Ilouutisia: Suomi on eri valtioiden asukkaiden koettua hyvinvointia vertailevassa YK:n Maailman onnellisuusraportissa (World Happiness Report) jo seitsem\u00e4tt\u00e4 kertaa per\u00e4kk\u00e4in \u201dmaailman onnellisin maa\u201d (HS 20.3.2024)!<\/p>\n\n\n\n
Ilouutista tosin voi laimentaa aiemmin raporttia kohtaan osoitettu kritiikki siit\u00e4, ett\u00e4 se antaa liian rajatun kuvan v\u00e4est\u00f6n todellisesta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 hyvinvoinnista (Yle 20.3.2023) \u2013 jotkut vertailussa mukana olevat valtiot ovat voineet valikoida raportin kansalaisilleen tarkoitettuun kyselyyn vastaajiksi esimerkiksi vain hyv\u00e4osaiseen kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvia asukkaitaan esimerkiksi kyselyn kielivalinnoillaan. Vaikka Suomen sijoituksia ei olekaan kyseenalaistettu, Suomen aineistosta ovat puuttuneet kokonaan alle 15-vuotiaat. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 kritiikist\u00e4 huolimatta Suomi on joka tapauksessa p\u00e4rj\u00e4nnyt yleens\u00e4 hyvin erilaisissa eri valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja mittaavissa hyvinvointivertailuissa. Me voimme t\u00e4m\u00e4n uutisoinnin valossa siis hyvin, tai ainakin paremmin kuin useimmat kanssalajitoverit muissa maissa. Hyvinvointivertailuissa p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen liittyy kuitenkin huomionarvoisia paradokseja.<\/p>\n\n\n\n
Nuorten pahoinvointi on Suomessa nyky\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 ja ilmenee esimerkiksi viime vuosina huomiota saaneena koulukiusaamisen kulttuurina, mielenterveysongelmien jatkuvana kasvuna sek\u00e4 monien nuorten varhaisena syrj\u00e4ytymisen\u00e4 koulutuksesta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (esim. THL 2023). Esimerkiksi syrj\u00e4isten maaseutualueiden nuorison aikuistumista tarkkailevassa pitk\u00e4aikaistutkimuksessa (K\u00e4yhk\u00f6 & Armila 2022) havaittiin, ett\u00e4 my\u00f6s ns. \u201ctavallisten perheiden nuorilla\u201d esiintyy nyky-Suomessa hyvinkin rajuja ja odottamattomia mielenterveyteen, l\u00e4hisuhteisiin ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan liittyvi\u00e4 ongelmia. Naapurimaassa Ruotsissa, joka my\u00f6s on toistuvasti rankattu valtioidenv\u00e4lisiss\u00e4 hyvinvointivertailuissa korkealle, nuorten pahoinvointi on tuottanut muun muassa v\u00e4kivaltaisen jengikulttuuriongelman.<\/p>\n\n\n\n
Vanhemman v\u00e4est\u00f6n keskuudessa yksin\u00e4isyyden kokeminen on nyky-Suomessa yleist\u00e4. Ty\u00f6ik\u00e4isell\u00e4 v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyv\u00e4t ongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin ja ovat keskeinen sote-kuluja, sairaslomia ja ennenaikaista ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kett\u00e4 aiheuttava tekij\u00e4 (esim. Yle 9.3.2023). \u00c4\u00e4riajattelu ja yhteiskunnan polarisaatio on lis\u00e4\u00e4ntynyt, mik\u00e4 voi kertoa syvenev\u00e4st\u00e4 luokkajaosta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta, joka synnytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan eri tasoilla henkisen ilmapiirin huonontumista. Polarisaatio uhkaa rapauttaa pohjoismaisen ajatuksen yhteiskuntasopimuksesta, jossa kaikista pidet\u00e4\u00e4n huolta. Ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ei helpota se, ett\u00e4 hyvinvointivaltio on rakennettu ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle pohjalle.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kuvattu onnellisuuden ja ongelmien paradoksi haastaa pohtimaan, mit\u00e4 hyvinvointi oikeastaan edes on ja mist\u00e4 se muodostuu.<\/p>\n\n\n\n
