{"id":2121,"date":"2024-06-20T01:08:55","date_gmt":"2024-06-19T22:08:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/nursingscience\/?p=2121"},"modified":"2024-06-20T20:08:20","modified_gmt":"2024-06-20T17:08:20","slug":"mytologiasta-monikkoperheiden-hoitotyon-kehittamiseen-ja-tutkimustiedon-lisaamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/nursingscience\/2024\/06\/20\/mytologiasta-monikkoperheiden-hoitotyon-kehittamiseen-ja-tutkimustiedon-lisaamiseen\/","title":{"rendered":"Mytologiasta monikkoperheiden hoitoty\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja tutkimustiedon lis\u00e4\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"\n
\"Hirsinen<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Saunam\u00f6kki<\/p>\n\n\n\n

Maailman tunnetuimmat kaksoset Romulus ja Remus, Rooman perustajat, kuvattiin \u00e4itisuden imett\u00e4vin\u00e4 kaksospoikina. Suomessa Aleksis Kiven vuonna 1870 julkaistu romaani Seitsem\u00e4st\u00e4 veljeksest\u00e4 kertoo poikaparvesta, jonka joukkoon mahtuu per\u00e4ti kahdet kaksoset. Kaksoset synnytt\u00e4neeseen naiseen on suhtauduttu ihailusta ja hedelm\u00e4llisyyden varmistamisesta noituuteen. Perinteisesti kaksosuuteen liitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s vanhemman lapsen oikeuksiin liittyvi\u00e4 asioita syntym\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 pohtien, mihin liittyy kulttuurisia eroja.<\/p>\n\n\n\n

Maatalossa tarvittiin t\u00f6iden tekij\u00f6it\u00e4 ja tervett\u00e4 em\u00e4nt\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittynee my\u00f6s perinnetiedossa kulkeva pelottelu monisiki\u00f6raskaudesta ja ohjeet sen v\u00e4ltt\u00e4miseen. Naisia varoteltiinkin sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 leiv\u00e4n ylitsej\u00e4\u00e4vi\u00e4 taikinan palasia ja asettamasta saunareissulla parillista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koivuvihtoja saaviin. (Karjalainen, 2020) Monisiki\u00f6isyys muistettiin my\u00f6s rotinalahjoissa eik\u00e4 sopivaa ollut vied\u00e4 vauvataloon parillista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 piirakoita.<\/p>\n\n\n\n

Elettiin aikaa, jolloin synnytykset hoidettiin kotona. Monisiki\u00f6isen raskauden eteneminen synnytykseen saakka oli kuitenkin ep\u00e4varmaa. Molempien lasten ja synnytt\u00e4j\u00e4n selviytyminen synnytyksist\u00e4 liittyi huomattavia riskej\u00e4. Monikkolapsia syntyi kuitenkin Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla 1960-luvun alkuun asti varsin paljon. Ahvenanmaalla ja rannikkoalueilla ravitsemustilanne oli parempi kuin muualla Suomessa ja n\u00e4ill\u00e4 alueilla monikkoraskaus eteni synnytykseen saakka. Kolmossynnytyksi\u00e4 oli 1990- luvulla ja 2000-luvun alussa enemm\u00e4n kuin aikaisemmin. Perhekokojen pienentyess\u00e4 monikkoraskauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni Suomessa. Monisiki\u00f6isten raskauksien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 \u00e4idin korkeampi ik\u00e4 ja aikaisempien raskauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4. (Kaprio, 2020)<\/p>\n\n\n\n

Vaikka k\u00e4til\u00f6koulutus alkoi Suomessa jo vuonna 1816, hoidettiin yli 90 % synnytyksist\u00e4 1800-luvun loppupuolelle saakka maallikkok\u00e4til\u00f6iden avulla. (Helsti, 2000) My\u00f6s kotisynnytykset olivat enemmist\u00f6n\u00e4 viel\u00e4 1940-luvulla siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 1890-luvulla koulutettujen k\u00e4til\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi vuosi vuodelta. 1950-1960-lukujen vaiheessa kotisynnytykset l\u00e4hes p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ja yli 90 % \u00e4ideist\u00e4 synnytti sairaalassa ja vain muutama \u00e4iti sadasta turvautui kansanomaiseen synnytysavustajaan. (Helsti, 2000) Monisiki\u00f6isist\u00e4 synnytyksist\u00e4 tietoa on v\u00e4h\u00e4n. Alkuraskaudessa todettu monisiki\u00f6raskaus voi jatkua yhden siki\u00f6n raskautena, kun hedelm\u00f6ittynyt alkio h\u00e4vi\u00e4\u00e4 raskauden alkuvaiheessa. Ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 kadonnut kaksonen (vanishing twin syndrome). (Kaprio, 2020) V\u00e4h\u00e4n on tietoa my\u00f6s siit\u00e4, miten yksin j\u00e4\u00e4nyt kaksonen on voinut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kokea selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4, ja yhteys kaksosuuteen on selvinnyt my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Maailmassa on kaksosia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin. Maailmalaajuisesti kaksosia ja kolmosia on 2-3 % (Ferriman et al., 2018; Monden ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Suomessa tilanne on pysynyt useita vuosia tasaisena ja vuonna 2022 oli 45 186 synnytyst\u00e4, joista 588 monisiki\u00f6ist\u00e4 (1,3 %). (THL, 2023) Suomen monikkosynnytysten osuus on nyky\u00e4\u00e4n samalla tasolla kuin muualla Euroopassa, vaikka sata vuotta sitten suomalaiset isojen perheiden vuoksi se oli selke\u00e4sti korkeampi. (Kaprio, 2020)<\/p>\n\n\n\n

