LAPSEN OIKEUDET – TOTEUTUUKO OSALLISUUS TERVEYDENHUOLLOSSA?

Outi Savolainen TtT, yliopistonlehtori UEF

Hoitotieteellä on tärkeä rooli lapsen oikeuksien tukemisessa ja edistämisessä.

Kuva: Lorri Lang Pixabaysta

YK:n Lapsen oikeudet

Lapsen oikeuksien sopimus  hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Suomessa sopimus tuli voimaan 1991. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota, kuntia ja muita toimijoita edistämään aktiivisesti lasten oikeuksien toteutumista sekä suojelemaan lapsia oikeuksien loukkaamiselta. Sopimuksen yhteensä 54 kohtaa sisältää esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhempien kasvatusvastuuseen, lasten uskonnon- ja ilmaisunvapauteen ja sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia.  Erityisen tärkeä osa sopimusta on sen kolmas artikla, joka velvoittaa harkitsemaan lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa aina ensisijaisesti lapsen edun. Yli 90 % 15–74-vuotiaista suomalaisista tietää, että lapsilla on omat oikeudet, mutta se ei välttämättä näy käytännössä (UNICEF 2018).

Lapsen oikeudet kunnassa

Lapsen oikeudet  tulee huomioida kuntien päätösten valmistelussa sekä palvelujen järjestämisessä. Lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluu vahvasti ajatus lasten oikeudesta osallisuuteen, eli osana yhteisöissä mukana olemista ja niissä toimimista sekä tunnetta niihin kuulumisesta. Osallisuus vahvistaa siis lasten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja on keskeinen hyvinvointia ja terveyttä tuottava tekijä. Osallisuuden, kuten kaikkien muidenkin lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää sitä, että lasten oikeudet tunnetaan niin lasten parissa työskentelevien kuin lapsia koskevia päätöksiä tekevien ihmisten keskuudessa.

Lapsen oikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa

Lapsen oikeuksien keskeisimmät teemat terveydenhuollossa pohjautuvat kolmeen Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiseen teemaan: (1) lapsen oikeus erityiseen suojaan ja hoivaan, (2) oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, sekä (3) oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Terveydenhuollossa työskentelevien tärkeä tehtävä ja velvollisuus on suojella näitä oikeuksia ja edistää osaltaan niiden toteutumista. Yigitbasin ja Ustuner Topin (2020) tutkimuksessa lähes 40 % hoitajista kuitenkin koki, ettei lasten osallisuus itseään koskevassa päätöksenteossa toteudu tarkoituksen mukaisesti, vaikka esimerkiksi kouluikäiset lapset pystyisivät hyvin kertomaan, mikä heidän etunsa on ja kuinka hoitoon osallistumista voitaisiin helpottaa sairaalaympäristössä (Foster ym. 2022). Olennaista olisikin lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta lasten oikeuksista, mikä osaltaan edistäisi esimerkiksi lasten edun puolustamista päivittäisessä kliinisessä työssä. Hoitotieteellisellä tutkimuksella on oma tärkeä roolinsa tässä monitieteisessä teemassa.

Lapsiystävällinen kunta -malli

Lapsiystävällinen kunta -malli  on UNICEFin kunnille tarjoama työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City) , jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat, sekä tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ja pysyviä ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Lasten osallisuuden toteutuminen jokapäiväisissä kasvuympäristöissä on hyvä ottaa yhdeksi tavoitteeksi myös määriteltäessä linjoja Lapsiystävällinen kunta -toimenpideohjelmalle.

Lasten ja nuorten oikeus päästä vaikuttamaan

Huhtikuussa 2023 järjestetään seuraavat eduskuntavaalit , joissa valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027. Suomessa on noin miljoona kuntalaista, jotka eivät ikänsä puolesta vielä pääse äänestämään. Selvityksissä on noussut esille, että lasten ja nuorten mielipiteitä kysytään liian harvoin, ja lapset ja nuoret toivovat, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän päätöksenteossa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on merkityksellistä myös alle 18-vuotiaille ja aikuisten tulee uskoa heidän kykyihinsä ja näkemyksiinsä. Tehtävämme onkin varmistaa, että myös lapset ja nuoret tulevat kuulluiksi ja pääsevät vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin.

Kirjoittaja:
Outi Savolainen TtT, yliopistonlehtori
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Lähteet:

Foster, M., Quaye, A.A., Whitehead, L., & Hallström, I.K. (2022). Children’s voices on their participation and best interests during a hospital stay in Australia. Journal of Pediatric Nursing 63: 64–71.

Unicef. (2018).UNICEFin tutkimus: Hoiva, turva ja koulutus ovat suomalaisille tutuimpia lapsen oikeuksia. Viitattu 13.2.2023. Saatavilla https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2018/unicefin-tutkimus-hoiva-turva-ja-koulutus-ovat-suomalaisille-tutuimpia-lapsen-oikeuksia/   

Yigitbas, C., & Ustuner Top, F. (2020). The implementation of childrights in healthcare services. Nursing Ethics 27(7): 1517–1528.