![\"Outokumpu](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2022\/11\/Keretti-3-e1668179849423.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nT\u00e4n\u00e4\u00e4n kaivostoimijat tulevat p\u00e4\u00e4osin maan rajojen ulkopuolelta. Malmin etsinn\u00e4st\u00e4 ja kaivosten valmistelusta vastaavat pioneeriyhti\u00f6t, joiden tarkoituskaan ei ole toimia varsinaisena kaivosyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, vaan niiden toiminta perustuu nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mahdollistamaan lupien siirtoon, valtausten ja kaivostoiminnan valmistelun myyntiin. Ostajina ovat p\u00e4\u00e4asiassa ulkomaalaiset rahoittajat tai kansainv\u00e4liset suuryritykset. Suomessa ne toimivat eri nimisin\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6in\u00e4, mutta em\u00e4yhti\u00f6 voi olla miss\u00e4 p\u00e4in tahansa maailmaa.<\/p>\n\n\n\n
Kansainv\u00e4lisen kaivosteollisuuden silmiss\u00e4 Suomen valtteja ovat kiinnostavien ja vapaasti vallattavien malmiesiintymien ohella puhdas ja makea vesi, joka soveltuu my\u00f6s viem\u00e4riksi. Valtteja ovat my\u00f6s toimiva yhteiskunta, yhteiskuntarauha ja kaivosmy\u00f6nteinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja viranomaiset. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 yrityksi\u00e4 eiv\u00e4t kiinnosta suomalainen luonto, yhteiskunta tai kulttuuri. Kuvaava esimerkki tulee t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Outokummusta, jossa nykyisen ruotsalaisrahoitteisen kaivosyrityksen ensimm\u00e4inen aie on kaataa aiemmasta kaivostoiminnasta ja kansallisesta teollisuushistoriasta kertova, rakennushistoriallisesti arvokkaana suojeltu Keretin kaivostorni. Jos kaivosyritykset eiv\u00e4t kunnioita kulttuurihistoriallisesti suojeltua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, niin ep\u00e4ilt\u00e4v\u00e4 on, kiinnostaako niit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luonto tai paikallisten ihmisen oikeudet ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 tai kulttuuriperint\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomalaisille ovat t\u00e4rkeit\u00e4 sauna, puhdas l\u00f6ylyvesi omasta j\u00e4rvest\u00e4 tai m\u00f6kkikaivosta, uiminen, kalastus, marjastus, sienestys ja mets\u00e4stys. Kansainv\u00e4lisille toimijoille suomalaiset ovat saunoineen samanlainen outo kansa kuin mik\u00e4 muu tahansa, vaikka suomalaisia ei alkuper\u00e4iskansan status suojaa. Kaivokset keskittyv\u00e4t It\u00e4- ja Pohjois-Suomeen, siis alueille, joissa luonnolla on keskeinen merkitys el\u00e4m\u00e4nlaadun kannalta. Monin paikoin mets\u00e4stys- tai marjastuskauden alku p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 palkkaty\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Lakiluonnoksessa kaivostoimijoiden etu haastaa yleisen ja paikallisen edun. Kyse on maaper\u00e4n rikkauksista, joiden olettaisi hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n nimenomaan erityisesti niit\u00e4 alueita, joissa kaivos sijaitsee, ja jotka siit\u00e4 haittaa kokevat. Kaivos tuo uhkaa puhtaan veden menetyksen ohella kiinteist\u00f6jen hinnan laskulle ja luonnon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rajoituksia. Ep\u00e4varmuuden aika on valtausten ja malminetsinn\u00e4n suhteen kohtuuttoman pitk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lakiluonnoksen mukaan kunnat saavat kaavoituksen kautta osittaista p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa siit\u00e4, ottaako kaivos kuntaan vai ei. Kunnassa voidaan pohtia hy\u00f6tyjen ja haittojen jakautumista, lyhytaikaisen kaivostoiminnan ja kunnan pidempiaikaisten elinkeinojen suhdetta. Ongelmana on, ett\u00e4 kaivosten vaikutukset ulottuvat sijaintikuntaansa laajemmalle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti alapuolisiin vesist\u00f6ihin. P\u00e4\u00e4t\u00f6svallan antaminen kunnalle merkitsee samalla kuntaan kohdistuvien paineiden kasvua. Se tulee tarkoittamaan erillisten \u201dpro-kaivos-\u201d ja \u201dei-kaivosta kuntaan\u201d-tyyppisten vastakkainasettelujen synty\u00e4, jossa kansainv\u00e4liset kaivosyritykset pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan kunnan kaivosmy\u00f6nteisyyteen erilaisin lupauksin ja toimenpitein muualla maailmassa kokeiltujen ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien k\u00e4yt\u00e4nteiden mukaisesti. Kukapa muuttotappiokunnassa k\u00e4y vastustamaan lupausta kymmenist\u00e4 ty\u00f6paikoista ja \u201duudesta uimahallista\u201d?<\/p>\n\n\n\n Lakiluonnos esitt\u00e4\u00e4 erilaisten kuulemistilaisuuksien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n maanomistajat ja kansalaiset kokevat erilaiset kuulemistilaisuudet pelkkin\u00e4 tiedotustilaisuuksina ilman todellista vaikutusvaltaa. Kaivosten kuulemistilaisuuksien rinnalle tarvitaan pitk\u00e4kestoisia toiminnan arviointeja, joissa kaivoksen vaikutuksia tarkastellaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Mukaan tulevat Euroopan unionin tavoitteleman vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kannalta oleelliset asiat, kuten asuminen, asuinymp\u00e4rist\u00f6, luonnon monimuotoisuus, luonnon tuottamat ilmaiset aineelliset ja aineettomat hy\u00f6dyt eli ekosysteemipalvelut. Ja n\u00e4ihin kuuluu puhdas vesi. N\u00e4m\u00e4 on syyt\u00e4 ottaa mukaan keskusteluun jo malminetsint\u00e4vaiheessa. Tuleville sukupolville puhdas vesi on arvokkaampaa kuin saastunut kaivosalue.<\/p>\n\n\n\n Avointa keskustelua hankaloittaa, ett\u00e4 kansainv\u00e4listen kaivosyritysten toimintakieli on englanti. Niin kuulemisissa kuin hallinnon asiakirjoissa p\u00e4\u00e4paino annetaan kaivostoiminnan fyysisille ja mitattaville vaikutuksille, joten koko kaivoksesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 insin\u00f6\u00f6ritieteiden k\u00e4sitteiden ymm\u00e4rt\u00e4misen sek\u00e4 lakitekstien vaikeaselkoiselle tasolle.<\/p>\n\n\n\n Kuulemistilaisuuksien demokraattisuutta pohdittaessa on my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 yst\u00e4vyytt\u00e4 ja ihmisten kanssa toimeen tulemista pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, joten kaikki eiv\u00e4t halua julkisesti ottaa kantaa kaivoshankkeisiin, varsinkaan eri mielt\u00e4 olevien kanssa.<\/p>\n\n\n\n Kussakin kaivoksessa on kyse aina m\u00e4\u00e4r\u00e4tyst\u00e4 paikasta, ja kuhunkin paikkaan liittyv\u00e4t monet rahassa mittaamattomat sosiaalis-kulttuuriset ja emotionaaliset merkitykset. Se voi olla ylisukupolvinen marja- tai sienipaikka tai jokin muu t\u00e4rke\u00e4 paikka, jonka olemassaolon ja k\u00e4yt\u00f6n kaivos lopettaa. Ja kun kaivosalue joskus vapautuu muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaivostoiminnan j\u00e4lkeen, on kaivosalue muuttunut, ja sen k\u00e4ytt\u00f6 on jokamiehelt\u00e4 rajoittunutta, sieni\u00e4 et en\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4, j\u00e4rvi on uimakelvoton, eik\u00e4 hauki kude, mutta my\u00f6s maanomistajan talousk\u00e4ytt\u00f6 on osin estynyt esimerkiksi puunkasvatuksen suhteen.<\/p>\n\n\n\n Nykyisell\u00e4\u00e4n kaivostoiminta vaatii vett\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja pilaa vett\u00e4. Kaivos hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kerran, mutta vesist\u00f6vaikutukset eiv\u00e4t kaivostoiminnan loppumiseen p\u00e4\u00e4ty. Ennen kaivostoiminnan aloittamista on saatava varmistus kaivosalueen ennallistamisesta ja sen j\u00e4lkeen tapahtuvasta valvonnasta. Samalla on varauduttava teknisen kehityksen tulevaisuudessa tarjoamiin mahdollisuuksiin ymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantamiseksi pelk\u00e4n j\u00e4tteen kapseloinnin sijaan. Kest\u00e4v\u00e4 kaivostoiminta on jo l\u00e4ht\u00f6kohdaltaan mahdottomuus, mutta kaivosten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia on kunkin toimijan pyritt\u00e4v\u00e4 aktiivisesti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n![\"Vanha](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2022\/11\/Keretti-2-e1668177912270.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nSuomalaiset \u201dalkuper\u00e4iskansana\u201d<\/h2>\n\n\n\n
![\"Yhdistetty](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2022\/11\/Keretti-4-e1668180030316.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nKuulemista ilman kuuntelua<\/h2>\n\n\n\n
Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen paikallinen hy\u00f6ty<\/h2>\n\n\n\n
![\"Ismo\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-content\/uploads\/sites\/31\/2020\/02\/Ismo_500-x-500-e1582895280621.jpg\")
\n <\/div>\n\n