Monisiki\u00f6inen raskaus on riskiraskaus ja synnytys vaatii huolellista suunnittelua. \u00c4itiyshuolto turvaa monisiki\u00f6raskauden seurantaa ja synnytyst\u00e4 huolellisella l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6iden hoitoty\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 merkitsee synnytt\u00e4j\u00e4n ja raskauden yksil\u00f6llist\u00e4 seurantaa ja hoitoa. Monikkoperheiden vanhemmat odottavat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6ilt\u00e4 tukea ja monikkoperheille suunnattua tietoa. Tutkimustulokset ovat my\u00f6s tuoneet esille, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6t kokevat tarvitsevansa aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta. (Turnville, ym. 2022; Freitas ym. 2024; Heinonen ym. 2024) Monikkoperheisiin liittyv\u00e4 tutkimus lis\u00e4\u00e4ntyy hiljalleen ja sille on maailmanlaajuinen tarve. T\u00e4llainen perhe onkin jo tunnistettu erityishuomiota tarvitsevaksi perheeksi. Monisiki\u00f6raskaus p\u00e4\u00e4ttyy hyvin usein ennenaikaisen lasten syntym\u00e4\u00e4n. Suomessa l\u00e4hes 40 % kaksosista syntyy ennenaikaisina ja noin 40 % painaa syntyess\u00e4\u00e4n alle 2 500 g ja 9 % alle 1 500 g. Vuonna 2021 kaikista vastasyntyneist\u00e4 12,6 %, mutta kaksosista 46 % ja kolmosista 100 % tarvitsi teho- tai valvontaosaston hoitoa. (THL, 2023)<\/p>\n\n\n\n

Monikkoperheiden hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan erityisosaamista jo raskauden seurannan ja synnytyksen aikana. \u00c4idin ja siki\u00f6iden seuranta on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen ohjaamista, monikkolasten keskin\u00e4isest\u00e4 erityisest\u00e4 suhteesta ja yksil\u00f6llisyyden tukemisesta sek\u00e4 kasvusta ja kehityksest\u00e4 tarvitaan tietoa. (Trias, 2006; Heinonen ym. 2024) Monikkolapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyy erityispiirteit\u00e4, joista vanhempien tulee olla tietoisia perheen p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kaksosten v\u00e4linen keskin\u00e4inen suhde on erityinen. Sen ymm\u00e4rt\u00e4minen monikkolapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s sen mukanaan tuomien haasteiden havainnointi ja lapsen yksil\u00f6llisyyden vahvistaminen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. (Heinonen ym. 2024) Vanhempien jaksamisen tukeminen ja seuranta vaativat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6ilt\u00e4 herkkyytt\u00e4 ja huomiota. (Wenze ym. 2022)<\/p>\n\n\n\n

Monikkoperheiden hoitoty\u00f6n haasteet ovat erilaisia kuin aikaisemmin. Vanhempien tulisi kokea vanhemmuuteen siirtymien raskauden ajasta synnykseen ja useamman kuin yhden samaik\u00e4isen lapsen perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisena. Heid\u00e4n tulisi saada \u00e4itiys- ja lastenneuvolasta asianmukaista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa ohjausta ja tietoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6iden tietoisuutta, osaamista ja koulutusta tulee vahvistaa monikkoperheiden hoitoty\u00f6n eri konteksteissa. Raskauden ja synnytyksen seurannan ja hoidon lis\u00e4n\u00e4 tarvitaan laaja-alaista ja monitieteellist\u00e4 tietoa ja sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 monikkoperheiden parhaaksi. Hoitotieteellinen monikkoperhetutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla monikkoperheiden hoitoty\u00f6t\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Tulosten avulla kehitet\u00e4\u00e4n \u00e4itiyshuoltoa ja turvallista monikkoperheiden hoitoty\u00f6t\u00e4 vastaamaan yh\u00e4 paremmin perheiden tarpeisiin. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvilla tutkimustuloksilla voidaan vaikuttaa poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon yhteiskunnassa, kehitt\u00e4\u00e4 hoitajien taitoja ja koulututusta sek\u00e4 monikkoperheiden tarpeet huomioivia ohjeita. Hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan monikkoperheiden erikoistuneita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkil\u00f6it\u00e4. \u00c4itiys- ja lastenneuvolassa ja sairaalassa toteutettava hoitoty\u00f6 on yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 moninaisten perheiden ja yhteiskunnallisten haasteiden kent\u00e4ss\u00e4. Monitieteellisell\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja laajoilla verkostoilla voidaan vastata t\u00e4h\u00e4n haasteeseen my\u00f6s monikkoperheiden kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Kaksoset kukkapellolla<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tunnelmallista kes\u00e4\u00e4 kukkapellon reunasta!!<\/p>\n\n\n\n