![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kestavyyspalapeli\/wp-content\/uploads\/sites\/187\/2023\/03\/Akihabara2_muokattu-1024x683.jpg\")
Korjausliike tuhoisalle kehitykselle: kest\u00e4vyysmurros<\/strong><\/h2>\n\n\n\nKriiseihin ja maapallon rajallisuuteen havahtuminen on alkanut vaikuttaa kansainv\u00e4listen politiikkaelinten asenteisiin ja toimintaan. Kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla s\u00e4\u00e4detyt suojelutavoitteet, hiilineutraalisuuspyrkimykset, p\u00e4\u00e4st\u00f6sanktiot ja kiertotalouden ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen teknologian edist\u00e4mistavoitteet ovat kaikki t\u00e4st\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ajankohtaisia esimerkkej\u00e4. Yhteiskunta pyrkii sopeutumaan itse tuottamaansa tilanteeseen, korjaamaan jo aiheutettuja vahinkoja ja ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n lis\u00e4vahinkoja. Tavoite on sovittaa yhteiskunnan toiminta luonnon asettamien realiteettien mukaiseksi ja saavuttaa jonkinasteinen tasapainotila yhteiskunnan ja muun ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lille. Puhutaan kest\u00e4vyysmurroksesta, tai kevyemmin kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka kest\u00e4vyysajattelu onkin l\u00e4p\u00e4issyt jo melko hyvin yhteiskunnan eri tasot, ajaa taloudellinen kest\u00e4vyys viimek\u00e4dess\u00e4 ja konkreettisessa ratkaisunteossa usein muiden kest\u00e4vyyden osa-alueiden ohi. \u201dKest\u00e4vyys\u201d on kuitenkin laaja-alainen kokonaisuus, johon liittyy runsaasti ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia toisiinsa sidoksissa olevia ja toisistaan riippuvaisia kytk\u00f6ksi\u00e4 yhteiskunnan eri tasoilla. Kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4n keskustelun rajaaminen johonkin sen yksitt\u00e4iseen aspektiin voi h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuvaa kokonaisuudesta ja sen merkityksest\u00e4: talousaspektin kriteereill\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 talouskasvu ei ole kokonaisuuden kannalta kest\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4li se johtaa sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen tai ymp\u00e4rist\u00f6n turmelemiseen. Samaten kokonaisuuden kannalta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4 esimerkiksi sellainen, ekologisen kest\u00e4vyyden turvaamiseen pyrkiv\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu, joka ei huomioi paikallisyhteis\u00f6jen tarpeita ja mahdollisuuksia sopeutumiseen ja jonka seurauksena paikallisyhteis\u00f6jen kulttuuri ja elinmahdollisuudet romahtavat.<\/p>\n\n\n\n
Eriarvoisuus kest\u00e4vyysmurrokseen sopeutumisessa<\/strong><\/h2>\n\n\n\nKest\u00e4vyyssiirtym\u00e4\u00e4 ajetaan yhteiskunnassa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas EU:n ja YK:n kaltaisista kansainv\u00e4lisist\u00e4 poliittisista elimist\u00e4 kansallisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja sielt\u00e4 alue- ja yritystasolle. Lopulta vaikutukset konkretisoituvat yksil\u00f6iden jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa ja kokemuksissa. Yksil\u00f6tason ratkaisuissa ja valinnoissa ajetun politiikan tavoitteet usein my\u00f6s lopulta konkreettisesti toteutuvat tai j\u00e4\u00e4v\u00e4t toteutumatta. <\/p>\n\n\n\n
Yksil\u00f6iden valmiudet ja mahdollisuudet reagoida ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevaan paineeseen ja tehd\u00e4 valintoja eiv\u00e4t kuitenkaan ole aina yht\u00e4l\u00e4iset. Esimerkiksi maan- ja luonnonk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t nopeat muutokset voivat kohdella eri alueita ja niiden v\u00e4est\u00f6j\u00e4 hyvin eri tavoin. Alueiden sopeutumiskykyyn liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on usein havaittu, ett\u00e4 sellaiset alueet, jotka sijaitsevat et\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvukeskuksista ja joilla on yksipuolinen elinkeinorakenne, ovat erityisen haavoittuvaisia nopeille rakenteellisille muutoksille. <\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin Suomessa alue- ja kuntapolitiikalla on ollut taipumusta ripustautua perinteisten alueellisesti merkitt\u00e4vien elinkeinosektoreiden sek\u00e4 vanhojen alueiden ja toimialojen v\u00e4listen rooli- ja valta-asetelmien varaan kehitt\u00e4mispyrkimyksiss\u00e4. Resurssien satsaamista etenk\u00e4\u00e4n maaseutumaisten alueiden elinkeinorakenteiden uudistamiseksi ja sopeutumiskyvyn lis\u00e4\u00e4miseksi ei olla esimerkiksi useinkaan n\u00e4hty tarpeelliseksi. Kun alueellisesti merkitt\u00e4v\u00e4t elinkeinot sitten ajetaan nopeasti alas ilman, ett\u00e4 korvaavia vaihtoehtoja on samalla vauhdilla kehitetty tilalle, ei mahdollisuutta asukkaiden sopeutumiselle ja uusille ratkaisuille j\u00e4\u00e4. Alueiden v\u00e4linen segregaatio syvenee ja taantuvat alueet jatkavat taantumistaan. Tyhj\u00e4st\u00e4 on paha nyhj\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kestavyyspalapeli\/wp-content\/uploads\/sites\/187\/2023\/03\/thumbnail_Peat_fields_in_Ireland_Jeroen_Komen_Wikimedia_Commons-1024x682.jpg\")
Kest\u00e4vyysmurros tuottaa nopeita muutospaineita maank\u00e4yt\u00f6lle ja alkutuotannolle. Kuvassa turpeentuotantoa. Kuva: Jeroen Komen \/ Wikimedia Commons<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nJo valmiiksi sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien yksil\u00f6iden ja ryhmien sopeutumiskyky muutoksiin voi olla rajallinen my\u00f6s maantieteellisest\u00e4 sijainnista riippumatta. Modernissa verkostoyhteiskunnassa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten verkostojen ulkopuolelle jo valmiiksi tipahtaneet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 herk\u00e4sti ulkopuolisiksi my\u00f6s muutoksiin sopeutumiseen liittyviss\u00e4 keskusteluissa ja toimenpiteiss\u00e4, vaikka asuisivatkin kasvukeskuksissa. Lis\u00e4ksi monelle valmiiksi taloudellisesti ahtaalla olevalle esimerkiksi ei-kest\u00e4v\u00e4ksi luokitellun energian, polttoaineiden ja elintarvikkeiden nopea kallistuminen voi olla kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n paikka ihan asuinpaikasta riippumatta, mik\u00e4li n\u00e4ille ei ole kest\u00e4vi\u00e4 vaihtoehtoja yleisesti ja edullisesti saatavilla.<\/p>\n\n\n\n
Miksi yksil\u00f6iden osallisuus yhteiskunnallisissa muutostilanteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n\n\nYlh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas ajettava muutos saattaa siis lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja osattomuuden kokemuksia, mik\u00e4 voi tuottaa paitsi syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja sosiaalista ja alueellista ep\u00e4tasa-arvoisuutta my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n ja siihen liittyvien toimenpiteiden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan voi vaikeuttaa koko yhteiskunnan sopeutumista ja kest\u00e4vyystavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n\n\n\n
Koska kokonaiskest\u00e4vyyden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen kest\u00e4vyyden edist\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen tasolla, tulisi kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n kokonaisvaltaiseen toteutumiseen pyritt\u00e4ess\u00e4 my\u00f6s tarkastella mahdollisuutta tuottaa muutosta alhaalta yl\u00f6s. Samalla yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nlaatuun vaikuttavat kysymykset ja niiden vaikutukset kest\u00e4vyysmurroksen toteutuksen mahdollisuuksiin p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t konkreettisemmin esille.<\/p>\n\n\n\n
Kaikkien haasteidensa lis\u00e4ksi voi kest\u00e4vyysmurros tuottaa my\u00f6s aivan uudenlaisia paitsi elinkeinoihin my\u00f6s kulttuuriin ja el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyvi\u00e4 vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteiskunnan rakenteellisilla tasoilla ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon elimiss\u00e4 viel\u00e4 ole edes tunnistettu tai tunnustettu. Yksil\u00f6tasolla erilaisissa alueellisissa ja sosiaalisissa konteksteissa ne on kuitenkin jo saatettu havaita. Kansalaisl\u00e4ht\u00f6inen kest\u00e4vyyskeskustelu ja kansalaisten toimijuuden vahvistaminen voisi siis my\u00f6s auttaa yhteiskuntaa tunnistamaan kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n piiloon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 esteit\u00e4 ja mahdollisuuksia. Samalla se voisi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ja monipuolistaa kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 verkostoituneisuutta ja edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6jen ja yksil\u00f6iden osallisuutta ja sopeutumisen edellytyksi\u00e4 – onhan verkostoituneisuuden ja osallisuuden jo aiemmin havaittu tukevan my\u00f6s sosiaalisesti ja maantieteellisesti ep\u00e4edullisessa asemassa olevien yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen sopeutumista rakenteellisissa muutoksissa.<\/p>\n\n\n\n
Kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4\u00e4 ajetaan yhteiskunnassa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas EU:n ja YK:n kaltaisista kansainv\u00e4lisist\u00e4 poliittisista elimist\u00e4 kansallisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja sielt\u00e4 alue- ja yritystasolle. Lopulta vaikutukset konkretisoituvat yksil\u00f6iden jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa ja kokemuksissa. Yksil\u00f6tason ratkaisuissa ja valinnoissa ajetun politiikan tavoitteet usein my\u00f6s lopulta konkreettisesti toteutuvat tai j\u00e4\u00e4v\u00e4t toteutumatta. <\/p>\n\n\n\n
