Kiertotaloudesta uusi normaali puukerrostalorakentamisessa Suomessa?

Viime aikoina ihmisten puheisiin ja median lempiaiheeksi ovat kohonneet ilmastoon liittyvät seikat. Tämä aihe on kiinnittänyt päättäjien ja yritysten huomion niin Suomessa kuin globaalistikin. Lineaarisen talouden vastapainoksi on noussut kiertotalous, joka pidentää sekä sulkee materiaalin kiertoa ja joka luo mahdollisuuden yrittäjyydelle kehittyä kohti kestävämpää muotoa. Toki tässä kohden on hyvä muistuttaa, että kiertotalous ei varsinaisesti ole sama asia kuin kestävä kehitys, mutta se luo liiketoiminnalle mahdollisuudet tähän. Tärkeää on muistaa vastuullisuus myös kiertotaloudessa, jotta se palvelisi kestävää kehitystä. Ajankohtaisena aiheena myös puukerrostalorakentaminen on ollut median hypen kohteena ja saanut valtavasti tilaa monessa foorumissa sekä edustaa uudenlaista rakentamista Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani tutkin yritysmahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa tutkimuskontekstina puukerrostalorakentamisen Suomessa.

Tutkimukseni tausta
Kiertotaloudesta ja mahdollisuuksien tunnistamisesta erikseen on kirjoitettu paljon akateemisessa kirjallisuudessa, mutta mahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa ei ole juurikaan tutkittu. Näiden yhdistäminen tässä ajankohtaisessa ilmapiirissä tuntui merkittävältä. Mahdollisuuksien tunnistaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä, ja kansantaloudellisesti kiertotalous on tärkeässä roolissa, kun puhutaan kestävästä yrittämisestä. Tutkielma osoitti moniulotteisen prosessin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja keskittyi pienten sekä keskisuurien yritysten mahdollisuuksien tunnistamiseen kiertotaloudessa, tässä tapauksessa puukerrostalorakentamisen alalla.

Tutkimuslöydökseni tiivistettynä
Kun kohdistetaan katse kiertotalousyrityksiin, voidaan todeta, että vielä ei ole yritystä, joka olisi kaikilta tulokulmiltaan kiertotalouden mukainen. Määritelmät liittyen kiertotalouteen tunnistavat suljetut ja pidennetyt materiaalin kierrot. Tematiikkana tutkielmassani onkin kiertotalouden nostaminen perinteisen lineaarisen talouden rinnalle uudeksi normaaliksi. Tutkimuskontekstina Suomessa tapahtuva puukerrostalorakentaminen sopi erinomaisesti tähän kuvaamaan alaa, jota voidaan katsoa keskeisiltä elementeiltään kuuluvan kiertotalouteen, mutta yritykset eivät lähtökohtaisesti olleet kiertotalousyrityksiä. Nämä keskeiset ominaisuudet, joita puukerrostalorakentamisesta löytyy, liittyvät hiilinieluun, uusiutuvan luonnonvaran rooliin ja energian säästöön. Puukerrostalon hiilijalanjälki on yksinkertaisuudessaan pienempi vastarakennettuna, kun verrataan muita rakennustapoja.

Gradututkimukseni tuloksena tunnistettiin 10 tekijää, jotka vaikuttavat kiertotaloudellisten mahdollisuuksien havainnointiin. Lineaarisen talouden puolella tekijöitä on tunnistettu seitsemän. Vaikuttavat tekijät ovat: ympäristötekijät, sosiaalinen pääoma, aikaisempi tietämys, systemaattinen etsintä, kognitio, valppaus, haasteet, kestävä kehitys, emootiot ja aikaisemman tiedon puute. Kestävä kehitys, haasteet ja aikaisemman tiedon puute leimasivat nimenomaan kiertotaloutta. Huomioitavaa on myös, että lähes kaikki tutkittavat tunnistivat kiertotalouteen liittyviä ominaisuuksia omassa toiminnassaan. Tutkimuksessa itse mahdollisuus nähtiin moniulotteisena ja konseptoitiin Davidssonin (2015, s.675) mukaan, jolloin käsitteen sisään mahtuu ulkoiset mahdollistajat, uudet liikeideat ja luottamus mahdollisuuteen.

Loppupäätelmiäni
Mahdollisuudet kiertotaloudessa ja tässä tutkielmassa puukerrostalorakentamisen alalla olivat luotuja tai havaittuja, mutta myös näitä molempia yhtä aikaa kontekstista riippuen. Mahdollisuuksien tunnistamiseen vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajan ja itse mahdollisuuden ominaisuudet. Tarkemmin sanottuna tekijät, jotka vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajaan ja näiden tekijöiden vuorovaikutus toisiinsa ja tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen ja niiden vuorovaikutus toisiinsa, mutta myös näiden kahden osa-alueen tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisin sanoen vuorovaikutus kahdella tasolla eli erillään toisistaan (tunnistaja ja mahdollisuus), mutta myös näiden tekijöiden vuorovaikutus yhdessä toistensa välillä. Tutkimukseni pyrkii herättämään ajatuksia myös kiertotalouden roolista ja kannustaa pohtimaan sen tuomaa lisäarvoa sekä roolia uutena normaalina. Puukerrostalorakentaminen kontekstina luo upean esimerkin pioneereista, jotka rakentavat Suomessa uutta, jatkuvasti kehittyvää toimialaa.

Tekstin on kirjoittanut Sini-Tuulia Suokas. Sini-Tuulian Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella, innovaatiojohtamisen pääaineeseen tehty gradututkimus liittyy Suomen Akatemian ja Strategisen neuvoston rahoittamaan Cicat2025-projektiin. 