Hyvinvointi miellet\u00e4\u00e4n usein ennen kaikkea subjektiiviseksi kokemukseksi, jonka mittaaminen numeerisilla mittareilla ei ole helppoa tai suoraviivaista, jos ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 edes mahdollista. Kuitenkin hyvinvointia mitataan usein nimenomaan numeerisilla mittareilla, keskiarvoja vasten arvioiden. Mittarit mittaavat esimerkiksi yksil\u00f6iden elintasoa ja aineellisen hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, koulutusta, ty\u00f6llisyytt\u00e4, terveytt\u00e4 sek\u00e4 yhteiskunnan eriarvoisuutta, demokraattisuutta ja sananvapautta suhteessa verrokkimaihin.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaiset mittarit antavat hyvin suppean kuvan muutamien hyvinvointiin potentiaalisesti osaltaan vaikuttavien tekij\u00f6iden suhteellisesta tilasta. Suuri aineellisen hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4, korkea koulutus, ty\u00f6paikka ja hyv\u00e4 fyysinen terveys eiv\u00e4t kuitenkaan automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 yksil\u00f6 kokisi itsens\u00e4 hyvinvoivaksi ja olisi tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Hyvinvoinnin kokemukseen voivat vaikuttaa keskeisesti my\u00f6s ei-mitattavat subjektiiviset kokemukset, kuten oman olemisen, tekemisen ja sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys, hyv\u00e4ksymisen, osallisuuden ja riitt\u00e4vyyden kokemus, jonnekin tai johonkin kuulumisen tunne, luottamus tulevaisuuteen sek\u00e4 kokemus itselle merkityksellisten suhteiden, yhteis\u00f6jen, paikkojen ja ymp\u00e4rist\u00f6jen olemassaolosta ja pysyvyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Arto Salosen ja Jyrki Konkan kyselytutkimuksessa (2022) oman el\u00e4m\u00e4n arvokkuuden kokemisen todettiin korreloivan voimakkaasti el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyyden kanssa. Samassa tutkimuksessa kest\u00e4vien el\u00e4m\u00e4ntapojen toteutumisen havaittiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi Salosen ja Konkan tutkimuksessa havaittiin, ettei kaikkein suurimpiin tuloluokkiin kuuluminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut yhteydess\u00e4 arvokkuuden ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isyyden kokemisen lis\u00e4\u00e4ntymiseen, vaan tulojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 oli koettu taloudellinen p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen. Hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen kannalta el\u00e4m\u00e4n arvokkuuden ja merkityksellisyyden toteutuminen on olennaisempaa kuin elintason jatkuva kasvattaminen ja aineellisen hyv\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
”T\u00e4ll\u00f6in ihmisell\u00e4 saattaa olla kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4n voi vallitsevien kulttuurin normien mukaan tarvita, mutta nuo normit saattavat menn\u00e4 pahasti pieleen sen suhteen mit\u00e4 h\u00e4n oikeasti tarvitsee hyv\u00e4\u00e4n tai edes siedett\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.”<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Ikuiseen kasvuun uskovassa kilpailukyky-yhteiskunnassa globaali kilpailu p\u00e4\u00e4omasta ja hupenevista resursseista kiristyy koko ajan. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn ainaisen kasvattamisen edellytt\u00e4m\u00e4 muutos on pysyv\u00e4 olotila ja jopa vastoin kansalaisten n\u00e4kemyst\u00e4 ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 v\u00e4kisin yhteiskunnassa l\u00e4pi juntattava \u201dihanne\u201d. T\u00e4st\u00e4 ajankohtainen esimerkki ovat nykyhallituksen tavoittelemat ty\u00f6markkinauudistukset ja niiden kohtaama vastarinta. Kansalaisilta edellytet\u00e4\u00e4n sitoutumista tuottavuuteen eli muun muassa omaan ty\u00f6paikkaan ja ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n silloinkin, kun se olisi vastoin omia arvoja ja omaa hyvinvointia tai kun sitoutuminen tuottavuuteen tapahtuu esimerkiksi l\u00e4hiyhteis\u00f6\u00f6n ja l\u00e4hisuhteisiin sitoutumisen kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llainen yksil\u00f6keskeinen, kilpailua ja suorittamista alleviivaava nykykulttuuri ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tue hyvinvointiin vaikuttavien subjektiivisten kokemusten muodostumista. Pikemminkin se ruokkii ulkopuolisuuden, juurettomuuden ja merkityksett\u00f6myyden kokemusten riski\u00e4 sek\u00e4 aineellisen hyv\u00e4n ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n mielihyv\u00e4n tavoitteluun perustuvaa hyvinvointik\u00e4sityst\u00e4. Samalla esimerkiksi ilmastonmuutoksen jatkuva eteneminen edellytt\u00e4isi yhteiskunnan j\u00e4senilt\u00e4 sopeutumista ja muutosta heid\u00e4n omissa toimintatavoissaan, mihin kaikilla kansalaisilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole resursseja. Lukuisat kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisetkin muutosvaatimukset, ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteiskunnan pahoinvointi ja toistuvat tai jatkuvat, syvenev\u00e4t sosiaaliset ja ekologiset kriisit luovat yleist\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja heikent\u00e4v\u00e4t tulevaisuudenuskoa.<\/p>\n\n\n\n Johann Harin Mielen yhteydet<\/em> -kirjassa on viitattu useisiin tutkimuksiin, joissa on osoitettu materialististen ja muiden ulkoisten arvojen, kuten menestyksen, olevan kytk\u00f6ksiss\u00e4 masennukseen ja ahdistukseen. Tutkimukset my\u00f6s osoittivat, ett\u00e4 niill\u00e4, jotka saavuttivat sis\u00e4iset tavoitteensa, onnellisuus lis\u00e4\u00e4ntyi merkitt\u00e4v\u00e4sti ja vastaavasti masennus ja ahdistus v\u00e4heniv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Harin mukaan kulttuurissamme vallitsevat normit korostavat juuri materialistisia ja aineellisia arvoja eli ulkoiseen motivaatioon perustuvia arvoja. T\u00e4ll\u00f6in ihmisell\u00e4 saattaa olla kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4n voi vallitsevien kulttuurin normien mukaan tarvita, mutta nuo normit saattavat menn\u00e4 pahasti pieleen sen suhteen mit\u00e4 h\u00e4n oikeasti tarvitsee hyv\u00e4\u00e4n tai edes siedett\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Samalla my\u00f6s sis\u00e4iset arvot ovat hyvin hauraita, mink\u00e4 takia moni k\u00e4\u00e4ntyy yhteiskunnallisen paineen my\u00f6t\u00e4 sis\u00e4isist\u00e4 arvoista kohti ulkoisia arvoja.<\/p>\n\n\n\n Ilmassa on kuitenkin muutoksen merkkej\u00e4 hyvinvoinnin kokonaisvaltaisemmasta ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4: esimerkiksi aiemmin tabuina pidetyist\u00e4 mielenterveysongelmista puhutaan nyky\u00e4\u00e4n julkisuudessa aiempaa avoimemmin, jolloin yksil\u00f6t mahdollisesti tunnistavat ja tunnustavat mielen hyvinvointiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t ja jaksamisen ongelmansa aiempaa herkemmin. \u00c4skett\u00e4in uutisissa ollut mielenterveysperustainen sairasel\u00e4kkeiden nousu voi kertoa, ett\u00e4 niin yksil\u00f6iden kuin yhteiskunnankin tasolla mielenterveyteen liittyv\u00e4t ongelmat tunnistetaan aiempaa paremmin eik\u00e4 avun tarpeessa olevien ole pakko sinnitell\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koetun hyvinvointinsa vastaisesti.<\/p>\n\n\n\n Viime aikoina hyvinvoinnin arvioimisen kehitt\u00e4miseksi on alettu per\u00e4\u00e4nkuuluttaa my\u00f6s ei-mitattavien, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin aspektien sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n \u2013 puhutaan \u201dkokonaishyvinvoinnista\u201d tai \u201dkest\u00e4v\u00e4st\u00e4 hyvinvoinnista\u201d, jossa sek\u00e4 taloudelliset, fyysiset, sosiaaliset ett\u00e4 ekologiset ulottuvuudet pyrit\u00e4\u00e4n sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaksi hyvinvoinnin kokonaisuutta. Kokonaisvaltaisen kest\u00e4vyyden merkitys hyvinvoinnin perustana on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisena kysymyksen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 hyvinvointitalouden<\/em> k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 kokonaiskest\u00e4vyyden merkityksen ymm\u00e4rrykseen hyvinvoinnista, on alkanut nousta hyvinvointiin liittyv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon yhteyksiin (kts. STM 2023).<\/p>\n\n\n\n Yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa hyvinvoinnin k\u00e4sitett\u00e4 on my\u00f6s alettu syvent\u00e4\u00e4 yksil\u00f6- ja ihmiskeskeisest\u00e4, subjektiivisesta kokemusper\u00e4isest\u00e4 hyvinvoinnin ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 kohti laajempaa l\u00e4hestymistapaa, jonka l\u00e4ht\u00f6kohtana on koko ekosysteemij\u00e4rjestelm\u00e4n ja kaikkien siihen kuuluvien nykyisten ja tulevien ihmisten mutta my\u00f6s muiden eli\u00f6iden hyvinvointi ja mahdollisuus toteuttaa omia lajityypillisi\u00e4 ominaisuuksiaan ja kykyj\u00e4\u00e4n nyt ja tulevaisuudessa. Tutkijat kutsuvat t\u00e4t\u00e4 hyvinvoinnin konseptia planetaariseksi hyvinvoinniksi<\/em> (\u201cplanetary well-being”, Kortetm\u00e4ki ym. 2021).<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n ”Kokonaisvaltaisen kest\u00e4vyyden merkitys hyvinvoinnin perustana on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisena kysymyksen\u00e4.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnan kokonaiskest\u00e4vyyden saavuttamisen kannalta t\u00e4llaiset laaja-alaisemmat l\u00e4hestymistavat hyvinvointia ja sen muodostumista kohtaan ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Yksil\u00f6nkin on lopulta vaikea voida kokonaisvaltaisesti hyvin ja tuntea el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 merkitykselliseksi ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja maailmassa, jossa el\u00e4m\u00e4n kannalta keskeiset resurssit on kulutettu loppuun ja elinvoimaisen biodiversiteetin ja muiden el\u00e4m\u00e4n kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ekosysteemipalveluiden kaltaisten hyvinvoinnin perusedellytysten olemassaolo ja jatkuvuus my\u00f6s seuraaville sukupolville on vaarannettu. Yhteiskunnan ekologisen kest\u00e4vyyden tavoittelulla on n\u00e4in ollen suora yhteys my\u00f6s yksil\u00f6iden hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n Aiempaa laaja-alaisempi ymm\u00e4rrys hyvinvoinnista, sen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 voi tarjota kasvualustaa uusille hyvinvoinnin tukemiseen perustuville palveluille ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien takautuvan korjaamisen tarpeesta muodostuvien kulujen v\u00e4henemiselle. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 esimerkiksi hyvinvoivan ymp\u00e4rist\u00f6n, ty\u00f6n ja tekemisen merkityksellisyyden ja hyvinvointia ja arvokkuuden kokemusta tukevien yhteis\u00f6jen arvo yhteiskunnassa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja niiden s\u00e4ilymist\u00e4 ja muodostumista aktiivisesti tuetaan my\u00f6s yhteiskunnan rakenteiden tasolla.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 kulttuurista muutosta yhteiskunnallisessa arvopohjassamme ja hyvinvointik\u00e4sityksess\u00e4mme, jotka ovat t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 edist\u00e4neet esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n tilan ja yhteis\u00f6llisyyden heikent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Tekstiss\u00e4 viitatut l\u00e4hteet & lis\u00e4lukemista<\/em><\/p>\n\n\n\n Hari, Johann (2019): Mielen yhteydet. Suom. Tiina Ohinmaa, Bazar Kustannus 2019. <\/p>\n\n\n\n H\u00e4iki\u00f6, Liisa; Lahikainen, Lauri & Ding, Jing (2024): Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus? Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, https:\/\/www.tuni.fi\/alustalehti\/2024\/03\/13\/millainen-on-ekososiaalinen-yhteiskuntasopimus\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n Kortetm\u00e4ki, T., Puurtinen, M., Salo, M., Aro, R., Baumeister, S., Duflot, R., Elo, M., Halme, P., Husu, H-M., Huttunen, S., Hyv\u00f6nen, K., Karkulehto, S., Kataja-aho, S., Keskinen, K.E., Kulmunki, I., M\u00e4kinen, T., N\u00e4yh\u00e4, A., Okkolin, M-A., Per\u00e4l\u00e4, T., Purhonen, J., Raatikainen, K.J., Raippalinna, L-M., Salonen, K., Savolainen, K., Kotiaho, J.S. (2021): Planetary well-being. Humanities and Social Sciences Communications, 8, Article 258. https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41599-021-00899-3<\/a> <\/p>\n\n\n\n K\u00e4yhk\u00f6, Mari & Armila, P\u00e4ivi: \u201cTasasen paskaa kuuluu.\u201d El\u00e4m\u00e4nongelmien kirjoa kehkeytyv\u00e4ss\u00e4 aikuisuudessa. Aikuiskasvatus 4\/2022, https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.122114<\/a> <\/p>\n\n\n\n Salonen, Arto & Konkka, Jyrki (2022): Kansalaisten hyvinvointi kest\u00e4vyytt\u00e4 tavoittelevassa yhteiskunnassa. Tiedepolitiikka Vol 47 Nro 4 (2022), https:\/\/journal.fi\/tiedepolitiikka\/article\/view\/117852\/75982<\/a> <\/p>\n\n\n\n STM (2023): Hyvinvointitalous. https:\/\/stm.fi\/hyvinvointitalous<\/a> (luettu 24.3.2024)<\/p>\n\n\n\n THL (2023): Nuorten hyvinvointi. https:\/\/thl.fi\/aiheet\/lapset-nuoret-ja-perheet\/hyvinvointi-ja-terveys\/nuorten-hyvinvointi<\/a> (luettu 24.3.2024)<\/p>\n\n\n\n HS 20.3.2024: Suomi on j\u00e4lleen maailman onnellisin maa. https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000010305569.html<\/a> <\/p>\n\n\n\n Yle 9.3.2023: Tuore tutkimus maalaa synk\u00e4n kuvan suomalaisten ty\u00f6hyvinvoinnista: kokemukset ovat heikentyneet entisest\u00e4\u00e4n. https:\/\/yle.fi\/a\/74-20021592<\/a> <\/p>\n\n\n\nUusia l\u00e4hestymistapoja<\/h2>\n\n\n\n