{"id":2734,"date":"2024-04-15T15:56:12","date_gmt":"2024-04-15T12:56:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=2734"},"modified":"2024-08-13T10:54:56","modified_gmt":"2024-08-13T07:54:56","slug":"itaraja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/","title":{"rendered":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa"},"content":{"rendered":"\n<p>Kautta aikojen it\u00e4rajalla ja sen ylitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksella on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle. Kylm\u00e4n sodan ja Neuvostoliiton aikana it\u00e4raja oli osa id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4list\u00e4 tiukasti vartioitua sotilaallista rautaesirippua, joka oli avoin l\u00e4hinn\u00e4 tavaraliikenteelle \u2013 Pohjois-Karjalan tapauksessa puulle, mutta ei niink\u00e4\u00e4n ihmisille. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n tultua Neuvostoliiton tilalle it\u00e4rajasta tuli j\u00e4lleen el\u00e4v\u00e4 ja hengitt\u00e4v\u00e4, tosin 2000-luvun puolella ajoittain jo hieman hankala ja yll\u00e4tyksellinenkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ministeri Matti Puhakan johtama delegaatio p\u00e4\u00e4si kes\u00e4ll\u00e4 1988 matkamaan Pohjois-Karjalasta Niiralan kautta Neuvosto-Karjalaan. Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n viranomaiset tekiv\u00e4t saman vuoden lopulla periaatesopimuksen Niiralan ep\u00e4virallisen ylityspaikan avaamisesta henkil\u00f6liikenteelle. Viralliseksi rajanylityspaikaksi Niirala vahvistettiin huhtikuussa 1990. Turisteille ylityspaikka avattiin kes\u00e4n ajaksi ja aluksi oli kyse rajoitetusta ryhm\u00e4matkailusta. Kansainv\u00e4lisen rajanylityspaikan statuksen Niirala sai joulukuussa 1995. Ymp\u00e4rivuorokautiseen aukioloon Niiralassa siirryttiin 2005. Matkustusm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat kohisten niin, ett\u00e4 vuonna 2012 Niiralan kautta kulki 850&nbsp;000 ajoneuvoa ja noin 1,5 miljoonaa matkustajaa. Niiralasta kehkeytyi nelj\u00e4nneksi vilkkain rajanylityspaikka it\u00e4rajalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset matkailijat ja muut saattoivat nyt ylitt\u00e4\u00e4 rajan ja tutustua rajanaapuriinsa, joka oli pitk\u00e4\u00e4n tuntunut kovin vieraalta. Rajan ylitt\u00e4v\u00e4n liikenteen reipas kasvu ylitti kaikki skenaariot. Luovutetuilta alueilta siirtyneill\u00e4 siirtokarjalaisilla ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isill\u00e4\u00e4n oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 katsomassa entisi\u00e4 suvun kotiseutuja. Puhuttiin \u201dkivijalkaturismista\u201d. Sotaveteraaneja ja h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n k\u00e4vi tutustamassa Ven\u00e4j\u00e4n puolella oleviin viime sotien aikaisiin taistelupaikkoihin. Rajan takaa avautunut maailma veti puoleensa my\u00f6s muita matkaajia.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ryhdyttiin kuvaamaan k\u00e4sitteell\u00e4 \u201duusi naapuruus\u201d vastakohtana 1990-luvun alussa p\u00e4\u00e4ttyneelle kylm\u00e4n sodan ja Neuvostoliiton aikakaudelle, jolloin rajayhteisty\u00f6 oli koskettanut l\u00e4hinn\u00e4 yhteiskunnan yl\u00e4tasoa valtiollisine juhlapuheineen ja virallisine valtuuskuntineen. Rajan avautumisen my\u00f6t\u00e4 alueet ja ihmiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t nyt suoraan kontaktiin kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Elintasoerot olivat kuitenkin suuret. Suomalaisille paljastui it\u00e4rajan takaa k\u00f6yhyytt\u00e4 ja sosiaalisia ongelmia, ja sik\u00e4l\u00e4isen infrastruktuurin, ymp\u00e4rist\u00f6n ja yritysten heikko tila loivat uudenlaisia rajan ylitt\u00e4vi\u00e4 uhkakuvia. 1990-luvulla Suomen valtiojohto pelk\u00e4si rajua massamuuttoa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Raja-alueiden maakunnissa \u2013 eritoten Etel\u00e4- ja Pohjois-Karjalassa sek\u00e4 Kainuussa \u2013 rajan vaikutus konkretisoitui monenlaisessa arjen kanssak\u00e4ymisess\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4heisyys alettiin n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s mahdollisuutena. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kanssak\u00e4yminen avasi uusia tilaisuuksia kaupungeille ja kunnille, liike-el\u00e4m\u00e4n toimijoille, sosiaali- ja terveysalan j\u00e4rjest\u00f6ille sek\u00e4 kulttuuri-, urheilu- ja koulutussektorin toimijoille, jotka uudistivat ja monipuolistivat neuvostoaikana kulttuurin, rajakaupan, tieteen ja yst\u00e4vyyskaupunkitoiminnan saroilla k\u00e4ynnistynytt\u00e4 suomalais-ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Virallinen rajan ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 alkoi rakentua tammikuussa 1992 allekirjoitetun ja aina vuoteen 2012 saakka voimassa olleen Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen l\u00e4hialueyhteisty\u00f6sopimuksen varaan. Ulkoministeri\u00f6n koordinoiman ja rahoittaman l\u00e4hialueyhteisty\u00f6n tarkoituksena oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 elintasoeroja ja lis\u00e4t\u00e4 alueellista turvallisuutta ja vakautta. Toiminnalle oli leimallista avustusluonteisuus, jossa j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. K\u00e4site l\u00e4hialueyhteisty\u00f6 vakiintui kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuvaamaan Karjalan tasavaltaan sek\u00e4 Murmanskin ja Pietarin alueille suuntautuvaa avustus- ja neuvontatoimintaa sek\u00e4 kaikenlaista taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4. L\u00e4hialueyhteisty\u00f6 kattoi laajasti piiriins\u00e4 sek\u00e4 valtionhallinnon koordinoiman ja rahoittaman ett\u00e4 kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten organisaatioiden tekem\u00e4n yhteisty\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen tultua EU:n j\u00e4seneksi vuonna 1995 l\u00e4hialueyhteisty\u00f6ss\u00e4 siirryttiin Euroopan unionin ja Ven\u00e4j\u00e4n yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelemiin tavoitteisiin. Vuonna 2000 perustettu Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan sek\u00e4 Karjalan tasavallan yhteinen Euregio Karelia oli ensimm\u00e4inen EU:n ja Ven\u00e4j\u00e4n maarajalle perustama yhteisty\u00f6alue it\u00e4rajan ylitt\u00e4v\u00e4lle kehitt\u00e4mistoiminnalle. Perustamisestaan l\u00e4htien Euregio Karelia m\u00e4\u00e4ritteli rajat ylitt\u00e4vien yhteisty\u00f6ohjelmien ja sit\u00e4 kautta kanavoitavan rahoituksen strategiset suuntaviivat. It\u00e4rajasta, rajan l\u00e4heisyydest\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4-osaamisesta tuli t\u00e4rke\u00e4 osa Pohjois-Karjalan alueellista identiteetti\u00e4 ja kansainv\u00e4listymist\u00e4. Rajan ja Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4heisyyden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 korostettiin viel\u00e4 vuoden 2021 lopussa hyv\u00e4ksytyss\u00e4 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa <em>POKAT 2025<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4lispoliittinen tilanne muuttui dramaattisesti 24.2.2022 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan. Samalla suomalais-ven\u00e4l\u00e4inen yhteisty\u00f6 katkesi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi ajaksi kauas tulevaisuuteen. 1990-luvulla suurin odotuksin k\u00e4ynnistyneen l\u00e4hialueyhteisty\u00f6n ylle oli alkanut ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 synkkenevi\u00e4 pilvi\u00e4 Boris Jeltsinin j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n presidentiksi tulleen Vladimir Putinin my\u00f6t\u00e4. Vuosi oli 2000. Putin aloitti hallinnon uudistuksen kolme vuotta my\u00f6hemmin, mik\u00e4 n\u00e4kyi niin federaation keskushallinnon kuin kuvern\u00f6\u00f6rivetoisen aluehallinnon otteen vahvistumisena paikallisesta tasosta. Ven\u00e4j\u00e4n keskusvallan kiristyv\u00e4 ote paikallistasostaan alkoi ilmet\u00e4 my\u00f6s hurmoshenkisen\u00e4 is\u00e4nmaallisuutena ja sodan ihannointinakin. It\u00e4rajan viisumivapaushaaveet olivat kaatuneet Krimin miehitykseen 2014. Ven\u00e4j\u00e4lle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin pakotteita, joihin se vastasi omilla vastapakotteillaan. Niiden seurauksena suomalainen elintarvikevienti Ven\u00e4j\u00e4lle tyrehtyi. Vuodenvaihteessa 2015\u20132016 Suomen pohjoisiin rajanylityspaikkoihin alkoi tulla id\u00e4st\u00e4 turvapaikanhakijoita Ven\u00e4j\u00e4n valtiojohdon tieten ja sen suosiollisella avustuksella. It\u00e4rajasta tuli Ven\u00e4j\u00e4lle kohde harjoitella hybridivaikuttamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Suhteellisen avoimen rajan ja vapaan kanssak\u00e4ymisen katkettua taas kerran it\u00e4rajan pitk\u00e4ss\u00e4 historiassa on paikallaan pys\u00e4hty\u00e4 tarkastelemaan l\u00e4hihistoriaa. Vuonna 2022 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 tutkimusprojektissamme <em><a href=\"https:\/\/uefconnect.uef.fi\/tutkimusryhma\/toimijoiden-karjalat-30-vuotta-rajat-ylittavaa-vuorovaikutusta-pohjois-karjalassa\/\">Toimijoiden Karjalat:<\/a> 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa<\/em> tallentamisemme