Valtimolaisen lehm\u00e4loton s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat yksinkertaiset. Peltolohko, -kapale, niitty, keto tai h\u00e4t\u00e4tilassa opotta aidataan ja jaetaan tasasivuisiin ja -kokoisiin ruutuihin, jotka numeroidaan. Lehm\u00e4lottoajien on arvioitava, mihin ruutuun aitaukseen laskettava Mansikki paskantaa. Lehm\u00e4loton voi tuplata p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aitaukseen my\u00f6s toisen lehm\u00e4n. Dallasin aikaan tuo kanttura oli melko varmasti nimelt\u00e4\u00e4n Pamela, se n\u00e4et oli aikanaan Suomen suosituin lehm\u00e4n nimi iki-ihanan Victoria Principalin, tuon Jaakko Tepon Pam-pam-pam-Pamelan mukaan. Veikkaus on joka viikko \u2013 palautusp\u00e4iv\u00e4 keskiviikko. Kierr\u00e4n v\u00e4h\u00e4n muailmaa. N\u00e4m\u00e4 ja muut lotto-, veikkaus- ja (Huruslahden) arpajaismuistot olivat ajankohtaisia taas m\u00e4nn\u00e4 viiikolla. Syyskuun viimeinen p\u00e4iv\u00e4 oli Akatemian hakemuksen j\u00e4tt\u00f6p\u00e4iv\u00e4, siis oli, sill\u00e4 sit\u00e4h\u00e4n siirrettiin maanantaille 5. lokakuuta, kun digitekniikka petti ja koneet tukkeutuivat. Salaliittoteoreetikot pohtivat heti, ett\u00e4 kell\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 hakijalla oli ongelmia t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hakulomaketta vai oliko Akatemiaan t\u00e4ll\u00e4 kertaa tullut liian v\u00e4h\u00e4n tasokkaita huippuluokan hakemuksia.<\/p>\n\n\n\n
Akatemian haku on Suomen yliopistokalentereissa punaisella. Se lopettaa kaiken muun ty\u00f6n tuhansilta yliopistolaisilta noin kuukaudeksi. Koneen haku saattaa katkaista Akatemiahankkeen suunnittelun pariksi p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta sitten taas pohtimaan, ketk\u00e4 ovat mahdolliset arvioijat, miten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oman hakemuksen tieteenalat, keit\u00e4 mukaan, minne matkaa kukin, ketk\u00e4 olivatkaan t\u00e4m\u00e4n teeman ter\u00e4vin k\u00e4rki\u2026. Tutkimusryhm\u00e4t istuvat, pohtivat, ajattelevat ja \u00e4\u00e4ni kohoaa, miten vakuuttaa, ett\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 oma tutkimushanke on se kaikkein t\u00e4rkein, merkitt\u00e4vin ja innovatiivisin. Ent\u00e4s se, ett\u00e4 juuri meid\u00e4n tutkimusryhm\u00e4 hoitaa t\u00e4m\u00e4n tutkimuskapaleen kaikkein parhaiten. Kuluu p\u00e4iv\u00e4, toinen p\u00e4iv\u00e4, p\u00e4iv\u00e4 ja ilta, toinen p\u00e4iv\u00e4 ja ilta, p\u00e4iv\u00e4 ja ilta ja iltay\u00f6, kokonainen vuorokausi, unet ja valveunet ja kaikissa sama hakemus. Ymp\u00e4rilt\u00e4 kuuluvat tutut tarinat: ei ennen t\u00e4mm\u00f6isiin aikaa kulutettu. Se oli pari tuntia ja se oli siin\u00e4. Arvioijat eiv\u00e4t edes lue. Ne katsovat, ett\u00e4 kiinnostaako. Arvioijat ovat vanhoja j\u00e4\u00e4ri\u00e4, eik\u00e4 heit\u00e4 uutuudet innosta. Metodin pit\u00e4\u00e4 olla selke\u00e4, eik\u00e4 tieteidenv\u00e4lisyyteen pid\u00e4 menn\u00e4 \u2013 paitsi ett\u00e4 hakukuulutuksessa korostetaan interdisiplin\u00e4\u00e4risyytt\u00e4 vai oliko se sittenkin crossdisiplin\u00e4\u00e4risyys, ja v\u00e4liviivalla vai ilman\u2026. Ja ent\u00e4s kuviot, hienoja ja innovatiivisia niiden tulisi\/olisi\/pit\u00e4isi olla, mutta samalla pit\u00e4\u00e4 muistaa Sara-j\u00e4rjestelm\u00e4n asettamat reunaehdot \u2013 voih, kuviot eiv\u00e4t oikein asetu \u201dsoftaan\u201d. Arvioijaa ei vakuuta Suomi ja jos ruotsalaisia ovat, niin ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n it\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Asiaan olisi keskitytt\u00e4v\u00e4, vaan kyll\u00e4h\u00e4n ajatus siin\u00e4 pakosta lensi tiiviiss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 nen\u00e4t vastakkain istuessa, eik\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina, (tuskin koskaan) oikeaan suuntaan. Uskontotieteilij\u00e4 Tuomas Martikaisen mukaan pyyt\u00e4mist\u00e4 miettiess\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n