Liikkumaan muttei kaatumaan


Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori
Hiihtolomani vietin poikani kanssa Alpeilla alamäkeä laskien. Matkaopas kertoi, että tämän kauden jokaisella viikolla hän on vieraillut vähintään yhden asiakkaan kanssa Torinon sairaalassa erilaisten kaatumisvammojen, pääasiassa murtumien takia. Meidän lomaviikkomme olikin erityinen, kun yhtään murtumaa ei syntynyt. Pari muunlaista polvivammaa kylläkin.

Toki tiesin, että urheillessa sattuu ja että toiset lajit ovat vielä tapaturma-alttiimpia kuin toiset, mutta silti vammautumisen yleisyys hieman yllätti.

Kaatumiset kaikkiaan ovat yleisin sairaalahoitojaksojen ja erityisesti lonkkamurtumien ja aivovammojen syy. Kaatumiset ja putoamiset ovat myös yleisimpiä tapaturmaisen kuoleman syitä. Kaatujat tunnetaan myös ensiapujen asiakkaina. Kaatumiset aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

Kaatumisia tapahtuu tietysti eri syistä, mutta niitä tapahtuu sekä nuorille että vanhemmille. Ikääntyneillä kaatumiset ovat hyvin tavallisia ja johtavat helposti pitkiinkin sairaalahoitoihin. Vähintään kerran vuodessa kaatuu joka kolmas yli 65 –vuotias. Ikääntyneiden kaatumisista suurin osa sattuu kodissa tai sen läheisyydessä, aivan arkiaskareissa. Nuorempien kaatumiset liittyvät useammin urheiluun, katujen liukkauteen ja myös alkoholinkäyttöön.

Onpa kaatumisen syy mikä tahansa ja kaatuja kuka tahansa, voivat seuraukset olla moninaisia. Pienistä kolhuista hyvinkin vakaviin vammoihin. Aika usein jotain seuraamuksia kuitenkin syntyy.
Kaatumisvaraa lisääviä tekijöitä voidaan tunnistaa ja aika moniin niistä jopa vaikuttaa. Hyvä fyysinen toimintakyky vähentää riskiä. Lääkityksiin ja alkoholinkäyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Ikääntyneille on tarjolla monia apuvälineitä kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen ehkäisemiseksi. Katujen kunnossapito vähentää liukkauden aiheuttamia kaatumisia.

Olemmeko ottaneet kaatumisasian Suomessa tarpeeksi vakavasti? Kyllä ja ei. Suomessa on kehitetty ja otettu käyttöön hyviä menetelmiä kaatumisvaaran arvioimiseksi. Tällä hetkellä monilla alueilla on meneillään kehitystyötä ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi ja työkalujen käyttöön ottamiseksi. Katujen kunnossapitoonkin Suomessa pääasiallisesti panostetaan.

Mutta entäs jokainen meistä itse? Muistammeko kaatumisvaaran ja osaammeko siihen varautua? Valitettavan paljon näkee edelleenkin pyöräilijöitä ja laskettelijoita ilman kypärää sekä rullaluistelijoita ja muiden urheilulajien harrastajia ilman asianmukaisia suojuksia. Itsekin tulee ajoittain kaikenlaisilla jalkineilla kaduilla liukasteltua.  

Nyt kun kevätaurinko alkaa pian lämmittää ja yöpakkaset saavat aikaan ihania hankiaisia, mutta myös liukkaita katuja, muistammehan kaikki turvallisesti liikkumisen? Reippaasti liikkeelle, mutta asianmukaisin jalkinein ja varustein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *