{"id":2864,"date":"2025-05-22T13:45:35","date_gmt":"2025-05-22T10:45:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=2864"},"modified":"2025-08-29T12:54:25","modified_gmt":"2025-08-29T09:54:25","slug":"kolonialismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/","title":{"rendered":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa"},"content":{"rendered":"\n

V\u00e4lill\u00e4 tutkijan on hyv\u00e4 poistua mukavuusalueeltaan eli It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta ja l\u00e4hte\u00e4 ulkomaille kuulostelemaan, millaisia tieteellisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia keskusteluja omalla alalla muualla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n minulle tarjoutui mahdollisuus Non-Western Migration Regimes in a Global Perspective <\/strong>[1]<\/a>-hankkeen (MARS) kautta. Karjalan tutkimuslaitos on mukana MARS-hankkeessa, jota koordinoidaan Lundin yliopistosta k\u00e4sin. N\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 saavuin viime viikolla Iso-Britanniaan, jossa viet\u00e4n touko- ja kes\u00e4kuun vierailevana tutkijana Bristolin yliopiston Law Schoolissa.<\/p>\n\n\n\n

Heti vierailuni aluksi minulla oli ilo p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulemaan Olivia U. Rutazibwan<\/strong> [2]<\/a> seminaariesitys, joka k\u00e4sitteli Iso-Britannian yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa pinnalla olevaa asiaa eli kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolissa, joka satamakaupunkina oli yli sadan vuoden ajan yksi Euroopan orjakaupan keskuksia. Esityksess\u00e4\u00e4n Rutazibwa k\u00e4sitteli aihetta pohtien, kuinka on mahdollista lakata palvelemasta valkoista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja valkoista viattomuutta. H\u00e4n puhui ennen kaikkea epistemologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta esityksess\u00e4 oli paljon yhtym\u00e4kohtia akateemisen ty\u00f6n ja yhteiskunnallisen toiminnan teemoihin.<\/p>\n\n\n\n

Valkoinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/h2>\n\n\n\n

Valkoisen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden k\u00e4sitett\u00e4 ovat k\u00e4ytt\u00e4neet monet tutkijat. Rutazibwa l\u00e4hti liikkeelle Charles W. Millsist\u00e4, johon k\u00e4site usein tutkimuskeskusteluissa yhdistet\u00e4\u00e4n. Millsin (2007<\/strong>[3]<\/a>) mukaan valkoisessa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4 on kyse valkoiseen rodulliseen etuoikeuteen pohjautuvasta mahdollisuudesta sivuuttaa muiden kokemukset rasismista ja pit\u00e4\u00e4 kiinni t\u00e4h\u00e4n liittyvist\u00e4 virheellisist\u00e4 uskomuksista. Mills (2015<\/strong>[4]<\/a>) kirjoittaa my\u00f6s dispositionaalisesta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, joilla h\u00e4n viittaa erityisiin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4viin epistemologisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja taipumukseen sivuuttaa rasismia koskeva t\u00e4rke\u00e4 tieto.<\/p>\n\n\n\n

Yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki organisoidusta valkoisesta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 on poliittisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta tuttu tapa rahoittaa erilaisia rasismia ja syrjint\u00e4\u00e4 koskevia selvityksi\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 olemassa olevan tiedon pohjalta tartuttaisiin toimeen tunnistettujen ongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehk\u00e4isemiseksi. Yliopistomaailmassa tunnistan samankaltaisuutta siin\u00e4, ett\u00e4 mielell\u00e4mme koulutamme ihmisi\u00e4 esimerkiksi tunnistamaan rasismia sen sijaan, ett\u00e4 muuttaisimme toimintatapoja inklusiivisemmiksi. T\u00e4ll\u00f6in ongelmaksi esitet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai osaamattomuus, eik\u00e4 rakenteellinen rasismi.<\/p>\n\n\n\n

