{"id":586,"date":"2020-12-14T10:00:11","date_gmt":"2020-12-14T08:00:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=586"},"modified":"2023-10-18T13:16:34","modified_gmt":"2023-10-18T10:16:34","slug":"pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/","title":{"rendered":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat"},"content":{"rendered":"\n
\"Pielisjoenlinna\"
Pielisjoenlinna (public domain kuva)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karjalan tutkimuslaitoksen alkio sijaitsi syksyll\u00e4 1970 Joensuun korkeakoulun p\u00e4\u00e4rakennukseksi muutetussa It\u00e4-Suomen seminaarin rakennuksessa, jossa tutkimuslaitoksen muodosti entinen terveyssisaren vastaanottohuone. Varsinaiseksi sijaintipaikaksi olivat ehdolla Joensuun lyseon rakennus, josta tutkimuslaitos olisi saanut 3 000 neli\u00f6t\u00e4 ja Pielisjoen linna, josta korkeakoululla oli tarjota runsaasti k\u00e4ytt\u00f6tilaa.
Sinne sijoitettiin korkeakoulun (SITRAn) tietokoneen p\u00e4\u00e4teasema, sielt\u00e4 sai toimitilat ylioppilaskunta ja my\u00f6s tutkimuslaitos, jolle osoitettiin kolmannen kerroksen etel\u00e4- ja l\u00e4nsisivun kolme kadunpuoleista huonetta: nurkkahuone, v\u00e4lihuone ja toimisto. Kellarikerroksen kaksi kulmahuonetta, entinen halkovarasto ja ty\u00f6huoneet luovutettiin Pohjois-Karjalan luonnonyst\u00e4vien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Pielisjoen linnassa ty\u00f6skenteliv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n aikaan muun muassa korkeakoulun rakentamista suunnittelevat arkkitehdit, kuten suunnittelusihteerin nimikkeell\u00e4 ty\u00f6skennellyt Arja Hakala. Tutkimuslaitos muutti Pielisjoen linnaan sen sis\u00e4tilaremontin valmistuttua syksyll\u00e4 1971.  Remontissa huoneiden lattiat peitettiin sinisill\u00e4 linolaatoilla, ikkunan puitteet maalattiin punaisiksi ja ovet sinisiksi. Muut sis\u00e4pinnat maalattiin. Pielisjoen linnan ulkomaalaus tehtiin 1974. Laitos laajeni yl\u00e4kerran l\u00e4nsisivulle, jonne saatiin ty\u00f6huoneiden ohella kirjasto.<\/p>\n\n\n\n

Laitoksen ensimm\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n Veijo Saloheimon teht\u00e4viin kuului laitoksen toiminnan suunnittelun ohella Pohjois-Karjalan 1600-luvun historiaa koskevien l\u00e4hteiden ker\u00e4\u00e4minen ja asutusmuotojen tutkiminen. Laitoksen sihteerin virkaan valittiin Tuula Nylander, josta tuli siis laitokselle j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen ty\u00f6ntekij\u00e4. Laitoksen seuraava tutkijavirka oli nimikkeell\u00e4 tutkija, viran alana kansankulttuuri, erityisesti perinnetieteellinen tutkimus. T\u00e4h\u00e4n virkaan valittiin Pekka Laaksonen, jonka kiinnostuksen kohteina olivat kansanrunojen ohella muun muassa romanimusiikki ja j\u00e4tk\u00e4kulttuuri. Laaksonen oli tieteen popularisoija ja mukana useissa tv-tuotannoissa, jotka omalta osaltaan tekiv\u00e4t laitosta tunnetuksi.  Pekka Laaksonen toimi my\u00f6hemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtajana, ja sek\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ett\u00e4 h\u00e4nen kontakteistaan oli hy\u00f6ty\u00e4 tutkimuslaitoksen toiminnalle. Karjalaisen Kulttuurin Edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoituksen turvin laitokselle palkattiin kolmanneksi tutkijaksi kielentutkija Tauno Hirvonen, joka tutki Ilomantsin Mutalahden karjalaismurteen savolaistumista.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus saivat alkunsa 1972. Yhteiskuntatieteen virkoihin valittiin Jukka Oksa ja Ilkka Alanen. Luonnontieteen puolen pioneerit olivat Jouko Meril\u00e4inen ja Pertti Huttunen. Ensimm\u00e4inen luonnontieteellinen hanke oli Pohjois-Karjalan suurten selk\u00e4vesien taloudellinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6, jonka nuoremman tutkijan nimikkeell\u00e4 aloittanut, mutta 1973 vanhemmaksi tutkijaksi nimitetty Meril\u00e4inen aloitti yhdess\u00e4 kalabiologi Ky\u00f6sti M\u00e4kisen kanssa. Luonnontieteilij\u00f6ist\u00e4 osa sijoitettiin entiseen Oma-Avun varastorakennukseen, jossa toimivat my\u00f6s korkeakoulun kemian ja biotieteiden laboratoriot.<\/p>\n\n\n\n

Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Veijo Saloheimon suuren kulmahuoneen vierell\u00e4 kaupunkiin p\u00e4in kolmannessa kerroksessa olevan huoneen jakoivat Ky\u00f6sti Pulliainen ja Heikki Eskelinen. Sitten tuli Markku Tykkyl\u00e4isen, Pauli Karjalaisen ja Pekka Pieti\u00e4isen ryhm\u00e4huone. Toisessa kaupunginpuoleisessa kulmahuoneessa olivat Anne-Leena Siikala ja Jukka Siikala, heid\u00e4n vierell\u00e4\u00e4n Katriina Petrisalo ja sitten Martti Suorsa. Asemanpuoleisessa isossa kulmahuoneessa olivat Pirkkoliisa Ahponen, Matti Taponen ja tutkimusapulaiset. Keitti\u00f6 eli taukotupa oli aseman suuntaan rakennuksen keskell\u00e4. Ilosaareen p\u00e4in olevan kulmahuoneen jakoivat Barbara ja J.-P. Roos. Ilosaareen p\u00e4in keskell\u00e4 oli Tuula Nylanderin ja Maini Oinosen toimistohuone. Sen ja Veijo Saloheimon huoneen v\u00e4liss\u00e4 ty\u00f6skenteli viel\u00e4 Jorma Tahvanainen. Toisessa kerroksessa kaupungin ja Ilosaaren suunnan kulmahuone kului Pertti Rannikolle ja Ilkka Alaselle. Sen vieress\u00e4 tekiv\u00e4t t\u00f6it\u00e4\u00e4n Jukka Oksa, Pentti Sinisalo ja M.-L. Hirvonen. Toinen kulma oli kokonaisuudessaan kanavanvartijan asuntona, johon kuului keitti\u00f6, makuuhuone ja olohuone. Sirkkalaan p\u00e4in oleva pikkuhuone oli Pertti Huttusen ja sen viereinen suurempi kulmahuone Jouko Meril\u00e4isen. Sitten tulivat aseman suuntaan kirjasto, Markku Viljasen huone, Raimo Latjan huone ja Raimo Riikosen ja tutkimusapulaisten kulmahuone. Ilosaareen p\u00e4in keskell\u00e4 oli laboratorio ja sen vieress\u00e4 Martti Siisi\u00e4isen ja tutkimusapulaisen huone. Alakerrassa kaupunginpuolen p\u00e4\u00e4tyovesta tullessa oikealla oli varasto\/ty\u00f6paja, sitten ylioppilaskunta ja Leena Alasen ja Marja J\u00e4rvel\u00e4-Hartikaisen ty\u00f6huone. Kulmahuone oli tyhj\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n toisella puolen oli siviilipalvelusmiesten majoitustila, sitten pesuhuone ja sauna, jonka j\u00e4lkeen tuli viel\u00e4 tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kalustettua neuvottelutilaa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Laitoksen suojissa ty\u00f6skenteli jo 1970-luvulla ajoittain yli nelj\u00e4kymment\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Monet hankkeet olivat lyhytaikaisia, ja koska osa hankkeista toteutettiin kokonaan laitoksen ulkopuolella, on henkil\u00f6st\u00f6n kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hankala tarkoin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Projektitutkijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli normaalivuosina viidentoista ja kahdenkymmenen tutkijan v\u00e4lill\u00e4 1970-luvun vaihtuessa 1980-lukuun.<\/p>\n\n\n\n

