T\u00e4l sivul on jullattu vuvvennu 2021 Karjalan kieli el\u00e4y -Facebook-joukos da Karjalan Sivistysseuran saital jullatut karjalan kielen ned\u00e4lin kirjutukset.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 18. Kylmin tukkuh. \u2013 Palelluin ihan t\u00f6nk\u00f6ksi, kalikaksi. Olen ihan j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sain kylm\u00e4\u00e4 luita ja ytimi\u00e4 my\u00f6ten.<\/p>\n 19. Mullisteliutuu. \u2013 Taivas tummenee, vet\u00e4\u00e4 pilveen ennen sadetta. S\u00e4\u00e4 pilvistyy.<\/p>\n 20. Vorssa p\u00e4iv\u00e4niekka. \u2013 Hieno p\u00e4iv\u00e4nsankari. Hienoksi laittautunut p\u00e4iv\u00e4nsankari. Komea, korea p\u00e4iv\u00e4nsankari.<\/p>\n 21. Ei h\u00e4nell\u00e4 \u0161e j\u00e4rkiraiska aina poikkoh juo\u0161\u0161un. \u2013 H\u00e4n k\u00e4y hitaalla (\u0161uomen pakinakieli). Miun armas sana<\/em> Miun armas karjalane sana on pruazniekka. Hyv\u00e4h pruazniekkah kuuluu \u00e4ij\u00e4 nagruo da magieda sy\u00f6mist\u00e4. Vuuvessa on \u00e4ij\u00e4 lystie pruazniekkua, ezimerkiksi \u00c4ij\u00e4p\u00e4iv\u00e4, Iivananp\u00e4iv\u00e4 da synnynd\u00e4p\u00e4iv\u00e4t. Miun mielest\u00e4 paras pruazniekka on Ra\u0161tava. Mie pruaznui\u010den Ra\u0161tavua perehen kera. Nyg\u00f6in miun muamo da siz\u00e4r elet\u00e4h Helsingiss\u00e4, da mie da loput perehest\u00e4 el\u00e4mm\u00e4 Jovensuussa, a Ra\u0161tavana on kogo pereh yhess\u00e4. Mie ylen suvai\u010den ra\u0161tavansy\u00f6mizie: kinkkuo, vakkapaissoksie, pri\u00e4dniekk\u00f6i seg\u00f6 ra\u0161tavant\u00e4htil\u00f6i. Monet muutgi Ra\u0161tavan perindehet, moizet, kuin lahjat, \u010domennukset, kuuzi da ra\u0161tavankyly, ollah miula mield\u00e4 my\u00f6ten. Pruazniekat, ezimerkiksi juuri Ra\u0161tava, ollah vessel\u00e4t da hyv\u00e4 hoivahus kiirehizen jogap\u00e4iv\u00e4zen eloksen kessell\u00e4.<\/p>\n \u0160egavokarjala<\/em> Ihan aluksi Petroskoin kansallisen teatterin pukuhuoneen kanssani jakaneet Pekka, William ja Orvo opettivat minulle kielitaidottomalle kaikki tarpeelliset kirosanat ven\u00e4j\u00e4ksi ja karjalaksi. No, joppai matti. Sit jo Santtu Karhugi alkoi minnuu avvuttamaan. Kehnon keg\u00e4leh. Ga eih\u00e4i vaiku matin murendamizel sua paista, da se mi oli allus \u0161uutkakse duumaittu on vagavunnuh. V\u00e4hitellen vuozien mendyy kielineruo on suittunuh. En\u00e4mb en \u00f6nt\u00e4sty joga kohtas. Nykyj\u00e4h milma on sanottu livvin pakasijakse. I\u010de kasso en jo malta sanuo, mit\u00e4 karjalua lienn\u00f6y minun pakajamiset. Mie aivin k\u00e4yt\u00e4n omas kieles, ku pagizen karjalua. Taki yhtell\u00e4h olen sekakieline. Sen t\u00e4h voinnus sanua, ku minun kieli on \u0161egavokarjalua.<\/p>\n Muarien kuuzi Endizeh aigah er\u00e4h\u00e4n kyl\u00e4n rahvas elettih \u010doman joven varres kyllekk\u00e4h, pertit perttil\u00f6in bokas. A siel m\u00e4jel oli suuri \u010doma kuuzi, kudamua ku\u010duttih Pokrovan kuuzeksi.<\/p>\n Pokrovan aigah kai tuldih sih m\u00e4jel. Kuu nouzi taivahal, dai revonh\u00e4nd\u00e4zet valgieda annettih. Puoleny\u00f6n aigah kuuzen pi\u00e4l nouzi ylen \u010doma t\u00e4hti. Sid\u00e4 ku\u010duttih Muarien t\u00e4ht\u00f6zeksi.