Valkoinen viattomuus<\/h2>\n\n\n\n

Valkoinen viattomuus taas on Gloria Wekkerin<\/strong>[5]<\/a> k\u00e4site, jonka avulla h\u00e4n tuo esiin Alankomaiden yhteiskunnan v\u00e4risokeuden sek\u00e4 ongelmallisen suhtautumisen rasismiin, kolonialismiin ja n\u00e4iden nykyhetkeen ulottuviin jatkumoihin. Wekkerin mukaan Alankomaissa ei haluta tunnistaa sortavia rakenteita. Sen sijaan niiden olemassaoloa pyrit\u00e4\u00e4n kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n vetoamalla siihen, ettei Alankomaiden kaltaisessa liberaalissa ja tasa-arvoisessa valtiossa voisi esiinty\u00e4 rasismia. Kyse on yhteiskunnallisella tasolla samanlaisesta argumentaatiosta kuin yksil\u00f6tasolla, jossa henkil\u00f6 saattaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei voi toimia rasistisesti, koska h\u00e4nell\u00e4 on ulkomaalaistaustainen yst\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kaksi toisistaan riippumatonta asiaa yhdistet\u00e4\u00e4n virheellisesti tavalla, joka oikeuttaa n\u00e4enn\u00e4isen viattomuuden ja sokeuden omaa toimintaa kohtaan. T\u00e4m\u00e4 puolestaan est\u00e4\u00e4 rasismiin liittyvien ongelmien k\u00e4sittelyn.<\/p>\n\n\n\n

Itse voisin lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 kolmannen eli valkoisten kyynelten k\u00e4sitteen. Sill\u00e4 tarkoitetaan esimerkiksi etuoikeutetussa asemassa olevien ihmisten (usein suhteettoman voimakkaita) tunnereaktioita tilanteessa, jossa heid\u00e4n etuoikeutensa tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi. Alison Phipps (2021[6]<\/a>) kirjoittaa feministisen tutkimuksen kontekstissa, ettei n\u00e4ist\u00e4 reaktioista erityisesti julkisuudessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa ole kyse vain siit\u00e4, ett\u00e4 valkoisten naisten kyyneleit\u00e4 arvostetaan samalla kun mustien naisten kyyneleet sivuutetaan. Phippsin mukaan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 rotu itse (ja ehk\u00e4 my\u00f6s luokka, ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin) m\u00e4\u00e4rittyy sen kautta, kenet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4ksi itkem\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in porvarillisen valkoisen tunneilmaisun esitt\u00e4minen toimii v\u00e4lineen\u00e4 rodullistettujen ihmisten ep\u00e4inhimillist\u00e4miselle.<\/p>\n\n\n\n

Rutazibwan esityksen keskeinen v\u00e4ite oli, ett\u00e4 valkoinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja viattomuus ovat organisoituja ja rakenteisiin palautuvia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n keskustelun ja oikeastaa aihetta koskevan v\u00e4ittelyn \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4see esimerkiksi lukemalla Zara Bainin<\/strong>[7]<\/a>  artikkelin, jossa h\u00e4n pohtii Millsin valkoisen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden k\u00e4sitett\u00e4 filosofisesta ja erityisesti antirasistisen kasvatuksen ja koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

Rasismia n\u00e4keminen ja rasismista puhuminen <\/h2>\n\n\n\n

Keskustelu rasismista j\u00e4\u00e4 usein yksil\u00f6tasolle. N\u00e4in tapahtuu esimerkiksi silloin, kun se, ett\u00e4 valkoisten ihmisten globaaleista etuoikeuksista puhuminen koetaan ja nimet\u00e4\u00e4n ep\u00e4reiluksi sek\u00e4 valkoisia syyllist\u00e4v\u00e4ksi. Sanotaan, ett\u00e4 rasismista puhuminen on ep\u00e4reilua, koska eiv\u00e4t kaikki valkoiset ole rasisteja. Argumentaatiota esiintyy esimerkiksi silloin, kun rasismista tai valkoisuudesta puhuvien ja niist\u00e4 kirjoittavien tutkijoiden asiantuntemus kyseenalaistetaan ‘musta tuntuu’ -argumentein. N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kamppailua siit\u00e4, miten aiemmin valkoisissa tiloissa \u2013 kuten eurooppalaisessa yliopistolaitoksessa \u2013 voidaan paitsi tarkastella, millaisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin nykyinen tiedontuotanto perustuu, my\u00f6s muuttaa n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siten, ett\u00e4 ne avautuvat uudelle, aiemmin marginalisoidulle tiedolle.<\/p>\n\n\n\n

