Julkaistu

Asiakastiedolla selkeämpiin innovaatioprosesseihin

Innovaatiot ovat  yritysten kilpailukyvyn kannalta merkittäviä tekijöitä nykyisessä dynaamisessa ja nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä. Kun tavoitellaan onnistunutta ja aitoihin asiakastarpeisiin vastaavaa innovaatiota, innovaatioprosessit ovat usein monivaiheisia ja polveilevia. Etenkin innovaatioprosessin alkuvaihe nähdään yleisesti moniulotteisena ja haastavasti hallittavana.

Pro gradu -tutkimukseni mukaan tunnistetut asiakastarpeet auttavat innovaatioprosessin hallitsemisessa esimerkiksi selkeyttämällä toiminnan päämääriä, joita kohti kehittämistoiminnalla pyritään.

Uuden energianhallintalaitteen kehitysprosessi 

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten käsitys asiakastarpeista muodostuu innovaatioprosessin aikana ja millä tavoin tunnistetut asiakastarpeet vaikuttavat innovaatioprosessiin. Tutkiḿani uusi innovaatio, energianhallintalaite Foremica on fyysinen laite, joka valvoo ja optimoi energian kulutusta ja tuotantoa.

Foremican kehittäminen alkoi vuonna 2014 aluksi radikaalin innovaation tunnusomaista kehityskulkua noudattaen, eli kehittäminen sisälsi paljon epävarmuutta ja eteni epätasaisesti. Foremican ensimmäisen versio valmistui vuonna 2018, jonka jälkeen edelleen jatkuva innovaatioprosessi on muuttunut ominaisuuksien hiomiseksi paremmin asiakastarpeita vastaaviksi.

Kokonaisvaltainen asiakastarpeiden tunnistaminen

Haastatteluaineiston analyysini osoitti, että käsitys asiakastarpeista muodostuu useita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja, kuten ammattitaitoa, asiakkaan asemaan asettumista ja alan pioneerien asiantuntemusta hyödyntämällä.

Lisäksi Foremican asiakastarpeita tunnistettiin sisäisen asiakkuuden avulla, koska alun perin tarve energianhallintalaitteelle havaittiin oman tarpeen kautta. Oma tarve oli aurinkovoimalaitoksen valvominen, johon sopivaa valmista tuotetta ei löytynyt ja se johti oman ratkaisun kehittämiseen.

Ensimmäinen visio aurinkovoimalan valvontatuotteesta on innovaatioprosessin aikana muuttunut monipuoliseksi ja asiakkaan helposti ymmärtämäksi energianhallintapalveluksi.

Tarkastemalla Foremican kehitysprosessia huomasin, että yksittäisellä tavalla asiakastarpeita tunnistamalla havaitaan vain osa asiakastarpeista, jolloin kokonaiskuva jää vajaaksi. Useita eri keinoja yhdistelemällä saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys. Se auttaa tunnistamaan innovaation onnistumisen ja tavoitteen saavuttamisen kannalta oleelliset asiat ja tehtävät.

Tiettyjä parhaita asiakastarpeiden tunnistamiskeinoja ei ole, vaan syvä ymmärrys syntyy tilanne- ja organisaatiokohtaisesti erilaisia lähteitä hyödyntäen.

Tärkeä rooli innovaatioprosesseissa

Tunnistettujen asiakastarpeiden ohella Foremican innovaatioprosessin kulkuun ovat vaikuttaneet innovaation tyyppi monipuolisena palveluna, kehitystyöhön käytettävissä olleet resurssit ja satunnaiset ennalta-arvaamattomat tekijät. Yhdessä nämä tekijät ovat muodostaneet kokonaisuuden, joka on ohjannut Foremican kehitystoimintaa.

Asiakastarpeiden tunnistamisella on tutkimukseni tulosten valossa tavoitteita ohjaava rooli innovaation kehitystoiminnassa, joka selkeyttää etenkin innovaatioprosessin ideointivaihetta.

Tavoitteiden asettamisen lisäksi tunnistetuilla asiakastarpeilla ja sitä kautta saatavalla ymmärryksellä saadaan innovaatioista kehitettyä paremmin aitoihin asiakastarpeisiin vastaavia. Koska innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, tulisi asiakastarpeiden ja niiden tunnistamisen merkittävä rooli tiedostaa yleisesti organisaatioissa.

Sakari Kaurasen kuvaSakari Kauranen

Pro Gradu -tutkielma: Tunnistettujen asiakastarpeiden vaikutus innovaatioprosessiin – Case Foremica

Ohjaaja: Päivi Eriksson

Julkaistu

Kiertotaloudesta uusi normaali puukerrostalorakentamisessa Suomessa?

Viime aikoina ihmisten puheisiin ja median lempiaiheeksi ovat kohonneet ilmastoon liittyvät seikat. Tämä aihe on kiinnittänyt päättäjien ja yritysten huomion niin Suomessa kuin globaalistikin. Lineaarisen talouden vastapainoksi on noussut kiertotalous, joka pidentää sekä sulkee materiaalin kiertoa ja joka luo mahdollisuuden yrittäjyydelle kehittyä kohti kestävämpää muotoa. Toki tässä kohden on hyvä muistuttaa, että kiertotalous ei varsinaisesti ole sama asia kuin kestävä kehitys, mutta se luo liiketoiminnalle mahdollisuudet tähän. Tärkeää on muistaa vastuullisuus myös kiertotaloudessa, jotta se palvelisi kestävää kehitystä. Ajankohtaisena aiheena myös puukerrostalorakentaminen on ollut median hypen kohteena ja saanut valtavasti tilaa monessa foorumissa sekä edustaa uudenlaista rakentamista Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani tutkin yritysmahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa tutkimuskontekstina puukerrostalorakentamisen Suomessa.

Tutkimukseni tausta
Kiertotaloudesta ja mahdollisuuksien tunnistamisesta erikseen on kirjoitettu paljon akateemisessa kirjallisuudessa, mutta mahdollisuuksien tunnistamista kiertotaloudessa ei ole juurikaan tutkittu. Näiden yhdistäminen tässä ajankohtaisessa ilmapiirissä tuntui merkittävältä. Mahdollisuuksien tunnistaminen on oleellinen osa yrittäjyyttä, ja kansantaloudellisesti kiertotalous on tärkeässä roolissa, kun puhutaan kestävästä yrittämisestä. Tutkielma osoitti moniulotteisen prosessin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja keskittyi pienten sekä keskisuurien yritysten mahdollisuuksien tunnistamiseen kiertotaloudessa, tässä tapauksessa puukerrostalorakentamisen alalla.

Tutkimuslöydökseni tiivistettynä
Kun kohdistetaan katse kiertotalousyrityksiin, voidaan todeta, että vielä ei ole yritystä, joka olisi kaikilta tulokulmiltaan kiertotalouden mukainen. Määritelmät liittyen kiertotalouteen tunnistavat suljetut ja pidennetyt materiaalin kierrot. Tematiikkana tutkielmassani onkin kiertotalouden nostaminen perinteisen lineaarisen talouden rinnalle uudeksi normaaliksi. Tutkimuskontekstina Suomessa tapahtuva puukerrostalorakentaminen sopi erinomaisesti tähän kuvaamaan alaa, jota voidaan katsoa keskeisiltä elementeiltään kuuluvan kiertotalouteen, mutta yritykset eivät lähtökohtaisesti olleet kiertotalousyrityksiä. Nämä keskeiset ominaisuudet, joita puukerrostalorakentamisesta löytyy, liittyvät hiilinieluun, uusiutuvan luonnonvaran rooliin ja energian säästöön. Puukerrostalon hiilijalanjälki on yksinkertaisuudessaan pienempi vastarakennettuna, kun verrataan muita rakennustapoja.

Gradututkimukseni tuloksena tunnistettiin 10 tekijää, jotka vaikuttavat kiertotaloudellisten mahdollisuuksien havainnointiin. Lineaarisen talouden puolella tekijöitä on tunnistettu seitsemän. Vaikuttavat tekijät ovat: ympäristötekijät, sosiaalinen pääoma, aikaisempi tietämys, systemaattinen etsintä, kognitio, valppaus, haasteet, kestävä kehitys, emootiot ja aikaisemman tiedon puute. Kestävä kehitys, haasteet ja aikaisemman tiedon puute leimasivat nimenomaan kiertotaloutta. Huomioitavaa on myös, että lähes kaikki tutkittavat tunnistivat kiertotalouteen liittyviä ominaisuuksia omassa toiminnassaan. Tutkimuksessa itse mahdollisuus nähtiin moniulotteisena ja konseptoitiin Davidssonin (2015, s.675) mukaan, jolloin käsitteen sisään mahtuu ulkoiset mahdollistajat, uudet liikeideat ja luottamus mahdollisuuteen.

Loppupäätelmiäni
Mahdollisuudet kiertotaloudessa ja tässä tutkielmassa puukerrostalorakentamisen alalla olivat luotuja tai havaittuja, mutta myös näitä molempia yhtä aikaa kontekstista riippuen. Mahdollisuuksien tunnistamiseen vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajan ja itse mahdollisuuden ominaisuudet. Tarkemmin sanottuna tekijät, jotka vaikuttivat mahdollisuuden tunnistajaan ja näiden tekijöiden vuorovaikutus toisiinsa ja tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen ja niiden vuorovaikutus toisiinsa, mutta myös näiden kahden osa-alueen tekijät, jotka vaikuttavat toisiinsa. Toisin sanoen vuorovaikutus kahdella tasolla eli erillään toisistaan (tunnistaja ja mahdollisuus), mutta myös näiden tekijöiden vuorovaikutus yhdessä toistensa välillä. Tutkimukseni pyrkii herättämään ajatuksia myös kiertotalouden roolista ja kannustaa pohtimaan sen tuomaa lisäarvoa sekä roolia uutena normaalina. Puukerrostalorakentaminen kontekstina luo upean esimerkin pioneereista, jotka rakentavat Suomessa uutta, jatkuvasti kehittyvää toimialaa.

Tekstin on kirjoittanut Sini-Tuulia Suokas. Sini-Tuulian Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella, innovaatiojohtamisen pääaineeseen tehty gradututkimus liittyy Suomen Akatemian ja Strategisen neuvoston rahoittamaan Cicat2025-projektiin. 

Lisätietoa projektista https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/

Lisätietoa kirjoittajasta löydät LinkedIn-profiilista https://www.linkedin.com/in/sini-suokas-5a099320/

Teemaan liittyen on blogattu myös muualla https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/puurakentamisessa-on-pula-osaajista-250412e1881949e7b3947d0d4fa1f8ab

Tekstissä käytetty lähde:
Davidsson, P. (2015) Entrepreneurial opportunities and the entrepreneurship nexus: A re-conceptualization. Journal of Business Venturing, Vol. 30, s.674-695.

Julkaistu

Scaling up the circular economy!

The World Circular Economy Forum (WCEF2019) was held in Helsinki 3-4.6.2019. It was the third time this international Forum was organized by SITRA to bring circular economy enthusiastic together to share knowledge, ideas, thoughts and real-life cases on how countries, businesses and other agents have implemented circular economy from a concept to action. WCEF2019 aimed to scale circular economy up! What this means is that it is time to move from talking to action, it is time to move from local to global, it is time to move on from take-make-waste mentality and linear economic model to circular economy.

WCEF2019 had a broad range of international attendance with participants over 90 countries with over 2000 circular economy thinkers and doers. The program was dealing with circular economy issues in cities, governance, international trade, plastics, construction, investments and so forth. The program was really interesting, and it offered a lot of variety. The panel conversations were inspiring, and they offered more detailed insights for instance on plastics and new business opportunities. Carlsberg has an innovation that reduces drastically plastic use, when they use new glue innovation to keep cans together instead of using plastic wraps. The CEO of Carlsberg said that this does not solve all, but this is a good example of business opportunity when thinking and implementing circular economy practices. Another example was by company Tomra which offers bottle and other waste sorting machines and with their machines they sort over 40 billion bottles in a year. They are taking sorting to all over the Europe, some parts of Asia, Australia and USA. A brilliant example of business opportunity on a global scale.

Though, from the point of view of small and medium sized companies, the Forum did not offer as much as we hoped for. We believe that, even though politics and large companies are really important agents in scaling up the circular economy, SME´s in Finland are perhaps the most important change agents. They are the most numerous, they employ the most and they generate the most of new jobs and innovations. The view of entrepreneur was also missing. We believe that entrepreneurs are the real change agents. Besides that, entrepreneurs, especially with growth attitude, have a really important role in societies when implementing circular economy in to their businesses.

What now? Is circular economy still at the level of talk and not action? The answer is both. Certainly, circular economy is going forward in many ways with countries, businesses, third sector organizations, researchers and consumers. The attitudes are changing fast, consumers are demanding businesses to have new solutions and it was great to see that businesses are developing their business with customer-oriented way and they are engaging them into their value chains even more than now.

To conclude, the Forum offered insights on circular economy and the opportunities it offers in many industries. We also got info on circular economy and the effects on regulation, international trade and most importantly we got cases on business opportunities that are already in markets or are in the developing phase. Moreover, circular economy demands new innovations, new ways of thinking, agility to create and exploit the opportunities, that is, scaling up the circular economy!

Ville-Veikko Piispanen

Hanna Lehtimäki

CICAT2025-project is financed by the Strategic Research Council of the Academy of Finland. CICAT2025 aims to facilitate the transition from linear to circular economy. The project supports Finland’s strategic objective to become a global leader in circular economy by 2025. The project will work to identify measures hampering and supporting circular economy and search solutions for companies and regulators to support the transition to a circular economy.

Find more on CICAT2025: https://cicat2025.turkuamk.fi/

Find more on WCEF2019: https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/#Logo Cicat Logo Suomen Akatemia Logo Strateginen tutkimus

Julkaistu

Arts-Based-Methods in Innovation Management Education

The business environment is in turmoil as a result of global economy, politics and digitalization.

Changes can be surprising and quick. The change brought about by digitalization and the global economy makes it difficult to anticipate future changes. This sets a demand for innovation capacity in organizations and innovation sensitive change-oriented leadership.

In addition to analytical competence, empathy and the ability to reflect own beliefs and the established ways of thinking and working are needed in leadership. In a challenging, constantly evolving business environment, creative approaches and fresh ideas for leadership development must be found.

The Innovation Management subject area in the business school at the University of Eastern Finland has systematically developed learning methods that encourage students to take responsibility for their own learning, learn from others and use creative methods in learning. As part of this development, we have utilized arts-based methods in the Innovation Cultures course when considering, how organizations learn, how innovative organizational culture is part of strategic leadership and what kind of leadership is required for renewal.

Our experience shows that arts-based methods promote experiential learning, strengthen student-centered learning and encourage a new kind of dialogue between students and lecturers. Also, arts-based methods increase personal reflection, collective reflection, and awareness of self as a contributor to change.

Researchers and educators involved with use arts-based methods in universities are small but growing in Finland and elsewhere in the world. Our experiences as a teacher and as a student in the Innovation Cultures course were published in a book (https://www.palgrave.com/us/book/9783319988627) that collected examples of the use of arts-based-methods in universities in different countries. In our chapter we describe the course’s implementation, review student feedback, and consider what opportunities arts-based learning offers. The course will be taught in the autumn 2019 for the seventh time. The course gives students the courage to be creative, reflexive and empathetic. The course will inspire students to discuss how to grow into a future professional who not only appreciate innovation management in organizations as a process of learning and change but also engage in innovative behavior themselves.

Hanna Lehtimäki & Heidi Silvast (2019). Using Student-led arts-based methods in Finnish Higher Education to foster Leadership for Change. In Steven Taylor & Elena Antonacopoulou (Eds.) Sensuous Learning for Practical Judgment in Professional Practice. Vol. II. Palgrave.

 

Hanna Lehtimäki

Professor, Ph.D.

 

Heidi Silvast

M.Sc. in Economics

Julkaistu

Johtajuus muutoksessa – opiskelijakeskeinen oppiminen korkeakoulutuksessa

Liiketoimintaympäristö on murroksessa globaalin talouden, politiikan ja digitalisoitumisen seurauksena. Muutokset saattavat olla yllättäviä ja nopeita. Digitalisoitumisen ja globaalin talouden aikaansaama murros sumentaa näkymää, on vaikea nähdä kauas ja on vaikea ennakoida tulevia muutoksia. Tarvitaan innovaatiokyvykkyyttä ja uudistamiskeskeistä muutosherkkää johtamista.

 

Johtamisessa tarvitaan analyyttisen osaamisen lisäksi empatiakykyä ja kykyä peilata omia uskomuksia ja vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapoja. Haastavassa jatkuvasti muotoutuvassa toimintaympäristössä on löydettävä luovia lähestymistapoja ja tuoreita näkemyksiä johtajuuden kehittämiseksi.

 

Itä-Suomen yliopiston Innovaatiojohtamisen oppiaine Kauppatieteiden laitoksella on pitkään kehittänyt oppimismenetelmiä, jotka rohkaisevat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, oppimaan toisilta ja hyödyntämään luovia menetelmiä oppimisessa. Osana tätä kehitystyötä olemme Innovaatiokulttuurit -kurssilla hyödyntäneet taidepohjaisia menetelmiä tarkastellessamme, miten organisaatiot oppivat, miten innovatiivinen organisaatiokulttuuri on osa strategista johtamista ja minkälaista johtajuutta uudistuminen edellyttää.

 

Taidelähtöisten menetelmien tutkijoita ja hyödyntäjiä yliopistoissa on Suomessa ja maailmalla pieni, mutta kasvava joukko. Oma kokemuksemme osoittaa, että taidelähtöiset menetelmät edistävät kokemuksellista oppimista, vahvistavat opiskelijakeskeistä oppimista ja kannustavat uudenlaiseen vuoropuheluun opiskelijoiden ja luennoitsijan kesken. Kokemuksemme osoittavat, että taidelähtöiset menetelmät lisäävät henkilökohtaista refleksiivisyyttä, kollektiivista reflektointia ja tietoisuutta itsestä muutoksen edistäjänä.

 

Kerromme kokemuksistamme opettajana ja opiskelijana Innovaatiokulttuurit kurssilla juuri äskettäin ilmestyneessä kirjassa (https://www.palgrave.com/us/book/9783319988627). Kirjoittamassamme luvussa kuvaamme kurssin toteutuksen, käymme läpi opiskelijapalautetta ja pohdimme, minkälaisia mahdollisuuksia taidelähtöinen oppiminen tarjoaa. Kurssilla, joka pidetään syksyllä 2019 jo seitsemättä vuotta, opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa ja tekevät lopputyönä videon. Kokemuksemme osoittavat, että kurssilla opiskelijat saavat rohkeutta olla luovia, refleksiivisiä ja empaattisia. Kurssi innostaa opiskelijoita keskustelemaan siitä, miten kasvaa tulevaisuuden ammattilaiseksi, joka ymmärtää uudistumisen johtamista laaja-alaisesti ja on valmis aktiivisesti innovoimaan itsekin.

 

Hanna Lehtimäki & Heidi Silvast (2019). Using Student-led arts-based methods in Finnish Higher Education to foster Leadership for Change. In Steven Taylor & Elena Antonacopoulou (Eds.) Sensuous Learning for Practical Judgment in Professional Practice. Vol. II. Palgrave.

 

Hanna Lehtimäki, professori, KTT

 

Heidi Silvast, KTM

Julkaistu

Kiertotaloudella kohti kestävämpää talouskasvua – CICAT2025 hanke

Mitä kiertotalous tarkoittaa?

Kiertotalous on taloudellinen malli (reduce-reuse-recycle), jossa tavarat ja palvelut ovat ns. suljetussa kierrossa, toisin kuin nykyinen lineaarinen malli (take-make-dispose), jossa käytämme raaka-aineita, joista valmistetaan tuotteita ja lopulta ne päätyvät kaatopaikalle. Suljettu kierto tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden mahdollisimman pitkäikäistä suunnittelua, optimaalista uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistamista ja korjausta. Toimimalla näin on mahdollista luoda arvoa lähes loppumattomia kertoja. Kiertotaloutta on myös jokaisen kotona tekemä materiaalikierrätys. Jokainen voi tehdä pienen teon, jolla on lopulta suuria vaikutuksia.

CICAT2025-kiertotaloushankkeentavoitteet

Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa CICAT2025 otimme lähtökohdaksi Suomen edelläkävijyyden kiertotalouden innovaatioekosysteemien kehittäjänä. Neljän yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun viisivuotinen tutkimushanke kehittää tapoja, joilla vauhditetaan muutosta innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Keskeistä muutoksessa on uudenlaisten arvonluomisen tapojen ja käytäntöjen tunnistaminen ja kehittäminen. Toteutamme tutkimuksen tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, jotka sijoittuvat neljään erilaiseen liiketoimintaekosysteemiin. Ekosysteemit ovat 1. olemassa oleva teollinen ekosysteemi, 2. kehittyvä kiertotalouden teknologinen ekosysteemi, 3. alueellinen kiertotalouden klusterimalli, ja 4. ankkuriyrityksen ympärille kehittyvä liiketoiminnan ekosysteemi.

Tieteellinen uutuusarvo syntyy, kun tutkimme kiertotalouden teknologisia, liiketoiminnallisia, lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia katalyyttejä, jotka tukevat liiketoiminnan muutosta ja uutta liiketoimintaa. Monitieteinen konsortio yhdistää osaamista teknologiasta, liiketoiminnasta, politiikasta, taiteesta, lingvistiikasta, lainsäädännöstä sekä sidosryhmävuorovaikutuksesta. Hankkeen tuloksina tuotamme uutta tieteellistä tietoa kiertotaloudesta ja käytännön työkaluja yrittäjien, johtajien, päättäjien ja kiertotalouden asiantuntijoiden käyttöön.

UEF kauppatieteiden rooli

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen innovaatiojohtamisen tutkijat keskittyvät kasvuyrittäjyyteen, liiketoimintamalleihin, kaupallistamiseen, strategiseen- ja muutosjohtamiseen sekä johtajuuteen. Tarkoituksemme on ymmärtää kiertotalouden yrittäjyyttä ja johtamisen katalyyttejä, jotka vauhdittavat kiertotalouden liiketoimintaekosysteemejä.

Projektin kotisivuilta löydät tietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista ja www.cicat2025.fi

Voit lukea CICAT2025-kuvauksen täältä: http://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/ohjelmat-ja-hankkeet/kestavan-kasvun-avaimet2/cicat2025/

CICAT2025 (Circular Economy Catalysts: From Innovation to Business Ecosystem) rahoittajana Strategisen tutkimuksen neuvosto Suomen Akatemia, 320194, 320209.

Professori Hanna Lehtimäki

Yliopistotutkija Kaisa Henttonen

Tutkijatohtori Ville-Veikko Piispanen

Logo Strateginen tutkimusLogo Suomen Akatemia

Julkaistu

Yrityshautomotoiminnasta oppimassa Oxfordin yliopistossa

Olin Oxfordissa vierailevana tutkijana syksyllä 2018. Oxfordissa pääsin myös tutustumaan Oxford University Innovationin toimintaan. Oxfordin yliopisto on –sen lisäksi, että se valittiin maailman parhaimmaksi yliopistoksi vuonna 2018- myös yksi kaupallistamistoimenpiteissään parhaiten onnistuneita yliopistoja maailmassa. Näin siis, jos onnistumista mitataan esimerkiksi syntyneiden yritysten määrällä. Oxfordin yliopisto perusti Oxford University Innovationin vuonna 1988 huolehtimaan yliopiston tutkimustoimintaan pohjautuvien immateriaalioikeuksien kaupallistamisesta. Oxford University Innovationin toimintabudjetti on 4 miljoonaa vuodessa ja sen maksaa sille Oxfordin yliopisto.

Oxford University Innovationin tehtävät
Oxford University Innovationin tehtäviä ovat tutkijoiden auttaminen 1) tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin arvioinnissa, 2) patentointistrategian ja julkaisusuunnitelman yhteensovittamisessa, 3) patenttien hakemisessa ja maksamisessa niin, ettei niistä koidu kuluja tutkijoille, 4) teknologian lisenssoimisessa yrityksille ja kontaktien luomisessa sekä 5) tekijänoikeusmaksujen neuvottelemisessa ja niiden palauttamisessa yliopistolle ja edelleen tutkijoille ja osastoille.
Tapasin yhdessä Oxford University Innovationin järjestämässä yritysworkshopissa hautomotoiminnan johtajan Catherine Spencen ja sain haastatella häntä. Hänellä on hyvin mielenkiintoinen tausta. Hän on fyysikko ja tehnyt monipuolisten työuran. Lisäksi hän on yrittäjä, lentäjä ja pappikin, muun muassa.

Catherine Spence ja Kaisa Henttonen
Tässä Catherine Spence ja minä virnuilemme molemmat pikaselfiessä.

Katsaus nykyiseen toimintaan

Eniten akateemisia yrittäjiä Oxfordin yliopistossa tulee biotieteistä. Tutkijoiden ja opiskelijoiden ideat ovat usein ”weird and wonderful” (omituisia, mutta upeita). Opiskelijoiden yritysideassa voi olla kyse vaikka valmistujaiskaapujen ompelemisesta. Sosiaalinen yrittäjyys on myös nouseva trendi. Oxfordin yliopistossa erityisesti valmistuneita kannustetaan yrittäjyyteen. Yliopiston palkkalistoilla olevaa henkilökuntaa ei sen sijaan suoranaisesti kannusteta yrittäjyyteen. Totuus silti on, että kiireisimmillä akateemisilla on usein myös parhaat yritysideat. Yliopistolla työskentelevät akateemiset voivat olla yliopiston yritystoiminnassa mukana myös tarjoamalla aloittaville yrityksille omaa osaamistaan konsultaationa 30 päivän ajan ja siitä maksetaan heille.

