Olga: <\/strong>Joka ruavon alottamini vuatiu \u00e4ij\u00e4lti miettimist\u00e4: pit\u00e4y hyv\u00e4se\u0161ti planuija, mit\u00e4 on ruattava etukynteh ta mimmoset ne ollah en\u0161i\u0161ijaset tarpehet. Lyhy\u00f6\u0161\u0161\u00e4 aja\u0161\u0161a olemma pi\u00e4\u0161\u0161yn hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4iseh vauhtih ta ruatuas\u2019s\u2019a hivoutuu ni yhtehini ruatopluani. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n \u0161ana\u0161toruato ei ole meij\u00e4n kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6t\u00e4, \u0161ent\u00e4h lyhy\u010d\u010d\u00e4ise\u0161\u0161\u00e4 kotvase\u0161\u0161a on valittava ta pi\u00e4tett\u00e4v\u00e4 min k\u00e4ytt\u00f6alan \u0161anua tarvittais juuri nyt. Miu\u0161ta pi\u00e4tavottehena on \u0161uattua t\u00e4m\u00e4 kielitieto, n\u00e4m\u00e4 \u0161anat ihmisill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6h. Ta \u0161e ei ole totta\u0161e kepie ruattava.<\/p>\n Katerina: <\/strong>Kaikki se ruado, mi sanastoloin luajindah liittyy, ei n\u00e4vy kielenpagizijoilla. Uuvet sanat tullah sanakniigah, opassusmaterijualoih da kielenpagizijoin k\u00e4ytt\u00f6h. Sanassot pid\u00e4y luadie tiijollizeh tabah da tarkkazeh. Toi\u010d\u010di tarkembah pid\u00e4y duumaija da tutkie eri sanavarianttoi. Kaikki se viey oman aijan.<\/p>\n Hyvin kaikkiedah on m\u00e4nnyn t\u00e4m\u00e4 ruado, hos lyhy\u00f6ss\u00e4 aijassa olemma luadin kaiken. My\u00f6 sanastojoukon j\u00e4zenet voimma paissa kesken\u00e4h kaikesta ruadoh liittyj\u00e4st\u00e4 \u2013 tiett\u00e4v\u00e4ne aivin karjalaksi. Toizien tugi kevend\u00e4y ruaduo. Sanastoloin k\u00e4ytt\u00e4jien ty\u00f6nnetyt passibotgi aivin l\u00e4mmitet\u00e4h mield\u00e4. Niist\u00e4 n\u00e4gyy, jotta mi\u00e4n ruavolla on suuri merki\u010dys da mi\u00e4n luajitut sanassot ollah ylen tarbehellizet.<\/p>\n Natalia: <\/strong>Olemmo jullannuh sanastuo eri murdehil, ga emmo ainos samastu joga murdehel. Voizimmo t\u00e4s avata, mind\u00e4h olemmo luadinuh nenga.<\/p>\n Katerina: <\/strong>Mi\u00e4n kirjakielien kehit\u00e4nd\u00e4 on eri vaihieloissa, da meil\u00e4 on pid\u00e4n duumaija eri murdehien tarbehie. Toizie kirjakielie on kehitetty pitemb\u00e4h da livvinkarjalaksi ezimerkiksi on ki\u00e4nnetty uudizie, mi on kehitt\u00e4n sen uutta sanastuo. Suvikarjalan kirjakielen kehit\u00e4nd\u00e4 on vasta allussa. T\u00e4ss\u00e4 vaihiessa on pid\u00e4n luadie ihan perussanastoloi da duumaija, mid\u00e4 juuri nyt ristikanzat tarvitah. Vasta siid\u00e4 on parembi iell\u00e4h kehitti\u00e4 sanastoloi da luadie niist\u00e4 yksityiskohtazemmat.