatiivista vai jollakin tavalla holistista taikka systeemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viides kirjoitus (Saqr ja L\u00f3pez-Pernas, painossa) nostaa esille yksil\u00f6llisen l\u00e4hestymistavan tarpeen oppimisanalytiikan edelleen kehitt\u00e4misess\u00e4. Oppimisanalytiikan tutkimuksessa on perinteisesti pyritty hahmottamaan isoja datoja ja suuren joukon yhteisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia liittyen oppimisen prosesseihin. Kun katsotaan otostasolla, voidaan kuitenkin hukata yksil\u00f6llisten prosessien erot ja erilaiset kehityskulut opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4. Jos ajatellaan pedagogiikan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja opiskelijoiden mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikkaa omassa oppimisessaan, pit\u00e4isi ehk\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa oppimisprosessia ja sen variaatiota ja tukea siten my\u00f6s opiskelijan omaa toimijuutta oman oppimisensa per\u00e4simess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuudentena t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6paketin vertaisarvioituna kirjoituksena Hirsto, Sointu, Valtonen, Turtiainen ja V\u00e4is\u00e4nen (2022) vet\u00e4v\u00e4t yhteen OAHOT-hankeen tuloksia. Siin\u00e4 tarkastellaan oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4misen pedagogisia n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 nostetaan esille hankkeen ty\u00f6pakettien ja eri empiiristen osioiden tuloksia. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteinen opiskelijan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen perustuva oppimisalustojen ja -ymp\u00e4rist\u00f6jen logidata ei oppimisen ja opetuksen prosessien ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 riit\u00e4 kovin pitk\u00e4lle. Olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, mink\u00e4laista jatkettua oppimisanalytiikkadataa tarvitaan jatkossa erilaisissa opetuksen ja oppimisen konteksteissa, ja miten oppimisanalytiikan n\u00e4k\u00f6kulmia huomioidaan opetuksen pedagogisen suunnittelun kannalta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6pakettiin nelj\u00e4 liittyen ja osana hankkeen toimintaa j\u00e4rjestettiin tiedeyhteis\u00f6lle ja aiheesta kiinnostuneille julkinen, Suomen ensimm\u00e4inen Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education<\/em> \u2013 Emphasizing educational perspectives in LA and AI research (FLAIEC 2022) -konferenssi It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 29.9-30.9.2022. Lis\u00e4ksi konferenssiin kuului 28.9.2022 mahdollisuus osallistua ohjatulle kouluvierailulle Rantakyl\u00e4n normaalikoulussa. Konferenssin tavoitteena oli tuoda yhteen tutkijoita eri maista esittelem\u00e4\u00e4n tutkimustaan oppimisanalytiikan saralla sek\u00e4 keskustelemaan oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 oppimisen ja opetuksen tukena. T\u00e4m\u00e4 tavoite t\u00e4yttyi loistavasti.<\/p>\n\n\n\n Konferenssi tarjosi hienon mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulemaan kansainv\u00e4lisesti arvostettuja Keynote-puhujia: professori Dragan Ga\u0161evi\u0107 (Australia), professori Sanna J\u00e4rvel\u00e4 (Suomi), professori Dirk Ifenthaler (Saksa) ja professori Laura Hirsto & OAHOT-projektin henkil\u00f6st\u00f6 (Suomi). Kaikki p\u00e4\u00e4puhujamme saapuivat paikalle Joensuuhun ja osallistuivat aktiivisesti koko konferenssin ajan esitysten seuraamiseen ja yhteiseen keskusteluun tuoden suuren lis\u00e4arvon konferenssille.<\/p>\n\n\n\n Konferenssi j\u00e4rjestettiin hybridimallisena, ja yhteens\u00e4 74 ihmist\u00e4 ilmoittautui konferenssiin. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli noin 35 ihmist\u00e4 loppujen ollessa et\u00e4yhteydell\u00e4. Konferenssi her\u00e4tti paljon my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 kiinnostusta ja kv-osallistujia oli joukossa yli 20 mm. Afrikasta, USA:sta ja eri puolilta Eurooppaa. Osallistujat my\u00f6s edustivat eri organisaatioita ja koulutuksen eri tasoilta, joten rikasta analytiikkaan ja teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua k\u00e4ytiinkin useasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kontekstista k\u00e4sin. Esityksi\u00e4 p\u00e4\u00e4puheiden lis\u00e4ksi oli 27. Konferenssista ilmestyy konferenssijulkaisu (Hirsto, L\u00f3pez-Pernas, Saqr, Sointu, Valtonen & V\u00e4is\u00e4nen, painossa) CEUR Workshop Proceedings -julkaisukanavan kautta vuonna 2023. Konferenssi sai paljon kiitosta osallistujilta ja toiveita konferenssin j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 uudestaan.