”Niin mitä teetkään?” on yleisin kommentti minkä saan kun kerron olevani tutkija joka käyttää metabolomiikka-analytiikkaa työssään. Eksoottinen termi ensikuulemalta, mutta tosiasiassa metabolomiikassa ei ole mitään mystistä: sen avulla tutkitaan elävän luonnon ilmiöitä laajemmalla skaalalla kuin perinteisillä analyyttisillä menetelmillä. Vaikka terveydenhuollossa ja tutkimuksessakin usein keskitytään yksittäisten, ennalta valittujen yhdisteiden mittaamiseen, todellisuudessa esimerkiksi verenkierrossa on koko ajan jopa tuhansia yhdisteitä, jotka esimerkiksi kolesterolin tavoin voivat kertoa tärkeää terveydentilaamme liittyvää tietoa. Metabolomiikka-analytiikan tai metabolisen profiloinnin avulla pyritään tarkastelemaan näytteen biokemikaalien koostumusta laajasti ja keräämään tietoa jopa tuhansista yhdisteistä samanaikaisesti. Näin pystytään luomaan paljon kattavampi kuva elimistön aineenvaihdunnallisesta tilasta kuin yksittäisillä mittauksilla.

Metabolomiikka on hyödyllinen työkalu monessa mielessä, mutta sen ehdoton etu on, että sen avulla pystytään määrittämään sellaisia yhdisteitä, joiden ei tiedetty olevan olemassa! Analytiikka ottaa huomioon kaikki kemialliset signaalit, joita näytteestä voidaan havaita, ja tutkijan tehtävä on tunnistaa signaalit. Teknologia, erityisesti massaspektrometrianalytiikka, on kehittynyt huimaa vauhtia, ja yhä pienemmissä pitoisuuksissa olevia biokemikaaleja kyetään havaitsemaan. Sen vuoksi näytteistä usein löydetään myös uusia, mielenkiintoisia yhdisteitä. Tämä seikka on ensiarvoisen tärkeä perustutkimuksessa, jossa pyritään selvittämään esimerkiksi sairauksien syitä, niiden varhaisia biomarkkereita tai ravinnon terveysvaikutuksia.

Toinen selkeä vahvuus on, että metabolomiikalla kyetään yhdessä analyysissä mittaamaan erittäin laaja yhdistekirjo. Tätä asiaa hyödynnetään erityisesti henkilökohtaistetun lääke- ja ravitsemustieteen parissa, kun pyritään optimoimaan kullekin yksilölle parhaiten soveltuva ja hyödyllisin hoito. Sen määrittäminen ei ole mahdollista ainoastaan yksittäisiin yhdisteisiin keskittymällä, mutta metabolomiikka avaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia tällä saralla, ja tuleekin tulevaisuudessa olemaan yksi tärkeimmistä sovellusalueista.

On suuri ilo että saa työskennellä analytiikan parissa, jonka soveltamisesta ja kehittämisestä on helppo innostua ja joka tuo sopivasti yllätystä ja haastetta työarkeen! Tämä innostus leviää ja uskonkin että tulevaisuudessa yhä useampi tunnistaa termin metabolomiikka, kun mainitsen sen ensimmäistä kertaa!

Dosentti Kati Hanhineva, Metabold-tiimin johtaja

Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto