{"id":1061,"date":"2022-08-22T11:00:27","date_gmt":"2022-08-22T08:00:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?p=1061"},"modified":"2023-10-18T13:24:01","modified_gmt":"2023-10-18T10:24:01","slug":"death-of-the-public-university","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/","title":{"rendered":"Death Of The Public University"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 blogi k\u00e4sittelee akateemisen maailman muutosta kirjan Death Of The Public University (2017) perusteella. Kirja oli moniulotteinen teos ja se k\u00e4sittelee laaja-alaisesti akateemisen maailman reformaatiota.
Keskeisimmin kirja keskittyy koulutussosiologian ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n julkisesta yksityisemm\u00e4ksi muuttumiseen. Vaikka n\u00e4kemyksi\u00e4 onkin puolesta ja vastaan, kirjassa ilmenee vahvasti n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 yksityist\u00e4misen suhteen, muun muassa opintojen omakustanteisuuden vahvistuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon vastustusta. Vaikuttaisikin silt\u00e4, ett\u00e4 nykyajan akateeminen maailma alkaa eriyty\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n ja se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isempi\u00e4 reaktioita.<\/p>\n\n\n\n

Reformaation syntyaika voidaan sijoittaa 1980-luvulle, jolloin opiskelun kilpailutus alkoi ottaa enemm\u00e4n jalansijaa akateemisessa maailmassa. Ilmi\u00f6lle on useampiakin syit\u00e4 mutta kapitalismin voimistuminen on ollut yksi suurimmista tekij\u00f6ist\u00e4. Kilpailun voimistuminen talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vaikuttanut my\u00f6s opiskeluel\u00e4m\u00e4\u00e4n sill\u00e4 ne ovat ensinn\u00e4kin yhteydess\u00e4 toisiinsa ja toisekseen vapaassa markkinataloudessa on kyse kokonaisesta systeemist\u00e4, jossa koulutusel\u00e4m\u00e4 on osa sit\u00e4, kuten talousel\u00e4m\u00e4kin. Vaikutuksia ovat omakustanteisuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s osallistumisen heikentyminen, mik\u00e4 oli aikaisemmin viel\u00e4 yksi yliopistoinstituution keskeisist\u00e4 arvoista. Kysymys ei siis ole vain rahoituksen suunnan muuttumisesta, vaan kyse on my\u00f6s akateemisen maailman muutoksesta instituutiona.<\/p>\n\n\n\n

Vastustus vaikutti olevan vahvinta opiskelijoitten parissa. T\u00e4m\u00e4 on luonnollista varsinkin niille opiskelijoille, joille toimeentulo ja opetuksen kustantaminen ei ole itsest\u00e4\u00e4n selvyys. T\u00e4m\u00e4 kertoo rikkaimpien perheitten suuremmista toimintamahdollisuuksista ja tuloeroista sek\u00e4 ainakin jonkin asteisesta luokkayhteiskunnasta. My\u00f6s sosiaalinen liikkuvuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 huolenaiheena yliopistoinstituution reformaatiossa. Voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 valtiok\u00e4sitys on alkanut muuttua kansallisvaltioista kilpailuvaltioiksi. T\u00e4m\u00e4 edelleen vahventaa kilpailuyhteiskunnan vaikutusvaltaa hyvinvointiyhteiskuntaa n\u00e4hden. Vaikka yliopiston kaltaiset instituutiot t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t aina yhteiskunnan rakentamiseen, on se selv\u00e4stikin muuttanut suuntaansa radikaalisti osallistuvasta ja hyvinvointivaltiota tukevasta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 koneelliseen ja taloudelliseen tuloshakuiseen toimintaan, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u201dtarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot\u201d-periaatteeseen. Rajanveto my\u00f6s tapahtuu hyvin jyrk\u00e4sti, sill\u00e4 hyv\u00e4n taloudellisen tilanteen omaavilla opiskelijoilla (kuten rikkaitten perheitten lapsilla) ei ole puutetta rahasta ja t\u00e4t\u00e4 kautta ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n laajemmalti merkityst\u00e4 sill\u00e4, onko yliopisto tuloshakuinen tai ei. Sen sijaan k\u00f6yhempi opiskelija voi joutua jopa ottamaan ty\u00f6paikan opiskelun rahoitusta varten. N\u00e4in ollen ei varmaan ole ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 ovatko kaikki opiskelijat samalla viivalla ja samassa luokassa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka kirja keskittyikin akateemiseen maailmaan, kuvastaa se my\u00f6s vapaan markkinatalouden vahvistumista maailmalla. Tuloerot eiv\u00e4t ilmene pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oppilaitten taloudellisen taustan kautta vaan samanlaisia suhteita ilmenee my\u00f6s yliopiston ulkopuolella. Siksi tuloeroja ja mahdollisuuksien tasa-arvoa ei pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n ainoastaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 erillisten suhteitten sis\u00e4\u00e4n vaan niit\u00e4 olisi hyv\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s muihin suhteisiin, esimerkiksi sosioekonominen tausta on hyvin voimakas vaikutin monella eri sosiaalisella alustalla. Kirjasta k\u00e4y my\u00f6s vahvasti ilmi, ett\u00e4 jopa stressin ilmeneminen on yhteydess\u00e4 sosioekonomiseen asemaan, sill\u00e4 ne, jotka joutuvat koulun lis\u00e4ksi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00f6iss\u00e4 v\u00e4syv\u00e4t muita helpommin. Hyvinvointiyhteiskunnan v\u00e4istyminen kilpailuyhteiskunnan tielt\u00e4 on siis voimakas reformaatio, jolta ei s\u00e4\u00e4styt\u00e4 yliopistonkaan kaltaisissa instituutioissa, vaikka yliopistoon eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sek\u00e4\u00e4n kaikki.<\/p>\n\n\n\n

Mielest\u00e4ni yksi mielenkiintoisimmista termeist\u00e4 kirjassa oli \u201delinik\u00e4inen oppiminen\u201d, koska se selventi ja selvitti monta muuta eri ilmi\u00f6t\u00e4 ja k\u00e4sitett\u00e4 kirjassa. Keskeisint\u00e4 oli opiskelijoitten reformaatio sosiaalisena ryhm\u00e4n\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoitten on oltava aina valmiina ja joustavia sopeutuakseen yliopiston asettamiin haasteisiin. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s kertoo akateemisen maailman laajasta reformaatiosta. T\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 sosioekonominen tausta vaikuttaa, sill\u00e4 opiskelun rahoitus ei ole kaikille itsest\u00e4\u00e4n selvyys ja lis\u00e4ksi kilpailupainotteisuus vie opiskelijoilta enemm\u00e4n voimia. \u201dElinik\u00e4inen oppiminen\u201d voidaan kuitenkin tulkita toisinkin. Hyvinvointivaltion kontekstissa \u201delinik\u00e4inen oppiminen\u201d voi tarkoittaa rajattomia mahdollisuuksia opiskella, taustasta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Selv\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 akateemisesta maailmasta on tullut entist\u00e4 riskialttiimpaa ja kontrolloidumpaa. Kilpailupainotteinen opiskelu on toki tehokasta mutta se kohtaa my\u00f6s kovaa vastustusta, sill\u00e4 kaikki oppilaat eiv\u00e4t kohtaa samoja riskej\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 omaa samoja toimintamahdollisuuksia. Lis\u00e4ksi, koska yliopisto j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 on instituutio, johon kaikki voivat hakea mutta kaikki eiv\u00e4t voi p\u00e4\u00e4st\u00e4, on hyvin vaikea realisoida demokratiaa tai \u201dreilua peli\u00e4\u201d yliopistossa. Huomionarvoistahan on kuitenkin se, ett\u00e4 yliopisto on satoja vuosia vanha instituutio, joka on muuttunut sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in sek\u00e4 suhteissa muihin yhteiskunnallisen el\u00e4m\u00e4n osa-alueisiin ajan ja olojen muuttuessa. N\u00e4in ollen siis my\u00f6s tasa-arvon vakiinnuttaminen yliopistoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n voi vied\u00e4 aikaa tai kohdata jopa vastustusta, sill\u00e4 emme voi mitenk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 ovat akateemisen maailman haasteet tulevaisuudessa. Saatamme palata hyvinvointiyhteiskunnan pariin tai jatkaa kilpailuyhteiskunnan voimistamista, mutta t\u00e4t\u00e4 emme viel\u00e4 osaa sanoa, koska akateeminen maailma on vaikuttavassa suhteessa muuhun yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa tulee useassa kohtaa esille, ett\u00e4 yliopisto ei keskitettyn\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 ole kuitenkaan t\u00e4ysin kurinalainen instituutio, vaan niin opiskelijat kuin oppilaskunnatkin muodostavat omia sosiaalisia ryhmi\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in ollen my\u00f6s polarisoituvat. T\u00e4m\u00e4 on yksi keskeisist\u00e4 syist\u00e4, miksi kilpailun vaikutus on nykyp\u00e4iv\u00e4n yliopistomaailmassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja poikkeaa perusasteen opetuksesta, jossa kilpailu on huomattavasti pienemm\u00e4ss\u00e4 osassa. Akateemisessa maailmassa tehokkuus ja kilpailu ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 elementtej\u00e4. Sosiaalinen el\u00e4m\u00e4 kuuluu toki peruskoulunkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n mutta yliopistossa se ainakin osittain muuttuu, sill\u00e4 opiskelijoilla on itse valitut oppianeet, joiden pohjalta he muodostavat eriytyneempi\u00e4 sosiaalisia verkostoja. My\u00f6s opettajat ovat luonnollisesti oma ryhm\u00e4ns\u00e4, joka eriytyy opiskelijoista. T\u00e4ss\u00e4 ei ole kysymys vain siit\u00e4, ett\u00e4 opettajien asema ja teht\u00e4v\u00e4 on eri kuin oppilailla vaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 he muodostavat oman sosiaalisen ryhm\u00e4ns\u00e4. Opettaja-oppilas-suhde on siis eri kuin oppilassuhde tai opettaja-opettaja-suhde. Kuitenkin kirjassa tulee my\u00f6s keskeisesti esille, ett\u00e4 toimiva vuorovaikutus oppilaan ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opiskelun miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja tehokkaana pit\u00e4misen\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 jopa kilpailun tuoma tehokkuus j\u00e4i varjoon. Vaikuttaisikin siis silt\u00e4, ett\u00e4 osallistumiseen pohjautuva hyvinvointiyhteiskunta olisi jopa kilpailuyhteiskuntaa varmempi vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisin ongelma yliopistomaailman yksityist\u00e4misess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isikin olevan eriytymisen kautta tapahtuva rajanveto, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 taloudellisesti paremmin voivia ja vastavuoroisesti heikent\u00e4\u00e4 v\u00e4hempiosaisten osallistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. \u201dTarkoitus ei aina pyhit\u00e4 keinoja\u201d sill\u00e4 tarkoituksesta saatetaan olla montaa eri mielt\u00e4. Lis\u00e4ksi arvomaailmat \u201dt\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t\u201d toisiinsa sill\u00e4 on hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 sosioekonominen asema on yhteyksiss\u00e4 moneen muuhunkin profiiliin vaikuttavan tekij\u00e4\u00e4n, kuten esimerkiksi poliittinen vakaumus. Liika kilpailun korostaminen siis saattaa eriytt\u00e4\u00e4 ja polarisoida sosiaalisia ryhmi\u00e4 niin voimakkaasti ett\u00e4 jopa usko kilpailun tuomiin tuloksiin saattaa heiket\u00e4. T\u00e4t\u00e4 rajank\u00e4ynti\u00e4 ei k\u00e4yd\u00e4 hyvinvointiyhteiskunnan kohdalla (ainakaan yht\u00e4 suuressa m\u00e4\u00e4rin). Lis\u00e4ksi osallisuuden voimistaminen on vahvempi luomaan edellytyksi\u00e4 ja l\u00e4ht\u00f6kohtia kuin kilpailuun panostaminen sill\u00e4 kilpailuyhteiskunta \u201dkarsii jyv\u00e4t akanoista\u201d kun taas osallisuus kuuluu kaikille ja t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s valmistuneitten akateemisten potentiaali kasvaa. Mielenkiintoista onkin n\u00e4hd\u00e4, jatketaanko valittua tiet\u00e4 vai palataanko \u201dvanhoihin hyviin aikoihin\u201d kun kilpailuyhteiskunnan ongelmat ja puutteet ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ja k\u00e4sitelt\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

\u201dKaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia\u201d vai \u201djokainen on oman onnensa sepp\u00e4\u201d? Kumman valitsisimme? Tai m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4k\u00f6 oma el\u00e4m\u00e4ntilanteemme, ett\u00e4 toinen on pakko valita? N\u00e4ihin kysymyksiin emme luultavasti t\u00e4ydellisesti voi vastata koskaan, mutta selv\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 valinta muokkautuu pitk\u00e4lle sen mukaan \u201dmist\u00e4 p\u00e4in lasia\u201d maailmaa katsomme. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 valinta voi olla etuoikeus, joka eriytt\u00e4\u00e4 sosiaalisia ja taloudellisia luokkia toisistaan. Vapaus siis voi olla sana, termi ja ilmaisu joka eri aikojen mukaan tulkitaan eri tavalla ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri tavoin ja eri merkityksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin, joiden sis\u00e4ll\u00e4 vapauden k\u00e4sitys vaihtelee eri yhteyksiss\u00e4. Se n\u00e4emmek\u00f6 vapauden osallistumisen kautta t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi kuin vapauden kilpailuun on kysymys, johon on varmasti vastauksia niin monta kuin on ihmisi\u00e4kin. Siksi siis kysymys \u201dMit\u00e4 vapaus on?\u201d on aseteltava niin ett\u00e4 itse kysymys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tarkoitetulla tavalla. N\u00e4emme siis aina vain yhden ajan ja yhdet olot, joissa kyll\u00e4 opimme virheist\u00e4 mutta emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e virheit\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HDE: Susan Wright and Cris Shore (eds.) (2017). Death of the Public University? Uncertain futures for higher education in the knowledge economy. Berghahn, New York & Oxford.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittaja<\/h2>\n \n
\n
\n \"KTL\n <\/div>\n\n
\n