Projektirahoilla laitoksella ty\u00f6skentelev\u00e4t 1980<\/h2>\n\n\n\n

             nimike\/hanke   ja   rahoittaja<\/p>\n\n\n\n

Pirkkoliisa Ahponen – tutk.apul.\/El\u00e4m\u00e4ntavan muutos – Suomen Akatemia<\/p>\n\n\n\n

Marja J\u00e4rvel\u00e4-Hartikainen – tutkija\/El\u00e4m\u00e4ntavan muutos – Suomen Akatemia<\/p>\n\n\n\n

Markku Tykkyl\u00e4inen – tutk.ass.\/Ekologinen panos-tuotos – Suomen Akatemia<\/p>\n\n\n\n

Pauli Karjalainen – tutk.apul.\/Ekologinen panos-tuotos – Suomen Akatemia<\/p>\n\n\n\n

Martti Suorsa – tutkija\/Pienen alueen aluetalouden kasvumalli<\/p>\n\n\n\n

Yrj\u00f6 Jahnsonin s\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maarit Hult – p\u00e4iv\u00e4hoidon henkil\u00f6st\u00f6n opetus-
suunnitelma toimikunnan sihteeri              – Opetusministeri\u00f6<\/p>\n\n\n\n

Asko Suikkanen – Pohjois-Karjala toimikunnan sihteeri<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston kanslia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Liisa Ryypp\u00f6 – tutkija\/Kontiolahden historia – Kontiolahden kunta<\/p>\n\n\n\n

Kari Niskala – tutk.apul.\/Savon historia – Savon S\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/p>\n\n\n\n

Leena Tuomi – tutk.apul. \/asiakirjajulkaisuty\u00f6 – V. Saloheimo\/stipendi<\/p>\n\n\n\n

Jouni Ahponen – tutk.apul.\/Suur-Liperin historia<\/p>\n\n\n\n

Suur-Liperin historiatoimikunta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Katriina Petrisalo – tutkija\/kulttuurien vertaileva tutkimus – eri s\u00e4\u00e4ti\u00f6t<\/p>\n\n\n\n

Pertti Koistinen – tutkija\/ty\u00f6voimapol. tutkimus – Ty\u00f6voimaministeri\u00f6<\/p>\n\n\n\n

Kirjastoty\u00f6ntekij\u00e4t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mirja Juntunen   –   kanslisti\/laitoskirjasto   –   virastoty\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Kalle Reinikainen   –   amanuenssi\/P-K luonnonvarat   –   virastoty\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Karjalan tutkimuslaitoksen vaikutus suomalaiseen (yhteiskuntatieteelliseen) tutkimukseen<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskuntatieteilij\u00e4, Joensuun ja It\u00e4-Suomen yliopistossa akateemisen sivistyksens\u00e4 opit saanut katsoo t\u00e4t\u00e4 listaa vaikuttuneena. Lista henkii suomalaisen yhteiskuntatutkimuksen sielua ja on t\u00e4ynn\u00e4 tutkimuksen suurnimi\u00e4. Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tutkimuksen ruumiillistuma Pertti Koistinen on pitk\u00e4\u00e4n ollut osa tutkimuslaitoksen syv\u00e4\u00e4 ydint\u00e4, my\u00f6s toimiessaan professorina Tampereen yliopistossa. H\u00e4nen vaikutuksensa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksen ja sosiaalipolitiikan k\u00e4sitteelliseen ja metodologiseen kehitt\u00e4miseen on ollut merkitt\u00e4v\u00e4. Vaikuttava on my\u00f6s Lapin yliopiston professoriksi siirtyneen Asko Suikkasen panos niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 kuin hyvinvointivaltion puolestapuhujana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteiskuntapolitiikan professoriksi p\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 Marja J\u00e4rvel\u00e4\u00e4 voitaneen pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapatutkimuksen ja laaja-alaisen yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4. Humanistisen maantieteen uranuurtaja Pauli Tapani Karjalainen p\u00e4\u00e4tyi professoriksi Oulun yliopistoon. H\u00e4nen nimeens\u00e4 vannoo useampi suomalainen maantieteilij\u00e4sukupolvi.<\/p>\n\n\n\n

