Pl\u00f6r\u00f6 on suomalaista ja maailman perinnett\u00e4. Periaatteessa se on vain kahvin ja viinan sekoitus, mutta vain. Oikeasti pl\u00f6r\u00f6 on oma perinteenlajinsa, kokonainen kulttuuri. Pl\u00f6r\u00f6kulttuuria ei opeteta, eiv\u00e4tk\u00e4 pl\u00f6r\u00f6n juomista neuvo ja s\u00e4\u00e4tele Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, ei Maaseudun sivistysliitto, koululaitoksesta puhumattakaan, vaan pl\u00f6r\u00f6kulttuuriin kasvetaan. S\u00e4\u00e4telem\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja kirjaamattomista ohjeista johtuen pl\u00f6r\u00f6ttely on vapaata ja omaehtoista. T\u00e4st\u00e4 johtuu, ett\u00e4 jopa se, mit\u00e4 pl\u00f6r\u00f6n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n, vaihtelee. Joidenkin mukaan pl\u00f6r\u00f6 on lautaselta juotava kahvi, siis se, mit\u00e4 mummo ryysti sokeripala huulien v\u00e4liss\u00e4. Toisten mukaan pl\u00f6r\u00f6 vaatii kahvia, viinaa ja sokeria. Nyky-Suomen sanakirjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan pl\u00f6r\u00f6 on kahvin ja alkoholin (viinan) sekoitus, alkoholipitoinen kahvi. Elias L\u00f6nnrotin 1860- ja 1870-luvuilla ker\u00e4\u00e4m\u00e4n suomalais-ruotsalaisen sanakirjan mukaan pl\u00f6r\u00f6 on blanding af kaffe med br\u00e4nnvin, rom l. konjak, knorr, kr\u00e5glagare, kaffepl\u00f6r\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Pl\u00f6r\u00f6\u00e4 on Suomessa juotu niin pitk\u00e4\u00e4n kuin kahvia on maahan saatu. Alun perin pl\u00f6r\u00f6 oli paloviinan ja kahvin, sumpin sekoitus. Liev\u00e4sti sokeripitoinen kotimainen votka eli Koskenkorva on ollut suosituin pl\u00f6r\u00f6\u00f6n sekoitettava viina seitsem\u00e4nkymment\u00e4 vuotta, eli sen, mit\u00e4 Kossua on ollut Alkossa myynniss\u00e4. Kahviin sekoittuu my\u00f6s pontikan pist\u00e4vyys, P\u00f6yt\u00e4viinan spriin maku ja niin Suomi-viina, Viljavaakuna kuin muut ter\u00e4v\u00e4t. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isille pl\u00f6risteille pl\u00f6r\u00f6\u00f6n kelpaavat ainoastaan itse paahdetut kahvipavut ja pontikka. Suodatinkahviin tehty pl\u00f6r\u00f6 on heille suoranainen kauhistus. Nyt ei keit\u00e4t\u00e4 \u201dpl\u00f6r\u00f6\u00e4\u201d, vaan oikeaa pannukahvia pl\u00f6r\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Pl\u00f6r\u00f6kulttuurin raja noudattelee muun kansakulttuurin tapaan P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan 1323 rajaa ja Suomi jakaantuu l\u00e4ntiseen ja it\u00e4iseen pl\u00f6r\u00f6kulttuuriin. L\u00e4nsi-Suomessa pl\u00f6r\u00f6 nautitaan er\u00e4in paikoin siten, ett\u00e4 kahvikupin pohjalla laittaan kolikko. Kahvia kaadetaan sen p\u00e4\u00e4lle niin paljon, ett\u00e4 kolikko peittyy ja sitten kuppiin kaadetaan viinaa niin paljon, ett\u00e4 kolikko taas n\u00e4kyy. Ja t\u00e4ll\u00f6in juoma on valmis. It\u00e4-Suomessa kolikkoa ei tarvita, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kahviakaan. Kahvin puutteessa pl\u00f6r\u00f6 voidaan valmistaa kaatamalla