Nikolai Dimov<\/p>\n \n

harjoittelija<\/p>\n \n

Karjalan tutkimuslaitos<\/p>\n \n \n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 blogi k\u00e4sittelee akateemisen maailman muutosta kirjan Death Of The Public University (2017) perusteella. Kirja oli moniulotteinen teos ja se k\u00e4sittelee laaja-alaisesti akateemisen maailman reformaatiota.Keskeisimmin kirja keskittyy koulutussosiologian ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n julkisesta yksityisemm\u00e4ksi muuttumiseen. Vaikka n\u00e4kemyksi\u00e4 onkin puolesta ja vastaan, kirjassa ilmenee vahvasti n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 yksityist\u00e4misen suhteen, muun muassa opintojen omakustanteisuuden vahvistuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon vastustusta. Vaikuttaisikin silt\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":119,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[367],"tags":[125,389,386,122],"class_list":["post-1061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-nikolai-dimov","tag-kilpailu","tag-koulutussosiologia","tag-opiskelu","tag-yliopisto"],"acf":[],"yoast_head":"\nDeath Of The Public University - KTL - Karelian Institute<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Death Of The Public University - KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"T\u00e4m\u00e4 blogi k\u00e4sittelee akateemisen maailman muutosta kirjan Death Of The Public University (2017) perusteella. Kirja oli moniulotteinen teos ja se k\u00e4sittelee laaja-alaisesti akateemisen maailman reformaatiota.Keskeisimmin kirja keskittyy koulutussosiologian ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n julkisesta yksityisemm\u00e4ksi muuttumiseen. Vaikka n\u00e4kemyksi\u00e4 onkin puolesta ja vastaan, kirjassa ilmenee vahvasti n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 yksityist\u00e4misen suhteen, muun muassa opintojen omakustanteisuuden vahvistuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon vastustusta. Vaikuttaisikin silt\u00e4, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"KTL - Karelian Institute\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-08-22T08:00:27+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-18T10:24:01+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"piippon\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"piippon\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\"},\"author\":{\"name\":\"piippon\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\"},\"headline\":\"Death Of The Public University\",\"datePublished\":\"2022-08-22T08:00:27+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:24:01+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\"},\"wordCount\":1322,\"keywords\":[\"kilpailu\",\"koulutussosiologia\",\"opiskelu\",\"yliopisto\"],\"articleSection\":[\"Nikolai Dimov\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\",\"name\":\"Death Of The Public University - KTL - Karelian Institute\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\"},\"datePublished\":\"2022-08-22T08:00:27+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-18T10:24:01+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Death Of The Public University\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/\",\"name\":\"KTL - Karelian Institute\",\"description\":\"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f\",\"name\":\"piippon\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/piippon\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Death Of The Public University - KTL - Karelian Institute","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Death Of The Public University - KTL - Karelian Institute","og_description":"T\u00e4m\u00e4 blogi k\u00e4sittelee akateemisen maailman muutosta kirjan Death Of The Public University (2017) perusteella. Kirja oli moniulotteinen teos ja se k\u00e4sittelee laaja-alaisesti akateemisen maailman reformaatiota.Keskeisimmin kirja keskittyy koulutussosiologian ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n julkisesta yksityisemm\u00e4ksi muuttumiseen. Vaikka n\u00e4kemyksi\u00e4 onkin puolesta ja vastaan, kirjassa ilmenee vahvasti n\u00e4rk\u00e4styst\u00e4 yksityist\u00e4misen suhteen, muun muassa opintojen omakustanteisuuden vahvistuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon vastustusta. Vaikuttaisikin silt\u00e4, […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/","og_site_name":"KTL - Karelian Institute","article_published_time":"2022-08-22T08:00:27+00:00","article_modified_time":"2023-10-18T10:24:01+00:00","author":"piippon","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"piippon","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/"},"author":{"name":"piippon","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f"},"headline":"Death Of The Public University","datePublished":"2022-08-22T08:00:27+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:24:01+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/"},"wordCount":1322,"keywords":["kilpailu","koulutussosiologia","opiskelu","yliopisto"],"articleSection":["Nikolai Dimov"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/","name":"Death Of The Public University - KTL - Karelian Institute","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website"},"datePublished":"2022-08-22T08:00:27+00:00","dateModified":"2023-10-18T10:24:01+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/2022\/08\/22\/death-of-the-public-university\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Death Of The Public University"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/","name":"KTL - Karelian Institute","description":"Paikallista ja kansainv\u00e4lista tutkimusta vuodesta 1971 \/\/ Local and international research since 1971","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/#\/schema\/person\/7f365cb0446f2ed9d47cd91e53931e3f","name":"piippon","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/author\/piippon\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/users\/119"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1061"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2302,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1061\/revisions\/2302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ktl\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}