Yksi askel t\u00e4h\u00e4n suuntaan yliopistoty\u00f6ss\u00e4 on se, ett\u00e4 tarkastellaan, millaisia ja kenen kirjoittamia kirjoja opiskelijoita ohjataan lukemaan. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita klassikoiden sensuroimista opetussuunnitelmista, vaan ajattelun avaamista ja sen n\u00e4kemist\u00e4, ett\u00e4 yliopistokoulutuksen historiassa valkoisilla, keskiluokkaisilla miehill\u00e4 on ollut paljon muita enemm\u00e4n valtaa ja mahdollisuuksia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 on arvokasta ja tiet\u00e4misen arvosta. Kukapa muistaa, ett\u00e4 Suomessakin naisten tuli vuoteen 1901 saakka hakea yliopistolta erioikeutta<\/strong>[8]<\/a> p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sinne opiskelijaksi? Kulttuurinen muutos, jonka my\u00f6t\u00e4 naisten kouluttautumiseen alettiin suhtautua my\u00f6nteisesti, otti viel\u00e4 paljon pitemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 oikeudesta kamppaillaan eri puolilla maailmaa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin ja tutkijoiden mukaan on merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 koulutukseen liittyv\u00e4 eriarvoisuus olisi kasvussa my\u00f6s Suomessa<\/strong>[9]<\/a>. Ninni Lankisen<\/strong>[10]<\/a> mukaan toiseuttavat rakenteet eli arjessa kohdattu rasismi ja normatiivinen valkoinen, keskiluokkainen suomalaisuus rajoittavat erityisesti n\u00e4kyviin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvien tytt\u00f6jen mahdollisuuksia kouluttautua haluamalleen alalle.<\/p>\n\n\n\n

Presidentti Trumpin ja h\u00e4nen hallintonsa r\u00e4ike\u00e4 tiedevastaisuus on helppo tunnistaa ja tuomita. Rutazibwan esityksen kuunneltuani j\u00e4in pohtimaan, osaammeko kuitenkaan n\u00e4hd\u00e4 ja sanoittaa yliopistoyhteis\u00f6iss\u00e4 hienovaraisina, usein perinteisiin piiloutuvina, tekoina, sanoina tai asenteina esiintyv\u00e4\u00e4 valkoista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja viattomuutta?<\/p>\n\n\n\n

Projektia Non-Western Migration Regimes in a Global Perspective<\/a>, MARS, rahoittaa Euroopan komission MSCA (Marie Sk\u0142odowska-Curie Actions) henkil\u00f6st\u00f6vaihto-ohjelma. Konsortio tukee muuttoliikkeisiin liittyvien aiheiden parissa ty\u00f6skentelevien tutkijoiden kansainv\u00e4lisi\u00e4 ja eri sektoreiden v\u00e4lisi\u00e4 henkil\u00f6vaihtoja. Lundin yliopiston koordinoimaan konsortioon kuuluu yhteens\u00e4 8 eurooppalaista yliopistoa ja organisaatiota sek\u00e4 11 kumppania Keski-Aasiasta, L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4, Pohjois- ja L\u00e4nsi-Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta, It\u00e4-Aasiasta, Persianlahden maista ja Latinalaisesta Amerikasta.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/h2>\n\n\n\n

[1]<\/a> https:\/\/www.mars.lu.se\/home
[2]<\/a> https:\/\/www.lse.ac.uk\/sociology\/people\/academic-staff\/olivia-umurerwa-rutazibwa
[3]<\/a> Mills CW (2007b) White ignorance. In: Tuana N, Sullivan S (eds) Race and Epistemologies of Ignorance<\/em>. Albany, NY: SUNY Press, pp. 13\u201338.
[4]<\/a> Mills CW (2015) Global white ignorance. In: Gross M, McGoey L (eds) Routledge International Handbook of Ignorance Studies<\/em>. London; New York: Routledge, pp. 217\u2013227.
[5]<\/a> https:\/\/www.dukeupress.edu\/white-innocence
[6]<\/a> https:\/\/doi.org\/10.1177\/1367549420985852<\/a>
[7]<\/a> https:\/\/doi.org\/10.1177\/14778785231162779<\/a>
[8]<\/a> https:\/\/doi.org\/10.54331\/haik.139336
[9]<\/a> https:\/\/www.aka.fi\/globalassets\/3-stn\/1-strateginen-tutkimus\/tiedon-kayttajalle\/politiikkasuositukset\/politiikkasuositukset\/20_03_koulutuksen_ylisukupolvinen_eriarvoisuus_on_kasvanut.pdf
[10]<\/a> https:\/\/journal.fi\/nuorisotutkimus\/article\/view\/155128<\/p>\n\n\n

