{"id":2845,"date":"2025-04-22T15:10:43","date_gmt":"2025-04-22T12:10:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=2845"},"modified":"2025-04-22T15:14:31","modified_gmt":"2025-04-22T12:14:31","slug":"pienissa-kunnissa-te-palvelut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2025\/04\/22\/pienissa-kunnissa-te-palvelut\/","title":{"rendered":"Pieniss\u00e4 kunnissa tarvitaan paikkaperustaista ty\u00f6llisyyspolitiikkaa"},"content":{"rendered":"\n
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n alle 10 000 asukkaan kuntien asemaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa on kartoitettu pienten kuntien ty\u00f6markkinoiden tilaa ja ty\u00f6llisyysalueiden muodostamista. Tulosten mukaan pienten kuntien moninaisuus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden kehityspotentiaalin erilaisuus otetaan huomioon TE-palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
TE-palvelut siirtyv\u00e4t valtiolta ty\u00f6llisyysalueille kuntien j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi vuoden 2025 alussa, joka on suuri muutos Suomen ty\u00f6llisyyspalvelujen kent\u00e4ss\u00e4. TE-uudistuksen valmistelu alkoi kunnissa toden teolla viime vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun eduskunta hyv\u00e4ksyi ty\u00f6voimapalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 annetun lain. Uudistuksella tavoitellaan ty\u00f6voimapalvelujen tuomista entist\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi ty\u00f6nhakijoita ja ty\u00f6nantajia, ty\u00f6nhakijoiden nopeaa ty\u00f6llistymist\u00e4 sek\u00e4 palvelujen tuottavuuden, saatavuuden ja monipuolisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Lis\u00e4ksi uudistuksen tavoitteena on turvata kielelliset oikeudet ja heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien palvelut. Keskeisen\u00e4 tavoitteena on my\u00f6s se, ett\u00e4 kunnat saavat synergiaetuja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teiset TE-palvelut kuntien elinvoima-, ty\u00f6llisyys- ja koulutuspalveluihin.<\/p>\n\n\n\n
Manner-Suomen kunnista muodostettiin 45 ty\u00f6llisyysaluetta, joista 38:aan kuuluu pieni\u00e4, alle kymmenentuhannen asukkaan kuntia. Ty\u00f6llisyysalueet tuli muodostaa siten, ett\u00e4 niiden ty\u00f6voimapohja on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 000, ja ne ovat maantieteellisesti yhten\u00e4isi\u00e4, ty\u00f6markkinoiden ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin kannalta toimivia alueilta. Poikkeuksina kriteereist\u00e4 olivat saaristolaisuus, pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen tai palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyv\u00e4t seikat. N\u00e4ill\u00e4 perusteilla poikkeusluvan sai kuusi ty\u00f6llisyysaluetta.<\/p>\n\n\n\n
Valtaosa ty\u00f6llisyysalueista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 TE-palvelut vastuukuntamallilla, jossa yksi kunta vastaa palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Ainoastaan kaksi ty\u00f6llisyysaluetta on valinnut kuntayhtym\u00e4mallin ja nelj\u00e4 kuntaa \u2013 Helsinki, Vantaa, Lahti, Kouvola \u2013 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 palvelut itsen\u00e4isesti. Vain kahdella ty\u00f6llisyysalueella Lapissa vastuukuntina ovat alle 10 000 asukkaan kunnat, Kittil\u00e4 Tunturi-Lapin ja Pellon ty\u00f6llisyysalueella sek\u00e4 Sodankyl\u00e4 Pohjois- ja It\u00e4-Lapin ty\u00f6llisyysalueella.<\/p>\n\n\n\n
Koska kunnat ja ty\u00f6llisyysalueet ovat l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan erilaisia ja niiden kehitys on erilaistunut, ty\u00f6llisyyspolitiikan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 paikkaperustaista kehitt\u00e4mist\u00e4, joka tunnistaa paikallisen kehityspotentiaalin, vahvuudet, erityispiirteet ja ongelmat. Pienet kunnat eroavat huomattavasti toisistaan muun muassa v\u00e4est\u00f6- ja ty\u00f6voimapohjan, sijainnin, pinta-alan, v\u00e4limatkojen, elinkeino- ja yritysrakenteen, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen kuulumisen ja pendel\u00f6innin, ty\u00f6tt\u00f6myyden sek\u00e4 ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n ja tarjonnan kohtaannon perusteella.<\/p>\n\n\n\n
Pienten kuntien v\u00e4est\u00f6 ja sijainnin vaikutukset elinvoimaan<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Pienten kuntien v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee seitsem\u00e4st\u00e4sadasta hieman alle kymmeneentuhanteen. Kunnista 197 (67 %) on pieni\u00e4 ja niiss\u00e4 asuu 16 prosenttia Manner-Suomen ty\u00f6voimasta. Alle 10 000 asukkaan kuntien ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee noin 300 ja 5 000 v\u00e4lill\u00e4. Ty\u00f6voimaa on alle 1 000 hieman yli viidenneksess\u00e4 kunnista, ja vain seitsem\u00e4ss\u00e4 kunnassa ty\u00f6voimaa on yli 4 000 henkil\u00f6\u00e4. Syntyvyyden v\u00e4hentyess\u00e4 ainoastaan maahanmuutto kasvattaa Suomen v\u00e4kilukua ja turvaa ty\u00f6voiman saatavuutta. Vieraskielinen v\u00e4est\u00f6 on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, mutta my\u00f6s joissakin pieniss\u00e4 l\u00e4nsi- ja etel\u00e4rannikon sek\u00e4 It\u00e4-Suomen rajakunnissa vieraskielisten osuus on suhteellisen suuri, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 paikallisia ratkaisuja kotoutumisen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kunnan sijainnista voi olla sek\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ett\u00e4 haittaa. Hyv\u00e4t liikenneyhteydet, sijainti l\u00e4hell\u00e4 keskeist\u00e4 p\u00e4\u00e4tieverkkoa, rautatiet\u00e4, satamaa tai maakuntakeskusta on eduksi kunnan elinvoiman kehitt\u00e4miselle. Sijaintihaittoja ovat harva-asutus, pitk\u00e4t v\u00e4limatkat, heikko saavutettavuus ja syrj\u00e4inen sijainti. Sijaintitekij\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6paikkojen ja asuntoalueiden sijainti vaikuttaa ty\u00f6matkojen suuntautumiseen ja pituuteen ja sit\u00e4 kautta paikallisten ty\u00f6markkinoiden rakenteeseen ja toimintaan.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6paikat ja ty\u00f6paikkaomavaraisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6paikkaomavaraisuus on yksi kunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn mittareista. Mik\u00e4li alueella on enemm\u00e4n ty\u00f6paikkoja kuin siell\u00e4 asuvia ty\u00f6llisi\u00e4, on alueen ty\u00f6paikkaomavaraisuus yli 100 prosenttia. Pienten kuntien ty\u00f6paikkaomavaraisuus vaihtelee noin 40 prosentista yli 150 prosenttiin, joten erot ty\u00f6paikkaomavaraisuudessa ovat merkitt\u00e4vi\u00e4. Teollisuus on merkitt\u00e4vin ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 monissa kunnissa. Kunnissa, joissa ty\u00f6paikkaomavaraisuus on korkea, teollisuuden lis\u00e4ksi muita merkitt\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 ovat kuljetusala samoin kuin julkisen hallinnon varuskunnat, vankilat sek\u00e4 Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimipaikat. Erityisesti Pohjois-Suomessa my\u00f6s matkailu on merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Kuvio: Ty\u00f6paikkaomavaraisuus ja ty\u00f6llisyysaste alle 10 000 asukkaan kunnissa niiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin kuulumisen mukaan vuonna 2021. L\u00e4hde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut; Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2023.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin kannalta yhten\u00e4ist\u00e4 aluetta voidaan kuvata pendel\u00f6intiin eli kuntien v\u00e4liseen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin perustuvilla ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueilla. Tilastokeskuksen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuejaossa vain sellaiset kunnat kuuluvat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueidensa keskuksiin, joiden ty\u00f6llisist\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenesosa pendel\u00f6i toiseen kuntaan. Mik\u00e4li kunnasta ulospendel\u00f6inti on t\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, on kunta ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen kuulumaton. Tilastokeskuksen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuejaon mukaan alle 10 000 asukkaan kunnista 41 prosenttia ei kuulu ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin. Suurin osa pienist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin kuulumattomista kunnista sijaitsee Keski-, It\u00e4 ja Pohjois-Suomessa. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen kuulumattomissa kunnissa ty\u00f6paikkaomavaraisuus on yleens\u00e4 korkeampi kuin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen kehyskunnissa, mutta ty\u00f6llisyysaste on useimmiten korkeampi ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen kehyskunnissa, joista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon ty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen keskuksessa. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin kannalta yhten\u00e4iset alueet ovat oleellisia ty\u00f6markkinoiden toiminnan, ty\u00f6voiman liikkuvuuden ja ty\u00f6voimapalvelujen suuntaamisen kannalta. Kunnissa, joissa pendel\u00f6intimahdollisuudet ovat v\u00e4h\u00e4iset, ty\u00f6llisyysongelmia pit\u00e4isi pysty\u00e4 ratkaisemaan paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Kartta: Kuntien kuuluminen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin. L\u00e4hde: Tilastokeskus, V\u00e4est\u00f6rakenne ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2023.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6tt\u00f6myys ja ty\u00f6voimapula ratkaistavana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt viime kymmenen vuoden aikana enemmist\u00f6ss\u00e4 alle kymmenentuhannen asukkaan kunnista. Ainoastaan alle kahdessakymmeness\u00e4 kunnassa ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, ja n\u00e4ist\u00e4 kunnista yli puolet sijaitsee Pohjois-Suomessa. Ty\u00f6voiman saatavuuden varmistaminen on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuntien elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten kannalta, joten ty\u00f6voimaa tarvitaan my\u00f6s ulkomailta. Useilla alueilla on ty\u00f6voimapulan ja osaavan ty\u00f6voiman saatavuusongelmien lis\u00e4ksi laajaa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. My\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myydess\u00e4 on suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Ty\u00f6tt\u00f6mien osuus ty\u00f6voimasta on ollut suurinta Pohjois-Karjalan kunnissa ja v\u00e4h\u00e4isint\u00e4 Pohjanmaan ja Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnissa.<\/p>\n\n\n\n
Pienet kunnat eroavat toisistaan monin tavoin, joten ty\u00f6llisyyspolitiikan toteuttamisessa tarvitaan paikkaperustaista l\u00e4hestymistapaa, joka ottaa huomioon kunkin alueen ainutlaatuiset vahvuudet ja ongelmat. T\u00e4m\u00e4 vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 pienten kuntien n\u00e4kemykset tulevat kuulluiksi ty\u00f6llisyysalueiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/04\/Blogi-3_Kuvio.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"Kartta,](\"\")
Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin kannalta yhten\u00e4ist\u00e4 aluetta voidaan kuvata pendel\u00f6intiin eli kuntien v\u00e4liseen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiin perustuvilla ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueilla. Tilastokeskuksen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuejaossa vain sellaiset kunnat kuuluvat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueidensa keskuksiin, joiden ty\u00f6llisist\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenesosa pendel\u00f6i toiseen kuntaan. Mik\u00e4li kunnasta ulospendel\u00f6inti on t\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, on kunta ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen kuulumaton. Tilastokeskuksen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuejaon mukaan alle 10 000 asukkaan kunnista 41 prosenttia ei kuulu ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin. Suurin osa pienist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueisiin kuulumattomista kunnista sijaitsee Keski-, It\u00e4 ja Pohjois-Suomessa. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen kuulumattomissa kunnissa ty\u00f6paikkaomavaraisuus on yleens\u00e4 korkeampi kuin ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen kehyskunnissa, mutta ty\u00f6llisyysaste on useimmiten korkeampi ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen kehyskunnissa, joista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon ty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueen keskuksessa. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin kannalta yhten\u00e4iset alueet ovat oleellisia ty\u00f6markkinoiden toiminnan, ty\u00f6voiman liikkuvuuden ja ty\u00f6voimapalvelujen suuntaamisen kannalta. Kunnissa, joissa pendel\u00f6intimahdollisuudet ovat v\u00e4h\u00e4iset, ty\u00f6llisyysongelmia pit\u00e4isi pysty\u00e4 ratkaisemaan paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2025\/04\/Blogi-3_Kartta.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"KTL](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2021\/10\/ktl-logo-engl-vertical-rgb-1.png\")
\n <\/div>\n\n \n