{"id":8384,"date":"2023-01-04T14:21:07","date_gmt":"2023-01-04T12:21:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?page_id=8384"},"modified":"2023-07-04T16:59:43","modified_gmt":"2023-07-04T13:59:43","slug":"vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/","title":{"rendered":"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran…"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 \u0161ivulla voipi lukie tekstij\u00e4, kumpaset on kirjutettu vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161illa 2022. Kur\u0161\u0161in lopuk\u0161i opa\u0161taja Olga Karlova tari\u010d\u010di luajittavak\u0161i ainehkirjutu\u0161ta, min teemak\u0161i vois p\u00e4tie M\u00e4nin mie kerran<\/em>…\u00a0 Kunne opa\u0161tujat on k\u00e4yty ta mit\u00e4 on n\u00e4hty? Lukekkua vienankarjalak\u0161i, olkua hyv\u00e4t!<\/p>\n

 <\/p>\n

Heidi Gilhooly<\/strong><\/h2>\n

Karjalan kielen kur\u0161\u0161iloilla<\/strong><\/h2>\n

Mie en nikon\u0161a ole k\u00e4ynyn Vienan Karjalah. Niise miun muamo ei ollun k\u00e4ynyn \u0161iel\u00e4, ka h\u00e4nen muamo ta tuatto oltih vienankarjalaisie.<\/p>\n

Muamo tuatto, miun ukko, ta h\u00e4nen heimolaiset elettih Kokko\u0161almen kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Kiestinkiss\u00e4. Miun \u00e4mm\u00f6n pereh elettih Pistoj\u00e4rven kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0160uvanno\u0161\u0161a.<\/p>\n

\"Kokkosalmi.

Kokko\u0161almi, Vienan Karjala, 2011. Kuva: Olga Karlova<\/p><\/div>\n

Lap\u0161ena mie en tiet\u00e4n \u00e4ijy\u00e4 miun muamon perehe\u0161t\u00e4. Mie olin kuullun, jotta ukko ta \u00e4mm\u00f6 tultih kolmen lap\u0161en, kahen pojan ta pikkaraisen tyt\u00f6n kera pakolaisina \u0160uomeh vuotena 1922. \u0160uome\u0161\u0161a hy\u00f6 suatih viel\u00e4 nell\u00e4 la\u0161ta, miun muamo oli kolme\u0161ta \u010diko\u0161ta nuorin ta h\u00e4nell\u00e4 oli nuorempi veikko.<\/p>\n

Miun muamo ei paissun \u00e4ijy\u00e4 h\u00e4nen lap\u0161uo\u0161ta. Mie smietin, jotta el\u00e4m\u00e4 oli ollun vaikie, kon\u0161a hi\u00e4n oli lap\u0161i. Hi\u00e4n l\u00e4siyty ta oli pois koista ta perehe\u0161t\u00e4.\u00a0 Yksi veikko kuoli \u0161ova\u0161\u0161a, toini m\u00e4ni Ruo\u010d\u010dih.<\/p>\n

Kon\u0161a muamo m\u00e4ni tuonilmasih, mie ta miun \u0161eukku pakasima meij\u00e4n perehe\u0161t\u00e4. \u0160iit\u00e4 mie l\u00f6ysin karjalan kielen loittokur\u0161\u0161in.<\/p>\n

\u201cL\u00e4kk\u00e4 kur\u0161\u0161illa,\u201d mie \u0161anoin miun \u0161eukulla. \u201cAlamma opa\u0161tuo karjalan kielt\u00e4. Tulethan \u0161ie?\u201d<\/p>\n

\u201cMie tulen,\u201d hi\u00e4n \u0161ano.<\/p>\n

Miun \u0161eukku el\u00e4y Turu\u0161\u0161a, ka mie el\u00e4n Enklannissa, vot loittokur\u0161\u0161i oli hyv\u00e4 meil\u00e4.<\/p>\n

Viime vuotena my\u00f6 opa\u0161tuma Kalliolan kur\u0161\u0161iloilla. \u0160iit\u00e4 kevy\u00e4ll\u00e4 mie va\u0161tain pakinakur\u0161\u0161illa mi\u00e4n heimolaisie, ket elet\u00e4h Oulu\u0161\u0161a! Miula on Oulu\u0161\u0161a niise \u0161eukku, ket\u00e4 mie en nikon\u0161a ole n\u00e4hnyn. Nyt my\u00f6 ty\u00f6nn\u00e4mm\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 po\u0161tie. Mie matkuan miun turkulaisen \u0161eukun kera Ouluh ensi ke\u0161\u00e4n\u00e4, tiiju\u0161tamah meij\u00e4n \u0161eukkuo.<\/p>\n

M\u00e4nn\u00e4 \u0161yky\u0161y\u0161t\u00e4 mie olen ollun P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan kur\u0161\u0161iloilla loitto-opa\u0161\u0161uk\u0161e\u0161\u0161a. Mie varasin, kun mie en ole nuori opa\u0161tuja. Ka kaikki on m\u00e4nnyn hyvin, miun opa\u0161taja on tolkuka\u0161.<\/p>\n

Mie olen opa\u0161tun \u00e4ij\u00e4n. Milma nakratti, kon\u0161a mie kuulin jotta Karjala\u0161\u0161a annetah n\u2019okkua. Kon\u0161a mie olin lap\u0161i mie rikeneh \u0161anoin miun veikolla tahi \u010dikolla: \u201cVaihtakka n\u2019okkua.\u201d \u0160iit\u00e4 my\u00f6 hieroma n\u2019okkiena. Mie en tiet\u00e4n, jotta t\u00e4m\u00e4 oli karjalaini tapa! Niise kun mie ta miun pereh olima Uuvve\u0161\u0161a Selannissa kuulima, jotta maori rahva\u0161 painetah n\u2019okkua kak\u0161i kertua, t\u00e4m\u00e4 on heij\u00e4n tervehtimistapa, mit\u00e4 ku\u010dutah nimell\u00e4 \u201choni\u201d.<\/p>\n

Mie ta miun\u00a0 \u0161eukku olisima matannun Vienan Karjalah m\u00e4nn\u00e4 ke\u0161\u00e4n\u00e4, ka tuli \u0161ota. Nyt my\u00f6 k\u00e4ymm\u00e4 kur\u0161\u0161iloilla ta opa\u0161\u0161umma meij\u00e4n heimolaisien kielt\u00e4. Mie tahtosin viel\u00e4 pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Vienan Karjalah, Kiestinkih ta Pistoj\u00e4rvell\u00e4. Mie tahon paissa miun heimolaisien kera meij\u00e4n omalla kielell\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mari Rajamaa<\/strong><\/h2>\n

Miula t\u00e4rkie matka
\n<\/strong><\/h2>\n

Ke\u0161\u00e4ll\u00e4 1993 matkasin en\u0161imm\u00e4ist\u00e4 kertua Vienan Karjalah. L\u00e4ksim\u00e4 bu\u0161\u0161imatalla Oulu\u0161ta. Miun muamoni oli matanvet\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Matkasima Kuhmon Vartiuk\u0161en rajanylity\u0161paikan kautti Ko\u0161tamuk\u0161eh, miss\u00e4 vaihtoma markkoja rupliksi ta murkinoi\u010d\u010dima \u0161inise\u0161\u0161\u00e4 restoranissa, kumpani oli luajittu akvariumin n\u00e4k\u00f6sek\u0161i. Muissan \u0161uomelaisien luatimat kerro\u0161talot, kumpasie karjalaiset tyk\u00e4ttih \u00e4ij\u00e4 ta tien viere\u0161\u0161\u00e4 kulkijat \u0161uuret kua\u0161uputket.<\/p>\n

Ko\u0161tamuk\u0161e\u0161ta jatkoma matkua Vuokkiniemeh. Tiet oltih ylen paha\u0161\u0161a kunno\u0161\u0161a. \u0160illat oltih puiset ta vanhat. Meij\u00e4n piti rikeneh nou\u0161\u0161a poike\u0161 bu\u0161\u0161in kyyvvist\u00e4, \u0161ent\u00e4h jotta bu\u0161\u0161i pi\u00e4sis \u0161iltojen ta tiell\u00e4 olijien kuoppien yli\u010d\u010di. Vuokkinieme\u0161\u0161\u00e4 pisyttim\u00e4 lyhy\u00f6n aikua. Ka\u010d\u010doma vanhoja taloja ta tapasima Vuokkiniemen el\u00e4jie. Muissan Olgan \u0161ielt\u00e4!<\/p>\n

Vuokkinieme\u0161t\u00e4 matkasima Kiskis-kukkulojen kautti Uhtuolla ili Kalevalah, miss\u00e4 olima heimolaisien luona ativoissa. N\u00e4keytym\u00e4 \u00e4mm\u00f6n Jenni-\u0161eukun ta h\u00e4nen perehen kera. Jenni tari\u010d\u010di meil\u00e4 \u010d\u00e4ijy\u00f6 hauvotun maijon keralla. Oi, \u0161e oli makieta! Niise k\u00e4vim\u00e4 \u0161uure\u0161\u0161a puise\u0161\u0161a talo\u0161\u0161a Vienan viesti -lehen toimituk\u0161e\u0161\u0161a kostissa ta Uhtuon karjalaisien pit\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 pruasnieka\u0161\u0161a.<\/p>\n

Uhtuolta ajoma viel\u00e4 Kiestinkih, miss\u00e4 olima Kiestinkin karjalaisien luona ativoissa. Hilma ta Arvo pijettih meit\u00e4 hyv\u00e4\u0161e\u0161ti! \u0160\u00f6im\u00e4 \u00e4ij\u00e4n kalua, mit\u00e4 Igor-poika kala\u0161ti verkkoloilla j\u00e4rve\u0161t\u00e4. K\u00e4vim\u00e4 kylyh ta ajoma mouttorivenehell\u00e4 Tuoppaj\u00e4rvell\u00e4. Kiestinkin el\u00e4j\u00e4t tarittih meil\u00e4 iell\u00e4h oikie karjalaini pruasniekka! Mie \u0161uvai\u010den Kiestinkih kyly\u00e4. \u0160uren vain \u0161it\u00e4, kun kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ei ole ruatuo ta nuorien pit\u00e4y muuttuo poike\u0161.<\/p>\n

\"Kirkko.

Kirikk\u00f6 Kiestinkiss\u00e4, 2011. Kuva: Olga Karlova<\/p><\/div>\n

Kotimatka kulki Kokko\u0161almen, Pi\u00e4j\u00e4rven ta miun Jenni-\u00e4mm\u00f6n ta Janne-ukon vanhan kotikyl\u00e4n, Pistoj\u00e4rven \u0160uvannon kyl\u00e4n kautti Kuu\u0161amoh. \u0160uvanto on ylen kaunis kyl\u00e4 Pistojove\u0161\u0161a olijan \u0161uuren \u0161uvannon kohalla. Murkinoi\u010d\u010dima Ville Rohkimaisen \u0161eukun da\u010dan piha\u0161\u0161a ta ka\u010d\u010delima kaunista maiselmua. Ville starinoi\u010d\u010di \u0160uvannon taloloista ta niijen el\u00e4jist\u00e4. Mie onnakko v\u00e4h\u00e4n itinki. Katti-\u00e4mm\u00f6n vanha\u0161\u0161a kotikyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 N\u00e4rhil\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ili Kiima\u0161vuaran kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 emm\u00e4 \u0161uattan pietty\u00e4, sent\u00e4h kun \u0161e on rajavy\u00f6hykkehell\u00e4, eik\u00e4 meil\u00e4 ollun lupie.<\/p>\n

Kuu\u0161amon \u0160uoper\u00e4n rajanylity\u0161paikalla kaikki meij\u00e4n laukut piti avata ta n\u00e4ytty\u00e4, mit\u00e4 tavarua niiss\u00e4 on. Hos meit\u00e4 nakratti, kun Viljon lauku\u0161\u0161a oli \u00e4ij\u00e4n vanhua puista lautua h\u00e4nen tuattoh kotitalo\u0161ta. Rajamie\u0161 ei nakran vain puisti pi\u00e4t\u00e4h. \u00c4lvisk\u00f6n\u00e4k\u00f6 mahto meit\u00e4 pity\u00e4!<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4rkie matka miula. Mie tun\u0161in, jotta rajan takana el\u00e4j\u00e4t karjalaiset ollah miun heimolaiset. Vanhat kotikyl\u00e4t \u0161uatih miut \u0161urullisek\u0161i. Aika oli py\u0161\u00e4htyn ta m\u00e4nim\u00e4 aja\u0161\u0161a kymmenie vuo\u0161ie takaperin.<\/p>\n

\"Vienan

Vienan matalla Pistoj\u00e4rven \u0160uvannon kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 1993. Keitt\u00e4j\u00e4t ruavo\u0161\u0161a. Kuva: Kerttu Nurmelan kotiarhiiva.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kerttu Nurmela<\/strong><\/h2>\n

”Kyll\u00e4 mie kotini muissan”
\n<\/strong><\/h2>\n

Mie olen k\u00e4ynyn Vienah en\u00e4mpi viitt\u00e4toista kertua. Mie \u0161uva\u010den Vienua, \u0161en el\u00e4jie, j\u00e4rvij\u00e4, vuaroja ta tiety\u0161ti kylie. No, ho\u0161 \u0160uome\u0161\u0161a on kaikkie n\u00e4it\u00e4, niin ne ei tunnuta miun miele\u0161\u0161\u00e4 \u0161amalta kuin Viena\u0161\u0161a. Mie smietin, ollouko \u0161yy t\u00e4h tuntoh \u0161e, jotta meij\u00e4n muamon heimokunta on el\u00e4n \u0161iel\u00e4 \u0161atoja vuosija. Kon\u0161a mie matkasin bu\u0161\u0161illa tahi autolla Vienan teit\u00e4 pitin, mie rikeneh tuumai\u010din i\u010dek\u0161eni, lien\u00f6yk\u00f6 meij\u00e4n ukko ajan pororaitoloilla \u0161amua tiet\u00e4 tahi \u00e4mm\u00f6 poimin marjua tien viere\u0161\u0161\u00e4 olija\u0161\u0161a me\u010d\u00e4\u0161\u0161\u00e4. \u0160illoin hy\u00f6 ei olis u\u0161ottu, jotta er\u00e4h\u00e4n\u00e4 pi\u00e4n\u00e4 hy\u00f6 j\u00e4tett\u00e4is oman kotimuan eik\u00e4 nikon\u0161a my\u00f6\u0161\u0161ytt\u00e4is j\u00e4lell\u00e4h.<\/p>\n

Ke\u0161\u00e4ll\u00e4 1994 mie muanittelin muamuoni l\u00e4ht\u00f6m\u00e4h Pistoj\u00e4rvell\u00e4 olijah kotikyl\u00e4h, mist\u00e4 h\u00e4nen pereh oli puannun \u0161ei\u010d\u010demenkymment\u00e4 vuotta takaperin. Muamo iha\u0161tu ta tahto l\u00e4htie \u0161ent\u00e4h kun hi\u00e4n kuuli, jotta my\u00f6 \u0161aisima n\u00e4h\u00e4 niise h\u00e4nen \u0161eukkuja ta muita heimolaisie, kumpaset elet\u00e4h Ruo\u010dissa. Ka vot, muutoman net\u00e4lin per\u00e4\u0161t\u00e4 my\u00f6 \u2013 muamo, mie ta miun vel\u2019l\u2019en poika istuma ruo\u010d\u010dilaise\u0161\u0161a autobu\u0161\u0161issa matkuama\u0161\u0161a Vienua kohti.<\/p>\n

Kon\u0161a autobu\u0161\u0161i viimein pietty t\u00e4h monen matkuajan kotikyl\u00e4h, nou\u0161tih rahva\u0161 hil\u2019l\u2019akkaiseh poike\u0161 bu\u0161\u0161ista. Hy\u00f6, ket oli eletty t\u00e4ll\u00e4 kaunehella vuaralla j\u00e4rven viere\u0161\u0161\u00e4, tiijettih jotta kyl\u00e4 on tyhj\u00e4. Niken ei el\u00e4 ti\u00e4l\u00e4. Yht\u00e4n\u00e4 taluo ei \u0161eiso vuaran rintehill\u00e4.<\/p>\n

Er\u00e4\u0161 mie\u0161, kumpani oli l\u00e4hten pois \u0161ovan j\u00e4lkeh vuotena1944, rupesi juohattamah rahva\u0161ta:<\/p>\n

\u2013 Terveh teil\u00e4, tulkua terveh meij\u00e4n kotikyl\u00e4h! L\u00e4kk\u00e4 nyt jokahini e\u010d\u010dim\u00e4h teij\u00e4n omituisen kotitalon pohjua. Ka\u010d\u010dokkua tarkkah! Kolmen aikah ker\u00e4yvymm\u00e4 rannalla ta keit\u00e4mm\u00e4 \u010d\u00e4ijyt. Muistijahan ty\u00f6 ottua ev\u00e4h\u00e4t. Elky\u00e4 unohtakkua aikua!<\/p>\n

Muamo \u0161eiso kotvan hil\u2019l\u2019a\u0161eh term\u00e4n pi\u00e4ll\u00e4, \u0161iit\u00e4 rupei py\u00f6rim\u00e4h ta ka\u010d\u010delomah ymp\u00e4rill\u00e4h.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161eiso meij\u00e4n koti. Ka\u010do \u0161ie, tuo on kiukuan pohja. Mie ta \u0161eukkuni nousima peitokkali kiukuan pi\u00e4ll\u00e4 ta hypp\u00e4sim\u00e4 lattiella. Aikuhiset ei tyk\u00e4tty \u0161it\u00e4 hommua. \u00a0A muuta \u2013 tuola riihi, tuola aitta, talon kera va\u0161\u0161akkah li\u00e4v\u00e4, ojan varrella kyly\u2026<\/p>\n

\u2013 No, \u0161ieh\u00e4n muissat kaiken mainivo\u0161ti, vaikka olit vain 4,5-vuotini, kon\u0161a ty\u00f6 l\u00e4ksij\u00e4 \u0160uomeh, kiitti Ruo\u010din \u0161eukku.<\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4h\u00e4n mie kotini muissan, \u0161ini kuni muutki as\u2019s\u2019at muissan, muhahti muamo.<\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rven rannalla juotih \u010d\u00e4ijy\u00f6, \u0161y\u00f6tih ev\u00e4hie, tuttavu\u0161\u0161uttih, nakrettih, itettih, ik\u00e4v\u00f6itih ta laulettih tuttavie lauluja nell\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4.<\/p>\n

\"Vienan

Vienan matalla Pistoj\u00e4rven \u0160uvanno\u0161\u0161a, 1993. Kuva: Kerttu Nurmelan kotiarhiiva\u0161ta.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen<\/strong><\/h2>\n

N\u00e4h\u00e4 miun \u00e4mm\u00f6n kotipaikka
\n<\/strong><\/h2>\n

\u0160e oli 2010-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ery\u00e4h\u00e4n\u00e4 ke\u0161\u00e4n\u00e4, kun mie k\u00e4vin en\u0161imm\u00e4isen ta t\u00e4h p\u00e4iv\u00e4h \u0161uaten ainuon kerran Viena\u0161\u0161a. Miun velli tahto viij\u00e4 mi\u00e4n muamon Anjan ka\u010d\u010domah omin \u0161ilmin, miss\u00e4 h\u00e4nen mamma oli nuorena nei\u010d\u010dysen\u00e4 el\u00e4n, a mieki pi\u00e4sin matkah. My\u00f6 ajoma \u0160uvi-\u0160uome\u0161ta autolla Kuhmoh, miss\u00e4 olima y\u00f6t\u00e4 leirialovehella. Kuhmon torilla on laukunkantajan pa\u010da\u0161, kumpasen ie\u0161\u0161\u00e4 muamo ta mie m\u00e4nim\u00e4 yhe\u0161\u0161\u00e4 kuvah, my\u00f6 vet olemma sum\u010dankantajan tyt\u00e4r ta tytt\u00e4rentyt\u00e4r. Miun Nikolai-ukkuo en ole nikon\u0161a n\u00e4hnyn, \u0161ent\u00e4h kun hi\u00e4n oli \u0161iirtyn tuonilmasih jo ammuin, ennein kuin mie \u0161ynnyin.<\/p>\n

Veny\u00e4h\u00e4n rajan takana my\u00f6 ajoma hil\u2019l\u2019akkaiseh me\u010d\u00e4n ke\u0161ell\u00e4 pahanp\u00e4iv\u00e4sie teit\u00e4 pitin. Mie kuvittelin, kuin miun \u00e4mm\u00f6 Maria oli 1920-luvun alu\u0161\u0161a k\u00e4vellyn me\u010d\u010dien halki \u0160uomen rajua kohti kantuan Kaisu-tyt\u00e4rt\u00e4h \u0161el\u00e4\u0161\u0161\u00e4 tuohirepu\u0161\u0161a. Tulima Jy\u0161kyj\u00e4rvell\u00e4, min kaunehu\u0161 iha\u0161\u0161utti milma \u0161uure\u0161ti: levie Kemijoki \u0161iltoneh, \u0161en rannalla riviss\u00e4 vanhat talot ta pitin joven rantua puiset venehet. Jy\u0161kyj\u00e4rvell\u00e4, loitompana kyl\u00e4\u0161t\u00e4, oli el\u00e4n i miun ukko, ta \u0161inne miun \u00e4mm\u00f6 oli m\u00e4nnyn miehol\u2019ah. I\u010de kyl\u00e4ll\u00e4 n\u00e4keytym\u00e4 et\u00e4h\u00e4isen heimolaisen, voit olla, miun muamon toisen \u0161eukun ta h\u00e4nen va\u0161tinehen kera, ka en tiij\u00e4 varmah. K\u00e4vim\u00e4 heil\u00e4 kostih ta \u0161\u00f6im\u00e4 Kemijove\u0161ta \u0161amana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pyyvvetty\u00f6 kalua.<\/p>\n

\"Vienan

Vienan Kemijovella \/ Kuva: Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen.<\/p><\/div>\n

