{"id":484,"date":"2020-10-27T09:37:22","date_gmt":"2020-10-27T07:37:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=484"},"modified":"2023-10-18T13:18:18","modified_gmt":"2023-10-18T10:18:18","slug":"venaja-avaa-ovet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet"},"content":{"rendered":"\n
\"3
Latokka j\u00e4rvi<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karjalan tutkimuslaitokselle kuin koko Suomelle 1990-luvulle siirtyminen oli murroskautta, jossa tapahtui nopeasti ja paljon. Taustalla oli talouslama, joka tarkoitti rahoituksen v\u00e4henemist\u00e4 ja taloushuolia. L\u00e4nsi-Euroopan integraatio syveni ja samaan aikaan koko it\u00e4inen Eurooppa muuttui. Neuvostoliiton hajoaminen oli yll\u00e4tys. Tutkimuslaitoksen teht\u00e4v\u00e4n ja rooli kannalta se oli tapahtuma, joka saattoi \u201dpelastaa\u201d laitoksen.  Neuvostovallan sortuminen merkitsi laitoksen ty\u00f6n uudelleen arviota ja suuntaamista. Karjalan tutkimuslaitoksen vahvalle Karjalaa koskevalle asiantuntemukselle oli nyt k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja selke\u00e4 tarve, ja t\u00e4m\u00e4 vankisti laitoksen asemaa niin yliopistossa, Suomessa ja kuin kansainv\u00e4lisell\u00e4 tutkimuskent\u00e4ll\u00e4. Uuden Ven\u00e4j\u00e4n synty merkitsi monien kokeilujen aikaa. Muotoutuvien rakenteiden ja toimintojen ilmenemist\u00e4 haluttiin l\u00e4hesty\u00e4 monista eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Muutoksilla n\u00e4htiin olevan etniskansallisia, poliittisia, taloudellisia, ideologisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Laitoksella ne tulkittiin sek\u00e4 muutoksen aiheuttajiksi ett\u00e4 seurauksiksi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 ja vierailuja oli tehty rajan yli jo pitk\u00e4\u00e4n. Tutkijavaihto Neuvostoliiton kanssa aloitettiin jo 1972. Veijo Saloheimo tutustui tuolloin Leningradissa ja Petroskoissa teht\u00e4viin Karjalaan liittyviin tutkimuksiin. Pekka Laaksonen oli tehnyt kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4 Karjalassa 1970-luvulla ja KTL:n tutkijat satunnaisesti 1980-luvulla, Kaija Heikkinen jopa osin ilman neuvostoviranomaisten lupaa.  Nyt avautuivat kentt\u00e4ty\u00f6mahdollisuudet ja arkistot aivan uudella tavalla. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 avautunut ilmapiiri antoi mahdollisuuden kehitell\u00e4 tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n akatemian Karjalan tiedekeskuksen kanssa. Tutkimuslaitoksen tutkijat solmivat monenlaisia toiminnallisia yhteisty\u00f6suhteita, jotka kaikki eiv\u00e4t perustuneet virallisiin sopimuksiin, vaan olivat normaalia asiantuntijoiden kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja verkostoitumista.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Karjalan tutkimuslaitoksella suoritettu aluetutkimus ik\u00e4\u00e4n kuin laajeni Luoteis-Ven\u00e4j\u00e4lle. Rajan avautuminen merkitsi n\u00e4et useassa tapauksessa sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen puolella tehdyt tutkimusasetelmat \u2013 ja kysymykset \u2013 siirrettiin l\u00e4hes sellaisenaan Ven\u00e4j\u00e4n Karjalaan. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa ilmestyi nopeaan tahtiin Ven\u00e4j\u00e4lle siirretty\u00e4 kyl\u00e4tutkimusta, kansalaisyhteiskuntaselvityksi\u00e4, Laatokan ekologista tilaa, luonnonvaroja ja Karjalan taloudellista aktiviteettia koskevia katsauksia. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastomuutosta selvitt\u00e4v\u00e4 SILMU-hanke, jossa kehiteltiin Saimaan ulappavesien biologisia seurantamenetelmi\u00e4, oli osin siirrett\u00e4viss\u00e4 sellaisenaan Laatokalle. Perinnetutkijat siirtyiv\u00e4t rajan taakse ik\u00e4\u00e4n kuin it\u00e4raja ei olisi koskaan kiinni ollutkaan. Ven\u00e4j\u00e4n kielen taidosta oli suuri apu, joten asiantuntijuus sai t\u00e4t\u00e4 kautta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ulottuvuuden. Tutkimuslaitokselle palkattiin ven\u00e4j\u00e4ntaitoisia ensin tutkimusapulaisiksi ja tulkeiksi, sitten tutkijoiksi. Pentti Stranius palkattiin 1995 hoitamaan kansainv\u00e4liseen tutkimusyhteisty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia sek\u00e4 EU-rahoituksen edellytt\u00e4mien hakemusten valmistelua. Euroopan unioni vaikutti my\u00f6s siihen, ett\u00e4 Karjalan tutkimuslaitoksen tuottamalle tiedolle niin Pohjois- kuin Ven\u00e4j\u00e4n Karjalasta l\u00f6ytyi yh\u00e4 enemm\u00e4n kansainv\u00e4list\u00e4 (lue l\u00e4nsimaista) tarvetta.<\/p>\n\n\n\n

Ekologeja kiinnosti Laatokka ymp\u00e4rist\u00f6ineen. He suunnittelivat kuljettavansa tutkimusalus Muikun Saimaan kanavan kautta ja Nevaa pitkin Laatokalle. Suurj\u00e4rvell\u00e4 oli tarkoitus aloittaa kansainv\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 pitk\u00e4aikainen seuranta erilaisin mittalaittein. Laatokka oli seuraavat vuodet tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4, josta kertoi painoalanimi: Saimaan ja Laatokan vesiekosysteemit ja valuma-alueet, luonnonvarat ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat. Ensimm\u00e4inen Laatokka-tutkimuksia esittelev\u00e4 kokoelma Report on Lake Ladoga Research in 1991\u20131993 ilmestyi 1993. Laatokka kiinnosti monella tapaa, olihan se ollut my\u00f6s sotilaallisten kokeilujen toimintakentt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humanistisen osaston uudet yhteisty\u00f6suhteet rakentuivat huomattavalta osalta Petroskoin tiedelaitosten kanssa teht\u00e4viin yhteishankkeisiin, joihin liittyi l\u00e4nsieurooppalaisia yhteisty\u00f6tahoja.  Neuvostoliiton aikana aloitetut ja Suomen Akatemian rahoittamat yhteisty\u00f6hankkeet saatettiin ensin loppuun. Kimmo Katajala toimitti joensuulais-petroskoilaisen yhteishankkeen Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilta k\u00e4sikirjoituksen valmiiksi. Toimitusty\u00f6ss\u00e4 oli mukana Sari Hirvonen. Tutkimusyhteisty\u00f6ss\u00e4 paljastuivat konkreettisesti suomalaisen ja neuvostoliittolaisen historiatutkimuksen erot suomalaisten keskittyess\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja tulkintaan, kun taas Petroskoissa keskityttiin ulkoiseen l\u00e4hdekritiikkiin.<\/p>\n\n\n\n

Humanistisessa osastossa Kaija Heikkisen uusi viisivuotiskausi alkoi kes\u00e4ll\u00e4 1991. H\u00e4n keskittyi veps\u00e4l\u00e4istutkimukseen, mutta Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat suuntasivat katsettaan et\u00e4\u00e4mm\u00e4s it\u00e4\u00e4n suomalais-ugrilaiseen kulttuuripiiriin, etenkin Komiin. Mukaan tulivat marit ja udmurtit. Keskeisiksi n\u00e4htiin erityisesti kansalaisuuteen liittyv\u00e4t kysymykset. Laitos panosti suomalais-ugrilaisten kansojen aseman ja kulttuurin tutkimukseen. Vuosikertomuksessa todettiin, ett\u00e4 suomalaisilla oli t\u00e4ll\u00e4 erityisalalla kunniakas tutkimustraditio. Karjalan tutkimuslaitos oli mukana uralilaisten kansojen mytologiaa tutkivassa, Suomen Akatemian rahoittamassa ja Anna-Leena Siikalan johtamassa hankkeessa. Yhteisty\u00f6kumppanit olivat Nikolai Napolskih Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Mihail Hoppal Unkarista. Karjalan tutkimuslaitokselta projektissa ty\u00f6skenteliv\u00e4t Kaija Heikkinen, Pekka Hakamies ja Lidia Tojdybekova,<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n yhteiskunnallinen mullistus mahdollisti ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mien aineistojen saatavuuden ja teki mahdollisiksi uudet kysymyksenasettelut, mutta se my\u00f6s k\u00e4ynnisti uusia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia prosesseja. Kysymys suomalais-ugrilaisten kansojen asemasta ja etniskulttuurisesta statuksesta oli osa laajempaa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n ulkopuolella k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansallisuuskeskustelua. Suomalais-ugrilaisten kansoihin keskittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ei voitu harjoittaa irrottamalla heit\u00e4 muista Ven\u00e4j\u00e4n kansallisuuksista, ennen kaikkea ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4. Tutkimuksissa oli huomioitava my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4inen kulttuurin ja ven\u00e4l\u00e4isten tutkimus.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Akatemian Ven\u00e4j\u00e4n tutkimuksen ohjelmasta rahoitusta saivat (suomalais-) kansalliset teemat. Sellainen oli Antti Laineen johtama tutkimus Kansallinen valtiollisuus Luoteis-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vallankumouksen j\u00e4lkeen vuoteen 1940. Karjalan ja Komin kehitys Suomeen verraten.  Esikuva ja sen kaksi seuraajaa? Tutkimus keskittyi Karjalan ja Komin autonomisten tasavaltojen kansalliseen kehitykseen uuden talouspolitiikan vaiheessa ja 1930-luvulla. Tutkijat halusivat selvitt\u00e4\u00e4, miten n\u00e4iden alueiden johtajat tarkastelivat Suomen kansallista kehitystiet\u00e4. Tutkittavaan kauteen ajoittuivat maatalouden kollektivisointi ja kansallisten elementtien likvidointi tasavaltojen hallinnosta. Tutkimus t\u00e4ht\u00e4si maailmalle, englanninkielinen yhteenveto oli tarkoitus julkaista joko Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Karjalan tasavaltaan kohdistui 1994 useita esitutkimusluonteisia hankkeita. N\u00e4iden yhteydess\u00e4 valmistui teos Russian Karelia on Search of a New Role.<\/p>\n\n\n\n

Karjalan tutkimuslaitos asemoi itse\u00e4\u00e4n Heikki Eskelisen johdolla samaan aikaan osaksi Euroopan unionia ja sen m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 tutkimusasetelmia. \u201dEuroopan integroituessa on tutkimuslaitoksen yhdytt\u00e4v\u00e4 Eurooppaan\u201d, kommentoi Eskelinen Karjalan Maan toimittajalle Jyrki Haapalalle 5.10. 1991. Puheessa painoi ennen muuta tutkimusraha ja sen kautta laitokselle saatava toimintavarmuus. Euroopan unionin rahoituskanavat suuntasivat tutkimusta ja asemoivat my\u00f6s tutkimuslaitosta osaksi eurooppalaista tutkimusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tutkimuslaitoksen sis\u00e4ll\u00e4 jako EU\u2013Ven\u00e4j\u00e4 kulki osastojen l\u00e4pi ja sis\u00e4ll\u00e4. Yhteiskuntatieteellinen osasto oli 1990-luvun alussa ensisijaisesti sek\u00e4 aluekehityksen ett\u00e4 maaseutukysymysten tutkimusyksikk\u00f6. Yhteiskuntatieteellinen osaston taloustieteellinen aluekehitys t\u00e4ht\u00e4si l\u00e4ntiseen Eurooppaan ja Euroopan integraatioon, ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyttiin t\u00e4t\u00e4 kautta, sen sijaan \u201dmaaseutututkijat\u201d Oksa ja Rannikko suuntasivat joukkoineen suoraan rajan yli Ven\u00e4j\u00e4lle. Jukka Oksa vietti 47 vuorokautta Karjalan tasavallassa 1993. Mets\u00e4ty\u00f6n murrosta Ven\u00e4j\u00e4n Karjalan Koivusel\u00e4ss\u00e4 oli tutkimassa my\u00f6s Eira Varis.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittaja<\/h2>\n \n \n
\n
\n \"Ismo\"\n <\/div>\n\n
\n

Ismo Bj\u00f6rn<\/p>\n \n

erikoistutkija<\/p>\n \n

Karjalan tutkimuslatitos<\/p>\n \n \n

\n\t\t\t\t\t\t\t<\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karjalan tutkimuslaitokselle kuin koko Suomelle 1990-luvulle siirtyminen oli murroskautta, jossa tapahtui nopeasti ja paljon. Taustalla oli talouslama, joka tarkoitti rahoituksen v\u00e4henemist\u00e4 ja taloushuolia. L\u00e4nsi-Euroopan integraatio syveni ja samaan aikaan koko it\u00e4inen Eurooppa muuttui. Neuvostoliiton hajoaminen oli yll\u00e4tys. Tutkimuslaitoksen teht\u00e4v\u00e4n ja rooli kannalta se oli tapahtuma, joka saattoi \u201dpelastaa\u201d laitoksen.  Neuvostovallan sortuminen merkitsi laitoksen ty\u00f6n uudelleen […]<\/p>\n","protected":false},"author":119,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[170],"class_list":["post-484","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ismo-bjorn","tag-karjalan-tutkimuslaitos-50-vuotta"],"acf":[],"yoast_head":"\nVen\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Karjalan tutkimuslaitokselle kuin koko Suomelle 1990-luvulle siirtyminen oli murroskautta, jossa tapahtui nopeasti ja paljon. Taustalla oli talouslama, joka tarkoitti rahoituksen v\u00e4henemist\u00e4 ja taloushuolia. L\u00e4nsi-Euroopan integraatio syveni ja samaan aikaan koko it\u00e4inen Eurooppa muuttui. Neuvostoliiton hajoaminen oli yll\u00e4tys. Tutkimuslaitoksen teht\u00e4v\u00e4n ja rooli kannalta se oli tapahtuma, joka saattoi \u201dpelastaa\u201d laitoksen.  Neuvostovallan sortuminen merkitsi laitoksen ty\u00f6n uudelleen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-10-27T07:37:22+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-18T10:18:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"piippon\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"piippon\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\"},\"author\":{\"name\":\"piippon\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\"},\"headline\":\"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet\",\"datePublished\":\"2020-10-27T07:37:22+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:18:18+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\"},\"wordCount\":1003,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg\",\"keywords\":[\"Karjalan tutkimuslaitos 50 vuotta\"],\"articleSection\":[\"Ismo Bj\u00f6rn\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\",\"name\":\"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg\",\"datePublished\":\"2020-10-27T07:37:22+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:18:18+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg\",\"width\":1280,\"height\":853,\"caption\":\"the Ladoga Lake\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\",\"name\":\"piippon\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/piippon\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute","og_description":"Karjalan tutkimuslaitokselle kuin koko Suomelle 1990-luvulle siirtyminen oli murroskautta, jossa tapahtui nopeasti ja paljon. Taustalla oli talouslama, joka tarkoitti rahoituksen v\u00e4henemist\u00e4 ja taloushuolia. L\u00e4nsi-Euroopan integraatio syveni ja samaan aikaan koko it\u00e4inen Eurooppa muuttui. Neuvostoliiton hajoaminen oli yll\u00e4tys. Tutkimuslaitoksen teht\u00e4v\u00e4n ja rooli kannalta se oli tapahtuma, joka saattoi \u201dpelastaa\u201d laitoksen.  Neuvostovallan sortuminen merkitsi laitoksen ty\u00f6n uudelleen […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2020-10-27T07:37:22+00:00","article_modified_time":"2023-10-18T10:18:18+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"piippon","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"piippon","Est. reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/"},"author":{"name":"piippon","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f"},"headline":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet","datePublished":"2020-10-27T07:37:22+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:18:18+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/"},"wordCount":1003,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg","keywords":["Karjalan tutkimuslaitos 50 vuotta"],"articleSection":["Ismo Bj\u00f6rn"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/","name":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg","datePublished":"2020-10-27T07:37:22+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:18:18+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/10\/pexels-igor-sazeev-15615746.jpg","width":1280,"height":853,"caption":"the Ladoga Lake"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2020\/10\/27\/venaja-avaa-ovet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ven\u00e4j\u00e4 avaa ovet"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f","name":"piippon","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/piippon\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/119"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=484"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2239,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484\/revisions\/2239"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}