Tarkastellaan ensin syrj\u00e4isyytt\u00e4. Esimerkiksi Andrew Fischerin (2015) mukaan sellaiset aluekategoriat kuin \u201dkaupunki\u201d, \u201dmaaseutu\u201d, \u201dkeskus\u201d ja \u201dperiferia\u201d ovat syntyneet alun perin sen takia, ett\u00e4 on haluttu arvioida alueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja niiden teknologisen ja talouden kehityksen asteissa ja elinkeinorakenteissa. Sittemmin jaottelujen varaan on kehittynyt erilaisia vakiintuneita alueiden v\u00e4lisi\u00e4 roolituksia: periferian, maaseudun ja syrj\u00e4seudun ydinteht\u00e4v\u00e4 on ollut luonnonvarojen ja elintarvikkeiden alkutuotanto, ja keskukset toimivat vallan ja vaurauden keskittymisen alueina, joissa periferioissa tuotettujen vaurauden raaka-aineitten arvon m\u00e4\u00e4rittely ja usein my\u00f6s kulutus tapahtuvat. Toisaalta keskukset ovat samalla toimineet yhteiskunnan toiminnan ja kehityksen nettomaksajina, ja Suomessakin alueellinen tasapaino ja syrj\u00e4seutujen kehitt\u00e4minen on usein tapahtunut keskuksista syrj\u00e4seuduille suuntautuneilla tulonsiirroilla.
<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4iden roolien tuottamiseksi ja oikeuttamiseksi periferioita ja keskuksia pyrit\u00e4\u00e4n erottelemaan toisistaan sek\u00e4 todellisten ett\u00e4 kuviteltujen suhteiden ja ominaisuuksien avulla: periferiat on n\u00e4hty \u201dtaantuvina\u201d, \u201dsyrj\u00e4isin\u00e4\u201d, \u201dvaikeasti saavutettavina\u201d, \u201dluonnonvaroista riippuvaisina\u201d ja \u201dheikosti kehittynein\u00e4\u201d suhteessa keskuksiin. T\u00e4llaiset m\u00e4\u00e4rittelyt tuottavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tehokkaasti toiseutta ja alisteisuutta, mill\u00e4 on seurauksia my\u00f6s alueiden henkiseen ilmapiiriin: \u201dsyrj\u00e4ss\u00e4\u201d el\u00e4v\u00e4t saattavat pit\u00e4\u00e4 tai olettaa muiden pit\u00e4v\u00e4n itse\u00e4\u00e4n ja elinaluettaan alempiarvoisena ja merkityksett\u00f6m\u00e4mp\u00e4n\u00e4 \u2013 fyysinen syrj\u00e4isyys tuottaa syrj\u00e4isyytt\u00e4 mielentilana (kts. H\u00e4yrynen & H\u00e4meenaho 2020). Keskus-periferia -jaottelu ei kuitenkaan ole todellinen dikotomia, vaan vertailukohdasta riippuen osin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja suurelta osin kuvitteellinen suhde: my\u00f6s suurin osa maantieteellisiss\u00e4 keskuksissa asuvista kokee itsens\u00e4 \u201dsyrj\u00e4isiksi\u201d tai toisiksi erilaisissa vertailuasetelmissa \u2013 l\u00e4hi\u00f6n asukkaat suurkaupungeissa, v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4t valtav\u00e4est\u00f6n keskell\u00e4 ja valtakunnalliset toimijat suhteessa globaaleihin toimijoihin. Stuart Halliin viitaten \u201dtoiseus\u201d on yleinen kokemus ja harva ajattelee olevansa \u201densimm\u00e4isi\u00e4\u201d. Keskus on aina jossain oman piirin ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n
Murroksesta <\/strong><\/h2>\n\n\n\nPohditaan seuraavaksi yhteiskunnallisten murrosten yhteytt\u00e4 alueellisiin suhteisiin. Joidenkin tutkijoiden mukaan murrokset voimistavat alueiden v\u00e4lisi\u00e4 roolituksia ja valtasuhteita jakamalla alueita murrosten \u201dvoittajiin\u201d ja \u201dh\u00e4vi\u00e4jiin\u201d. Esimerkiksi kest\u00e4vyysmurroksen kaltaisiin yhteiskunnallisiin siirtymiin liittyy voimakkaita kilpailevia intressej\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 siirtymill\u00e4 tavoitellaan ja miten ne toteutetaan. Mik\u00e4li valmiiksi valtaa pit\u00e4v\u00e4t toimijat hy\u00f6tyv\u00e4t keskus-periferia -tyyppisist\u00e4 jaotteluista, saattavat ne pyrki\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja uusintamaan