Yksil\u00f6iden valmiudet ja mahdollisuudet reagoida ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulevaan paineeseen ja tehd\u00e4 valintoja eiv\u00e4t kuitenkaan ole aina yht\u00e4l\u00e4iset. Esimerkiksi maan- ja luonnonk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t nopeat muutokset voivat kohdella eri alueita ja niiden v\u00e4est\u00f6j\u00e4 hyvin eri tavoin. Alueiden sopeutumiskykyyn liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on usein havaittu, ett\u00e4 sellaiset alueet, jotka sijaitsevat et\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvukeskuksista ja joilla on yksipuolinen elinkeinorakenne, ovat erityisen haavoittuvaisia nopeille rakenteellisille muutoksille. <\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin Suomessa alue- ja kuntapolitiikalla on ollut taipumusta ripustautua perinteisten alueellisesti merkitt\u00e4vien elinkeinosektoreiden sek\u00e4 vanhojen alueiden ja toimialojen v\u00e4listen rooli- ja valta-asetelmien varaan kehitt\u00e4mispyrkimyksiss\u00e4. Resurssien satsaamista etenk\u00e4\u00e4n maaseutumaisten alueiden elinkeinorakenteiden uudistamiseksi ja sopeutumiskyvyn lis\u00e4\u00e4miseksi ei olla esimerkiksi useinkaan n\u00e4hty tarpeelliseksi. Kun alueellisesti merkitt\u00e4v\u00e4t elinkeinot sitten ajetaan nopeasti alas ilman, ett\u00e4 korvaavia vaihtoehtoja on samalla vauhdilla kehitetty tilalle, ei mahdollisuutta asukkaiden sopeutumiselle ja uusille ratkaisuille j\u00e4\u00e4. Alueiden v\u00e4linen segregaatio syvenee ja taantuvat alueet jatkavat taantumistaan. Tyhj\u00e4st\u00e4 on paha nyhj\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Jo valmiiksi sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien yksil\u00f6iden ja ryhmien sopeutumiskyky muutoksiin voi olla rajallinen my\u00f6s maantieteellisest\u00e4 sijainnista riippumatta. Modernissa verkostoyhteiskunnassa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten verkostojen ulkopuolelle jo valmiiksi tipahtaneet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 herk\u00e4sti ulkopuolisiksi my\u00f6s muutoksiin sopeutumiseen liittyviss\u00e4 keskusteluissa ja toimenpiteiss\u00e4, vaikka asuisivatkin kasvukeskuksissa. Lis\u00e4ksi monelle valmiiksi taloudellisesti ahtaalla olevalle esimerkiksi ei-kest\u00e4v\u00e4ksi luokitellun energian, polttoaineiden ja elintarvikkeiden nopea kallistuminen voi olla kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n paikka ihan asuinpaikasta riippumatta, mik\u00e4li n\u00e4ille ei ole kest\u00e4vi\u00e4 vaihtoehtoja yleisesti ja edullisesti saatavilla.<\/p>\n\n\n\n Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas ajettava muutos saattaa siis lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja osattomuuden kokemuksia, mik\u00e4 voi tuottaa paitsi syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja sosiaalista ja alueellista ep\u00e4tasa-arvoisuutta my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n ja siihen liittyvien toimenpiteiden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan voi vaikeuttaa koko yhteiskunnan sopeutumista ja kest\u00e4vyystavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n\n\n\n Koska kokonaiskest\u00e4vyyden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalisen kest\u00e4vyyden edist\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen tasolla, tulisi kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n kokonaisvaltaiseen toteutumiseen pyritt\u00e4ess\u00e4 my\u00f6s tarkastella mahdollisuutta tuottaa muutosta alhaalta yl\u00f6s. Samalla yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nlaatuun vaikuttavat kysymykset ja niiden vaikutukset kest\u00e4vyysmurroksen toteutuksen mahdollisuuksiin p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t konkreettisemmin esille.<\/p>\n\n\n\n Kaikkien haasteidensa lis\u00e4ksi voi kest\u00e4vyysmurros tuottaa my\u00f6s aivan uudenlaisia paitsi elinkeinoihin my\u00f6s kulttuuriin ja el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyvi\u00e4 vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteiskunnan rakenteellisilla tasoilla ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon elimiss\u00e4 viel\u00e4 ole edes tunnistettu tai tunnustettu. Yksil\u00f6tasolla erilaisissa alueellisissa ja sosiaalisissa konteksteissa ne on kuitenkin jo saatettu havaita. Kansalaisl\u00e4ht\u00f6inen kest\u00e4vyyskeskustelu ja kansalaisten toimijuuden vahvistaminen voisi siis my\u00f6s auttaa yhteiskuntaa tunnistamaan kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n piiloon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 esteit\u00e4 ja mahdollisuuksia. Samalla se voisi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ja monipuolistaa kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 verkostoituneisuutta ja edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6jen ja yksil\u00f6iden osallisuutta ja sopeutumisen edellytyksi\u00e4 – onhan verkostoituneisuuden ja osallisuuden jo aiemmin havaittu tukevan my\u00f6s sosiaalisesti ja maantieteellisesti ep\u00e4edullisessa asemassa olevien yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen sopeutumista rakenteellisissa muutoksissa.<\/p>\n\n\n\nMiksi yksil\u00f6iden osallisuus yhteiskunnallisissa muutostilanteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n