Seurueeseemme kuului henkil\u00f6it\u00e4 eri tieteenaloilta, joten n\u00e4iden tarinoiden ja maisemien merkitys aukesi eri tavoin. Porukassa oli mukana my\u00f6s ihmisi\u00e4, joille n\u00e4m\u00e4 paikat olivat syv\u00e4sti henkil\u00f6kohtaisia. Minulle, jonka sukujuuret ovat Repolassa (nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n alueella) nuo paikat eiv\u00e4t kuitenkaan her\u00e4tt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaista, koska meid\u00e4n suvussa Karjalasta ja ukin sukujuurista Repolassa ei juurikaan ole el\u00e4m\u00e4nhistoriani aikana puhuttu. Ukkini oli kuollut jo ennen syntym\u00e4\u00e4ni, eik\u00e4 minulle ole ollut mahdollista puhua asiasta h\u00e4nen kanssaan. Niinp\u00e4 katselin noita I.K. Inhan kuvaamia maisemia ja paikkoja yhteiskuntapolitiikan silm\u00e4lasien l\u00e4pi. Minua j\u00e4i kiinnostamaan, miten arkea elet\u00e4\u00e4n lapsiperheiss\u00e4, miten vanhusten hoiva on j\u00e4rjestetty ja kuinka ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t kyl\u00e4iset viett\u00e4v\u00e4t aikaansa. Bussin ikkunoista n\u00e4in, ett\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 oli vanhustentalo. P\u00e4iv\u00e4kodissa ja koulussa meill\u00e4 oli mahdollista vierailla. Tapasimme suomea puhuvia opettajia, ja saimme n\u00e4hd\u00e4 ja kokea, kuinka suomalaiset olivat auttaneet kyl\u00e4isi\u00e4 rakentamaan uudisrakennuksen koululle ja p\u00e4iv\u00e4kodille. J\u00e4in silti kaipaamaan aitoa kohtaamista ihmisten ja kyl\u00e4isten kanssa. Se oli retkell\u00e4 marginaalissa, koska retken jonkinlaisena juonirakenteena oli tutustua aitoon karjalaisuuteen, jonka kenties ajateltiin kiinnostavan meit\u00e4 suomalaisia tutkijoita. Ja n\u00e4in toki onkin \u2013 tarinat olivat kiinnostavia, mutta siit\u00e4 huolimatta kylien nykyhetken arki j\u00e4i minulle ontoksi. Olisin ollut kiinnostunut siit\u00e4, mist\u00e4 perheen\u00e4idit ostavat ruokatavaransa, polttopuunsa ja mit\u00e4 lapset katsovat tv:st\u00e4 tai youtubesta?<\/p>\n\n\n\n
Retken aikana puhuttiin paljon siit\u00e4, miten alueita ja kyli\u00e4 on kehitetty ja karjalaisuutta on elvytetty. Yhteiskuntapolitiikan silm\u00e4lasien kautta katsottuna tuo kehitt\u00e4minen ja elvytt\u00e4minen sek\u00e4 kylien elinvoimaisuudesta puhumien oli paluuta menneeseen. I.K. Inhan n\u00e4kemykset ja vaikutus oli k\u00e4sin kosketeltava niiss\u00e4 paikoissa, joihin tutustuimme. Jos Inhan ajatuksena oli kuvata my\u00f6s modernisaatiota, niin kuinka h\u00e4n katsoisi t\u00e4t\u00e4 tilannetta. Toivoisiko h\u00e4n, ett\u00e4 kyliss\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n olisi kunnallistekniikkaa. Toivoisiko Inha, ett\u00e4 ruohonleikkurin sijaan pihapiirien hein\u00e4t leikattaisiin viikatteella ja kuivatetaan hein\u00e4seip\u00e4ill\u00e4 ja pieleksill\u00e4. Minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 vanhoja perinteit\u00e4 kunnioitetaan ja arvostetaan \u2013 kannatan perinteiden kunnioittamista. Mutta samaan aikaan meid\u00e4n tulee mietti\u00e4, miksi nuoret muuttavat pois n\u00e4ist\u00e4 kylist\u00e4. Ty\u00f6paikkojen puuttuminen on tietysti iso tekij\u00e4 \u2013 mutta kenties my\u00f6s arjen elinoloilla on t\u00e4h\u00e4n vaikutuksensa. Voiko vanhaa ja modernia yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa? Voiko kehitt\u00e4mist\u00e4 ja elvytt\u00e4mist\u00e4 toteuttaa rakentamalla sis\u00e4vessoja ja suihkuja kuitenkin samaan aikaan s\u00e4ilytt\u00e4en esim. perinteit\u00e4 kirjallisuudessa ja musiikissa?<\/p>\n\n\n\n