n\u00e4it\u00e4 roolituksia my\u00f6s yhteiskunnallisissa murrostilanteissa turvatakseen oman asemansa ja saavutetut etunsa sek\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4kseen murroksen tuottamista mahdollisuuksista. Sellaisilla alueilla ja niiden toimijoilla, jotka ovat valmiiksi ennest\u00e4\u00e4n \u201dheikommassa\u201d asemassa, ei ehk\u00e4 riit\u00e4 resursseja l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kilpailussa haastamaan valtaa pit\u00e4vien tahtoa, vaan ne saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 omine tarpeineen ja intresseineen ulkopuolisiksi muutostilanteessa sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 keskustelusta. T\u00e4ll\u00f6in voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 keskukset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eri alueiden tarpeet alueiden puolesta.
<\/p>\n\n\n\n
Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 murrosten keinot ja tavoitteet saatetaan laatia l\u00e4hinn\u00e4 keskuksista k\u00e4sin ja keskusten ehdoilla. Kest\u00e4vyysmurrokseen liittyen kest\u00e4vyyden m\u00e4\u00e4ritelmien ja tavoitteiden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein perustuvan kasvukeskusten olosuhteisiin, kuten julkisen liikenteen ja ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyn kehitt\u00e4miseen, tiiviin ja energiatehokkaan asumisen edist\u00e4miseen, keskitettyyn uusiutuvan energian tuotantoon, kest\u00e4vien kulutusvalintojen tarjoamiseen sek\u00e4 kasvavaan biotalouteen ja uusiin teknisiin innovaatioihin. T\u00e4ll\u00f6in sellaiset alueet, joista julkinen joukkoliikenne puuttuu, joissa v\u00e4limatkat ovat pitk\u00e4t ja asutus v\u00e4lj\u00e4\u00e4, joissa puul\u00e4mmityksell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli rakennusten l\u00e4mmitt\u00e4misess\u00e4, joissa kuluttamisen valikoimat ovat suppeat ja joista puuttuu infrastruktuuri ja osaaminen uusien innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamiseksi n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4kest\u00e4vin\u00e4 ja kest\u00e4vyysmurrosta hidastavina. Samalla syrj\u00e4isten alueiden asema intensiivisen luonnonvarojen tuottajana voi biotalouden kasvutavoitteiden my\u00f6t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n voimistua.
<\/p>\n\n\n\n
Keskusl\u00e4ht\u00f6inen murros saattaa pahimmillaan ruokkia ep\u00e4onnistumisen, ep\u00e4reiluuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia syrj\u00e4seudulla el\u00e4vien keskuudessa esimerkiksi silloin, jos vallitsevien el\u00e4m\u00e4ntapojen ja elinkeinojen vastuullisuus kyseenalaistetaan ilman, ett\u00e4 niiden tilalle tarjotaan todellisia vaihtoehtoja. Murrokseen liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa ulkopuoliseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4n silmiss\u00e4 koko kest\u00e4vyysmurros voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 et\u00e4iseksi ja sen tarpeellisuus kyseenalaistua. Jos kest\u00e4vyysmurrokseen liittyy kokemuksia el\u00e4m\u00e4n vaikeuttamisesta turhan takia ja muutoksen tuottamien hy\u00f6tyjen olemattomuudesta tai h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4 jonnekin muualle, voi seurauksena olla uhriutumista ja kurjuuspuhetta. T\u00e4m\u00e4 voimistaa yhteiskunnallista polarisaatiota.<\/p>\n\n\n\n
Polarisaatiosta<\/strong><\/h2>\n\n\n\nYhteiskunnalliset murrokset ja niihin liittyv\u00e4t kilpailutilanteet saattavat uusintaa ja voimistaa alueiden v\u00e4lisi\u00e4 todellisia ja kuviteltuja suhteita ja niihin perustuvia valtarakenteita. N\u00e4m\u00e4 suhteet toimivat jaottelun materiaalina my\u00f6s alueen sis\u00e4isiss\u00e4 muutokseen liittyviss\u00e4 valtakysymyksiss\u00e4 eri ryhmien ja toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Yhteiskunnallisten muutosten onkin tutkimuksissa havaittu tuovan n\u00e4kyv\u00e4ksi niin yhteiskunnallisia kuin alueiden sis\u00e4isi\u00e4kin jaotteluja: kun ep\u00e4varmuus ja huoli omista oikeuksista ja oman ty\u00f6paikan tai elinkeinon s\u00e4ilymisest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kasvottomaksi koetun muutoksen my\u00f6t\u00e4, nostaa se vastarintaa sek\u00e4 tarvetta luoda me\/he -jaotteluja ja etsi\u00e4 syntipukkia muutokselle ja sen aiheuttamille todellisille ja kuvitelluille uhille \u201dulkopuolisiksi\u201d katsotuista toimijoista. Syntipukiksi joutuvat helposti esimerkiksi maahanmuuttajat, ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit, Euroopan unioni tai muutokseen my\u00f6nteisesti suhtautuvat poliittiset tahot, jotka saatetaan leimata kansaa tarpeettomiksi koetuilla ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluhankkeilla kyykytt\u00e4v\u00e4ksi \u201deliitiksi\u201d. Tutkija Susan Clayton (2020) on kirjoittanut, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien kiist\u00e4misess\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluhankkeiden vastustamisessa olisi kyse ennemmin luokkakapinoinnista valtaa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 \u201deliitti\u00e4\u201d vastaan kuin kansalaisten todellisista arvoista ja uskomuksista.
<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnassa valmiiksi vallitsevien jaottelujen ja kest\u00e4vyysmurroksen yhdess\u00e4 luomat olosuhteet toimivat otollisena kasvualustana yhteiskunnan polarisaatiolle. Yhteiskunnalliset jakolinjat ja yhteiskunnallisen muutoksen synnytt\u00e4m\u00e4 ep\u00e4varmuus ja huoli ovat polttoainetta sellaistenkin poliittisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4miseen, joilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tekemist\u00e4 alkuper\u00e4isen kysymyksen eli yhteiskunnallisen murroksen ja sen syiden kanssa. \u201dKansan \u00e4\u00e4nen\u00e4\u201d esiintyv\u00e4t tahot koettavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 havaitsemiaan jakolinjoja ja ep\u00e4varmuuksia lietsomalla niit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 profiloitumaan poliittisten kilpailijoidensa eli \u201deliitin\u201d ja sen edist\u00e4mien muutosten vastustajana.
<\/p>\n\n\n\n
Esiintyess\u00e4\u00e4n syrj\u00e4seudun \u00e4\u00e4nitorvena ja puolustajana poliittiset toimijat tuottavat yksinkertaistavaa stereotypiaa alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4: esimerkiksi tietyn alueen edustajana profiloituneiden toimijoiden aggressiivisesta ymp\u00e4rist\u00f6toimien vastustamisesta voi synty\u00e4 vaikutelma, ett\u00e4 alueella vallitsee yhten\u00e4inen vaikkapa suurpetojen suojelua tai EU:n ilmastopolitiikkaa vastustava rintama. Oleellista on, kuka p\u00e4\u00e4see \u00e4\u00e4neen \u201dalueen edustajana\u201d, ja keiden \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 kuulumatta. Yleens\u00e4 \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ne \u00e4\u00e4nekk\u00e4imm\u00e4t ja aggressiivisimmat, jotka osaavat tehokkaasti vedota moniin alueen asukkaiden koettuihin pelkoihin ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kokemuksiin, eli ne, jotka edustavat hallitsevaa kuvaa alueesta ja sen v\u00e4est\u00f6st\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnalliset murrokset ja niihin liittyv\u00e4t kilpailutilanteet saattavat uusintaa ja voimistaa alueiden v\u00e4lisi\u00e4 todellisia ja kuviteltuja suhteita ja niihin perustuvia