Tiett\u00e4v\u00e4ini meit\u00e4 veti mahollisu\u0161 n\u00e4h\u00e4 miun \u00e4mm\u00f6n kotipaikka. Lap\u0161ena hi\u00e4n oli el\u00e4n entise\u0161\u0161\u00e4 \u0160uopa\u0161\u0161almen kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4, mit\u00e4 kohti l\u00e4ksim\u00e4 Jy\u0161kyj\u00e4rvelt\u00e4 venehell\u00e4 Kemijokie pitin Vienanmeren \u0161uuntah. Veneht\u00e4 ohjuali neroka\u0161 paikallini venehien luatija, ken on i \u0160uome\u0161\u0161a k\u00e4ynyn jakama\u0161\u0161a neruoh k\u00e4simuasteriloilla. Tuli ko\u0161ki va\u0161tah; hi\u00e4n komenti meij\u00e4t k\u00e4vel\u00f6m\u00e4h joven rantua my\u00f6ten, a i\u010de la\u0161ki ko\u0161en ilman pela\u0161\u0161u\u0161liivie. Jatkoma pitky\u00e4 matkua. Ke\u0161kijovella oli paikotellen \u0161uarie, kumpasista m\u00e4nim\u00e4 \u0161ivu\u010d\u010di. Loppujen lopulla mi\u00e4r\u00e4npi\u00e4 alko kuu\u0161\u0161ottua ie\u0161\u0161\u00e4p\u00e4in. Heimolaisilta olemma kuullun, jotta ti\u00e4l\u00e4 niemennen\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161eiso ennein perintehellini komie ru\u0161kie talo, miss\u00e4 pereh ta vierahat elettih kahe\u0161\u0161a kerrok\u0161e\u0161\u0161a, a \u0161iivatalla oli li\u00e4v\u00e4 talon toise\u0161\u0161a pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Heposella pi\u00e4si ajamah heiny\u00e4 \u0161iltua my\u00f6ten sarajah. Piha\u0161\u0161a oli lato, kumpase\u0161\u0161a puitih vil\u2019l\u2019at.<\/p>\n

\"Kemijoki.

Kemijoven kuohuja ko\u0161ki. Kuva: Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen.<\/p><\/div>\n

Lien\u00f6yk\u00f6 kyly ollun t\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ranna\u0161\u0161a, smietin, kun nousima venehe\u0161t\u00e4. Ruokolahek\u0161i hy\u00f6 \u0161it\u00e4 paikkua oli ku\u010duttu, ta \u0161iin\u00e4 viel\u00e4ki ka\u0161vo \u00e4ij\u00e4 ruokuo, kumpase\u0161ta l\u00e4pi kualoma rantah. Miun muamon a\u0161el oli poikkoi, kon\u0161a hi\u00e4n l\u00e4he\u0161ty oman mamman lap\u0161u\u0161ajan koin paikkoja. Mi\u00e4n \u0161ilmien ie\u0161\u0161\u00e4 avautu \u0161ilie \u010duurumuapelto, kumpasella ka\u0161vau hein\u00e4n lis\u00e4k\u0161i vain muutomie kukkie ta nuorie m\u00e4ntyj\u00e4. Aukien reuna\u0161ta alkau me\u010d\u010d\u00e4, miss\u00e4 on \u0161ekasin koivikkuo ta m\u00e4nnikky\u00f6. Mie kumma\u0161telin, mint\u00e4h aukie ei ole ka\u0161van umpeh, hoti \u0161iin\u00e4 ei ole \u0161eison rakennuk\u0161ie eik\u00e4 paikalla ole kulettu moneh kymmeneh vuoteh. Ihmehie on monenmoisie.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kai Peksujeff<\/strong><\/h2>\n

Miun en\u0161imatka Vienah<\/strong><\/h2>\n

En\u0161imm\u00e4ini kerta, kon\u0161a m\u00e4nin Vienah oli vuotena 2001. \u00c4ij\u00e4lti on aikua \u0161iit\u00e4 jo ehtin kuluo\u2026 A muissot \u0161iit\u00e4 elet\u00e4h viel\u00e4i miun \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4.<\/p>\n

Hoti olen monie kertoja \u0161iel\u00e4 k\u00e4ynyn \u0161en j\u00e4lkeh, oli \u0161e ylen erikohini tapahu\u0161. \u0160ain n\u00e4keyty\u00f6 \u0161en matan aikah ho\u0161 kuin monien heimolaisien kera \u2013 en ole yhell\u00e4 kertua tavannun ta voinun \u0161ep\u00e4yty\u00f6 nin monien uu\u0161ien karjalaisheimolaisien kera.<\/p>\n

Miula ei ollun varmua tietuo, onko miula korttierie perill\u00e4. Olin ty\u00f6nt\u00e4n kirjasen ta tiiju\u0161\u0161ellun majapaikkua \u00e4mm\u00f6n \u0161eukulta, Anni Ivanounalta, a en nikonsa \u0161uanun va\u0161tuuta. Ka kuitenki l\u00e4ksin matkah ta u\u0161oin, jotta miun kirjani oli m\u00e4nnyn perill\u00e4. Ka no! Oli m\u00e4nnyn ta Anni Ivanouna tuli miuta va\u0161tahottamah Vuokkiniemen kaupalla, kunne mi\u00e4n autobu\u0161\u0161i lopulta py\u0161\u00e4hty. \u0160iit\u00e4 \u0161ittein a\u0161tuma yhe\u0161\u0161\u00e4 Annin pikkaraisella pertill\u00e4, Hilman talolla. \u0160iel\u00e4 \u0161ain \u0161yyvv\u00e4, juuvva, muata. \u0160e talo oli l\u00e4\u0161\u0161\u00e4 kyl\u00e4n ryhjy\u00e4 ta \u0161iit\u00e4i oli hyv\u00e4 kierty\u00e4 ativoissa ymp\u00e4ri kyly\u00e4.<\/p>\n

\"Karjalaiset

Sis\u00e4ret Maikki Vatan\u2019i ta Anni Iivanantytt\u00f6 Prohorova vuotena 2001 Vuokkinieme\u0161\u0161\u00e4. Kuva: Kai Pek\u0161ujeff.<\/p><\/div>\n

Aikasempah olin tiet\u00e4n vain tuaton \u0160uome\u0161\u0161a el\u00e4j\u00e4t \u010dikot, vellet ta omat \u0161eukut, tuaton \u0161eukut ta muutomie heij\u00e4n lap\u0161ie, a nyt mie n\u00e4keyvyin ihain mahottoman \u0161uuren heimolaisjoukon kera. Vet \u0161en matan j\u00e4lkeh olen tiet\u00e4n en\u00e4mpi omie kolman\u0161ie, nell\u00e4n\u0161ie ta viijen\u0161ij\u00e4 \u0161eukkuja, a \u0160uome\u0161\u0161a el\u00e4jie toisie \u0161eukkujaki tiij\u00e4n vain tuaton puolelta, n\u00e4it\u00e4 karjalaisie heimolaisie.<\/p>\n

\"Vienan

Ontrosen talo, kumpase\u0161\u0161a miun tuaton pereh eli ennein kun hy\u00f6 my\u00f6\u0161\u0161yttih \u0160uomeh 1944. Kuva: Kai Pek\u0161ujeff.<\/p><\/div>\n

Toisien omien heimolaisien kera meist\u00e4 tuli ylen hyv\u00e4t tuttavat \u0161en matan aikah, ta olemma n\u00e4keytyn moni\u010d\u010di. Oikein hyv\u00e4t tuttavat meist\u00e4 \u0161ill\u00e4 reissulla tultih Annin, Maikin, Gen\u2019an, Gal\u2019an, Kol\u2019an ta Il\u2019l\u2019an kera.<\/p>\n

\u0160en matan tehto oli, jotta mie tahoin \u0161uaha en\u00e4mpi tietuo oman heimon elok\u0161e\u0161ta Karjala\u0161\u0161a, \u0161iit\u00e4h\u00e4n ylen v\u00e4h\u00e4n omat heimolaiset \u0160uome\u0161\u0161a oli paistu, ho\u0161 ni ollenkana. \u0160ent\u00e4h miula oli joka vuo\u0161i tahto pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Il\u2019l\u2019anp\u00e4iv\u00e4n pruasniekkah Vuokkiniemeh. \u0160iit\u00e4 \u0161ittein \u0161inne vain matkuamah!<\/p>\n

Ka viel\u00e4i oli en\u00e4mpi intuo niisi pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161yvemp\u00e4h tiij\u00e4nt\u00e4h alovehen istorija\u0161ta. Rupesima Vuokkiniemi-\u0161eura\u0161\u0161a luatimah kyl\u00e4n istorija\u0161ta kertojua kirjua, ka rotiutu \u201dTupenkolahuttajien mailla. Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan<\/em>\u201d. Ka \u0161e oli jykie ruato! Alottima \u0161en luajinnan vuuvven 2002 aikah kery\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarittavua rahua ta mie alotin niisi e\u010d\u010dim\u00e4h hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4isie kirjuttajie. A lopuk\u0161i kirjuttajat oltih kaikin ihain pervoit omilla alovehillah. \u0160e ruato \u0161uatih loppuh vuuvven 2006 lopulla ta tuiskukuu\u0161\u0161a 2007 kirja n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon \u2013 \u0161iit\u00e4 j\u00e4rje\u0161tim\u00e4 pikkaraisen julkuantaprua\u0161niekan kirjan kunnivok\u0161i. \u0160iih o\u0161allissuttih monet kirjuttajat, ta muutai ristikan\u0161ua. \u00c4ij\u00e4n rahva\u0161ta oli tullun kuuntelomah kirjaprojektista ta muutomien kirjuttajien pakinua omista aiheistah. \u0160e kirja kaikkineh oli tarkotettu olomah vuokkiniemil\u00e4isien hyv\u00e4k\u0161i, ta i on \u0161e \u0161it\u00e4 mou\u0161ot ollunki. Ka viel\u00e4i emm\u00e4 ole nikelt\u00e4 \u0161uanun koko Vienua k\u00e4sittelijy\u00e4 istorijakirjua, a t\u00e4m\u00e4 on \u0161amalla nin i Vienan istorijua luajemminki.<\/p>\n

\u0160emmoni starina tuli miun en\u0161imata\u0161ta Vienah.<\/p>\n

\"Sukulaiset

\u0160uome\u0161\u0161a el\u00e4j\u00e4t heimolaiset Tollonjoven kalmismualla 2001. Va\u0161emmalla tuaton \u0161eukku Teppo, h\u00e4nen tytt\u00e4ret ta mie (Kai) heij\u00e4n kera. Kuva: Kai Pek\u0161ujeffin perehalbomista.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Pekka Suutari<\/strong><\/h2>\n

Kentt\u00e4ruatokur\u0161\u0161i Viena\u0161\u0161a
\n<\/strong><\/h2>\n

M\u00e4nin mie kerran opa\u0161tujien kera Vienah, Jy\u0161kyj\u00e4rvell\u00e4. \u0160e oli vuotena 2003. Mie olin k\u00e4ynyn \u0161iel\u00e4 jo yhen kerran kolme vuotta aikasempah ta t\u00e4m\u00e4 kyl\u00e4 ylen miellytti milma, \u0161ek\u00e4 kaunehuoltah kuin niisi rahvahan puole\u0161ta. Koko ideja miula pimpahti mieleh kun olin Suomelais-ven\u00e4l\u00e4ise\u0161\u0161\u00e4 kulttuuriforumissa Joven\u0161uu\u0161\u0161a ta \u0161iel\u00e4 yhe\u0161\u0161\u00e4 ruatopaja\u0161\u0161a mie \u0161ain paissa Petroskoin valtijonkonservatorijon rehtorin kera. Kek\u0161in ehottua, voitaisko hy\u00f6 ty\u00f6nty\u00e4 heij\u00e4n opa\u0161tujat Jy\u0161kyj\u00e4rveh ta l\u00e4ksisim\u00e4 yhe\u0161\u0161\u00e4 \u0161inne kentt\u00e4ruatoh. Voisima net\u00e4lin verran taikka muutoman p\u00e4iv\u00e4n \u0161iel\u00e4 ruatua, tallentua lauluja ta pakautella rahva\u0161ta. V\u00e4h\u00e4n mie yll\u00e4tyinki kun kaikki \u0161uju \u0161iit\u00e4 l\u00e4htien kun ra\u0161vattu eik\u00e4 mit\u00e4n\u00e4 va\u0161\u0161u\u0161ta tullun eteh. Ta niin my\u00f6 l\u00e4ksim\u00e4ki Jy\u0161kyj\u00e4rveh \u0161yy\u0161kuun alu\u0161\u0161a.<\/p>\n

\"Jyskyj\u00e4rven

Jy\u0161kyj\u00e4rvi ke\u0161\u00e4ll\u00e4 2012<\/p><\/div>\n

Matkua my\u00f6 planirui\u010d\u010dima yhe\u0161\u0161\u00e4 kuhmolaisen Pekka Huttu-Hiltusen kera. El\u00e4sim\u00e4 taloloissa ta hi\u00e4n lupasi ielt\u00e4 k\u00e4sin tiiju\u0161tua pa\u0161\u0161uajua rahva\u0161ta meij\u00e4n opa\u0161tujilla pakauteltaviksi. \u0160aima \u0161ovittuo v\u00e4h\u00e4sen muutaki ohjelmua, kuin k\u00e4ynnin Jy\u0161kyj\u00e4rven kouluh, Tuomi-kuoron konsertin Jy\u0161kyj\u00e4rven klubilla tai k\u00e4ynnin Borovoin museih. J\u00e4lell\u00e4h kotih matate\u0161\u0161a my\u00f6 viel\u00e4 pist\u00e4ytym\u00e4 Haikol\u2019ah, Uhtualla tai Vuokkiniemeh. J\u00e4lkimm\u00e4ise\u0161\u0161\u00e4 my\u00f6 k\u00e4vim\u00e4 vain \u0161y\u00f6m\u00e4\u0161\u0161\u00e4, no paikkua en muissa. Petroskoilaiset tultih junalla Jy\u0161kyj\u00e4rveh yhe\u0161\u0161\u00e4 kahen IJALI-instituutin tutkijan kera.<\/p>\n

Ruato Jy\u0161kyj\u00e4rvell\u00e4 \u0161uju hyvin. Ennein \u0161ovittuja pakautteluja ta laulujen tallentamista my\u00f6 luatima mone\u0161\u0161a talo\u0161\u0161a, n\u00e4in my\u00f6 kaikin k\u00e4vim\u00e4 tiiju\u0161tamah Helmi Rekinua, joijun taitajua. Opa\u0161tujat i\u010de kek\u0161ittih, jotta hy\u00f6 voitais pakautella Jy\u0161kyj\u00e4rven koulun vanhempien luokkien opa\u0161tujie. Hyvin m\u00e4ni t\u00e4m\u00e4ki pakauttelu ta koulun opa\u0161tujat paistih v\u00e4h\u00e4sen karjalak\u0161i tahi \u0161uomek\u0161i ta niinni pi\u00e4\u0161tih yksih. Mieki niisi l\u00f6ysin i\u010dell\u00e4ni pakauteltavan ky\u0161ym\u00e4ll\u00e4 neuvuo selsovetista tai pi\u00e4sin pakauttelomah entist\u00e4 klubin ruatajua Katrie sek\u00e4 entist\u00e4 kuoron johtajua Galinua. Petroskoin konservatorijan opa\u0161tujat l\u00f6yvettih i\u010dell\u00e4h korttierin tai pakauteltavat. Joka huomene\u0161 my\u00f6 pitim\u00e4 yhtehisen ker\u00e4hm\u00f6n er\u00e4h\u00e4\u0161\u0161\u00e4 tyhj\u00e4\u0161\u0161\u00e4 talo\u0161\u0161a \u0161ek\u00e4 viel\u00e4 viimesen\u00e4 iltana illa\u010dun yhe\u0161\u0161\u00e4 klubitalon kamarissa.<\/p>\n