<\/p>\n Olga: <\/strong>Karjalan kielen murtehilla ta niijen kirjakielill\u00e4 on eri tarpehet. Livvinkarjalak\u0161i ki\u00e4nnet\u00e4h Yle uutisie ta t\u00e4mm\u00f6ni ruato joka net\u00e4li tuottau uutta \u0161anua ta n\u00e4in kieli luonnon tapah kehittyyki. Ka vot vienankarjalaisilla pit\u00e4is \u0161uaha \u0161uomi\u2013vienankarjala\u2013\u0161uomi-\u0161anakirja ta \u0161ana\u0161toty\u00f6t\u00e4 on ruattava \u0161en eteh. Opa\u0161tujat ta opa\u0161tajat jouvutah k\u00e4r\u0161im\u00e4h kielenopa\u0161\u0161uk\u0161en vaikevutta ilmain \u0161anakirjua. Peru\u0161\u0161ana\u0161to olis hyv\u00e4 \u0161uaha j\u00e4rje\u0161\u0161yk\u0161eh ta \u0161iih tovemma\u0161tah oltais hyv\u00e4n\u00e4 lis\u00e4yk\u0161en\u00e4 uuvvet ta ajankohtaset \u0161anat, mit kuva\u0161\u0161ettais \u0161it\u00e4 arkielo\u0161ta, mit\u00e4 nyt rahva\u0161 elet\u00e4h.<\/p>\n Natalia:<\/strong> Olga, sin\u00e4 pagizet oman poijanke karjalakse. Meij\u00e4n sanastojoukos juuri sin\u00e4 olet luadinuh lapsenkielen da lapsile paistavan kielen sanastoluvettelon da kazvatannuh sen virkehil. Kuibo on vaikutannuh kois paistavu kieli sih julgavoh? K\u00e4yt\u00e4tgo samastu sanastuo poijanke paistes?<\/p>\n Olga:<\/strong> Oma\u0161ta perehe\u0161t\u00e4 \u0161uatu kokemu\u0161 tiety\u0161ti auttau \u0161ek\u00e4 juohattau, mist\u00e4 \u0161anoista ta kielitilantehista on \u0161uuri puuteh. Lap\u0161en ka\u0161vamisen mukah ka\u0161vetah ni kielitarpehet. Jokap\u00e4iv\u00e4se\u0161t\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6\u0161t\u00e4 olen hok\u0161annun, jotta kaikista t\u00e4rkient\u00e4 ta vaikientaki on pisy\u00f6 v\u00e4hemmist\u00f6kiele\u0161\u0161\u00e4, olla \u0161olahtamatta valtakieleh. Ta ei h\u00e4ty\u00e4, kun et tiet\u00e4ne kuin \u0161e tahi t\u00e4m\u00e4 \u0161ana tulou karjalak\u0161i, kuin vain pisynet paistavan kielen rakentehissa, a \u0161anat ne i\u010de\u0161t\u00e4hki ki\u00e4nnyt\u00e4h ta \u0161ynnyt\u00e4h ajan mukah. Pit\u00e4is vain rohkie\u0161ti ruveta pakajamah. \u0160iih mainittavah lap\u0161en\u0161ana\u0161toh olenki \u00e4ij\u00e4n lis\u00e4nnyn virkkehie, kumpasie ihan pakina\u0161ta olen poimin. T\u00e4t\u00e4 lap\u0161iperehen \u0161ana\u0161ton tukkuh kery\u00e4mist\u00e4 ta luatimista olis meininki jatkua.<\/p>\n Natalia: <\/strong>Katerina, sin\u00e4 i\u010de olet ehoitannuh suvikarjalakse jullattavakse yhtehiskunnallistu sanastuo. Mind\u00e4h valli\u010dit enzim\u00e4zikse juuri sen?<\/p>\n Katerina: <\/strong>Ristikanzoilla joga p\u00e4ivi\u00e4 on tarvis paissa yhtehiskunnallizista dieloloista. Yhtehiskunnallista sanastuo vain ei ollun luajittuna suvikarjalaksi, eig\u00f6 ni kielenpagizijat tiijetty, mimmozie uuzie libo vanhoigi yhtehiskundah liittyjie sanoi pid\u00e4is k\u00e4ytti\u00e4. Sent\u00e4h valli\u010din enzim\u00e4zeksi juuri yhtehiskunnallizen sanasson.<\/p>\n Olen vasta suanun valmeheksi lapsienkniigan, kumbaista tiett\u00e4v\u00e4ne vessel\u00e4 oli luadie, ga sen j\u00e4lgeh miula hyvin p\u00e4di tarttuo t\u00e4h ihan toizenmoizeh dieloh.<\/p>\n Natalia:<\/strong> Sanastojoukos vuotetah dai suajah abuu sanoin luajindas, sanan valli\u010dendas sego kielentarkistukses. Rahvas tahtotah suaja en\u00e4mb\u00e4n tieduo kieles da sen sanastos, da sanastojoukko mostu tieduo andau. Mid\u00e4 uuttu ty\u00f6 i\u010de oletto tiijustannuh sanastoruaduo ruadajes?