\n
\n
\n \"Funded\n <\/div>\n

This project has received funding from the European Union\u2019s Horizon Europe research and innovation programme under the Marie Sk\u0142odowska-Curie grant agreement No 101130177<\/p>\n <\/div>\n \n <\/div>\n\n\n\n

\n

Kirjoittaja<\/h2>\n \n \n
\n
\n <\/span>\n <\/div>\n\n
\n

Tiina Sotkasiira<\/p>\n \n

Apulaisprofessori<\/p>\n \n

Yhteiskuntatieteiden laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta<\/p>\n \n

Kirjoittaja on yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessori, joka on tutkimusvaihdossa Bristolin yliopistossa Karjalan tutkimuslaitoksen MARS-hankkeen ja yhteiskuntatieteiden laitoksen tuella.<\/p>\n \n

\n\t\t\t\t\t\t\t<\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/a>\n <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4lill\u00e4 tutkijan on hyv\u00e4 poistua mukavuusalueeltaan eli It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta ja l\u00e4hte\u00e4 ulkomaille kuulostelemaan, millaisia tieteellisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia keskusteluja omalla alalla muualla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n minulle tarjoutui mahdollisuus Non-Western Migration Regimes in a Global Perspective [1]-hankkeen (MARS) kautta. Karjalan tutkimuslaitos on mukana MARS-hankkeessa, jota koordinoidaan Lundin yliopistosta k\u00e4sin. N\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 saavuin viime viikolla Iso-Britanniaan, jossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":416,"featured_media":2865,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[524],"tags":[526,527,525],"class_list":["post-2864","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tina-sotkasiira","tag-kolonialismi","tag-mars-hanke","tag-rasismi"],"acf":[],"yoast_head":"\nKolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-05-22T10:45:35+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-29T09:54:25+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Editorial Team\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Editorial Team\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\"},\"author\":{\"name\":\"Editorial Team\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"headline\":\"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa\",\"datePublished\":\"2025-05-22T10:45:35+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-29T09:54:25+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\"},\"wordCount\":1105,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"kolonialismi\",\"MARS-hanke\",\"rasismi\"],\"articleSection\":[\"Tina Sotkasiira\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\",\"name\":\"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2025-05-22T10:45:35+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-29T09:54:25+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"description\":\"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1707,\"caption\":\"opiskelijat isossa kirjasto aulassa.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\",\"name\":\"Editorial Team\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute","description":"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute","og_description":"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2025-05-22T10:45:35+00:00","article_modified_time":"2025-08-29T09:54:25+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Editorial Team","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Editorial Team","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/"},"author":{"name":"Editorial Team","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"headline":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa","datePublished":"2025-05-22T10:45:35+00:00","dateModified":"2025-08-29T09:54:25+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/"},"wordCount":1105,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg","keywords":["kolonialismi","MARS-hanke","rasismi"],"articleSection":["Tina Sotkasiira"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/","name":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg","datePublished":"2025-05-22T10:45:35+00:00","dateModified":"2025-08-29T09:54:25+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"description":"Rasismi ja kolonialismin j\u00e4lki\u00e4 yhteiskunnassa ja tieteess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 aihe t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Bristolin yliopistossa.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/05\/pexels-pixabay-159775-scaled.jpg","width":2560,"height":1707,"caption":"opiskelijat isossa kirjasto aulassa."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/05\/22\/kolonialismi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kolonialismin perint\u00f6 sek\u00e4 sen k\u00e4sittely tieteess\u00e4 ja tutkimuksessa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4","name":"Editorial Team","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2864"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2882,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2864\/revisions\/2882"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}