{"id":906,"date":"2022-03-10T11:23:35","date_gmt":"2022-03-10T09:23:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=906"},"modified":"2023-10-18T13:29:30","modified_gmt":"2023-10-18T10:29:30","slug":"kunnes-vapaa-on-taas-ukraina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/03\/10\/kunnes-vapaa-on-taas-ukraina\/","title":{"rendered":"Kunnes vapaa on taas Ukraina!"},"content":{"rendered":"\n
Poliittisen laululiikkeen klassikot kuten Agit-Propin Natalia ja Haluavatko ven\u00e4l\u00e4iset sotaa? saivat reilu viikko sitten uuden merkityksen. Niit\u00e4 tulkitaan nyt 1970-luvun sijaan 2020-luvun maailmassa. Taustalla ei ole toinen maailmansota ja sen kauhut, vaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n todellisuus. Roistot ja sankarit vaihtavat paikkaansa, mukana on historian ironisuutta ja \u2026oikeassa olemisen osoittamisen tarvetta.<\/p>\n\n\n\n
Ven\u00e4j\u00e4 on rakentanut uutta kansalaisuutta, uutta ven\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 Neuvostoliiton hajoamisesta eli 1990-luvulta l\u00e4htien. Keskeisess\u00e4 asemassa on historia, historian yksi ainut, ohjattu tulkinta. Se perustuu suureen is\u00e4nmaalliseen sotaan, sen sankareihin, uhreihin ja roistoihin. Historian sankareita ovat neuvostosotilaat. Heid\u00e4n muistonsa on pyh\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 saa rankaisematta loukata. Uhri on Ven\u00e4j\u00e4n kansa. Roistoja ovat natsit. Se, keit\u00e4 he ovat, on vaikeampi kysymys. Aiemmin he olivat fasisteja, joskus heid\u00e4t m\u00e4\u00e4riteltiin tarkemmin kansalaisuuden mukaan saksalaisiksi, toisinaan my\u00f6s heid\u00e4n kanssaan liittolaisina sotineet kansat oli nimetty fasisteiksi, mukana olivat siis my\u00f6s suomalaiset. Eroa tehtiin v\u00e4liin politiikan, v\u00e4lill\u00e4 kokonaisen kansallisuuden kanssa. Suuri ero on siis puheessa, olivatko Karjalan miehitt\u00e4j\u00e4t fasisteja vai suomalaisia. T\u00e4n\u00e4\u00e4n natseja ovat Ukrainaa johtava ryhm\u00e4, jolle ei ole annettu veljeskansan ukrainalaisten nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaleimaista historiaansa kansallisen yhten\u00e4isyyden luomiseksi. Kommunismin aikaa ja Neuvostoliittoa ei itsess\u00e4\u00e4n muistella. Niiden sijalla ovat myyttinen, ikiaikainen Ven\u00e4j\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n ylivoimaisuus niin sankaruudessa kuin uhrin asemassa. Ken Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja oikeaksi katsottua historiaa julistaa, osoittaa h\u00e4n kuuluvuuttaan Ven\u00e4j\u00e4n kansakuntaan. Sotaa ja sankaruutta vahvistetaan patsailla, museoiden n\u00e4yttelyill\u00e4, elokuvilla ja erilaisilla joukkokokouksilla. Voiton p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 on tullut Ven\u00e4j\u00e4n suuri juhla. Jos ennen juhlittiin punalipuin lokakuun vallankumousta, niin nyt liehuvat kaduilla ja somessa Ven\u00e4j\u00e4n \u201dvoiton\u201d liput ja Pyh\u00e4n Yrj\u00f6n nauhat. Historian kuvastoon on lainattu paloja keisariajalta, mutta osa on suoraan neuvostokauden kuvastoa. Ortodoksinen kirkko on vahvasti mukana t\u00e4ss\u00e4 historian poliittisen tulkinnan rakentamisessa. Kaikilla pyrit\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahva tunneside Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Olemme me, ja samalla erotellaan omat ja muut. Historiatulkinta kuvastoineen m\u00e4\u00e4rittelee Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuulumisen sosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 my\u00f6ten. Yksinkertaistettu historiatulkinta pelkist\u00e4\u00e4 ja typist\u00e4\u00e4 muistot ja sulkee erilaiset historiatulkinnat.<\/p>\n\n\n\n
Ukrainan sotaa pohjustettiin pari vuosikymment\u00e4 historian tietoisella ja ohjatulla hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n uuttahan t\u00e4ss\u00e4 ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ole. Jatkosodan tappioon saakka Suomessa historian avulla selitettiin, kuinka jokainen sukupolvi oli k\u00e4ynyt kamppailua ikiaikaista, it\u00e4ist\u00e4 vihollista kohtaan, ja kuinka rajan kansa oli joutunut puolustamaan Suomea. Historia esitettiin sotaisena jatkumona. Kansallinen historiatulkinta oli osa kansanopetusta, ja n\u00e4in suomalaisen taistelun ikiaikaisuus levisi kansan tietoisuuteen. Jos Suomen puolustamisesta olisi luovuttu, suuresta tarinasta poikettu, niin se olisi samalla ollut is\u00e4nmaan h\u00e4vi\u00f6 ja menneiden sukupolvien uhrien pett\u00e4mist\u00e4. Suomen historia esitettiin historiallisena ja kansallisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, jossa oli mukana sivistyksen vartiointi id\u00e4n barbariaa vastaan. Ukrainassa Ven\u00e4j\u00e4 puolustaa oman tarinansa mukaan kansaansa l\u00e4nnen natseja ja fasisteja vastaan. Suomen kohdalla t\u00e4st\u00e4 yksipuolisesta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 johdetusta, yhdest\u00e4 ainoasta historiasta sek\u00e4 taistelusta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja kommunismia vastaan on yli 70 vuotta. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nyt.<\/p>\n\n\n\n
Min\u00e4\u00e4n rauhanrakentajana ei Suomi n\u00e4ytt\u00e4ydy. It\u00e4rajalle pysytetty uusia sotaisia muistomerkkej\u00e4. Ilomantsin \u00d6ykk\u00f6stenvaaraan on jopa rakennettu kokonainen sodan maisema r\u00e4j\u00e4hdysj\u00e4lkineen. Vain hajut, r\u00e4j\u00e4hdysten \u00e4\u00e4net, haavoittuneiden vaikerrus ja kuoleman korahdukset puuttuvat. Sodan muiston rakentamisessa on maiden v\u00e4lill\u00e4 kuitenkin ero. Jos sodan muisto on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 kansalaisuutta ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluvuutta rakentava tekij\u00e4, niin Suomessa sodan esill\u00e4 pit\u00e4minen ja rakentaminen on ollut matkailullista ja monenlaisten erilaisten j\u00e4rjest\u00f6jen puuhaa. T\u00e4lle toiminnalle on annettu sijaa, mutta erityist\u00e4 kansallista arvostusta se ei ole saavuttanut. Sotaista harrastustoimintaa ja j\u00e4rjest\u00f6jen is\u00e4nmaallisuuden nimiss\u00e4 esitettyj\u00e4 piilotavoitteita on saanut vapaasti arvostella. Suomalaisen demokratian voima on moni\u00e4\u00e4nisyydess\u00e4 ja monissa n\u00e4k\u00f6kohdissa, siin\u00e4, ett\u00e4 siedet\u00e4\u00e4n toista, vaikka t\u00e4m\u00e4n poliittinen n\u00e4kemys on mit\u00e4 on. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sietoa ei ole, ja toisinajattelijoita vastassa on raaka voima.<\/p>\n\n\n\n
Yliopisto on ottanut kantaa Ukrainan puolesta. Yhteisty\u00f6t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n katkotaan. Suhteiden katkaiseminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulottuvan kansalaisyhteiskunnan tasolle ja yksitt\u00e4isiin ihmisiin. Nyt katkotaan vuosien aikana rakennettuja yst\u00e4vyyssuhteita, tai laitetaan ainakin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselle tauolle. Yliopistolaiset ovat valinneet yhteisty\u00f6kumppaninsa tarkoin. He eiv\u00e4t ole ket\u00e4 tahansa \u201dputinilaisia\u201d, vaan usein he edustavat monipuolisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja jakavat ajatukset avoimista vaihtoehdoista, toisenlaisista tulevaisuuksista. Ik\u00e4vint\u00e4 tilanteessa on, ett\u00e4 moni ven\u00e4l\u00e4istaustainen yliopistolainen on ik\u00e4\u00e4n kuin velvoitettu esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201den ole putinilainen\u201d. Yksityisyyden suoja on edelleen olemassa. Kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse, eik\u00e4 ole syyt\u00e4 tuoda esille omia ajatuksiaan, omaa kantaansa. Ne voivat \u2013 ja saanevat \u2013 olla mit\u00e4 tahansa. Oikeus ajatella ja olla ovat yh\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Yhteen malliin, yhteen historiatulkintaan ja rautaisen rajan rakentamiseen ei Suomessakaan ole syyt\u00e4. Aito demokratia on moni\u00e4\u00e4nisyyden sallimista.<\/p>\n\n\n\n
![\"Ismo\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/02\/Ismo_500-x-500-e1582895280621.jpg\")
\n <\/div>\n\n \n