Oxfordin yliopistossa 80%:iin ideoista liittyy jokin softa-elementti. Vuodessa syntyy yleensä noin 25 yritystä. Kymmenisen yrityksistä ”lähtee lentoon”.  Kun Oxford University Innovationin henkilöstö arvioi palveluidensa piiriin pääseviä yritysideoita, he kiinnittävät ensimmäiseksi huomiota yritysidean ympärille kerättyyn tai muodostuneeseen tiimiin. Myös lainsäädäntöön liittyvät asiat täytyy huomioida. Lisäksi jokaiselta tiimiltä vaaditaan myös 5%:in pääomaosuus. Mikäli Oxford University Innovationin palveluiden pariin pääsee, niin Oxford University Innovationin asiantuntijat auttavat ilmaiseksi riskipääoman etsimisessä ja järjestävät tapaamisia investoijien kanssa. Myös rahoitushakemusten täyttämisessä autetaan. Jokaiselle valitulle tiimille osoitetaan myös oma ”incubator manager”, yrityshaudonnan johtaja. Oxford University Innovationin henkilökunta auttaa tiimejä saamaan yhteyksiä kaikenlaisiin tiimin tarvitsemiin henkilöihin esim. potentiaalisiin asiakkaisiin. Oxford University Innovationissa on töissä 80 henkeä. Työntekijät tulevat eri taustoista ja tästäkin syystä heillä on paljon yhteyksiä. Yhteydet ja verkostot ovat Oxford University Innovationin työntekijöille hyvin tärkeitä. Näiden kehittämiseen liittyvät myös tulevaisuuden visiot.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa päämäärä on, että Oxford University Innovationin ympärille rakentuisi entistäkin laajempi ekosysteemi. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta ekosysteemistä on Cambridgen yliopiston Cambridge Wireless. Cambridge Wireless on kansainvälinen langattoman teknologian, mobiiliteknologioiden, internetin, softan ja puolijohteiden tutkimukseen, kehitykseen ja sovelluksiin keskittyvien yritysten yhteisö. Kehitettävää ja benchmarkattavaa näyttää siis riittävän myös huipuilla!

 KTT Kaisa Henttonen on yliopistotutkija ja dosentti Itä-Suomen Yliopistossa. 

Julkaistu

Flippausta ja flippauksen tutkimusta

Yliopistossamme on meneillään huima opetuksen kehittämisbuumi, jonka moottoriksi – vai pitäisikö sanoa sateenvarjoksi – on valittu käänteinen opettaminen eli flippaus (flipped classroom, flipped learning). Kauppatieteiden laitokselta mukana on ollut neljä opettajaa. Kokemuksia on jaettu ja kursseja on kehitetty laitoksen yhteisessä Pedatiimissä, joten vielä isompi opettajajoukko on sitä kautta tutustunut menetelmään. Flipatuille kursseille on osallistunut kymmeniä opiskelijoita.

Voisi sanoa, että strategia todella ohjaa nyt toimintaa, sillä Itä-Suomen yliopisto aikoo olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä. Se on kylläkin aika pian, se.

Yliopiston kasvatustieteilijät ovat työskennelleet tiiviisti meidän flippariopettajien kanssa. Kehittämistyö sai juuri komeaa kansainvälistä tunnustusta, sillä Flipping Finland valittiin parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja oppimisen projektiksi EAPRIL-konferenssissa (European Association for Practitioner Research on Improving Learning). Hienoa olla osa sitä!

Yhä edelleen luennointi, yksisuuntainen tiedonsiirto, on varsin yleinen opetustapa yliopistoissa. Näin siitä huolimatta, että tutkimus on selkeästi osoittanut, että tuolloin vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä jää vähäiseksi, opiskelijoitten tarkkaavaisuus herpaantuu ja oppiminen on pinnallista. Flippaus on yksi ratkaisu näihin ongelmiin. Opiskelija tutustuu esimerkiksi luentoaineistoihin etukäteen ja luokkatapaamisissa pystytään perehtymään ilmiöihin syvällisemmin, soveltamaan opittua, jakamaan asiantuntijuutta ja oppimaan yhdessä.


Lisää flipattuja kursseja, kiitos

Flippasin markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssini (MYVI) kaksi vuotta sitten ja yhdessä kasvatustieteilijöitten kanssa kirjoitimme artikkelin opiskelijoitten oppimiskokemuksista ja oppimistuloksista. Käsikirjoituksemme on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja ilmestyy toivottavasti pian Business and Professional Communication Quarterly -lehdessä.

Meillä oli tutkimuksessamme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvanttiaineisto koostui opiskelijakyselystä ennen ja jälkeen kurssin. Kvaliaineistona oli opiskelijoitten omat kuvaukset heidän oppimiskokemuksistaan ja -tuloksistaan.

Oli kiinnostavaa, että 96 % opiskelijoista oli sitä mieltä, että flippausmenetelmä soveltui heille hyvin. 92 % oli halukas opiskelemaan samanlaisin menetelmin myös jatkossa ja 76 % piti flippausta perinteistä luennointia parempana. Koettiin, että opiskeltavaan aineistoon oli helppo orientoitua ja opiskelutapa oli motivoiva ja joustava, sillä aineistoja voi opiskella vaikka lenkkeillessään.

Toisaalta 24 % piti perinteisiä menetelmiä flippausta parempina. Flippaus taitaa vaatia aika paljon itseohjautuvuutta, ajanhallintataitoja ja vastuun ottamista omasta työskentelystä. Yksi ratkaisu voisi olla se, että opiskelijat tutustuisivat ennakkoaineistoihin pareittain tai ryhmissä.

Tutkimusten lukemisen ja niistä kirjoittamisen haaste 

Oppimistulosten osalta opiskelijoitten raportit osoittivat runsaasti oivaltamista ja syvällistä oppimista varsinkin työyhteisöviestinnän ja kriisiviestinnän teemoista, kun taas markkinointiviestinnän aiheita käsiteltiin pinnallisemmin.

Opettajan kannalta oli mielenkiintoista, että uudenlainen opetustapa ja siitä tehty tutkimus paljastivat joitakin oppimisstrategioihin ja -valmiuksiin liittyviä haasteita. Tällaisia olivat esimerkiksi ajanhallintataidot, englanninkielisten tutkimusartikkelien etsiminen, lukeminen ja ymmärtäminen sekä esseen kirjoittaminen. Aivan ilmeisesti esseen kirjoittamiseen tarvitaan nykyistä enemmän ryhmän tai opettajan tukea. Usein kysytyt kysymykset -sivu Moodlessa voisi myös olla tarpeen. Olen sellaisen tänä vuonna jo kurssilleni tehnytkin.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoitti, että flippauksen ja tutkivan oppimisen menetelmin opiskelijoita voidaan varustaa esimerkiksi näillä keskeisillä työelämätaidoilla: yhteistyötaidot, vuorovaikutustaidot ja kriittisen ja luovan ajattelun taidot.

Ei opetusta ilman tutkimusta, niinhän sen yliopistossa kuului mennä 🙂

Kuvassa Helena Kantanen

Helena Kantanen
Yliopistonlehtori, FT

Lisää flippaamisesta blogissani: Flipped or flopped? Kurssia kääntämässä

 

Lähde: Kantanen, Helena, Koponen, Jonna, Sointu, Erkko & Valtonen, Teemu. Including the Student Voice: Experiences and Learning Outcomes of a Flipped Communication Course

 

Julkaistu

The Sojourn of an Asian Researcher in the Nordic Region

From India to Finland

It was New Year’s Eve, and the world was celebrating the transition from 2017 to 2018. I was packing my bags and was excited about my journey on the first day of the new year. I would be travelling roughly 4 000 miles, from New Delhi to Helsinki and then to a place called Kuopio. I had no idea what I should expect.

I grew up in a land where the highest temperature goes to +45, and I was going to a country where the lowest temperature can reach to -45. But I was excited to meet the new people who would form a major part of my life in the months to come. I was excited to meet my supervisor, with whom I had exchanged many emails and WhatsApp messages to plan this trip.

The best time in my life

The months that followed were some of the best in my life. I was visiting the Business School, University of Eastern Finland, Kuopio, with the EDUFI fellowship from the Govt. of Finland.

I was working with the Innovation Management Research Group at the school. I met such wonderful colleagues, who were warm, kind, and helpful. They had tried to understand me as a person and had made all necessary arrangements to make my stay and work as comfortable as possible.

I remember that when I had reached the apartment, my supervisor showed me so many things that my colleagues had donated so that I do not need to buy new things for my work and stay in Finland. It included a ranges of utilities, from warm clothes to kitchen utensils.

Debates and silence

In terms of the workplace environment, we spent rich time in discussing research, and in exchanging knowledge about our culture, society, polity, and history. In research, I had exposure to new approaches in qualitative research, which was one of my key objectives for visiting a Finnish university.

One important observation that I had of the Finnish way of doing things is that they are peace loving and straightforward people, and they talk only when it is necessary. Honestly speaking, that is exactly the kind of approach that I personally like. I appreciate the culture that speaks only when it is necessary, and focuses energy majorly on doing things well.

Experiencing the Arctic

The cold proved to be no difficult for me, and I thoroughly enjoyed it. For me it was very new and fresh.

The Arctic wilderness came with amusements, such as the husky rides and the northern lights, the smile of Santa Claus and the shiny white snow bathing in golden sunlight coming from across the horizon.

In spring and summer, the beauty abounds with the freshness of the fresh new green and the beguiling blue sky reflecting on the fresh water after the melting of the snow. It is amazing to see how beautifully the people in the Nordic have been able to preserve their environment.

Increasing diversity

With this rich natural capital, the Nordic region is also now growing in diversity of population with an inclusiveness towards people from other parts of the world. I witnessed that during my stay, and found different actors in society making necessary efforts to help and guide foreigners like me.

I met lots of new people, and made such good friends. During my research at the university, I was also given the opportunity to co-develop and co-instruct the Masters course on Social Innovation and Strategy. Teaching and mentoring a class of international students, which was a mix of both European and Asian students, was a very good experience.

I believe Finland is definitely one of the preferred destinations for any international researcher today, because of the example that the Finnish society sets in terms of being highly education oriented and welfare oriented. At some point of time in future, for short or for long, I would surely visit this wonderful part of our world once again.

Photo of Subhanjan SenguptaSubhanjan Sengupta, PhD
Assistant Professor – BIMTECH

Julkaistu

Luottamus ja kuunteleminen korostuvat johtamistyössä

Tiedon jakaminen eli viestintä sosiaalisissa verkostoissa on alkanut yhä enemmän kiinnostaa tutkijoita.  Vuorovaikutuksen merkitys on kasvavassa roolissa myös johtamistyössä.

Vuorovaikutuksessa on aina mukana vähintään kaksi ihmistä. Aloin pohtia kandidaatintutkielmassani, millaista vuorovaikutus on johtamistyössä, jos huomioon ei oteta vuorovaikutuksen toista osapuolta eli alaista.

Hierarkiat ja kulttuuri taustalla

Organisaatioiden hierarkiat ja kulttuuri ovat taustatekijöitä organisaation jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtajalla ja alaisella voi olla hyvin erilainen näkökulma tehtävään työhön.

Johtamisviestinnästä on tehty paljon tutkimusta ja onkin löytynyt ohjeita, minkälaista johtamisviestinnän tulisi olla, jotta sen avulla voitaisi saavuttaa tiettyjä tavoitteita. Näkeekö alainen tämänkaltaisen esimerkillisen vuorovaikutuksen kuitenkin eri tavalla?

Lähdin kandidaatintutkielmassani etsimään vastausta tähän kysymykseen. Halusin löytää vuorovaikutuksen osa-alueita, joita huomioimalla johtajat voisivat paremmin ymmärtää myös alaisen näkökulman johtamisviestintään. Tätä kautta johtajat voisivat olla tehokkaampia ollessaan vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa.

Vuorovaikutuksen monet kasvot

Vuorovaikutusta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin voidaan jaotella viestintä ääneen lausuttuun ja äänettömään. Toiseksi voidaan tarkastella, mistä eri osa-alueista organisaation vuorovaikutuskyky koostuu. Kolmanneksi on hyvä huomioida käytännöt, joiden avulla organisaatio saa parhaan kilpailukyvyn tietovirtojen johtamisessa.

Myös vuorovaikutustaidot voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin. Tärkeimmät osa-alueet ovat sosiaaliset ja emotionaaliset taidot. Strategioiden ja roolien näkökulmasta vuorovaikutusta voidaan tarkastella vaikuttamisen keinona, huomioida johtajien tunteet osana vuorovaikutusta sekä jaotella erilaisia esimiehen viestinnällisiä rooleja.

Luottamus, kuunteleminen ja ymmärtäminen tärkeää

Empiirisen tutkimukseni avulla löysin kahdeksan oleellista osa-aluetta, joita esimiehen tulisi huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa. Näitä olivat esimiehen ja alaisen välinen fyysinen etäisyys, alaisen ikä ja työkokemus, luottamuksen luominen, vuorovaikutustaidot, kuunteleminen, ymmärtäminen, alaisen työtehtävät sekä molempien osapuolien henkilökohtaiset ominaisuudet.

Tutkimukseni osoitti luottamuksen, kuuntelutaitojen ja ymmärtämisen olevan ensisijaisen tärkeitä huomioitavia osa-alueita. Tutkimus toi myös esille, että esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus riippuu paljon työtehtävistä ja alaisen työkokemuksesta.

Tutkimus korosti persoonallisuutta, henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä esimiehen ja alaisen välistä sosiaalista suhdetta. Nämä tutkimuksen tärkeimmät tulokset vastasivat kysymykseeni, mitä esimiehen tulee huomioida ollessaan vuorovaikutuksessa alaisensa kanssa.

Vinkkejä vuorovaikutuksen kehittämiseen

Empiirisen tutkimukseni tuloksia voi soveltaa moneen esimiehen ja alaisen väliseen suhteeseen. Käytännön työelämässä tutkimuksen avulla voidaan parantaa yksittäisiä esimies-alainen -suhteita, tuottaa koulutusta nykyisille esimiehille sekä helpottaa esimiehen rekrytointia huomioimalla tärkeitä vuorovaikutukseen liittyviä osa-alueita. Tieteellisestä näkökulmasta tutkimus toi esille alaisen näkökulman paljon tutkitusta vuorovaikutusaiheesta.

Jatkotutkimuksissa aihetta voisi syventää esimerkiksi keskittymällä vain tiettyihin vuorovaikutuksen osa-alueisiin. Itselläni heräsi kiinnostus siihen, mitä alaisen näkökulman huomioimisella voisi saavuttaa esimerkiksi innovatiivisuuden lisäämiseksi tai työhyvinvoinnin parantamiseksi organisaatiossa.

Kuvassa Klaudia Lahtinen

Klaudia Lahtinen

Kandidaatintutkielma: Esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus alaisen näkökulmasta

Ohjaaja: Kaisa Henttonen