Kuopion k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 1600-luvun lopulla k\u00e4sitellyt kaksi suurperheen miesten v\u00e4list\u00e4 noituustapausta liittyiv\u00e4t kalastukseen, joka oli Pohjois-Savossa t\u00e4rke\u00e4 elinkeino. Vuoden 1687 kes\u00e4k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 esiintyiv\u00e4t talonpoika Michel Clemetsson H\u00e5llapain sek\u00e4 h\u00e4nen veljenpoikansa Anders ja Michel H\u00e5llapain, jotka syyttiv\u00e4t toisiaan noituudesta puolin ja toisin. Nimet voisi suomentaa tuttavallisemmin Mikko Klemetinpoika Holopaiseksi sek\u00e4 Antti ja Mikko Holopaiseksi, kuten historiantutkimuksessa on usein perinteisesti tehty. Koska emme voi varmuudella tiet\u00e4\u00e4 suomenkielisen rahvaan tuolloin k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 nimimuotoja, pit\u00e4ydyn kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteiss\u00e4 esiintyviss\u00e4, ruotsinkielisen kirjurin p\u00f6yt\u00e4kirjaan kirjaamissa nimimuodoissa.<\/p>\n\n\n\n
Noituusep\u00e4ilyt saivat alkunsa miesten ollessa tahoillaan kalastamassa. Michel Clemetsson kalasti toisaalla ja veljenpojat kesken\u00e4\u00e4n toisaalla. Kun veljekset palasivat rantaan ja aikoivat ottaa juotavaa, he huomasivat juomansa olevan aivan sakeaa mustista yrteist\u00e4, joita juomalekkerin pohjalla oli. Anders kielsi velje\u00e4\u00e4n juomasta ep\u00e4illen, ett\u00e4 Michel Clemetsson olisi laittanut yrtit lekkeriin.<\/p>\n\n\n\n
Aiemmin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Michel Clemetsson oli valmistanut ruokaa veljens\u00e4 kanssa saamistaan kaloista ja j\u00e4tt\u00e4nyt padan t\u00e4hteet liedelle kattilaan. Huomattuaan mustat yrtit juomassaan Anders k\u00e4vi viskaamassa ne Michelin pataan kokeillakseen, s\u00f6isik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 niit\u00e4 vai ei. Kun Michel alkoi palattuaan jakaa pataan j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 ruokaa lapsilleen, h\u00e4n huomasi padassa mustaa ruudinkaltaista jauhoa ja alkoi ihmetell\u00e4, mist\u00e4 se oli per\u00e4isin. Saman tien her\u00e4nneest\u00e4 maagisen vahingoittamisen yrityksen ep\u00e4ilyst\u00e4 kertoo, ett\u00e4 Michel l\u00e4hti heti pappilaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pataa kirkkoherra Andreas Sculptoriukselle sek\u00e4 paikalla olleelle kappalaiselle. Papit kertoivat k\u00e4r\u00e4jill\u00e4, ett\u00e4 kattilassa oli todella ollut ruudinv\u00e4risi\u00e4 yrttej\u00e4. N\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n pataa pappilassa Michel heitti ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t ruuant\u00e4hteet pois uskaltamatta sy\u00f6d\u00e4 niit\u00e4 en\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tapauksen k\u00e4sittelyss\u00e4 oikeudessa lautamiehet kallistuivat Michelin puolelle. He olivat perill\u00e4 miesten v\u00e4lisist\u00e4 erimielisyyksist\u00e4 ja ep\u00e4iliv\u00e4t, ett\u00e4 Anders olisi yritt\u00e4nyt hankkiutua sed\u00e4st\u00e4\u00e4n lopullisesti eroon saadakseen talon itselleen. Siten vanhempi Michel vapautettiin syytteest\u00e4 ja veljenpoika Anders tuomittiin noituudesta (f\u00f6rgi\u00f6rning<\/em>) nelj\u00e4nkymmenen hopeamarkan sakkoihin. Talonpojilla ei yleens\u00e4 ollut varaa maksaa t\u00e4llaisia summia, joten oli tavallista, ett\u00e4 sakko muunnettiin ruumiilliseksi rangaistukseksi, miesten tapauksessa usein kujanjuoksuksi.<\/p>\n\n\n\n Miehet ja noituussyyt\u00f6kset oikeudessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Marko Nenosen mukaan suurin osa kaikista Suomen alueella noituudesta syytetyist\u00e4 oli miehi\u00e4 aina 1660-luvulle asti. Miehi\u00e4 syytettiin my\u00f6s aina enemm\u00e4n noituudella vahingoittamisesta, ja syytteen alullepanijana oli yleens\u00e4 vahingon k\u00e4rsinyt mies. Samaan aikaan naissyytettyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen kanssa 1660-luvulta l\u00e4htien yleistyi my\u00f6s niin sanotusta hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavasta taikuudesta syytt\u00e4minen. Erilaiset arkiset rituaalit esimerkiksi karjan tai t\u00e4rkeiden elinkeinojen suojaamiseksi sek\u00e4 parantamisriittien k\u00e4ytt\u00f6 ihmisten sairastuessa tai vahingoittuessa olivat osa talonpoikaisv\u00e4est\u00f6n arkea, mutta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oppineet alkoivat liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaiset keinot paholaiseen, jolloin niist\u00e4 tuli uhka koko yhteiskunnalle. Suomessa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen miesten syytt\u00e4minen noituudesta on yhdistetty muun muassa miesvaltaiseen tiet\u00e4j\u00e4perinteeseen. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty tapaus on sik\u00e4li tyypillinen, ett\u00e4 siin\u00e4 miehet syyttiv\u00e4t toisiaan vahingoittavasta noituudesta, kuten tilanne tulkittiin, vaikka itse vahinkoa ei viel\u00e4 ehtinytk\u00e4\u00e4n tapahtua.<\/p>\n\n\n\n Jari Eilolan mukaan noituussyyt\u00f6sten taustalla oli usein pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4nyt konflikti. Suurperheen eri-ik\u00e4isten ja eri asemissa olevien miesten keskin\u00e4iset suhteet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa tulehtuneina. Lautamiehet kertoivat, ett\u00e4 Michel Clemetsson ja t\u00e4m\u00e4n vanhempi veljenpoika Anders olivat el\u00e4neet tilalla kesken\u00e4\u00e4n jo pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4sovussa. Kummallakaan osapuolella ei kuitenkaan ollut varaa lunastaa toista ulos tilalta, jolloin tilannetta ei onnistuttu ratkaisemaan. Suurperheen aikuisilla pojilla oli oikeus erota talosta jo is\u00e4n el\u00e4ess\u00e4, jolloin l\u00e4htij\u00e4 sai mukaansa ty\u00f6panostaan vastaavan osuuden. Oikeus omaisuuden hallintaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntyi ty\u00f6vuosien my\u00f6t\u00e4, ja vanhetessa kasvoi mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 talon is\u00e4nn\u00e4ksi, jolloin tilalle j\u00e4\u00e4minen saattoi olla parempi vaihtoehto. Eroja tapahtui l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun perheen j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja toimeentulomahdollisuuksien v\u00e4lill\u00e4 oli paha ristiriita. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tilalta eroaminen ei onnistunut eik\u00e4 konflikti siten ratkennut, vaan talon omistussuhteita selviteltiin k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 viel\u00e4 ainakin kahdenkymmenenviiden vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n Miehisen perheen valtasuhteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tapaus kuvastaa miesten v\u00e4listen valtasuhteiden monitulkintaisuutta suurperheiss\u00e4. Elina Wariksen mukaan suurperheen is\u00e4nnyys oli elinik\u00e4inen kunniateht\u00e4v\u00e4, ja is\u00e4nn\u00e4n kuolema saattoi aiheuttaa kriisin, joka johti jopa suurperheen purkautumiseen. Suurperheen nuorempien miesten tuli totella is\u00e4nt\u00e4\u00e4, my\u00f6s esimerkiksi vanhempaa velje\u00e4 tai set\u00e4\u00e4, jos t\u00e4m\u00e4 oli asetettu is\u00e4nn\u00e4n rooliin. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitellyss\u00e4 tapauksessa sed\u00e4n ja veljenpoikien v\u00e4liset valtasuhteet eiv\u00e4t vaikuta selvilt\u00e4, ja onkin mahdollista, ett\u00e4 aiempi is\u00e4nt\u00e4 oli kuollut hiljattain. T\u00e4ll\u00f6in is\u00e4nnyyden peri usein esimerkiksi seuraavaksi vanhin veli. I\u00e4n merkitys auktoriteetin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli niin suuri, ett\u00e4 my\u00f6s i\u00e4k\u00e4s leskinainen saattoi johtaa suurperhekokonaisuutta. Viranomaisten kannalta suurperheen is\u00e4nnyys ei ollut yht\u00e4 olennainen seikka kuin perheenj\u00e4senten, mik\u00e4 n\u00e4kyy siin\u00e4, ettei oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjaan merkitty, kuka taloa is\u00e4nn\u00f6i.