kahvikuppiin pelkk\u00e4\u00e4 viinaa. Keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 pl\u00f6r\u00f6 nautitaan arvokkaasti, hartaudella ja hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa. It\u00e4-Suomessa viinapullo on tuolin jalan vieress\u00e4, ja siit\u00e4 viinaa kaadetaan riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 kahviin, jonka j\u00e4lkeen pullo lasketaan taas tuolin jalan juureen. Pl\u00f6r\u00f6seurueen muilla j\u00e4senill\u00e4, yleens\u00e4 sill\u00e4 toisella pl\u00f6ristill\u00e4, voi olla jopa oma pullo. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ett\u00e4, pulloa ei nosteta p\u00f6yd\u00e4lle, eik\u00e4 alkoholi ole siis n\u00e4kyvill\u00e4. Samassa p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 voi siis istua my\u00f6s lapsia ja heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t pl\u00f6r\u00f6ttele.<\/p>\n\n\n\n
Seremoniallinen tilaisuus<\/h2>\n\n\n\n
Pl\u00f6r\u00f6 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juoma, vaan se on kokonainen seremoniallinen tilaisuus. Kyl\u00e4ilem\u00e4\u00e4n tullut ja kahvip\u00f6yt\u00e4\u00e4n pyydetty vieras kysyy kohteliaasti, ett\u00e4 voiko laittaa kahviin pl\u00f6r\u00f6n, ja ottaisiko sellaisen my\u00f6s is\u00e4nt\u00e4. Yleens\u00e4 h\u00e4n siihen luvan saa, ja kohtapa pl\u00f6r\u00f6tell\u00e4\u00e4n. N\u00e4in pl\u00f6r\u00f6 nautitaan rauhassa hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n tai yst\u00e4v\u00e4piirin seurassa. Pl\u00f6r\u00f6ttelyss\u00e4 on mukana er\u00e4\u00e4nlainen hartaus. Suruun ja murheeseen ei pl\u00f6r\u00f6\u00e4 nautita, vaan usein kiitoksena vaikkapa jostain palvelusta ja pelk\u00e4st\u00e4 yst\u00e4v\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olosta. Hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa pl\u00f6r\u00f6j\u00e4 tulee huomaamatta nautittua my\u00f6s toinen pannullinen, ja kohtapa \u00e4\u00e4ni nousee ja k\u00e4si k\u00e4y. Saattavatpa menn\u00e4 talon hommat silt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 ja seuravalta aamulta pl\u00f6rin\u00e4ksi. Pl\u00f6r\u00f6\u00f6si\u00e4 siit\u00e4 ei seuraa, sill\u00e4 pl\u00f6r\u00f6\u00f6si ei ole tauti. Pl\u00f6r\u00f6\u00f6siksi sanotaan strutsinsulkaista hatunkoristetta. Pl\u00f6r\u00f6\u00f6si oli nimelt\u00e4\u00e4n my\u00f6s vanhoissa surupuvuissa hihan suissa ollut valkoinen batistinauha.<\/p>\n\n\n\n
Pl\u00f6r\u00f6n yksi hienouksista on sen yhdist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kahdessa eri maailmassa. Kahvi on l\u00e4mpim\u00e4n etel\u00e4n tuote. Kahvia kehyst\u00e4v\u00e4t kuuma aurinko, kirjavat kasvit, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t linnut, moninainen ja \u00e4\u00e4nek\u00e4s luonto – ilo. Pontikka taas on kylm\u00e4n pohjoisen tuote, havumetsien, pimeyden ja hiljaisen luonnon korpikyynel – suru.<\/p>\n\n\n\n
![\"Ismo](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/04\/Ismo-Bjorn-autokuva-160420-uusi-e1587026333964.jpg\")
\n <\/div>\n\n