<\/p>\n Olga: <\/strong>Kielen kera ruatuas\u2019s\u2019a kaiken aikua opa\u0161tuu mit\u00e4nih uutta ta tiiju\u0161telomista ka\u010do riitt\u00e4y. \u0160ana\u0161tojoukon yhtehisiss\u00e4 ker\u00e4hm\u00f6iss\u00e4, kumpasie my\u00f6 piemm\u00e4 karjalan kielell\u00e4, kaiki\u010d\u010di ihualen meij\u00e4n kielen kaunehuk\u0161ie. Olen tua\u0161 kerranki tokatin, jotta kun ollou \u0161uurta tiijonhimuo, ni poikkoh opa\u0161\u0161ut malttamah karjalan eri murtehie. \u0160ana\u0161toruavo\u0161\u0161a eri murtehien maltto \u00e4ij\u00e4lti auttau.<\/p>\n Katerina: <\/strong>Mi\u00e4n sanastojoukossa ollah kaikkien murdehien evustajat. Mi\u00e4n joukon kerahmoloissa da viestil\u00f6iss\u00e4 alalleh tulou vastah mid\u00e4gi uutta piend\u00e4 toizih murdehih liittyji\u00e4 tieduo. Toi\u010d\u010di sanoi e\u010d\u010diess\u00e4 l\u00f6yv\u00e4tgi ihan muuda mield\u00e4kiinitt\u00e4ji\u00e4 tieduo.<\/p>\n Natalia:<\/strong> Iivananp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lles sanastojoukko pid\u00e4y omas ruavos v\u00e4liaijan. Jatkuugo elokuul sanastoruado endizeh luaduh vai tulougo sih mid\u00e4 muutostu?<\/p>\n Katerina:<\/strong> Sygyzyll\u00e4 julguamma endizeh tabah aijankohtazie sanoi da sanastoloi seg\u00f6 uutta sanastuo. Olemma ruadan kogo kevi\u00e4n da julguamma er\u00e4hie kevi\u00e4n ruavon tuloksie sygyzyll\u00e4. Tiett\u00e4v\u00e4ne kaiken aigua kehit\u00e4mm\u00e4 t\u00e4d\u00e4 mi\u00e4n vasta allussa olijua ruaduo.<\/p>\n Olga: <\/strong>Himottais luatie \u0161emmoistaki \u0161ana\u0161toruatuo, mi olis opa\u0161tujalla tai opa\u0161tajalla apuh. Olis hyv\u00e4 luatie kaikenmoista \u0161anaharjotu\u0161ta, vuoropakinua, lyhy\u010d\u010d\u00e4ist\u00e4 tekstie, mit pa\u0161\u0161attais kielenopa\u0161\u0161u\u0161materijaliksi. T\u00e4m\u00e4 ajatu\u0161 on jo pit\u00e4n aikua py\u00f6rin miele\u0161\u0161\u00e4 ta \u0161iit\u00e4 on ollun pakinua \u0161ana\u0161tojoukon j\u00e4lkimm\u00e4ise\u0161\u0161\u00e4 ker\u00e4hm\u00f6\u0161\u0161\u00e4ki.<\/p>\n Kuva: Heini Karjalainen<\/p>\n Karjalan kielen elvytysprojektu pandih rattahile P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos t\u00e4m\u00e4n vuvven tuhukuul. Projektan hantuzis ottihes ruadoh karjalaine sanastojoukko, kuduah kuulutah vienankarjalaine Olga Karlova, suvikarjalaine Katerina Paalamo da livvinkarjalaine Natalia Giloeva. Iivananp\u00e4ivi\u00e4 vaste hy\u00f6 paistah t\u00e4s jo luajittuh sanastoruadoh n\u00e4h da ka\u010dotah, kui voidas sid\u00e4 kehitti\u00e4 ielleh. Natalia: Karjalan elvytysprojektan sanastojoukko on ruadanuh kevi\u00e4s algajen ravieh. Er\u00e4h\u00e4s kuus […]<\/p>\n","protected":false},"author":418,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[46,20],"class_list":["post-792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-elvytyshankkeen-toiminta-ja-kuulumiset","tag-sanastot"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"Natalia](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2021\/06\/sanastojoukko-300x180.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"