{"id":2907,"date":"2026-06-10T14:35:50","date_gmt":"2026-06-10T11:35:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=2907"},"modified":"2026-06-10T14:51:16","modified_gmt":"2026-06-10T11:51:16","slug":"rajan-ylittava-yhteistyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2026\/06\/10\/rajan-ylittava-yhteistyota\/","title":{"rendered":"Rajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n merkitykset Karjalassa, Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rajaseudulla tapahtuva ja rajoja ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on k\u00e4ynyt l\u00e4pi monenlaisia vaiheita. Neuvostoliiton ajan sulkeutuneisuudesta on liikuttu perestroikan ja glasnostin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vilkkaampaan yhteisty\u00f6h\u00f6n ja suurempaan avoimuuteen. Niiralan raja-aseman aukeaminen 1980-luvun lopulla oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 edisti entisest\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Pohjois-Karjala markkinoi itse\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4-osaamisen asiantuntijana, ja Ven\u00e4j\u00e4 olikin t\u00e4rke\u00e4 Pohjois-Karjalalle. Yhteisty\u00f6 oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taloudellisesti, ett\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisella tasolla. Kuitenkin Krimin valloitus vuonna 2014 ja Ven\u00e4j\u00e4n muuttuva ilmapiiri alkoivat jo murentaa joidenkin toimijoiden yhteisty\u00f6haluja. Yhteisty\u00f6 loppui kokonaan vuonna 2022, kun Ven\u00e4j\u00e4 aloitti hy\u00f6kk\u00e4yssodan Ukrainaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Jono
Autojono V\u00e4rtsil\u00e4n rajalla joulukuussa 2016. Kuva: Ismo Bj\u00f6rn<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toimijoiden Karjalat \u2013 30 vuotta rajan ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 <\/em>on teos, joka k\u00e4sittelee Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rajoja ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, joka tapahtui p\u00e4\u00e4asiassa Karjalan tasavallassa. Teoksen oli alun perin tarkoitus juhlistaa rajan aukeamisen ja rajan ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n 30-vuotista historiaa ja tallentaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana olleiden pohjoiskarjalaisten kokemuksia, ajatuksia ja muistoja. Ven\u00e4j\u00e4n aloittama hy\u00f6kk\u00e4yssota, sek\u00e4 Suomen rajojen sulkeminen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tulleiden turvapaikanhakijoiden uhkakuvien takia muutti kuitenkin projektin luonnetta. Yhteisty\u00f6n historian lis\u00e4ksi tallennettiin ajatuksia sen yht\u00e4kkisest\u00e4 loppumisesta, ja mit\u00e4 se oli merkinnyt ihmisille. Projektia varten haastateltiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana olleita toimijoita, ja heid\u00e4n haastattelunsa ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa t\u00e4ss\u00e4 kirjassa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan rakenne<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kirja on jaettu kolmeen osaan, ja se etenee yleisest\u00e4 yksityiskohtaisempaan. Osassa yksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi yhteisty\u00f6n yleinen kaari, mist\u00e4 se sai alkunsa, mitk\u00e4 erilaiset sopimukset ja hankkeet vaikuttivat siihen, ja miten lopulta yhteisty\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi. T\u00e4m\u00e4n osan lukeminen vaatii keskittymist\u00e4, jos haluaa pysy\u00e4 per\u00e4ss\u00e4 mist\u00e4 kaikista eri sopimuksista ja termeist\u00e4 kerrotaan, ja miten ne eroavat toisistaan. Siit\u00e4 saa kuitenkin hyv\u00e4n yleiskuvan tapahtumista. Toisessa osassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tarkemmin l\u00e4pi sit\u00e4, milt\u00e4 yhteisty\u00f6 n\u00e4ytti eri toimialoilla. Osassa kolme keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n yhteisty\u00f6n arkeen, ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 haastatteluiden perusteella tehdyt tyyppitarinat kouluttaja Ritvasta ja tulkki Jussista. Ritva ja Jussi eiv\u00e4t ole oikeita henkil\u00f6it\u00e4, mutta heid\u00e4n tarinansa on yhdistelty eri asioista ja tyypillist\u00e4 kokemuksista, mit\u00e4 haastatteluiden kertomuksissa on ilmennyt.<\/p>\n\n\n\n

Teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti faktatietoa esimerkiksi Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista, mutta sen suurin anti on mielest\u00e4ni haastatteluissa ilmi tulleet yhteisty\u00f6h\u00f6n osallistuneiden ihmisten tiedot ja muistot. En ole itse koskaan k\u00e4ynyt Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tai Karjalan tasavallassa, enk\u00e4 ole osallistunut mihink\u00e4\u00e4n niihin liittyviin yhteisty\u00f6projekteihin. Olin kuitenkin ennen t\u00e4m\u00e4n kirjan lukemista litteroinut pari t\u00e4h\u00e4n projektiin kuuluvaa haastattelua arkistointia varten, joten oli mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukemaan aiheesta lis\u00e4\u00e4. Litteroinnin parissa oli p\u00e4\u00e4ssyt aika hyvin kiinni siihen tunnelmaan, mik\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 vallitsi. T\u00e4m\u00e4n kirjan lukeminen antoi itselleni viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea yhteisty\u00f6 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4lsi. Pidin kirjan kuvituskuvista, joista monet ovat yksityishenkil\u00f6iden yhteisty\u00f6n lomassa ottamia.<\/p>\n\n\n\n

