![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaupungit-ruotsin-suurvallan-itarajalla\/wp-content\/uploads\/sites\/209\/2024\/04\/Nayttokuva-2024-04-05-124406-1024x444.png\")
<\/figure>\n\n\n\n T\u00e4llaiselta n\u00e4yttiv\u00e4t mikrofilmeist\u00e4 kuvatut p\u00f6yt\u00e4kirjat!<\/em><\/p>\n\n\n\n Omat kommervenkkinsa siin\u00e4kin hommassa oli. Alun perin litteroin p\u00f6yt\u00e4kirjoja sangen viheli\u00e4isist\u00e4 mikrofilmien kuvista digitoiduista mustavalkoisista digiarkiston p\u00f6yt\u00e4kirja-aukeamista. Vaikka olen lukenut noita mikrofilmej\u00e4 jo 1980-luvn lopulta l\u00e4htien, ne ovat edelleen ongelmallisia. Mustavalkoisissa, mikrofilmille tallennetuissa eik\u00e4 erityisen tarkalla optiikalla kuvatuissa asiakirjojen aukeamissa teksti on paikoin \u201dpalanut puhki.\u201d Kyn\u00e4nj\u00e4lki oli joskus paperissa olevan kosteusj\u00e4ljen tai paperin toiselta puolelta l\u00e4pi kuultavan tekstin aiheuttaman mustan sutun tai muun lian peitossa. Joskus piti vain intuitiolla ja kokemuksella tuon ajan kielest\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4 asiakirjassa luki. V\u00e4lill\u00e4 oli mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, oliko kuvassa n\u00e4kyv\u00e4 tahra iin piste vai kenties 350 vuotta vanha k\u00e4rp\u00e4sen paska tai muu roiske. Se, kummasta oli kyse, saattoi vaikuttaa suuresti siihen, mik\u00e4 sana kirjaimista muodostui.<\/p>\n\n\n\n Kansallisarkisto on nyt, tekem\u00e4ni mikrofilmeist\u00e4 digitoiduista kuvista tekem\u00e4ni litterointity\u00f6n j\u00e4lkeen, kuvannut suuren joukon asiakirjoja, my\u00f6s tutkimiemme kaupunkien raastuvanoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat, uudelleen alkuper\u00e4isist\u00e4 asiakirjoista ja viel\u00e4p\u00e4 v\u00e4rillisin\u00e4 kuvina. N\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t nyt Astiasta. Niist\u00e4 asiakirjojen lukeminen on l\u00e4hes lasten leikki\u00e4: kyn\u00e4n j\u00e4lki on el\u00e4v\u00e4 ja se n\u00e4kyy my\u00f6s homeiden ja muiden suttujen alta. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuoksi oli syyt\u00e4 tarkastaa vanhat litterointini uusien kuvien avulla. Kaikki mikrofilmikuvien \u201dk\u00e4rp\u00e4senpaskat\u201d selvisiv\u00e4tkin n\u00e4in joko iin pisteiksi tai sitten vanhoiksi tahroiksi. Asiasis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta mit\u00e4\u00e4n olennaista vikaa ei litteroinneista l\u00f6ytynyt, mutta toki \u201dsupermallin\u201d koulutusaineistossa kaikkien kirjaimien olisi oltava oikein, jotta algoritmi my\u00f6s oppisi \u201dlukemaan\u201d teksti\u00e4 mahdollisimman oikein.<\/p>\n\n\n\n Kansallisarkiston tekem\u00e4t uudet kuvaukset ja digitoinnit ovat jo varsin mukavia luettavia!<\/em><\/p>\n\n\n\n Yksi aika iso kysymys olivat lyhenteet ja muutamat muut 1600-luvun kirjoitustavalle ominaiset \u201dmaneerit\u201d. Lyhenteet, kuten vaikkapa leivisk\u00e4\u00e4 (painomitta) tarkoittava \u201dh\u00e4kkyr\u00e4,\u201d oli korvattava j\u00e4rkeen k\u00e4yv\u00e4ll\u00e4 kirjainyhdistelm\u00e4ll\u00e4. Aiemmissa opetusaineistoissa oli omaksuttu tapa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta kahden per\u00e4tt\u00e4isen m-kirjaimen merkitseminen kirjaimen yl\u00e4puolella olevalla viivalla, jolloin sana kirjoitettiin yhdell\u00e4 m-kirjaimella (esim. litteroinnissa sana sama, p.o. samma). T\u00e4st\u00e4 purnasin, koska m ja sen yl\u00e4puolella oleva viiva on ajalle ominainen tapa kirjoittaa \u201dmm\u201d. Mutta koska n\u00e4in oli muussa aineistossa menetelty, oli opetusaineiston yhten\u00e4isyyden vuoksi minun siivottava litteroinnistani nuo viivalla merkityt ja avaamani \u201dtupla\u00e4mm\u00e4t\u201d pois.<\/p>\n\n\n\n Monta muutakin pulmaa tuli eteen, mutta uskoakseni ne tuli kaikki ratkaistua tyydytt\u00e4v\u00e4sti. Lopputuloksena oli yli 100 000 sanaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 \u201dsupermallin\u201d opetusaineistoon, jonka viimeisen osuuden sain l\u00e4hetetty\u00e4 siis juuri Kansallisarkistoon Sannalle ja Ilkalle. He voivat hieman my\u00f6hemmin t\u00e4ll\u00e4 alustalla avata lis\u00e4\u00e4 \u201dsupermalliaan\u201d ja sen opettamista lukemaan vanhoja k\u00e4sialoja.<\/p>\n\n\n\n Kimmo K<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen varsinainen postaus t\u00e4lle blogialustalle! Hankkeemme ideana on tutkia Ruotsin valtakunnan it\u00e4rajalla 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla sijainneiden viiden kaupungin eli Nevanlinnan, K\u00e4kisalmen, Sortavalan, Brahean ja Kajaanin kaupallisia ja sosiaalisia verkostoja. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 l\u00e4hdeaineistona ovat raastuvanoikeuksien p\u00f6yt\u00e4kirjat, joiden k\u00e4sittelemien tapausten kuvausten perusteella pyrit\u00e4\u00e4n porautumaan t\u00e4h\u00e4n tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin ei kirjattu tietoja kaupallisista tai sosiaalisista verkostoista systemaattisesti, vaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":675,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[32,29],"class_list":["post-423","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-htr","tag-transkribus"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaupungit-ruotsin-suurvallan-itarajalla\/wp-content\/uploads\/sites\/209\/2024\/04\/Nayttokuva-2024-04-05-124242-1024x438.png\")
<\/figure>\n\n\n\n