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen luonteen vuoksi tehtiin my\u00f6s selvityst\u00e4 kaupallisesta vaikuttavuudesta (Business Impact) kauppatieteen tutkijan toimesta. Arviointia varten toteutettiin keskeisten hanketoimijoiden haastattelut hankkeen koetuista hy\u00f6dyist\u00e4 ja nousseista tutkimuskysymyksist\u00e4 sek\u00e4 jatkokehitysn\u00e4k\u00f6kulmista. Hanke hy\u00f6dytti mukana olleita yrityksi\u00e4 tuoden tuotekehitysty\u00f6h\u00f6n vahvan kasvatustieteellisen n\u00e4k\u00f6kulman, joka huomioi aikaisempaa paremmin oppimiseen liittyv\u00e4t taustaprosessit. Yritykset kokivat hy\u00f6tyneens\u00e4 my\u00f6s avautuneista yhteisty\u00f6mahdollisuuksista partneriyritysten kesken. Hankkeen aikana syntyi useita uusia tutkimuskysymyksi\u00e4 liittyen teko\u00e4lyratkaisuihin, Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n mukaan ottamiseen sek\u00e4 tulosten ja l\u00f6yd\u00f6sten tulkintaan eri konteksteissa jatkossa. Kaikki mukana olleet yritykset totesivat, ett\u00e4 yliopiston, kasvatustieteilij\u00f6iden sek\u00e4 yritysten yhteisty\u00f6lle on jatkossa nimenomaan kaupallinen tarve ja kiinnostus.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen tuloksia verrattaessa suunnitelmaan, voidaan sanoa, ett\u00e4 hanke saavutti hyvin asetetut keskeiset tavoitteet ja avasi sek\u00e4 tutkimuksellisesti ett\u00e4 mukana olleiden yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja kehityskohteita my\u00f6s jatkokehitt\u00e4misen pohjaksi. OAHOT-hanke on toteuttanut aktiivista, my\u00f6s tutkimusjulkaisuja laajentavaa julkaisu- ja asiantuntijatoimintaa. Lis\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 OAHOT-blogissa on julkaistu hanketta ja sen tutkimusta popularisoivia kirjoituksia. Kaikkinensa blogitekstej\u00e4 on julkaistu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kahdeksan kappaletta. Tarkoituksena on jatkaa blogia, vaikka Business Finlandin rahoittama hankeosuus onkin p\u00e4\u00e4ttynyt. Hankkeen tutkimusteemojen ty\u00f6st\u00e4minen ja syvent\u00e4minen jatkuu muiden t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 saatujen jatkorahoitusten turvin ainakin vuoteen 2026.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusty\u00f6 nosti esille oppimisanalytiikan mahdollisuuksia ja haasteita. Keskeisen\u00e4 alan haasteena n\u00e4ytt\u00e4ytyy analytiikan ja pedagogiikan toistaiseksi v\u00e4h\u00e4inen vuoropuhelu. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4datalle rakentuvat mallit ja k\u00e4yt\u00e4nteet eiv\u00e4t viel\u00e4 kykene riitt\u00e4v\u00e4sti vastaaman t\u00e4m\u00e4n hetken pedagogisiin haasteisiin. Varsinkin erilaisten yhteis\u00f6llisen oppimisen avainmekanismien tuominen analytiikalla visualisoitavaan muotoon vaatii viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi opettajien tuominen tiiviimmin osaksi analytiikkaj\u00e4rjestelmien suunnittelua toisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen n\u00e4k\u00f6kulman j\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, tuoden lis\u00e4arvoa analytiikan hy\u00f6dynt\u00e4miselle. N\u00e4ihin haasteisiin OAHOT-hankkeessa otettiin ensimm\u00e4isi\u00e4 askelia, nostaen esille arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulma oppimisanalytiikan jatkokehitysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen aikana nousi vahvasti esille jatketun oppimisanalytiikan (JOA) rooli ja mahdollisuudet. Oppimisanalytiikkakirjallisen puitteissa JOA on j\u00e4\u00e4nyt sangen pieneen rooliin. Kuitenkin JOA voi toimia siltana vahvasti tietojenk\u00e4sittelytieteen traditiolle rakentuvan oppimisanalytiikkatutkimuksen edelleen kehitt\u00e4miseen ja laajentamiseen. JOA tarjoaa v\u00e4lineit\u00e4 tuoda pitk\u00e4lle kehitettyj\u00e4 kasvatustieteen ja psykologian instrumentteja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n pelk\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4datan varaan rakentuvaa analytiikkaa. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, OAHOT-hankkeen my\u00f6t\u00e4 esille nousi vahvasti tarve kasvatustieteiden ja tietojenk\u00e4sittelytieteiden tiiviimm\u00e4lle vuoropuhelulle. Oppimisanalytiikan perinteet nojaavat tietojenk\u00e4sittelytieteen tutkimukseen, erilaisten analyysimallien ja algoritmien kehitt\u00e4miseen. Jatkossa t\u00e4m\u00e4n kehitysty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ja tueksi tarvitaan vahvemmin kasvatustieteellist\u00e4 osaamista. Kasvatustieteen avulla analytiikan tarjoamat mahdollisuudet voidaan kohdistaa niille alueille, joissa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4data ja JOA tarjoavat parhaimman lis\u00e4arvon. <\/p>\n\n\n\n Kaiken kaikkiaan oppimisanalytiikka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia oppimistilanteiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja erilaisten oppimisprosessien tukemiseen. Analytiikan avulla voidaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi oppimiseen ja opettamiseen liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 tavalla, joka aikaisempien teknologioiden avulla ei ollut mahdollisia. Analytiikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 osana oppimista, varsinkin perusasteella, on ajoittain kritisoitu mm. siit\u00e4, ett\u00e4 analytiikka ohjaa oppimisprosessit vanhoihin ohjelmoidun oppimisen malleihin, est\u00e4en opiskelijoiden itseohjautuvan oppimisen sek\u00e4 luovuuden. Analytiikka on n\u00e4hty jopa er\u00e4\u00e4nlaisena oppilaiden valvontaj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4. OAHOT-hankkeen my\u00f6t\u00e4 olemme voineet nostaa esille toisenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman oppimisanalytiikkaan. Analytiikassa keskeist\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4 pedagogiikka. Oppimisanalytiikka on rakennettava palvelemaan opettajien pedagogisia tavoitteita, tuottamaan opettajille ja oppilaille tietoa oppimisen ydinmekanismeista. Oppimista ja opettamista on tutkittu kauan, tuloksena on syntynyt teorioita oppimisesta, pedagogisia malleja, tapoja organisoida oppimistilanne ja skriptata<\/em> yhteis\u00f6llisi\u00e4 oppimisprosesseja jne. N\u00e4iden pohjalta meill\u00e4 on tietoa keskeisist\u00e4 oppimista tukevista elementeist\u00e4. Analytiikan avulla n\u00e4m\u00e4 elementit pit\u00e4\u00e4 saada n\u00e4kyviksi. Tavoitteena on tukea oppilaiden pedagogisesti mielek\u00e4st\u00e4 toimintaa, tukea heid\u00e4n opiskelutaitojen kehittymist\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en kasvatustieteen tarjoamaa tutkimustietoa.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n Elmoazen, R., Saqr, M., Tedre, M., & Hirsto, L. (2022). A Systematic Literature Review of Empirical Research on Epistemic Network Analysis in Education. IEEE Access 10<\/em>, doi: 10.1109\/ACCESS.2022.3149812.\u200b<\/p>\n\n\n\n Hirsto, L., L\u00f3pez-Pernas, S., Saqr, M., Sointu, E., Valtonen T., & V\u00e4is\u00e4nen, S. (painossa) (toim.). Proceedings of the First Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference (FLAIEC 2022), Joensuu, Finland 2022<\/p>\n\n\n\n Hirsto, L., Saqr, M., L\u00f3pez-Pernas, S., & Valtonen, T. (painossa). A systematic narrative review of learning analytics research in K-12 and schools. Teoksessa, L. Hirsto, S. L\u00f3pez-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen, & V\u00e4is\u00e4nen S. (toim.) Proceedings of the First Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference<\/em> (FLAIEC 2022), Joensuu, Finland 2022.\u200b<\/p>\n\n\n\n Hirsto, L., Sointu, E., Valtonen, T., Turtiainen, M. & V\u00e4is\u00e4nen, S. (2022). Learning analytics in teaching and learning processes in multiple contexts. Teoksessa, T. Bastiaens (toim.), Proceedings of EdMedia + Innovate Learning <\/em>(pp. 359-361). New York City, NY, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved from https:\/\/www.learntechlib.org\/primary\/p\/221312\/. <\/p>\n\n\n\n Hirsto, L., Valtonen, T., Saqr, M., Hallberg, S., Sointu, E., Kankaanp\u00e4\u00e4, J., & V\u00e4is\u00e4nen, S. (2022). Pupils\u2019 experiences of utilizing learning analytics to support self-regulated learning in two phenomenon-based study modules. Teoksessa, E. Langran (toim.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference<\/em> (pp. 1879-1885). San Diego, CA, United States: AACE.<\/p>\n\n\n\n Kleimola, R., L\u00f3pez-Pernas, S., V\u00e4is\u00e4nen, S., Saqr, M., Sointu, E., & Hirsto, L. (arvioitavana). Learning Analytics to Explore the Motivational Profiles of Practical Nurse Students: A Mixed-Methods Approach. Empirical Research in Vocational Education and Training<\/em>. SpringerOpen.