\"Kokki
Tarmo Wasenius mainoskuvassa Petroskoin keskustassa. Kuva: Ismo Bj\u00f6rn<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Teoksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Neuvostoliiton hajoaminen ja rajan avautuminen toivat Karjalan tasavallan vaikean tilanteen esille ja Suomesta vietiin sinne paljon humanitaarista apua 1990- ja 2000-luvulla. Suomalaiset my\u00f6s toivat karjalaisia opiskelemaan maataloutta Suomen puolelle ja veiv\u00e4t oppejaan Karjalaan. Suomalaiset ajattelivat opettavansa omia, parempia toimintatapojaan Karjalassa, mutta Neuvostoliiton sovhoosi- ja kolhoosij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tottuneita ihmisi\u00e4 oli hankala muuttaa yksityisviljelij\u00f6iksi. T\u00e4rkeit\u00e4 yhteisty\u00f6alueita olivat my\u00f6s terveydenhuolto, ymp\u00e4rist\u00f6, tiede ja liikunta. Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus teki yhteisty\u00f6t\u00e4 Pitk\u00e4rannassa, ja toiminnasta k\u00e4ytettiin nime\u00e4 Pitk\u00e4ranta-projekti. Se sis\u00e4lsi l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tutkimusta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa terveyden edist\u00e4miseksi. Turistit ja rajan toisella puolella tankkaajat olivat keskeisi\u00e4 hahmoja rajaa ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kertomuksessa. Karjalaan tehtiin my\u00f6s mets\u00e4stysmatkoja, koska varsinkin alussa Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen siell\u00e4 oli mets\u00e4styst\u00e4 koskevia lakeja ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 paljon Suomea v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"Nuori
Tankkausta V\u00e4rtsil\u00e4n rajalla joulukuussa 2016. Kuva: Ismo Bj\u00f6rn<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Monet toimijat kertovat kirjassa kokevansa surua siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 loppui. Vaikka toiminnassa oli sek\u00e4 hyv\u00e4t, ett\u00e4 huonot puolensa, oli se selke\u00e4sti ihmisille t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja sen aikana muodostui merkitt\u00e4vi\u00e4 ihmissuhteita rajan toisella puolella asuviin ihmisiin. Esimerkiksi \u00d6ll\u00f6l\u00e4n ja Ontaj\u00e4rven v\u00e4linen yst\u00e4vyyskyl\u00e4toiminta oli siihen osallistuneille todella merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vierailijoille j\u00e4rjestettiin yll\u00e4tyssyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlia, ja yst\u00e4vyyskyl\u00e4toiminnan aikana syntyneet lauluryhm\u00e4t tekiv\u00e4t esiintymismatkoja. Kylien v\u00e4lisi\u00e4 vierailuja jatkettiin my\u00f6s varsinaisen kyl\u00e4toiminnan loppumisen j\u00e4lkeen, ja yhteytt\u00e4 pidettiin et\u00e4n\u00e4, kun matkustaminen ei onnistunut ensin koronan, ja sitten Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Loppuajatuksia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toimijoiden Karjalat antaa mielest\u00e4ni hyv\u00e4n kuvan siit\u00e4, millaista rajan ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 oli sen 30-vuotisen historian aikana. Kirja ei ole mitenk\u00e4\u00e4n erityisen paksu siin\u00e4 ollessa 253 sivua, mutta mielest\u00e4ni siin\u00e4 on kuitenkin taitavasti saatu k\u00e4sitelty\u00e4 yhteisty\u00f6n monet eri puolet. Kirjan voi lukea, vaikka ei olisikaan perehtynyt sen aiheeseen aiemmin, koska se on kirjoitettu yleistajuisesti. Mielest\u00e4ni se, ett\u00e4 kirjassa keskityt\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana olleiden ihmisten omiin kokemuksiin, tekee siit\u00e4 helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n. Jos kuitenkin kirjan lukemisen j\u00e4lkeen her\u00e4\u00e4 halu perehty\u00e4 aiheeseen lis\u00e4\u00e4, voi kirjan l\u00e4hdeluettelosta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4lukemista.<\/p>\n\n\n\n

Luettuani Toimijoiden Karjalat koen paremmin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni rajoja ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, vaikka se onkin niin moninainen aihe, ett\u00e4 yksi kirja ei pysty kaikkea siit\u00e4 kertomaan. Toimijoiden Karjalat on kuitenkin hyv\u00e4 paikka, mist\u00e4 aloittaa t\u00e4h\u00e4n aiheeseen tutustuminen.<\/p>\n\n\n\n