ajatus harhautui h\u00e4nen is\u00e4\u00e4ns\u00e4 Jouko Martikaiseen, t\u00e4h\u00e4n valtimolaistaustaiseen G\u00f6ttingenin yliopiston teologiin, joka tutki syyrialaisista teksteist\u00e4, ett\u00e4 olivatko it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t todellisia. Valtimo kummitteli taas mieless\u00e4 ja opiskeluajan valtimolaisryhm\u00e4. Toinen tutkija puolestaan muisteli siin\u00e4 vieress\u00e4 oman opiskeluaikansa kuusaalaisryhm\u00e4\u00e4 ja viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 vierem\u00e4l\u00e4isjoukkoa, joka ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti viihtyi yhdess\u00e4 vuosikaudet. Puoli yhdeks\u00e4n aikaan kaivettiin jo k\u00e4nnyk\u00e4t esille ja palattiin Martikais-aiheeseen ja kuunneltiin p\u00e4tk\u00e4 Jaakko Martikaista \u201dMeit\u00e4 odotetaan mullan alla\u201d. \u00c4itej\u00e4 ja isi\u00e4 odotettiin samaan aikaan kyll\u00e4 kotiin.<\/p>\n\n\n\n
Budjetin tekoon oli apua luvassa ja siihen voitiin luottaa, mutta se yhteys. Kokoushuone oli t\u00e4ynn\u00e4 laitteita, vaan arvata saattaa, ett\u00e4 kukaan kolmesta tohtorista ei niit\u00e4 osannut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ei edes se nelj\u00e4s k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 apuun huudettu, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kaksi asentajaa, tai edes et\u00e4apu. Puolen tunnin yritt\u00e4misen j\u00e4lkeen oli luovutettava. Vaan Riitta Rouvinen oli tyyni ja osasi asiansa. Ja sitten taas hakemukseen. Mutta mit\u00e4 tarkoittaa milestone? Se ei kuulemme viitannut Flintstoneen, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 tuli mieleen. (Ja pakkohan oli kuunnella Kivisten ja Sorasten tunnus.) Onneksi oli Fritschin Matti, jolta saattoi kysy\u00e4 milestonesta ja muissa erikoisista hakutermeiss\u00e4 apua ilman, ett\u00e4 kuuli pitk\u00e4n saarnan, kuinka koko hakemuksen kysymyksen asettelu oli v\u00e4\u00e4ristynyt, ilman p\u00e4sm\u00e4r\u00f6inti\u00e4, kuinka se pit\u00e4isi tehd\u00e4 tai tietoa, ett\u00e4 oma hakemus l\u00e4hti jo viikko sitten. Virstanpylv\u00e4s taas takana ja sitten kutsut. Miss\u00e4 muodossa ne pitik\u00e4\u00e4n, ja se sanamuoto. Saija Miina apuun ja neuvoja tuli, niin t\u00e4ss\u00e4 kuin kymmeniss\u00e4 muissa kysymyksiss\u00e4. Kyll\u00e4 on maailmassa hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja oikeilla paikoilla. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa yksil\u00f6 taas innostuu, kyll\u00e4 KTL on hyv\u00e4 paikka tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 eli niit\u00e4 hakemuksia, jopa tonttutohelot ilke\u00e4v\u00e4t ja uskaltavat apua kysy\u00e4, ja apua ja neuvoja annetaan pyyteett\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n
Valmistuihan se, ja 12 sivua, kun Saijan kikat oli k\u00e4ytetty. Ja sitten sinne lomakkeelle, vaan eip\u00e4. Yhteydet poikki, ei mahdu, liikaa teksti\u00e4, v\u00e4\u00e4r\u00e4 kohta\u2026 Nyt sitten odottamaan, t\u00e4rpp\u00e4\u00e4k\u00f6, osasimmeko arvioida, mihin lehm\u00e4 l\u00e4j\u00e4ns\u00e4 laskee. Saako hakemuksemme \u201dKarpaattien ruteenien diasporinen elo koronan nostattamien kansallisten rajojen maailmassa Andy Warholin taiteen kautta tulkittuna\u201d rahoituksen. Sit\u00e4 kai hakemuksemme k\u00e4sitteli. Emme ole aivan varmoja nimest\u00e4, sill\u00e4 se tehtiin lontooksi.<\/p>\n\n\n\n
Vakaville asioille pit\u00e4\u00e4 osata nauraa, eik\u00e4 Akatemian haku niin kovin vakavaa ole. Vakava paikka, mutta niiss\u00e4 kaikkein vakavimmissa paikoissa on pakko pysty\u00e4 nauramaan, ettei kopistele ennenaikainen viikatemies \u2013 senkin olisi voinut riskianalyysiin laittaa, mutta viel\u00e4h\u00e4n on pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa\u2026<\/p>\n\n\n\n
![\"Ismo\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/04\/Ismo-Bjorn-autokuva-160420-uusi-e1587026333964.jpg\")
\n <\/div>\n\n \n