I.K. Inhan maisemat olivat jo h\u00e4m\u00e4rtym\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4ni, ja olin jo melkein p\u00e4\u00e4tynyt siihen, etten aio kirjoittaa kriittist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaani retkest\u00e4 luettavaksi, kunnes viime viikolla osallistuin Ensi- ja Turvakotien liiton seminaariin Kuopiossa. Yhdistyksell\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n hanke, jossa on tuettu turvapaikanhakijaperheiden kotoutumista Suomeen lapsiperhel\u00e4ht\u00f6isesti. Seminaarissa esiteltiin hankkeen aikana kehitettyj\u00e4 ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja sit\u00e4 erinomaista ty\u00f6t\u00e4, jota hankkeen ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat lapsiperheiden kanssa vastaanottokeskuksissa tehneet. Yhteiskuntapoliitikon katse nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun seminaarissa kerrottiin, ett\u00e4 hankkeessa on opetettu vanhemmille suomalaisia vanhemmoimisen tapoja. Kriittisen perhetutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat sek\u00e4 opettaminen ett\u00e4 suomalaisuus sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kyseenalaisia k\u00e4sitteitt\u00e4. Kun esitin kysymyksen siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 suomalaiset tavat sitten ovat, joita turvapaikanhakijavanhemmille on opetettu, niin minulle vastattiin, ett\u00e4 sellaisia tapoja, jotka me kaikki suomalaiset jaamme. Kysymysmerkki p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni kasvoi entist\u00e4 suuremmaksi. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta suomalaisesta tavasta tuotiin esille vuorokausirytmi. Vastaanottokeskuksissa ty\u00f6skennelleille henkil\u00f6ille on tullut tutuksi, ett\u00e4 monet turvapaikanhakijaperheet ja yhteis\u00f6t el\u00e4v\u00e4t toisenlaisessa vuorokausirytmiss\u00e4, kuin virastoty\u00f6ajassa el\u00e4v\u00e4t suomalaisperheet. Mutta voiko siit\u00e4 huolimatta sanoa, ett\u00e4 kaikki suomalaiset jakavat yhteisen k\u00e4sityksen vuorokausirytmist\u00e4? Millaista vuorokausirytmi\u00e4 noudattavat vuoroty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t tai el\u00e4kel\u00e4iset?<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden kahden esimerkin kautta nostan esille kysymyksen, ett\u00e4 kun puhutaan suomalaisuudesta tai karjalaisuudesta, niin voidaanko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 normittavia oletuksia siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dme kaikki jaamme t\u00e4m\u00e4n totuuden\u201d. Ket\u00e4 tulemme ulossulkeneeksi samalla, kun sis\u00e4llyt\u00e4mme jotkut toiset n\u00e4ihin paradigmoihin. Onko tosiaan niin, ett\u00e4 suomalaisten teht\u00e4v\u00e4 on kotouttaa maahanmuuttajat Suomeen vuorokausirytmien ja I.K. Inhan kautta. Onko kaikkien, jotka haluavat kuulua \u201dmeihin\u201d jaettava yhteiset n\u00e4kemykset ja totuudet \u2013 ja kuka n\u00e4m\u00e4 totuudet m\u00e4\u00e4rittelee. Yhteiskuntapolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta absoluuttisia totuuksia on hyvin v\u00e4h\u00e4n \u2013 kyse on n\u00e4k\u00f6kulmasta, sopimuksista, vallasta, valtaapit\u00e4vist\u00e4. Aikuisten, esimerkiksi turvapaikanhakijavanhempien, opettaminen oikeanlaiseen vanhemmuuteen on my\u00f6s kyseenalaista. Voisiko kotouttamisessa olla hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 opettaa ihmisi\u00e4 kyseenalaistamaan, ajattelemaan ja havainnoimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n? Olisiko kaikkien etu, jos oppisimme katsomaan asioita mahdollisimman monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tekem\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen kukin omat rationaaliset valintamme.<\/p>\n\n\n\n
![\"KTL](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2021\/10\/ktl-logo-engl-vertical-rgb-1.png\"){kind=logo}
\n <\/div>\n\n