\"Jyskyj\u00e4rven

Jy\u0161kyj\u00e4rven el\u00e4j\u00e4t Vieno Morozova ta Hilma Lazareva vienankarjalan kur\u0161\u0161in ku\u010d\u010duvierahina. Jy\u0161kyj\u00e4rven koulu, 2012.<\/p><\/div>\n

Kuvat ta video: Olga Karlova<\/p>\n

Jy\u0161kyj\u00e4rven naiset lauletah: linkki videoh<\/a><\/p>\n

J\u00e4lest\u00e4p\u00e4in my\u00f6 kaikin kirjuttima omat tutkielmat pakauttelujen ta tallennettujen pajojen pohjavuolta. N\u00e4m\u00e4 tekstit on ker\u00e4tty yhteh kirjah nimelt\u00e4 \u201dMusiikki, perinne ja tutkija\u201d, mi julkastih Joven\u0161uu\u0161\u0161a vuotena 2004. Valentina Mironova kirjutti yhen n\u00e4ist\u00e4 artikkeliloista karjalak\u0161iki, mi ei ollun ihan tavanmukaista \u0161iih aikah! Materijalie on tallennettu Juminkevon arhiivah. Mie ky\u0161yin kaikkie kirjuttamah kentt\u00e4p\u00e4iv\u00e4kirjua, no n\u00e4it\u00e4 tekstij\u00e4 niken ei tahton antua arhiivah. Vain yhen \u0161ain lukie j\u00e4le\u0161t\u00e4p\u00e4in opa\u0161tujien ainehj\u00e4rjess\u00f6n Nefan lehe\u0161t\u00e4 ta ihan \u00e4lvist\u00e4yvyin kuin \u0161uuri kulttuuri\u0161okki koko matka oli t\u00e4ll\u00e4 opa\u0161tujalla!<\/p>\n

<\/h2>\n

Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/h2>\n

M\u00e4nin mie kerran Solouhkan\u0161uariloilla<\/strong><\/h2>\n

Ke\u0161\u00e4kuu\u0161\u0161a 2010 matkasin Solouhkoilla miun pojan ta er\u00e4h\u00e4n potru\u0161kan keralla. Alkuh olima ativoissa Kemiss\u00e4 ta \u0161iit\u00e4 hyp\u00e4ltim\u00e4 laivah, kumpasella pi\u00e4si Valkienmeren pi\u00e4li\u010d\u010di Solouhkan\u0161uariloilla.<\/p>\n

My\u00f6 olima ottan vuokralla ihan tavallisen vatieran, emm\u00e4 m\u00e4nnyn hotellih. Reklaman n\u00e4kim\u00e4 Kemiss\u00e4 ta \u0161oitaltima, niin \u0161aima vuokralla. Laivalta meit\u00e4 tuli ottamah va\u0161tah \u0161en vatieran em\u00e4nt\u00e4, ka hi\u00e4n oli pitk\u00e4\u010dorppani ta televoina ylen ruttoh a\u0161tu koko \u0161uaren poikki, ihan juok\u0161ujalkua per\u00e4\u0161\u0161\u00e4 kulkima. \u0160ama\u0161\u0161a jo v\u00e4h\u00e4sen starai\u010d\u010dima ihual\u2019l\u2019a manasterie, kun \u0161e \u0161iin\u00e4 juo\u0161\u0161e\u0161\u0161a vilahteli \u0161ilmiss\u00e4.<\/p>\n

No \u0161e korttieri oli ihan normalini vatiera, ka emm\u00e4h\u00e4n my\u00f6 \u0161uomelai\u0161et muistan jotta eih\u00e4n \u0161iel\u00e4 taloloissa anneta l\u00e4mmity\u0161t\u00e4 ke\u0161\u00e4kuu\u0161\u0161a. Vatieran \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4 oli kylm\u00e4 jotta hirvie! Ei nimit\u00e4, \u0161uorisima o\u0161\u0161ok\u0161illa l\u00e4hipasarilla. O\u0161tima molommilla naisilla ylen jykiet\u00e4 materijalie olijat l\u00e4mpim\u00e4t pit\u00e4t \u201c\u0161i\u00e4mehl\u00e4mpiej\u00e4t\u201d alu\u0161puk\u0161ut. Ta lap\u0161ella mit\u00e4 lien\u00f6y l\u00e4mmint\u00e4 niise. Tulijan y\u00f6n makasima monien katteijen alla, kaikki ot\u2019t\u2019ualat, t\u00e4kit ta viltit mi talo\u0161ta l\u00f6yty, \u0161ijoih tunkima jotta p\u00e4rj\u00e4im\u00e4.<\/p>\n

\"Poika

Pikkaraini turisti makuau villasen kattien alla. Kuva: Sirpa M\u00e4nty.<\/p><\/div>\n

Ylen kaunis \u0161e manasteri on, ta luonto \u0161iel\u00e4 \u0161uarella. Joka koha\u0161\u0161a kosat ilose\u0161ti hypeltih ta elettih kaiken muun elok\u0161en ke\u0161ell\u00e4. Ne huimat ho\u0161 kunne yl\u00e4h\u00e4ll\u00e4 karhattih, ka ei ne kirvottu muah kikiriukkuo. \u00c4ij\u00e4 \u0161iel\u00e4 oli niise ki\u0161\u0161ua, kaikenkarvasie. Ihan \u0161iin\u00e4 meij\u00e4n talo\u0161\u0161a \u0161ai n\u00e4h\u00e4 monie kaunehie ki\u0161\u0161oja. Miun pikkaraini priha\u010d\u010du niill\u00e4 huuteli, kun ne kavottih, jotta \u201cKunne ty\u00f6 m\u00e4nij\u00e4, tulkua t\u00e4nne!!!\u201d ta mist\u00e4 lien\u00f6y peito\u0161ta ne kaiki\u010d\u010di my\u00f6\u0161\u0161yttih.<\/p>\n

\"Kissat.

Solohkoin ki\u0161\u0161at p\u00e4iv\u00e4paisso\u0161\u0161a. Kuva: Sirpa M\u00e4nty.<\/p><\/div>\n

Rikeneh manasterin buat\u2019u\u0161kat ta manahhat a\u0161\u0161uttih pi\u00e4juamua ta kaikkie polkuloita my\u00f6ten mu\u0161\u0161issa riisuloissah ta m\u00e4ntih omih ruatoloih manasterin \u0161i\u00e4meh.<\/p>\n

Poikani, kumpani oli \u0161illoin 7-vuotini, o\u0161ti i\u010dell\u00e4 \u0161uarella luajitun puu\u0161ta ve\u0161\u0161etyn linnun. \u0160enh\u00e4n \u00a0pit\u00e4is onnie ta o\u0161ua tuuvva. Viel\u00e4ki \u0161e toivottau vierahat tervetullehik\u0161i meij\u00e4n \u0161in\u010diss\u00e4. Tai viel\u00e4ki ne \u201cSolouhkan villapuk\u0161ut\u201d milma hyv\u00e4se\u0161ti palvellah vilulla \u0161i\u00e4ll\u00e4, kon\u0161a ju\u0161tih ollah ne pahimmat pakkaset. Parahat suveniirit oltih meil\u00e4 naisilla!<\/p>\n

\"Lehm\u00e4n.

Lehm\u00e4t. Taka-alalla Solouhkan manasteri. Kuva: Sirpa M\u00e4nty<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Nunnu Raatikainen<\/strong><\/h2>\n

”Matakka junalla Mu\u0161\u0161allamerell\u00e4!”
\n<\/strong><\/h2>\n

M\u00e4nin mie kerran Mu\u0161\u0161allamerell\u00e4 miun potru\u0161kan kera. Mie elin \u0161iih aikah Puanaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. My\u00f6 olima koko ke\u0161\u00e4n ruatan ahkera\u0161ti. \u0160iit\u00e4 \u0161yky\u0161yll\u00e4 n\u00e4in pakasima:<\/p>\n

– Himottais l\u00e4htie kunnenih lomalla.<\/p>\n

– L\u00e4kk\u00e4! Mie tahtosin n\u00e4h\u00e4 meren.<\/p>\n

– Matakka junalla Mu\u0161\u0161allamerell\u00e4!<\/p>\n

Niin my\u00f6 l\u00e4k\u0161im\u00e4 matkah Kemist\u00e4 junalla Piiterih ta \u0161iit\u00e4 iell\u00e4h Krasnodarih, \u0161iit\u00e4 viel\u00e4 autobu\u0161\u0161illa v\u00e4h\u00e4n matkua. My\u00f6 emm\u00e4 ollun planuinun mit\u00e4n\u00e4 tarkempua. Tuumai\u010d\u010dima, jotta \u0161iit\u00e4 perill\u00e4 ka\u010domma, kunne y\u00f6k\u0161i m\u00e4nemm\u00e4. Oli jo pimiekuu ta ei ollun \u00e4ij\u00e4n matkuajua, onnakko tilua l\u00f6yt\u00e4sim\u00e4. \u0160iit\u00e4 \u0161uamma pi\u00e4h\u00e4h, jotta makuasima pal\u2019l\u2019ahan taivahan alla hoti yhen y\u00f6n. My\u00f6 a\u0161tuma rantua my\u00f6ten niin, jotta ei niken n\u00e4kis kunne my\u00f6 m\u00e4nemm\u00e4. Tuli pimie ta er\u00e4h\u00e4\u0161\u0161\u00e4 koha\u0161\u0161a koirat ruvettih haukkumah, \u0161ent\u00e4h my\u00f6 emm\u00e4 ruohtin jatkua matkua. My\u00f6\u0161tym\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u0161en j\u00e4lell\u00e4h ta rupesima muata. Mie en voinun uinota, vilu oli. T\u00e4htie vain luvin. Huomenek\u0161ella va\u0161tah tuli ken lien\u00f6y mie\u0161. \u0160ano, jotta hi\u00e4n on Robinson ta h\u00e4nell\u00e4 on maja ei et\u00e4h\u00e4n\u00e4. Hi\u00e4n oli ylen y\u0161t\u00e4v\u00e4llini ta ku\u010d\u010du mi\u00e4t kostih. My\u00f6 smiettim\u00e4, jotta ruohimmako m\u00e4nn\u00e4. Ajattelima, jotta onnakko meit\u00e4 on kak\u0161i ta m\u00e4nim\u00e4. Hyv\u00e4, jotta m\u00e4nim\u00e4. Ta hyv\u00e4, jotta y\u00f6ll\u00e4 olima piettyn, \u0161ent\u00e4h kun ne koirat, kumpaset haukuttih, oltih Robinsonin vahtikoirie ta ne ei oltu y\u0161t\u00e4v\u00e4llisie.<\/p>\n

Robinson (tovemma\u0161tah hi\u00e4n oli Sa\u0161a, ken talvet paisto \u0161a\u0161likkie kaupunkissa, a kevy\u00e4\u0161t\u00e4 \u0161yky\u0161yh \u0161uaten rannalla eli) oli luatin majah piikikk\u00e4hien pen\u0161ahien ke\u0161ell\u00e4 puista, kumpasie meri oli tuonun rantah. Term\u00e4ll\u00e4 hi\u00e4n oli pissytt\u00e4n kiikun. Mie en ole nikon\u0161a kiikkun kaunehemma\u0161\u0161a paika\u0161\u0161a!<\/p>\n

Robinson meil\u00e4 starinoi\u010d\u010di tuli\u0161ijan takuana ta keitti renkiss\u00e4 keittuo. Hi\u00e4n pakasi, jotta toi\u010d\u010di delfinat tullah h\u00e4nt\u00e4 tervehtim\u00e4h. My\u00f6 emm\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4hnyn. Uik\u0161entelima mere\u0161\u0161\u00e4 ta ker\u00e4sim\u00e4 oriehhua, kumpaista ka\u0161vo term\u00e4ll\u00e4. \u0160aima muata Robinsonin maja\u0161\u0161a. Ylen ve\u0161\u0161el\u00e4 oli \u0161iin\u00e4 luagerissa ely\u00e4 kak\u0161i kolme p\u00e4ivy\u00e4.<\/p>\n

\u0160e oli matka, kumpani ji\u00e4y mieleh. Mou\u0161ot mie potru\u0161kani kera niise ennein nuorempana olima huimapi\u00e4t matkuajat. Nykyj\u00e4h on muajilman tilanneh \u0161emmoni, jotta ei en\u00e4mpi niin vain voi matata pitin Ven\u00e4jy\u00e4.<\/p>\n

Kuva: Wikimedia Commons<\/p>\n

\"Meri.

Kon\u0161a p\u00e4iv\u00e4ni la\u0161kou mereh<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tuja Nina<\/strong><\/h2>\n

Mainivo pruasniekka
\n<\/strong><\/h2>\n

Miut oli ku\u010duttu pruasniekkah. Miun y\u0161t\u00e4v\u00e4t oli \u0161uatu y\u0161k\u00e4niekan ta nyt platen\u010d\u010da \u0161uau nimen. Miun y\u0161t\u00e4v\u00e4t ei tahottu pity\u00e4 ristij\u00e4isie \u0161ent\u00e4h kun hy\u00f6 tahottih, jotta karjalaini tiet\u00e4j\u00e4 tietohui\u010d\u010dou ta e\u0161itt\u00e4y loi\u010d\u010duja. Hy\u00f6 \u0161uvatah ta tiijet\u00e4h \u00e4ij\u00e4n vanha\u0161ta rahvahanu\u0161o\u0161ta. Hy\u00f6 ollah oma\u010dottaset ka armahat.<\/p>\n

Mie \u0161uoriuvuin vorssa\u0161ti ta l\u00e4ksin matkah aikanah. My\u00f6 n\u00e4keytym\u00e4 kaverin kera, kumpani niisi oli ku\u010duttu pruasniekkah. My\u00f6 juoksima ruttoh, \u0161ent\u00e4h kun oli r\u00f6\u010d\u010d\u00e4s\u00e4 \u0161i\u00e4 emm\u00e4k\u00e4 tahton ka\u0161tua n\u2019orpak\u0161i. Miun kaveri lankesi ta vi\u00e4nti mattie. ”El\u00e4 pakaja pahasisti!” mie karjuin ta nakroin \u0161amalla kun autoin h\u00e4nt\u00e4. Hi\u00e4n oli hil\u2019l\u2019ani.<\/p>\n