kohteena on muistitieto pohjoiskarjalaisten toimijoiden kokemuksista ja n\u00e4kemyksist\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja it\u00e4rajassa sek\u00e4 sijainnista Ven\u00e4j\u00e4n Karjalan rajanaapurina. Tietoa tallennetaan yksil\u00f6haastatteluin seuraavin kysymyksin:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Mitk\u00e4 tahot ja ketk\u00e4 ovat olleet keskeisi\u00e4 toimijoita Pohjois-Karjalan rajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n eri aikoina? Mit\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 on ollut Pohjois-Karjalan n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia merkityksi\u00e4 pohjoiskarjalaiset toimijat ovat antaneet rajalle ja rajat ylitt\u00e4v\u00e4lle yhteisty\u00f6lle?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaisia erilaisia toimintatapoja keskeisill\u00e4 toimijoilla on ollut identifioitua ja suuntautua Karjalaan ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n 30-vuotisen rajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n aikana? Miten tulevaisuuteen katsotaan nykytilanteessa?<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Haastattelujen avulla nostetaan esiin ruohonjuuritasolta erilaisten toimijoiden \u00e4\u00e4ni ja hiljainen tieto 1990-luvun alusta 2020-luvun alkuun. Hankkeemme on sik\u00e4li erityisen merkityksellinen, ett\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4linen l\u00e4hialueyhteisty\u00f6 toimijoineen on j\u00e4\u00e4nyt viel\u00e4 toistaiseksi tutkimukselliseen katvealueeseen ja jopa sivuhuomautukseksi esimerkiksi poliittisen historian tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on tehty kaikkiaan 30 haastattelua eri henkil\u00f6toimijoiden kanssa. Alkuper\u00e4inen tavoite oli noin 40 haastateltavaa, mutta yrityksist\u00e4 huolimatta kaikkia ei tavoitettu tai he eiv\u00e4t suostuneet haastateltaviksi.&nbsp; Tehdyt haastattelut on jo litteroitu. Haastatteluaineiston lis\u00e4ksi tutkimusmateriaalia on koottu my\u00f6s niin sanoma- ja aikakauslehdist\u00f6st\u00e4, haastateltujen hankkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luovuttamasta aineistosta kuin asiakirjal\u00e4hteist\u00e4, kuten ulkoministeri\u00f6n arkistosta viime syksyn aikana. Hankkeen aikana on noussut koko joukko uusia potentiaalisia haastateltavia, joita l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n haastattelupyynn\u00f6n merkeiss\u00e4 kuluvan vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Ainutlaatuinen ja laaja haastatteluaineisto oli sovittu tallennettavaksi julkiseen arkistoon, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkistoon tutkimuseettiset ja tietosuoja-asetukset huomioiden. Vakaana tarkoituksena oli, ett\u00e4 aineisto olisi ollut siell\u00e4 tutkimusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hankkeen j\u00e4lkeenkin. Kaikista vetoomuksista huolimatta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallitus p\u00e4\u00e4tti kuitenkin helmikuun lopussa sulkea ja lakkauttaa Joensuun toimipisteens\u00e4 toiminnan tulevan toukokuun lopussa. N\u00e4in ollen haastatteluaineiston tallentaminen on mietitt\u00e4v\u00e4 uusiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeen konkreettisena lopputuotoksena julkaistaan it\u00e4rajan merkityksi\u00e4 ja Pohjois-Karjalan rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tietokirja, joka yhdist\u00e4\u00e4 tieteelliset kysymyksenasettelut ja tutkimusmenetelm\u00e4t yleistajuiseen tietokirjoittamiseen niin alan asiantuntijoille ja tutkijoille kuin kaikille maakunnan l\u00e4hihistoriasta kiinnostuneille. Hankkeen loppuraporttina valmistuvan tietokirjan rakennetta on valmisteltu hankkeen yhteisiss\u00e4 tapaamisissa ja ty\u00f6 t\u00e4lt\u00e4 osin jatkuu heti tulevalla viikolla. Hankkeen aikana tutkijat kirjoittavat my\u00f6s vertaisarvioituja tieteellisi\u00e4 artikkeleita, samoin kuin teemaan liittyvi\u00e4 blogikirjoituksia ja kolumneja.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimushankkeesta vastaa It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta vuonna 1971 perustettu Karjalan tutkimuslaitos, joka omaa kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti tunnustetun osaamisen niin Karjalan historiassa ja nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, kieless\u00e4 ja kulttuurissa kuin rajojen ja rajaseutujen tutkimuksessa. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii HTT Joni Virkkunen sek\u00e4 kokoaikaisena tutkijana ja kirjahankkeen vastuullisena toimittajana yliopistotutkija dosentti Jukka Kokkonen. Hankkeen muina tutkijoina toimivat erikoistutkija dosentti Ismo Bj\u00f6rn, tutkijatohtori Alina Kuusisto, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 YTT Minna Piipponen ja yliopistotutkija YTT Pirjo P\u00f6ll\u00e4nen.<\/p>\n\n\n\n<p>Alun pit\u00e4en hankkeessa oli tarkoituksena tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 niin Suomi-Ven\u00e4j\u00e4-seuran kuin Petroskoin valtionyliopiston tutkijoiden kanssa. Ven\u00e4j\u00e4n aloitettua hy\u00f6kk\u00e4yssotansa Ukrainaa vastaan yhteisty\u00f6kuviot muuttuivat kuitenkin perinpohjaisesti. Syksyll\u00e4 2023 Suomen valtio ilmoitti lopettavansa kaiken valtionavun Suomi-Ven\u00e4j\u00e4-seuralle samalla, kun sen toimintaa oltiin ajamassa alas. Petroskoin valtionyliopiston lis\u00e4ksi my\u00f6s muut yhteisty\u00f6kuviot ven\u00e4l\u00e4isten toimijoiden kanssa k\u00e4viv\u00e4t olosuhteiden vuoksi mahdottomiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeessamme on kuitenkin mietitty kansainv\u00e4listen yhteisty\u00f6kuvioiden avaamista muiden Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n vastaavassa geopoliittisessa asemassa olevien valtioiden kanssa. N\u00e4it\u00e4 ovat Euroopassa eritoten Norja ja Viro ja Aasiassa Japani tutkimuslaitoksineen ja tutkijoineen. Alustavia kontakteja niihin jo onkin ja yhteisty\u00f6kuviosta on j\u00e4tetty Suomen Akatemialle oma hankehakemuksensa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopuksi kiit\u00e4n omasta ja tutkimusryhm\u00e4mme puolesta Karjalaisen Kulttuurin Edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 sen hankkeelle osoittamasta taloudellista tuesta, joka mahdollistaa l\u00e4hihistorian t\u00e4rke\u00e4n kappaleen tallentamisen it\u00e4rajan, Pohjois-Karjalan ja Ven\u00e4j\u00e4n muodostamassa kolmikent\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>El\u00e4k\u00f6ityv\u00e4\u00e4 toiminnanjohtaja Satua haluan henkil\u00f6kohtaisesti kiitt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 20 vuotta jatkuneesta yhteisty\u00f6st\u00e4, joka alkoi vuonna 2003 pyyt\u00e4ess\u00e4si minut samalle paikalle kuin nyt puhumaan it\u00e4rajan rajarauhamenettelyst\u00e4 Ruotsin ajalla. Aineellinen ja henkinen tukesi tutkijan ty\u00f6lleni on ollut hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja sama koskee koko s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4. Toivoton hyvi\u00e4 ja ansaittuja el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kiinteist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Eerolle.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Juhlapuhe la 13.4.2024 klo 18\u2013 Karjalantalolla Joensuussa Karjalaisen Kulttuurin Edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n vuosijuhlassa ja Karjalantalon 70-vuotisjuhlassa<\/em><\/p>\n\n\n\n<div class=\"person-card\">\n        <h2>Kirjoittaja<\/h2>\n    \n                    <a href=\"https:\/\/uefconnect.uef.fi\/henkilo\/jukka.kokkonen\/\" class=\"person-card-link hover-scale-down\">\n                            <div class=\"person-card-item\">\n                    <div class=\"person-card-column-left\">\n                                                    <img decoding=\"async\" class=\"person-card-image\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2021\/10\/ktl-logo-engl-vertical-rgb-1.png\" alt=\"\" \/>\n                                            <\/div>\n\n                    <div class=\"person-card-column-right\">\n                                                <p class=\"person-card-name\">Jukka Kokkonen<\/p>\n                        \n                                                <p class=\"person-card-position\">Vieraileva tutkija<\/p>\n                        \n                                                <p class=\"person-card-organisation\">Karjalan tutkimuslaitos<\/p>\n                        \n                        \n                                                    <div>\n\t\t\t\t\t\t\t<svg xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" height=\"25px\" viewBox=\"0 -960 960 960\" width=\"24px\" ><path fill=\"currentColor\" d=\"M200-120q-33 0-56.5-23.5T120-200v-560q0-33 23.5-56.5T200-840h280v80H200v560h560v-280h80v280q0 33-23.5 56.5T760-120H200Zm188-212-56-56 372-372H560v-80h280v280h-80v-144L388-332Z\"\/><\/svg>\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n                                            <\/div>\n                <\/div>\n                            <\/a>\n                            <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kautta aikojen it\u00e4rajalla ja sen ylitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutuksella on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle. Kylm\u00e4n sodan ja Neuvostoliiton aikana it\u00e4raja oli osa id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4list\u00e4 tiukasti vartioitua sotilaallista rautaesirippua, joka oli avoin l\u00e4hinn\u00e4 tavaraliikenteelle \u2013 Pohjois-Karjalan tapauksessa puulle, mutta ei niink\u00e4\u00e4n ihmisille. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4n tultua Neuvostoliiton [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":416,"featured_media":2737,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[492],"tags":[414,420,487,490,484],"class_list":["post-2734","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jukka-kokkonen","tag-itaraja","tag-karjala-yhteistyo","tag-niirala","tag-pohjois-karjala-2","tag-rajanylityspaikka"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-04-15T12:56:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-08-13T07:54:56+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"720\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Editorial Team\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Editorial Team\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\"},\"author\":{\"name\":\"Editorial Team\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"headline\":\"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa\",\"datePublished\":\"2024-04-15T12:56:12+00:00\",\"dateModified\":\"2024-08-13T07:54:56+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\"},\"wordCount\":1521,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg\",\"keywords\":[\"it\u00e4raja\",\"Karjala-yhteisty\u00f6\",\"Niirala\",\"Pohjois Karjala\",\"rajanylityspaikka\"],\"articleSection\":[\"Jukka Kokkonen\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\",\"name\":\"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg\",\"datePublished\":\"2024-04-15T12:56:12+00:00\",\"dateModified\":\"2024-08-13T07:54:56+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\"},\"description\":\"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg\",\"width\":1280,\"height\":720},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4\",\"name\":\"Editorial Team\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute","description":"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute","og_description":"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2024-04-15T12:56:12+00:00","article_modified_time":"2024-08-13T07:54:56+00:00","og_image":[{"width":1280,"height":720,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Editorial Team","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Editorial Team","Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/"},"author":{"name":"Editorial Team","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"headline":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa","datePublished":"2024-04-15T12:56:12+00:00","dateModified":"2024-08-13T07:54:56+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/"},"wordCount":1521,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg","keywords":["it\u00e4raja","Karjala-yhteisty\u00f6","Niirala","Pohjois Karjala","rajanylityspaikka"],"articleSection":["Jukka Kokkonen"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/","name":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg","datePublished":"2024-04-15T12:56:12+00:00","dateModified":"2024-08-13T07:54:56+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4"},"description":"It\u00e4rajalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli Pohjois-Karjalan maakunnan ja v\u00e4est\u00f6n identiteetille, kansainv\u00e4listymiselle ja kehitykselle.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2024\/04\/25_1280.jpg","width":1280,"height":720},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2024\/04\/15\/itaraja\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/d387678eca8acacc511b25489c54c5d4","name":"Editorial Team","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/alicjaf\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/416"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2734"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2734\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2766,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2734\/revisions\/2766"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}