Lisätietoa projektista https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/

Lisätietoa kirjoittajasta löydät LinkedIn-profiilista https://www.linkedin.com/in/sini-suokas-5a099320/

Teemaan liittyen on blogattu myös muualla https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/puurakentamisessa-on-pula-osaajista-250412e1881949e7b3947d0d4fa1f8ab

Tekstissä käytetty lähde:
Davidsson, P. (2015) Entrepreneurial opportunities and the entrepreneurship nexus: A re-conceptualization. Journal of Business Venturing, Vol. 30, s.674-695.

Yrityshautomotoiminnasta oppimassa Oxfordin yliopistossa

Olin Oxfordissa vierailevana tutkijana syksyllä 2018. Oxfordissa pääsin myös tutustumaan Oxford University Innovationin toimintaan. Oxfordin yliopisto on –sen lisäksi, että se valittiin maailman parhaimmaksi yliopistoksi vuonna 2018- myös yksi kaupallistamistoimenpiteissään parhaiten onnistuneita yliopistoja maailmassa. Näin siis, jos onnistumista mitataan esimerkiksi syntyneiden yritysten määrällä. Oxfordin yliopisto perusti Oxford University Innovationin vuonna 1988 huolehtimaan yliopiston tutkimustoimintaan pohjautuvien immateriaalioikeuksien kaupallistamisesta. Oxford University Innovationin toimintabudjetti on 4 miljoonaa vuodessa ja sen maksaa sille Oxfordin yliopisto.

Oxford University Innovationin tehtävät
Oxford University Innovationin tehtäviä ovat tutkijoiden auttaminen 1) tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin arvioinnissa, 2) patentointistrategian ja julkaisusuunnitelman yhteensovittamisessa, 3) patenttien hakemisessa ja maksamisessa niin, ettei niistä koidu kuluja tutkijoille, 4) teknologian lisenssoimisessa yrityksille ja kontaktien luomisessa sekä 5) tekijänoikeusmaksujen neuvottelemisessa ja niiden palauttamisessa yliopistolle ja edelleen tutkijoille ja osastoille.
Tapasin yhdessä Oxford University Innovationin järjestämässä yritysworkshopissa hautomotoiminnan johtajan Catherine Spencen ja sain haastatella häntä. Hänellä on hyvin mielenkiintoinen tausta. Hän on fyysikko ja tehnyt monipuolisten työuran. Lisäksi hän on yrittäjä, lentäjä ja pappikin, muun muassa.

Tässä Catherine Spence ja minä virnuilemme molemmat pikaselfiessä.

Katsaus nykyiseen toimintaan

Eniten akateemisia yrittäjiä Oxfordin yliopistossa tulee biotieteistä. Tutkijoiden ja opiskelijoiden ideat ovat usein ”weird and wonderful” (omituisia, mutta upeita). Opiskelijoiden yritysideassa voi olla kyse vaikka valmistujaiskaapujen ompelemisesta. Sosiaalinen yrittäjyys on myös nouseva trendi. Oxfordin yliopistossa erityisesti valmistuneita kannustetaan yrittäjyyteen. Yliopiston palkkalistoilla olevaa henkilökuntaa ei sen sijaan suoranaisesti kannusteta yrittäjyyteen. Totuus silti on, että kiireisimmillä akateemisilla on usein myös parhaat yritysideat. Yliopistolla työskentelevät akateemiset voivat olla yliopiston yritystoiminnassa mukana myös tarjoamalla aloittaville yrityksille omaa osaamistaan konsultaationa 30 päivän ajan ja siitä maksetaan heille.

Oxfordin yliopistossa 80%:iin ideoista liittyy jokin softa-elementti. Vuodessa syntyy yleensä noin 25 yritystä. Kymmenisen yrityksistä ”lähtee lentoon”.  Kun Oxford University Innovationin henkilöstö arvioi palveluidensa piiriin pääseviä yritysideoita, he kiinnittävät ensimmäiseksi huomiota yritysidean ympärille kerättyyn tai muodostuneeseen tiimiin. Myös lainsäädäntöön liittyvät asiat täytyy huomioida. Lisäksi jokaiselta tiimiltä vaaditaan myös 5%:in pääomaosuus. Mikäli Oxford University Innovationin palveluiden pariin pääsee, niin Oxford University Innovationin asiantuntijat auttavat ilmaiseksi riskipääoman etsimisessä ja järjestävät tapaamisia investoijien kanssa. Myös rahoitushakemusten täyttämisessä autetaan. Jokaiselle valitulle tiimille osoitetaan myös oma ”incubator manager”, yrityshaudonnan johtaja. Oxford University Innovationin henkilökunta auttaa tiimejä saamaan yhteyksiä kaikenlaisiin tiimin tarvitsemiin henkilöihin esim. potentiaalisiin asiakkaisiin. Oxford University Innovationissa on töissä 80 henkeä. Työntekijät tulevat eri taustoista ja tästäkin syystä heillä on paljon yhteyksiä. Yhteydet ja verkostot ovat Oxford University Innovationin työntekijöille hyvin tärkeitä. Näiden kehittämiseen liittyvät myös tulevaisuuden visiot.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa päämäärä on, että Oxford University Innovationin ympärille rakentuisi entistäkin laajempi ekosysteemi. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta ekosysteemistä on Cambridgen yliopiston Cambridge Wireless. Cambridge Wireless on kansainvälinen langattoman teknologian, mobiiliteknologioiden, internetin, softan ja puolijohteiden tutkimukseen, kehitykseen ja sovelluksiin keskittyvien yritysten yhteisö. Kehitettävää ja benchmarkattavaa näyttää siis riittävän myös huipuilla!

 KTT Kaisa Henttonen on yliopistotutkija ja dosentti Itä-Suomen Yliopistossa.