<\/p>\n\n\n\n Mieheyden tarkastelun kannalta kiinnostavaa tapauksessa on my\u00f6s arkisen ruokailun kuvaus. Michel Clemetssonin kerrotaan valmistaneen ruuan, jota h\u00e4n my\u00f6hemmin alkoi jakaa lapsilleen. Oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjaan asia merkittiin ilman erityisi\u00e4 huomioita, arkisena tapahtumana, jonka mustan jauheen huomaaminen kuitenkin keskeytti. Siksi voidaan tulkita, ett\u00e4 ei ollut harvinaista tai mahdotonta ajatella, ett\u00e4 is\u00e4 valmistaisi ruokaa tai huolehtisi lasten ruokailusta. Lasten \u00e4iti\u00e4 tai muita naisia ei tapauksessa mainita edes todistajina, kuten olisi varmasti tehty, jos he olisivat ruokaa k\u00e4sitelleet. 1600-luvun perheiss\u00e4 ruuanlaitto ja lastenhoito olivat ensisijaisesti naisten teht\u00e4vi\u00e4, mutta ty\u00f6njako oli joustava ja vaihteli tilanteesta riippuen. Jos kalaa haluttiin kes\u00e4ll\u00e4 valmistaa heti tuoreeltaan, se hoitui varmasti nopeimmin itse kalastajien toimesta, eik\u00e4 naisia ollut syyt\u00e4 odotella lieden \u00e4\u00e4reen muista teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Michel Clemetssonin toiminta kertoo my\u00f6s papiston asemasta ja merkityksest\u00e4 paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4. Kun Michel tulkitsi ruoan noidutuksi, h\u00e4n l\u00e4hti oitis pappilaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kirkkoherralle ja hakemaan tukea tulkinnalleen. Teko kertoo luottamuksesta kirkkoherraan ja t\u00e4m\u00e4n saamaan koulutukseen sek\u00e4 asiantuntemukseen, joka koski etenkin aistein tavoittamatonta maailmaa. Se osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 pappien puoleen oli turvallista k\u00e4\u00e4nty\u00e4 erilaisissa el\u00e4m\u00e4n kriisitilanteissa. Kirkkoherra oli yleens\u00e4 vanhempi, miehinen auktoriteettihahmo, jollaisena h\u00e4n my\u00f6s sopi hyvin suurperheiss\u00e4 jaettuun k\u00e4sitykseen hierarkkisen vallan sopivista haltijoista.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansallisarkisto, Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat.<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eilola, Jari. 2003. Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn m\u00e4\u00e4ritteleminen 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskon noituus- ja taikuustapauksissa<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n Kuha, Miia. 2022. \u201cExtended families as communities of religious experience in late 17th<\/sup>-century eastern Finland,\u201d in Sari Katajala-Peltomaa & Raisa Maria Toivo (eds.), Histories of Experience in the World of Lived Religion<\/em>. Cham: Palgrave Macmillan, 139\u2013161.<\/p>\n\n\n\n Kuha, Miia. 2016. Pyh\u00e4p\u00e4ivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710)<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-6598-3<\/a><\/p>\n\n\n\n Kuronen (nyk. Kuha), Miia, 2009. \u201dOnnea tavoitellen, vaaraa v\u00e4ltt\u00e4en. Kansanomainen uskonnonharjoitus sek\u00e4 noituus- ja taikuusk\u00e4sitykset puhdasoppisuuden ajan Kuopion pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4.\u201d Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:jyu-201002051189<\/a><\/p>\n\n\n\n![\"Nuottakalastusta](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/luterilaiset-maskuliinisuudet\/wp-content\/uploads\/sites\/229\/2026\/08\/Nuottakalastus_Maaninka-746x1024.jpg\")
![\"Tuomiokirjan](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/luterilaiset-maskuliinisuudet\/wp-content\/uploads\/sites\/229\/2026\/08\/Michel-Clemetsonin-tapaus.png\")