valtarakenteita. N\u00e4m\u00e4 suhteet toimivat jaottelun materiaalina my\u00f6s alueen sis\u00e4isiss\u00e4 muutokseen liittyviss\u00e4 valtakysymyksiss\u00e4 eri ryhmien ja toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Yhteiskunnallisten muutosten onkin tutkimuksissa havaittu tuovan n\u00e4kyv\u00e4ksi niin yhteiskunnallisia kuin alueiden sis\u00e4isi\u00e4kin jaotteluja: kun ep\u00e4varmuus ja huoli omista oikeuksista ja oman ty\u00f6paikan tai elinkeinon s\u00e4ilymisest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kasvottomaksi koetun muutoksen my\u00f6t\u00e4, nostaa se vastarintaa sek\u00e4 tarvetta luoda me\/he -jaotteluja ja etsi\u00e4 syntipukkia muutokselle ja sen aiheuttamille todellisille ja kuvitelluille uhille \u201dulkopuolisiksi\u201d katsotuista toimijoista. Syntipukiksi joutuvat helposti esimerkiksi maahanmuuttajat, ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit, Euroopan unioni tai muutokseen my\u00f6nteisesti suhtautuvat poliittiset tahot, jotka saatetaan leimata kansaa tarpeettomiksi koetuilla ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluhankkeilla kyykytt\u00e4v\u00e4ksi \u201deliitiksi\u201d. Tutkija Susan Clayton (2020) on kirjoittanut, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien kiist\u00e4misess\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluhankkeiden vastustamisessa olisi kyse ennemmin luokkakapinoinnista valtaa pit\u00e4v\u00e4\u00e4 \u201deliitti\u00e4\u201d vastaan kuin kansalaisten todellisista arvoista ja uskomuksista.
<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnassa valmiiksi vallitsevien jaottelujen ja kest\u00e4vyysmurroksen yhdess\u00e4 luomat olosuhteet toimivat otollisena kasvualustana yhteiskunnan polarisaatiolle. Yhteiskunnalliset jakolinjat ja yhteiskunnallisen muutoksen synnytt\u00e4m\u00e4 ep\u00e4varmuus ja huoli ovat polttoainetta sellaistenkin poliittisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien edist\u00e4miseen, joilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tekemist\u00e4 alkuper\u00e4isen kysymyksen eli yhteiskunnallisen murroksen ja sen syiden kanssa. \u201dKansan \u00e4\u00e4nen\u00e4\u201d esiintyv\u00e4t tahot koettavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 havaitsemiaan jakolinjoja ja ep\u00e4varmuuksia lietsomalla niit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n ja pyrkim\u00e4ll\u00e4 profiloitumaan poliittisten kilpailijoidensa eli \u201deliitin\u201d ja sen edist\u00e4mien muutosten vastustajana.
<\/p>\n\n\n\n
Esiintyess\u00e4\u00e4n syrj\u00e4seudun \u00e4\u00e4nitorvena ja puolustajana poliittiset toimijat tuottavat yksinkertaistavaa stereotypiaa alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4: esimerkiksi tietyn alueen edustajana profiloituneiden toimijoiden aggressiivisesta ymp\u00e4rist\u00f6toimien vastustamisesta voi synty\u00e4 vaikutelma, ett\u00e4 alueella vallitsee yhten\u00e4inen vaikkapa suurpetojen suojelua tai EU:n ilmastopolitiikkaa vastustava rintama. Oleellista on, kuka p\u00e4\u00e4see \u00e4\u00e4neen \u201dalueen edustajana\u201d, ja keiden \u00e4\u00e4ni j\u00e4\u00e4 kuulumatta. Yleens\u00e4 \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ne \u00e4\u00e4nekk\u00e4imm\u00e4t ja aggressiivisimmat, jotka osaavat tehokkaasti vedota moniin alueen asukkaiden koettuihin pelkoihin ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kokemuksiin, eli ne, jotka edustavat hallitsevaa kuvaa alueesta ja sen v\u00e4est\u00f6st\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kestavyyspalapeli\/wp-content\/uploads\/sites\/187\/2023\/06\/piikkilanka-aita2-1024x768.jpg\")