Vaikuttaako työnne terveyteenne?


Kimmo Räsänen, professori, työterveyshuolto

Does your work affect your health? Muun muassa tätä kysyttiin 49 eri kieliversiolle käännetyllä haastattelulla järjestyksessään kuudennessa Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) vuonna 2015. Otoskoko 28 EU maassa, 5 kandidaattimaassa sekä Sveitsissä ja Norjassa toteutetussa surveyssa oli huikeat 43 850 työntekijää.
Ja vaikuttihan se, mutta mihin suuntaan?

Suomalaisista 52 prosenttia oli sitä mieltä, että työllä ei ole vaikutusta terveyteen, kun vastaava % -osuus EU:ssa keskimäärin oli 62. Mielenkiintoista oli, että suomalaisista joka neljäs oli sitä mieltä, että työllä oli positiivinen vaikutus terveyteen ja yhtä suuri osuus oli sitä mieltä, että työ vaikutti negatiivisesti. EU:ssa vastaajista keskimäärin vain 11 prosenttia oli sitä mieltä, että työn vaikutus terveyteen oli positiivinen kun taas 26 prosenttia piti vaikutusta pääosin negatiivisena.

Maakohtaisesti asiaa katsottaessa työn vaikutuksen terveyteen näki pääosin positiivisena negatiivista useammin tai yhtä usein myös norjalaiset (30 %), ruotsalaiset (28 %), hollantilaiset (24 %) ja irlantilaiset (18 %). Tanskalaisista yli viidennes (21 %) piti työn vaikutusta terveyteen pääosin positiivisena, mutta negatiivisena pitävien osuus oli hieman suurempi. Näissä kaikissa maissa Suomi mukaan lukien noin puolet vastaajista katsoi työllä olevan siis ylipäätään vaikutusta terveyteen.

Sen sijaan portugalilaisista (79 %), tsekkiläisistä (77 %), romanialaisista (76 %), unkarilaisista (74 %) ja italialaisista (73 %) noin kolme neljästä katsoi, että työllä ei ollut vaikutusta terveyteen. Ja jos oli, vaikutuksen katsottiin olevan useammin negatiiviseen kuin positiiviseen suuntaan.

Negatiivisimmin työn terveysvaikutuksiin suhtautuivat latvialaiset, espanjalaiset, liettualaiset, slovakialaiset ja serbialaiset, joista kaikista yli kolmannes katsoi työn vaikuttavan terveyteen kielteisesti. Työn positiivisista terveysvaikutuksista raportoivat harvimmin (4-6 %) romanialaiset, liettualaiset, tsekkiläiset, kyproslaiset ja turkkilaiset sekä bulgarialaiset, portugalilaiset, slovakialaiset ja serbialaiset.

Niin että kai se työ terveyteen ainakin osalla meistä vaikuttaa. Ja vaikuttaisi siltä, että hieman eri lailla eri kulttuureissa. Hämmästystä herättää italialaisten korkea työn ja terveyden välisen yhteyden huomiotta jättäminen. Julkaisihan työlääketieteen isäksikin tituleerattu Bernardino Ramazzini teoksensa ”De Morbis Artificum Diatriba” (The Diseases of Workers – Työntekijöiden sairaudet) Padovassa Pohjois-Italiassa jo vuonna 1700. Teoksessa ja sen jatko-osassa hän kuvasi yhteensä yli 50 ammatin tyypillisiä sairauksia.

Ramazzinin ajoista kehitys on kehittynyt ja on opittu ymmärtämään, että työllä voi olla myös positiivisia, terveyttä ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Pohjoinen Eurooppa – lukuun ottamatta Baltian maita – erottuu omanlaisenaan alueena, jossa työllä nähdään muita alueita useammin olevan positiivisia terveysvaikutuksia.

Survey on survey ja tulosten luotettavuutta himmentää hieman muun muassa se seikka, että vaikka otos olikin suuri, jäi vastausprosentti (42,5) joissakin maissa sangen alhaiseksi. Ruotsalaiset pääsivät hädin tuskin 11 prosenttiin ja Suomen 1 001 työntekijän otoksesta Taloustutkimus tavoitti 333 hyväksytysti computer-assisted personal Interviewing (CAPI) –menetelmällä haastateltua osallistujaa.

Suosittelen silti vierailemaan EWCS:n kotisivuilla, sieltä löytyy paitsi tutkimusmetodologian kuvausta myös paljon mielenkiintoisia työoloja kuvaavia tuloksia sekä laadukkaasti toteutettuja datan visualisointimahdollisuuksia – myös jatkokäyttöön esimerkiksi opetuksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *