{"id":55,"date":"2017-03-01T09:15:33","date_gmt":"2017-03-01T07:15:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=55"},"modified":"2023-10-18T13:13:28","modified_gmt":"2023-10-18T10:13:28","slug":"keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/","title":{"rendered":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot"},"content":{"rendered":"\n

Uutiset kaksoiskansalaisten erityistarkkailuun asettamisesta strategisiin valtion virkoihin ja teht\u00e4viin nosti julkiseen keskusteluun rajoitusten laillisuuden, oikeudenmukaisuuden ja viestint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t kysymykset<\/a>. Lis\u00e4ksi keskusteluissa on ollut mukana my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelem\u00e4ni suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-pelot.<\/p>\n\n\n\n

Ylen Taloustutkimuksella teett\u00e4m\u00e4n kyselyn mukaan puolet suomalaisista pit\u00e4\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten toimimista Puolustusvoimien tai ulkoministeri\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4 uhkana<\/a>. Rajoitukset ja erityiskohtelu eiv\u00e4t ole suoraan riippuvaisia kansalaismielipiteest\u00e4, vaan kysymyksen ratkaisevat juridiikan ja turvallisuuden asiantuntijat. T\u00e4st\u00e4 huolimatta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teko ei el\u00e4 irrallaan yleisist\u00e4 k\u00e4sityksist\u00e4 ja julkisesta keskustelusta, vaan n\u00e4iden yhteys syntyy monissa turvallisuus- ja uhkak\u00e4sityksiss\u00e4. Kaikki kansalliseen turvallisuuteen liittyv\u00e4t asiat eiv\u00e4t ole julkisia, mutta merkitt\u00e4v\u00e4 osa kokonaisturvallisuudesta on kokemusper\u00e4ist\u00e4 ja yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tulee varoa ja kuinka.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on tuonut esille suomalaiselle Ven\u00e4j\u00e4-keskusteluille (aiemmin esim. ven\u00e4l\u00e4isten maa- ja kiinteist\u00f6kaupat) ja Ven\u00e4j\u00e4-kuville tuttuja piirteit\u00e4. Asiayhteys ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisten ja valtion yhteydest\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, perustuvatko uhkakuvat realiteetteihin vai asenteisiin. Viimeisen reilun viikon aikana olen n\u00e4m\u00e4 kysymykset mieless\u00e4ni seurannut internetiss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 aihetta k\u00e4sittelevien Helsingin Sanomien, Uuden Suomen ja Iltalehden blogien ja uutisten kommentteja, joista blogikirjoituksen sitaatit ovat per\u00e4isin. Kysymykset ovat keskeisi\u00e4 ty\u00f6n alla olevassa tutkimuksessani suomalaisen julkisen keskustelun Ven\u00e4j\u00e4-kuvista aluetutkimuksen pohjalta, koska huomioni on erityisesti ns. kipupisteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yleisesti ottaen viimeaikaisissa verkkokeskusteluissa huolen perusteena on korostettu olevan Ven\u00e4j\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja hallinnon. Vain harva viittaa Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten olevan ep\u00e4luotettavia etnisten erikoisuuksiensa vuoksi. Ven\u00e4j\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 perusteluna pit\u00e4ville esitet\u00e4\u00e4n vasta-argumenttina, ett\u00e4 poliitikkojen ja viranomaisten toiminnan takana on tosiasiassa suomalaista \u2019kaappi russofobiaa\u2019, jossa erilaisten tekosyiden varjolla ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 halutaan kohdella huonosti, levitt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isvastaisuutta tai \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. N\u00e4kemyksen huoli tai pelko kohdistuu Ven\u00e4j\u00e4lle uhitteleviin ja provosoiviin toimiin, joita ajatellaan teht\u00e4v\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n vastaisen asenteen, Nato-j\u00e4senyyspropagandan tai viiteryhmien rahoituksen saannin vuoksi. T\u00e4m\u00e4nkin n\u00e4k\u00f6kulman uhka vaikuttaa pohjimmiltaan olevan edelleen juuri Ven\u00e4j\u00e4, mahdollisen reaktionsa kautta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dJos sutta huutaa, tuleehan se viimein. XXX blogi on uuden tyypin jatko russofobialle, mit\u00e4 edustivat alkuviikosta Jussi Niinist\u00f6n \u201dpienet vihre\u00e4t miehet\u201d. Hysteriaa pit\u00e4\u00e4 saada aikaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ennakkoasenteiden kyteminen julkisen keskustelun pinnan ei ole vailla perusteita. Niin omassani kuin muidenkin tutkijoiden Ven\u00e4j\u00e4-kuviin liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on tullut ilmi, ett\u00e4 negatiiviset lausumat Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ulkoistetaan usein muiden kuin lausujan omiksi mielipiteiksi.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4itett\u00e4 juridisesta tosiasiasta ja realismista huolenaiheena tukee se, ett\u00e4 virkarajoituksia tukevat puheenvuorot keskittyv\u00e4t valtioperspektiiviin. Linkki kansalaisten ja valtion v\u00e4lill\u00e4 on monimuotoinen asia, mutta sit\u00e4 ei suomalaiselle Ven\u00e4j\u00e4-keskustelulle tyypillisen klassisen geopoliittisen linssin takaa usein kyseenalaisteta, vaan se otetaan itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4 joko huomaamatta tai siihen vakaasti uskoen. Kaksoiskansalaisille kohdennettujen rajoitteiden kritiikki kyseenalaisti osissa tarkastelemistani keskusteluista n\u00e4enn\u00e4isesti ilmeisen\u00e4 pidetty\u00e4 lojaliteettien perustumista yksinomaan kansalaisuuteen. Rajoituksia puoltavat vastasivat t\u00e4h\u00e4n kritiikkiin yleens\u00e4 kahden periaatteen pohjalta: Kansalaisuuden merkitys tunnistetaan vain osaksi lojaliteetin kokonaisuutta, mutta koska kansalaisuuteen voi vaikuttaa (muuttaa) helposti, rajoitus katsotaan tarpeelliseksi osana riskien minimointia. Toisissa n\u00e4kemyksiss\u00e4 ihmisen lojaliteetti is\u00e4nmaakseen kokemaansa maata kohtaan n\u00e4htiin keskivertokansalaisen kohdalla kompromissittomana ja yleisen\u00e4, ei tapauskohtaisena.<\/p>\n\n\n\n

\u201dLegitiimisti mielest\u00e4ni voi olla vain yksi maa, jonka kansalainen on, maa, jota puolustaa tarvittaessa riidattomasti.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Monikansallisten (ja -kulttuurillisten) identiteettien monimuotoinen luonne j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle valtiokeskeisess\u00e4 keskustelussa. Toisaalta, kaksoiskansalaiskeskusteluissa on tuotu esille jopa sekin puoli, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on usein suomalaissukuisia ja eritoten inkerinsuomalaisia. Se tosin esitet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin huomiona tilanteen monimutkaisuudesta ilman selv\u00e4\u00e4 merkityksellist\u00e4v\u00e4\u00e4 tulkintaa suuntaan tai toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaiset ovat huomion keskipisteen\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6nlaskennan ja sit\u00e4 kautta tehokkaan hallinnon perusperiaatteisiin on katsottu jo kauan kuuluvan valtioiden kansalaistaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4t perustiedot, mutta Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten rekister\u00f6inti her\u00e4tti huolia Suomessa vuonna 2014. Rekister\u00f6innin tarkoitusperi\u00e4 pidettiin erityisen ep\u00e4ilytt\u00e4vin\u00e4, mink\u00e4 vuoksi tapaus her\u00e4tti julkisuudessa luultavasti enemm\u00e4n huolta kuin esimerkiksi kauppojen kuluttajatietojen ker\u00e4ys Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Se, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n laki vaatii kansalaisiltaan enemm\u00e4n kuin Suomen, pohjoismaiden tai EU-maiden lait, ei ole ihan yleissivistyst\u00e4, ei tuoreessa uutismuistissa eik\u00e4 nopean suomen ja englanninkielisen googlauksenkaan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain artikkelin 62 kyll\u00e4 l\u00f6ysin, mist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, ettei kaksoiskansalaisuutta tunnisteta, eik\u00e4 toisen kansalaisuuden omaaminen automaattisesti vapauta Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisvelvoitteista<\/a>, mutta kansainv\u00e4lisest\u00e4 normista poikkeavista erityisvelvoitteista en l\u00f6yt\u00e4nyt tietoa. Edes Ven\u00e4j\u00e4nkielisten yhdistysten liiton kannanotto ep\u00e4r\u00f6i lausunnossaan <\/a>ven\u00e4l\u00e4isten juridisesta velvoitteesta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan. Kuitenkin keskusteluissa osataan hyvin viitata Ven\u00e4j\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n:<\/p>\n\n\n\n

\u201dXXX ei ole tosiaan tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan sen kansalaiset ovat velvolliset avustamaan maan turvallisuuspalveluja? T\u00e4llaista ei tiet\u00e4\u00e4kseni ole muualla.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201d\u2014Ven\u00e4j\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kaksoiskansalaisten palvelevan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kuten ven\u00e4l\u00e4iset Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 = antavat tietoja, jos kysyt\u00e4\u00e4n tai jopa vapaaehtoisesti, jos sattuu Suomi harmittamaan.\u201d (esimerkki kommentteja)<\/p>\n\n\n\n

Suomen laki l\u00f6ytyy Finlexist\u00e4, josta selvi\u00e4\u00e4 helpolla, ett\u00e4 my\u00f6s suomalaisten kansalaisvelvollisuudet koskevat kaikkia maan kansalaisia (\u00a7 127). Pitk\u00e4aikainen ulkomailla asuminen ja tietyt muut siteet voivat kuitenkin vapauttaa kaksoiskansalaisen varusmiespalveluksesta (asevelvollisuuslaki 76 \u00a7). T\u00e4m\u00e4 tosin rauhan aikana. L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n lain lis\u00e4ksi Putinin lausuntoa, jossa h\u00e4n sanoo, ettei hyv\u00e4ksy poikkeuksia, vaan kaikki ovat velvoitettuja ajamaan Ven\u00e4j\u00e4n etuja.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4itteess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 koskevista s\u00e4\u00e4d\u00f6ksist\u00e4 voi olla oikeaa tietoa, mutta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 moni keskustelussa t\u00e4t\u00e4 tietoa toistanut ei ole tarkistanut v\u00e4itteen faktoja ennen niiden jakamista. Kyseess\u00e4 voisi helposti olla siis my\u00f6s misinformaatio, joka on noussut keskeiseen osaan t\u00e4t\u00e4 keskustelua. V\u00e4itteiden ep\u00e4selv\u00e4n l\u00e4hteen on kyseenalaistanut<\/a> my\u00f6s Spektrin p\u00e4\u00e4toimittaja Eilina Gusatinski.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ite ilmeisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sopii Ven\u00e4j\u00e4-kuviimme ja sit\u00e4 tukee Uusi Suomen<\/a> juttu mafia-tyylisest\u00e4 kiristyksest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kansalaisten l\u00e4heisten hyvinvointia uhaten. T\u00e4m\u00e4nkin tarina toistetaan keskusteluissa eik\u00e4 sen yleistett\u00e4vyytt\u00e4 tai linkki\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n viralliseen kansalaispolitiikkaan paljoakaan kyseenalaisteta.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisvaltiokeskeisess\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa Ven\u00e4j\u00e4 ei kuitenkaan aina ilmene poikkeuksellisena tai v\u00e4\u00e4rin toimivana valtiona. Rajoituksia tukeville johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksille annetaan historiallista pohjaa 90- ja 2000-lukujen liian optimistisesta tai ideologisesta turvallisuuspolitiikasta, jonka yhteydess\u00e4 ei osattu olla tarpeeksi varautuneita Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan. T\u00e4llainen varautuneisuus liitet\u00e4\u00e4n jatkumoon sinisilm\u00e4isest\u00e4 tai liian n\u00f6yr\u00e4st\u00e4 ja viet\u00e4viss\u00e4 olevasta Suomesta ja manipuloivasta omaa etuaan ajavasta Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n itsek\u00e4s toiminta nostetaan t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa toisinaan suvereenikeskeisen kansallisvaltioperiaatteen mukaisesti usein jopa Suomellekin suositeltavaksi (\u2019oikeaksi\u2019) valtion normiksi. Ven\u00e4j\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmassa siis positiivinen esimerkki, vaikka \u2019kansainv\u00e4listen suhteiden peliss\u00e4\u2019 sit\u00e4 vastaan toimitaankin rajoittamalla kaksoiskansalaisten virkoihin p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Suvereniteettikysymykset yleistet\u00e4\u00e4n johdonmukaisesti koskemaan Ven\u00e4j\u00e4n ja ven\u00e4l\u00e4isten lis\u00e4ksi my\u00f6s muita ulkomaalaisia, EU-hallintoa ja suuryhti\u00f6it\u00e4. Ajatuksen kritiikki kohdistuu mahdollisuuksien hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n sallivaan valtioon, ei sallittuja mahdollisuuksiaan hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4viin muihin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKaksoiskansalaisten virkanimityksi\u00e4 rajoittava laki on arkip\u00e4iv\u00e4inen suojaustoimi, itsen\u00e4isen valtion normaalia ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 varautumista.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n vieraat maa-kuvat<\/h2>\n\n\n\n

Presidentti Tarja Halosen mukaan suomalainen media antaa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 liian uhkaavan kuvan (HS 30.12.16), eik\u00e4 h\u00e4n ole yksin n\u00e4kemyksens\u00e4 kanssa. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys suomalaisen median esitt\u00e4m\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4-kuvan negatiivisuuteen on tullut esiin my\u00f6s viime lokakuussa julkaistussa tutkimuksessamme Suomen ven\u00e4j\u00e4nkielisten mediank\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/a>. Geopoliittisen ja informaatioturvallisuuteen liittyvien uhkien vakavuudesta ja validiudesta voidaan tulla eri johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, mutta uhan perspektiivit ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 dominoineet median julkisuustilaa j\u00e4tt\u00e4en ep\u00e4poliittiset dokumentit ja viihdesarjat marginaaliin. Toisinaan jopa talousuutisissa, joissa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 mahdollisuuksien perspektiivist\u00e4 (Koikkalainen 2011), on v\u00e4l\u00e4ytelty sit\u00e4, kuinka ven\u00e4l\u00e4iset turistit ovat valjastettu Kremlin voimapolitiikan v\u00e4lineeksi.<\/p>\n\n\n\n

Journalismin normeihin kuuluu pyrkimys reiluuteen ja tasapuolisuuteen, mutta maakuvien luonti ei ole ainakaan uutisjournalismin keskeinen teht\u00e4v\u00e4. Journalismin laadussa on aiheesta k\u00e4ydyn keskustelun (johon itse yhdyn) mukaan parantamisen varaa: ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 tietol\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uutisoinnissa verrattain v\u00e4h\u00e4n, mik\u00e4 edesauttaa k\u00e4sityst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vieraudesta. N\u00e4hd\u00e4kseni maakuvien vastuullinen luonti nojaa kuitenkin enemm\u00e4n peruskoulutukseen ja yksil\u00f6iden (useimmiten) omaehtoiseen perehtymiseen, joka voi v\u00e4\u00e4risty\u00e4, mik\u00e4li se perustuu vain hetkess\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hetyskestoltaan hyvin rajoittuneeseen Ven\u00e4j\u00e4-uutisointiin.<\/p>\n\n\n\n

Oman vastuunsa Ven\u00e4j\u00e4-kuvan poliittisuudesta kantaa Ven\u00e4j\u00e4n virallinen julkisuusdiplomatia. Valtion tukemaa Ven\u00e4j\u00e4-kuvaa ulkomailla ovat ajaneet huomattavan kyseenalaiset propaganda- ja disinformaatiokanavat ja -vaikuttajat sek\u00e4 Berliinin valloitusta hehkuttavat moottoripy\u00f6r\u00e4jengil\u00e4iset, Valtion tukemat kieli -ja kulttuuriohjelmat vaikuttavat olevan kohdennettuja l\u00e4hinn\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkieliselle diasporalle. Omaehtoinen ruohonjuuritason kulttuuriohjelma puolestaan tavoittaa verrattain pieness\u00e4 mittakaavassaan vain v\u00e4h\u00e4n suomalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Tiedon puute voi kieli\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4luottamuksesta<\/h2>\n\n\n\n

Uhkak\u00e4sityksen peloksi k\u00e4rjistymist\u00e4 edesauttaa uhkan kokeminen uskottavana. Verkkokeskusteluissa uhkakuvana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perinteisen sotaskenaarion rinnalla usein ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen uhka: \u201dKoskaan ei tied\u00e4, mit\u00e4 sielt\u00e4 voi tulla\u201d. Nykyaikainen turvallisuustutkimus k\u00e4sittelee uhkia paljon sotilaallisia uhkakuvia laajemmassa skaalassaan, mutta julkisessa keskustelussa uhkan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys edesauttaa my\u00f6s heikosti perusteltujen uhkakuvien hyv\u00e4ksymist\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4isyyden l\u00e4ht\u00f6kohtainen vieraus ja myyttisyys on toki ollut l\u00e4sn\u00e4 suomalaisessa Ven\u00e4j\u00e4-kuvissa historiallisesti jo ennen nykyist\u00e4 \u2019hybridiuhkien aikaa\u2019 (Raittila 2011), mutta uhkakuvien konkretisointia oli aiemmin kenties helpompi vaatia.<\/p>\n\n\n\n

Luottamuksen sosiologiassa on esitetty (Sasaki & Marsh 2012), ett\u00e4 luottamus on riippuvainen tiedon puutteesta, koska luottamusta ei tarvita silloin kun t\u00e4ydellinen tieto on saatavilla. Kuten mainittua, suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuva on vahvasti mystifioitunut, mink\u00e4 vuoksi luottamuksen rooli korostuu. Ylen teett\u00e4m\u00e4n kyselyn mukaan Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten toiminta strategisissa turvallisuusviroissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein uhkana, mist\u00e4 voidaan olettaa johtuvan osittain luottamuksen puutteesta.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelijat, jotka kertoivat tuntevansa Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisia perustelevat luottavansa heihin kokemusperusteisesti siin\u00e4 miss\u00e4 muihinkin ihmisiin. T\u00e4ss\u00e4 argumentaatiossa ep\u00e4luottamuksen katsotaan nousevan ihmisten kokemattomuudesta ja mahdollisesti uskosta synnynn\u00e4isiin ominaisuksiin, ei perustuen Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten olosuhdetekij\u00f6ihin kuten keskusteluissa keskeisesti v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Luottamus ei kuitenkaan usein perustu omakohtaisiin kokemuksin, koska suuri osa k\u00e4sityksist\u00e4mme on yst\u00e4vien, tuttujen ja median kautta v\u00e4litetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luottamussuhteen kaksoiskansalaisten puoli ohitetaan keskusteluiden valtiokeskeisess\u00e4 turvallisuusn\u00e4k\u00f6kulmassa seurauksena priorisoinnista tai huomaamattomuudesta. Journalisti Polina Kopylova on huomauttanut, ett\u00e4 kaksoiskansalaisten perspektiivist\u00e4 heid\u00e4n kansalaisuusasemansa kyseenalaistaminen voi sy\u00f6d\u00e4 vastavuoroisesti heid\u00e4n luottamustaan Suomen valtiota kohtaan<\/a>. N\u00e4k\u00f6kulma muistuttaa yhteiskuntafilosofisen \u2019yhteiskuntasopimuksen\u2019 perusperiaatteesta: ihmiset suostuvat hallitsijoiden valtaan turvaa vastaan. Mik\u00e4li turvattomuuden tunnetta syntyy, hallinnon peruste on heikoilla. Ihmiskeskeiset ja integraation\u00e4k\u00f6kulmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t verkkokeskusteluissa kuitenkin kansallisvaltiokeskeisen n\u00e4k\u00f6kulman jalkoihin.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 rooli peloilla siis on?<\/h2>\n\n\n\n

\u201dOikeasti te vain pelk\u00e4\u00e4tte\u201d -v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n verkkokeskusteluissa usein vallan v\u00e4lineen\u00e4, kun halutaan mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 tiettyjen n\u00e4kemysten uskottavuus. Pelko on tietysti heikko yksitt\u00e4inen perusta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle, mutta se on samalla luonnollinen osa inhimillisyytt\u00e4 ja joskus hyvin my\u00f6s oikeutettu. T\u00e4m\u00e4n vuoksi pelk\u00e4\u00e4jien osoittaminen ei ole aina mielek\u00e4st\u00e4, mutta ennakkon\u00e4kemyksemme mahdollistavat useita v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oli Ven\u00e4j\u00e4 uhka tai ei, turvallisuusn\u00e4kemykset ovat verkkokeskusteluissa yksinkertaistuneet valtiokeskeiselle tasolle, vaikka \u2019hybridiuhkien\u2019 terminologiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin. Samalla ihmisten ven\u00e4l\u00e4isyys turvallistetaan ep\u00e4suorasti kansalaisuuslinkin kautta. Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 my\u00f6s uskotaan helposti perustelemattomia tietoja, koska maa-kuviin liittyy voimakas arvaamattomuus ja ep\u00e4luottamus.<\/p>\n\n\n\n

Kursivoidut tekstit lainausmerkeiss\u00e4 ovat suoria lainauksia kaksoiskansalaisuudesta k\u00e4ydyst\u00e4 verkkokeskustelusta.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on julkaistu aiemmin Glase-hankkeen sivulla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittaja<\/h2>\n \n \n
\n
\n \"KTL\n <\/div>\n\n
\n

Teemu Oivo<\/p>\n \n

tutkijatohtori<\/p>\n \n

Karjalan tutkimuslaitos<\/p>\n \n \n

\n\t\t\t\t\t\t\t<\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uutiset kaksoiskansalaisten erityistarkkailuun asettamisesta strategisiin valtion virkoihin ja teht\u00e4viin nosti julkiseen keskusteluun rajoitusten laillisuuden, oikeudenmukaisuuden ja viestint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t kysymykset. Lis\u00e4ksi keskusteluissa on ollut mukana my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelem\u00e4ni suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-pelot. Ylen Taloustutkimuksella teett\u00e4m\u00e4n kyselyn mukaan puolet suomalaisista pit\u00e4\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n kaksoiskansalaisten toimimista Puolustusvoimien tai ulkoministeri\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4 uhkana. Rajoitukset ja erityiskohtelu eiv\u00e4t ole suoraan riippuvaisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":416,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[11],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teemu-oivo","tag-teemu-oivo"],"acf":[],"yoast_head":"\nKeskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2017-03-01T07:15:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-18T10:13:28+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Editorial Team\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Editorial Team\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\"},\"author\":{\"name\":\"Editorial Team\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"headline\":\"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot\",\"datePublished\":\"2017-03-01T07:15:33+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:13:28+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\"},\"wordCount\":1878,\"keywords\":[\"Teemu Oivo\"],\"articleSection\":[\"Teemu Oivo\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\",\"name\":\"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"datePublished\":\"2017-03-01T07:15:33+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:13:28+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"description\":\"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\",\"name\":\"Editorial Team\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute","description":"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute","og_description":"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2017-03-01T07:15:33+00:00","article_modified_time":"2023-10-18T10:13:28+00:00","author":"Editorial Team","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Editorial Team","Est. reading time":"7 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/"},"author":{"name":"Editorial Team","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"headline":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot","datePublished":"2017-03-01T07:15:33+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:13:28+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/"},"wordCount":1878,"keywords":["Teemu Oivo"],"articleSection":["Teemu Oivo"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/","name":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"datePublished":"2017-03-01T07:15:33+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:13:28+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"description":"Mik\u00e4 rooli peloilla on keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta?","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2017\/03\/01\/keskustelu-kaksoiskansalaisuudesta-suomalaisten-venaja-kuvat-ja-pelot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta: Suomalaisten Ven\u00e4j\u00e4-kuvat ja pelot"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4","name":"Editorial Team","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2161,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/2161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}