<\/p>\n\n\n\n L\u00f3pez-Pernas, S., Kleimola, R., V\u00e4is\u00e4nen, S., & Hirsto, L. (painossa). Early detection of dropout factors in Vocational Education: A large-scale case study from Finland. Teoksessa, L. Hirsto, S. L\u00f3pez-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen, & V\u00e4is\u00e4nen S. (toim.) Proceedings of the First Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference<\/em> (FLAIEC 2022), Joensuu, Finland 2022. \u200b<\/p>\n\n\n\n Elmoazen, R., Saqr, M., Tedre, M. & Hirsto, L. (painossa). How Social interactions kindle productive online Problem Based Learning: an exploratory study of the temporal dynamics. Teoksessa, L. Hirsto, S. L\u00f3pez-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen, & V\u00e4is\u00e4nen S. (toim.) Proceedings of the First Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference (FLAIEC 2022), Joensuu, Finland 2022.\u200b<\/p>\n\n\n\n Saqr, M., Elmoazen, R., Tedre, M., L\u00f3pez-Pernas, S. & Hirsto, L. (2022). How well centrality measures capture student achievement in computer-supported collaborative learning? \u2013 A systematic review and meta-analysis. Educational Research Review <\/em>35, 100437.https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.edurev.2022.100437<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n Saqr, M. & L\u00f3pez-Pernas, S. (painossa). The idiographic paradigm shift needed: bringing the person back into research and practice. Teoksessa, L. Hirsto, S. L\u00f3pez-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen, & V\u00e4is\u00e4nen S. (toim.) Proceedings of the First Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference (FLAIEC 2022), Joensuu, Finland 2022.\u200b<\/p>\n\n\n\n Saqr, M., Tuominen, V., Valtonen, T., Sointu, E., V\u00e4is\u00e4nen S. & Hirsto, L. (2022). Teachers\u2019 Learning Profiles in Learning Programming: The Big Picture! Frontiers in Education, advanced online publication<\/em>, https:\/\/doi.org\/10.3389\/feduc.2022.840178<\/p>\n\n\n\n Sointu, E., Hirsto, L., V\u00e4is\u00e4nen, S., Cutucache, C. & Valtonen, T. (2022). Insight of supporting the learning of a challenging content for special education preservice teachers with learning analytics. Teoksessa, T. Bastiaens (toim.), Proceedings of EdMedia + Innovate Learning<\/em> (pp. 861-869). New York City, NY, United States: AACE. Retrieved from https:\/\/www.learntechlib.org\/primary\/p\/221384\/ \u200b<\/p>\n\n\n\n Sointu, E., Saqr, M., Valtonen, T., Hallberg, S., V\u00e4is\u00e4nen, S., Kankaanp\u00e4\u00e4, J., Tuominen, V., & Hirsto, L. (2022). Emotional behavior in quantitative research methods course for preservice teachers. Learning analytics approach. Teoksessa, E. Langran (toim.) Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference<\/em> (pp. 1880-1889). San Diego, CA, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved from https:\/\/www.learntechlib.org\/primary\/p\/220997\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Sointu, E., Valtonen, T., Hallberg, S., Kankaanp\u00e4\u00e4, J., V\u00e4is\u00e4nen, S., Heikkinen, L., Saqr, M., Tuominen V., & Hirsto, L. (2022). Learning analytics and Flipped Learning in onlineteaching for supporting preservice teachers\u2019 learning of quantitative research methods. Seminar.net \u2013 International Journal of Media, Technology & Life-long Learning, 18<\/em>(1). https:\/\/doi.org\/10.7577\/seminar.4686<\/a> . <\/p>\n\n\n\n Sointu., E., Valtonen, T., V\u00e4is\u00e4nen, S. & Hirsto, L. (painossa). Flipped Online Approach with Learning Analytics for Supporting Higher Education Students\u2019 Learning. Course Feedback Results. Teoksessa, L. Hirsto, S. L\u00f3pez-Pernas, M. Saqr, E. Sointu, T. Valtonen & S. V\u00e4is\u00e4nen (toim.) Proceedings of the Finnish Learning Analytics and Artificial Intelligence in Education Conference (FLAIEC22), Joensuu, Finland. CEUR Workshop Proceedings. Forthcoming<\/p>\n\n\n\nTy\u00f6paketti 1: Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n joustavan oppimisen menestystekij\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6paketti 2: Yliopisto-oppimisen tukemisen avaintekij\u00e4t oppimisanalytiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6paketti 3: Perusopetuksen oppilaan oppimisen tukemisen kriittiset tekij\u00e4t itses\u00e4\u00e4telyn taitojen kehittymisess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6paketti 4: Oppimisanalytiikan kehitt\u00e4minen itseohjautuvan oppimisen tueksi<\/h2>\n\n\n\n
\n
Yhteenvetoa<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n