\u2013 Prosti, el\u00e4 \u010dika\u0161\u0161u. \u0160atatitko i\u010d\u010de\u0161? mie ky\u0161yin ta \u0161ep\u00e4sin kaverie.<\/p>\n

\u2013 \u0160atatin polveni, \u0161inis\u00f6m\u00e4 onnakko tulou. Ka l\u00e4kk\u00e4 pruasniekkah, jotta tulou hyv\u00e4 mieli! hi\u00e4n \u0161ano ta l\u00e4ksim\u00e4 matkah.<\/p>\n

”Ihana kun tulija! My\u00f6 olemma teit\u00e4 jo vuottan”, y\u0161k\u00e4niekan \u0161ynnytt\u00e4nyt y\u0161t\u00e4v\u00e4 \u0161ano. ”Passipo ku\u010du\u0161ta!” my\u00f6 \u0161anoma. Annoin n\u2019okkua y\u0161\u00e4\u0161\u0161\u00e4 makuajalla y\u0161k\u00e4niekalla ta annoin m\u00f6ssikontien, kumpasen olin o\u0161tan h\u00e4nell\u00e4. Y\u0161k\u00e4niekka hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ini ta tyytyv\u00e4ini.<\/p>\n

”Jo\u0161 y\u0161t\u00e4v\u00e4t tarittais riissukalittua, mie \u0161\u00f6isin \u00e4ij\u00e4n, \u0161ent\u00e4h kun miun y\u0161t\u00e4v\u00e4n riissukalitat ollah ylen makiet”, mie \u0161anoin er\u00e4h\u00e4ll\u00e4 kost\u2019alla. Riissukalitat luatinut y\u0161t\u00e4v\u00e4 oli hyvill\u00e4h ta toi \u00e4ij\u00e4n riissukalittua stolah. Stolalla oli kaikenluatuista \u0161y\u00f6mist\u00e4 ta sri\u00e4pny\u00e4 ta kahvie ta \u010d\u00e4ijy\u00f6 ta vua\u0161\u0161ua. ”Ottakkua murkinua ta \u0161y\u00f6ky\u00e4!” miun y\u0161t\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u0161ki.<\/p>\n

Kon\u0161a olima \u0161y\u00f6nyn, tiet\u00e4j\u00e4 tuli \u0161i\u00e4meh. Hi\u00e4n \u0161oitti kantelehella. \u0160en j\u00e4lkeh hi\u00e4n tuuvvitti pikkaraista ta laulo loi\u010d\u010duja. Tiet\u00e4j\u00e4 otti min lien\u00f6y kirjasen ta luki i\u00e4neh: \u2013 T\u00e4m\u00e4 pieni linnukkaini, liipukkaini, pikkaraini y\u0161k\u00e4niekka, luonnon lap\u0161i \u010doma, \u0161uau nimen Tuisku. Kunnivoi\u010de me\u010d\u010dy\u00e4, taiva\u0161ta ta \u0161i\u00e4t\u00e4, jotta hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 tulou! Miun y\u0161t\u00e4v\u00e4t ruvettih laulamah ta tan\u0161\u0161imah kaunehe\u0161ti.<\/p>\n

Mie m\u00e4nin Tuiskuo \u0161epy\u00e4m\u00e4h, ka hi\u00e4n oli uinonnun. ”P\u00e4iv\u00e4niekka on vaipun, pit\u00e4n\u00f6y l\u00e4htie”, mie smietin. ”Vuota, panemma kylyn l\u00e4mpiem\u00e4h!” miun y\u0161t\u00e4v\u00e4 ehotti. Ta niin my\u00f6 m\u00e4nim\u00e4 kylp\u00f6m\u00e4h ta pruasniekka jatku my\u00f6h\u00e4h.<\/p>\n

Y\u0161k\u00e4niekan nimi oli einu\u0161\u0161u\u0161: y\u00f6ll\u00e4 rupesi tuulomah ta lunta tulomah \u00e4ij\u00e4n. Tuisku \u0161ai nimen ta puutin talvi oli alkan. Mainivo pruasniekka!<\/p>\n

Kuva: Pixabay<\/p>\n

\"Lumituisku\"

Lunta tuiskuttau<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 \u0161ivulla voipi lukie tekstij\u00e4, kumpaset on kirjutettu vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161illa 2022. Kur\u0161\u0161in lopuk\u0161i opa\u0161taja Olga Karlova tari\u010d\u010di luajittavak\u0161i ainehkirjutu\u0161ta, min teemak\u0161i vois p\u00e4tie M\u00e4nin mie kerran…\u00a0 Kunne opa\u0161tujat on k\u00e4yty ta mit\u00e4 on n\u00e4hty? Lukekkua vienankarjalak\u0161i, olkua hyv\u00e4t!   Heidi Gilhooly Karjalan kielen kur\u0161\u0161iloilla Mie en nikon\u0161a ole k\u00e4ynyn Vienan Karjalah. Niise miun muamo ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":480,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-8384","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nVienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"T\u00e4ll\u00e4 \u0161ivulla voipi lukie tekstij\u00e4, kumpaset on kirjutettu vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161illa 2022. Kur\u0161\u0161in lopuk\u0161i opa\u0161taja Olga Karlova tari\u010d\u010di luajittavak\u0161i ainehkirjutu\u0161ta, min teemak\u0161i vois p\u00e4tie M\u00e4nin mie kerran…\u00a0 Kunne opa\u0161tujat on k\u00e4yty ta mit\u00e4 on n\u00e4hty? Lukekkua vienankarjalak\u0161i, olkua hyv\u00e4t!   Heidi Gilhooly Karjalan kielen kur\u0161\u0161iloilla Mie en nikon\u0161a ole k\u00e4ynyn Vienan Karjalah. Niise miun muamo ei […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-07-04T13:59:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-300x225.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"24 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/\",\"name\":\"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-300x225.jpg\",\"datePublished\":\"2023-01-04T12:21:07+00:00\",\"dateModified\":\"2023-07-04T13:59:43+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1920,\"caption\":\"Kokko\u0161almi, Vienan Karjala, 2011. Kuva: Olga Karlova\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran…\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/\",\"name\":\"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","og_description":"T\u00e4ll\u00e4 \u0161ivulla voipi lukie tekstij\u00e4, kumpaset on kirjutettu vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161illa 2022. Kur\u0161\u0161in lopuk\u0161i opa\u0161taja Olga Karlova tari\u010d\u010di luajittavak\u0161i ainehkirjutu\u0161ta, min teemak\u0161i vois p\u00e4tie M\u00e4nin mie kerran…\u00a0 Kunne opa\u0161tujat on k\u00e4yty ta mit\u00e4 on n\u00e4hty? Lukekkua vienankarjalak\u0161i, olkua hyv\u00e4t!   Heidi Gilhooly Karjalan kielen kur\u0161\u0161iloilla Mie en nikon\u0161a ole k\u00e4ynyn Vienan Karjalah. Niise miun muamo ei […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/","og_site_name":"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","article_modified_time":"2023-07-04T13:59:43+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-300x225.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"24 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/","name":"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran... - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-300x225.jpg","datePublished":"2023-01-04T12:21:07+00:00","dateModified":"2023-07-04T13:59:43+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/01\/Kokkosalmi-scaled.jpg","width":2560,"height":1920,"caption":"Kokko\u0161almi, Vienan Karjala, 2011. Kuva: Olga Karlova"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/vienankarjalan-jatkokurssin-2022-opastujien-kirjutukset-manin-mie-kerran\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujien kirjutuk\u0161et: M\u00e4nin mie kerran…"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/","name":"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/480"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8384"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11332,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8384\/revisions\/11332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}