Karjalan tutkimuslaitokselle ja Joensuuhun kotiuduttiin my\u00f6s niin, ett\u00e4 joidenkin professoreiksi edenneiden tie suuntasi linnasta ainoastaan Yliopistokadun varteen. Markku Tykkyl\u00e4isest\u00e4 tuli laaja-alainen maaseutututkimuksen professori. Joensuun yliopiston yhteiskuntapolitiikan professoriksi p\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 Pirkkoliisa Ahposta voidaan kiistatta pit\u00e4\u00e4 puolestaan yhteiskuntapolitiikan moniottelijana. Ahposen erikoistumisala on kulttuuripolitiikka, mutta h\u00e4nen laaja-alainen yhteiskuntarakenteiden ja yksil\u00f6iden arjen rakenteiden ymm\u00e4rryksens\u00e4 tekee h\u00e4nest\u00e4 poikkeuksellisen avarakatseisen yhteiskuntatieteilij\u00e4n, jonka kannustava ja inhimillinen ohjaus ja aito l\u00e4sn\u00e4olo on vaikuttanut monien h\u00e4nen opiskelijoidensa uravalintoihin. Muista listan nimist\u00e4 matkailuntutkijat tunnistavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Katriina Pertisalon ja sadat kontiolahtelaiset entisen historianopettajansa Liisa Ryyp\u00f6n, suomalaisen kotiseutuliikkeen voimahahmon, nykyisen KKES hallintoneuvoston puheenjohtajan.<\/p>\n\n\n\n

Summa summarum<\/h2>\n\n\n\n

Kautta aikojen Karjalan tutkimuslaitosta on pidetty hyv\u00e4n\u00e4 paikkana tehd\u00e4 tutkimusta ja ty\u00f6t\u00e4. Aina on my\u00f6s ty\u00f6skennelty projekteissa ja projektiluonteisissa t\u00f6iss\u00e4. Kautta aikojen Karjalan tutkimuslaitokselta on siirrytty muualle professuureihin tai muihin merkitt\u00e4viin yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin. Pielisjoen linnan ja my\u00f6hemmin Auroran B-rapun seinien sis\u00e4puolella on toiminut pes\u00e4paikka, josta on ollut hyv\u00e4 ponnistaa. Laitoksen olemus on vuodesta 1980 muuttunut. Tutkimuslaitos ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n toimi en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkijoiden kasvualustana, vaan laitoksen itsens\u00e4 kasvaessa siit\u00e4 on muodostunut akateemiset mitat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 tutkimuslaitos. Professuuria ei en\u00e4\u00e4 tarvitse l\u00e4hte\u00e4 laitoksen ulkopuolelta hakemaan, vaan professoriksi on mahdollista edet\u00e4 Auroran B-rapun seinien sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittajat<\/h2>\n \n \n
\n
\n \"Ismo\"\n <\/div>\n\n
\n

Ismo Bj\u00f6rn<\/p>\n \n

erikoistutkija<\/p>\n \n

Karjalan tutkimuslaitos<\/p>\n \n \n

\n\t\t\t\t\t\t\t<\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n\n\n\n
\n \n \n
\n
\n \"KTL\n <\/div>\n\n
\n

Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen<\/p>\n \n

yliopistotutkija<\/p>\n \n

Karjalan tutkimuslaitos<\/p>\n \n \n

\n\t\t\t\t\t\t\t<\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karjalan tutkimuslaitoksen alkio sijaitsi syksyll\u00e4 1970 Joensuun korkeakoulun p\u00e4\u00e4rakennukseksi muutetussa It\u00e4-Suomen seminaarin rakennuksessa, jossa tutkimuslaitoksen muodosti entinen terveyssisaren vastaanottohuone. Varsinaiseksi sijaintipaikaksi olivat ehdolla Joensuun lyseon rakennus, josta tutkimuslaitos olisi saanut 3 000 neli\u00f6t\u00e4 ja Pielisjoen linna, josta korkeakoululla oli tarjota runsaasti k\u00e4ytt\u00f6tilaa.Sinne sijoitettiin korkeakoulun (SITRAn) tietokoneen p\u00e4\u00e4teasema, sielt\u00e4 sai toimitilat ylioppilaskunta ja my\u00f6s tutkimuslaitos, jolle […]<\/p>\n","protected":false},"author":416,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[17,13],"tags":[41,33,39,170,196,31],"class_list":["post-586","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ismo-bjorn","category-pirjo-pollanen","tag-historian-tutkimus","tag-ismo-bjorn","tag-karjalan-tutkimuslaitos","tag-karjalan-tutkimuslaitos-50-vuotta","tag-pielisjoenlinna","tag-pirjo-pollanen"],"acf":[],"yoast_head":"\nPielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-12-14T08:00:11+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-18T10:16:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Editorial Team\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Editorial Team\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\"},\"author\":{\"name\":\"Editorial Team\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"headline\":\"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat\",\"datePublished\":\"2020-12-14T08:00:11+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:16:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\"},\"wordCount\":1260,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg\",\"keywords\":[\"historian tutkimus\",\"Ismo Bj\u00f6rn\",\"Karjalan tutkimuslaitos\",\"Karjalan tutkimuslaitos 50 vuotta\",\"Pielisjoenlinna\",\"Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen\"],\"articleSection\":[\"Ismo Bj\u00f6rn\",\"Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\",\"name\":\"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg\",\"datePublished\":\"2020-12-14T08:00:11+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:16:34+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"description\":\"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg\",\"width\":640,\"height\":427,\"caption\":\"Pielisjoenlinna (public domain kuva)\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\",\"name\":\"Editorial Team\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute","description":"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute","og_description":"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2020-12-14T08:00:11+00:00","article_modified_time":"2023-10-18T10:16:34+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Editorial Team","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Editorial Team","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/"},"author":{"name":"Editorial Team","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"headline":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat","datePublished":"2020-12-14T08:00:11+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:16:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/"},"wordCount":1260,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg","keywords":["historian tutkimus","Ismo Bj\u00f6rn","Karjalan tutkimuslaitos","Karjalan tutkimuslaitos 50 vuotta","Pielisjoenlinna","Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen"],"articleSection":["Ismo Bj\u00f6rn","Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/","name":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg","datePublished":"2020-12-14T08:00:11+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:16:34+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"description":"Yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen tutkimus Karjalan tutkimuslaitoksessa saivat alkunsa 1972. Tutkimuslaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeasti ulkopuolisen rahoituksen kasvun my\u00f6t\u00e4. Pielisjoen linna oli 1977 jo melkein kokonaan tutkijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/12\/640px-Pielisjoenlinna5.jpg","width":640,"height":427,"caption":"Pielisjoenlinna (public domain kuva)"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/12\/14\/pielisjoen-linnan-valtiaaksi-ja-tieteen-valtiaat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pielisjoen linnan valtiaaksi ja tieteen valtiaat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4","name":"Editorial Team","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=586"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2209,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions\/2209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}