<\/p>\n A sit tuli er\u00e4h\u00e4h perttih el\u00e4m\u00e4h sangie mu\u017eikka. H\u00e4i rubei kuuzes ottamah oksie \u017eiivatoil aluziksi. A akkazet \u010dakattih: \u201dEl\u00e4 vai siit pyh\u00e4s kuuzes katkua oksua.\u201d<\/p>\n A mu\u017eikka vai nagroi dai lopu\u0161kal sordi kuuzen alah. A oli siit \u00e4ij\u00e4 oksan ottajua.<\/p>\n Aba ku tuli sit kev\u00e4t. Eib\u00e4 ni ryz\u00e4h haugi noussun, eib\u00e4 ni k\u00e4g\u00f6i kukkun. Ozra muah n\u00e4ivistyi.<\/p>\n Sygyzyl jo kai huamisseldih da Pokrovan kannol itkiettih. Lopu\u0161kal akkazet muah sai pakittih pro\u0161ken\u2019n\u2019ua kuuzen katkuannan t\u00e4h.<\/p>\n A pyh\u00e4 Muarie hi\u00e4t kuuli. Taivahan augai. Kuun pani kumottamah dai nossatti t\u00e4ht\u00f6zen kalmoin suuren n\u00e4rien ladvah.<\/p>\n Kai noustih ravieh yl\u00e4h da kalmoin \u010dasounal l\u00e4htiettih. Siel tuohusta viritettih obrazoin edeh dai luadanua pavar\u010d\u010doih pyhki\u00e4ldih. Pyh\u00e4 pajo taivahal Spuassan igitiloih nouzi.<\/p>\n Tuli dai kev\u00e4t. Me\u010d\u010duo ambarit oldih t\u00e4yvet. Kuldazet k\u00e4g\u00f6it kilbua kukuttih. Mu\u0161t\u2019oim\u00e4tt\u00e4h\u00e4t turbiet da elo joven randazil \u010doma.<\/p>\n Lehti-Iivanan aigah buaboit kalmoil k\u00e4ydih. Bunukat helmois riputtih. Heil ni \u010dupetettih: \u201dPyh\u00e4l pellol k\u00e4ymm\u00f6, a ti\u00e4l emm\u00f6 oksua katkua emm\u00f6g\u00f6 marjua keri\u00e4. Siit ni oza \u010doma.\u201d Varavonalane \u201dVaravonalane\u201d on miun armas sana karjalaksi. Miula on t\u00e4rgie paissa karjalan kielen varavonalazuosta. Mi\u00e4n kielest\u00e4 pid\u00e4y ristikanzoilla kerduo. Karjala on oma kieli, kumbaista paissah, kumbazeh opassutah da kumbazella voibi laulua pajattua. Mie matkuangi sinne t\u00e4nne ezitt\u00e4m\u00e4h omie karjalazie pajoloi. Karjalaksi olen tahton luadie opassundamaterijualua: opassusvideoloi (Katerina da Mi\u0161a opassetah suvikarjalua) da i\u00e4nitti\u00e4 enzim\u00e4zen karjalankielizen podcastan (Karjalahipsteri gostis).<\/p>\n Varavonalazella kielell\u00e4 pid\u00e4y kaikenmoista paginua suaha kuulumah. Konza vain rubieu sanazie pi\u00e4ny\u00f6ril\u00f6ist\u00e4 tulemah, ty\u00f6nn\u00e4 ielleh, pi\u00e4ss\u00e4 pagina ilmoilla! Konza vain rynd\u00e4h\u00e4t ollah t\u00e4yvet karjalan suvai\u010dendua, pane n\u00e4gym\u00e4h!<\/p>\n M\u00e4ne tiij\u00e4 viel\u00e4 tulou aiga, konza ei miun armas sana en\u00e4mbi ole varavonalane. Konza vain kielizakona n\u00e4g\u00f6y p\u00e4iv\u00e4nvalgien da my\u00f6 karjalankielizet karjalazet olemma tuttava oza t\u00e4m\u00e4n muan kulttuuraperindy\u00f6.<\/p>\n Viel\u00e4 on matkua, a doroga on avoin. Tule vain yhess\u00e4 kulgemah!<\/p>\n Kirjuttaja on karjalahipsteri, karjalane muzikantta da opastaja.<\/p>\n Varrastetut sanat<\/em> Tuandoi nuori suomelaine naine, laukan kassu, keksi tegokielen, kudaman sanat nimid\u00e4 ei merkitty. Senke h\u00e4ndy ku\u010duttih Hollywoodah fil\u2019mu- da muuzikkuinduestrieh da miljonat ka\u010dottih h\u00e4nen videoloi. Ga ei h\u00e4nes roinnuh fil\u2019muti\u00e4htie, puolen d\u2019uu\u017einan vuvven per\u00e4s h\u00e4i joudi tulemah j\u00e4rilleh Suomeh, vikse h\u00e4ndy Amerikas ei ellendetty.<\/p>\n Lapset ollah nerokkahat keksim\u00e4h omii kielii keskin\u00e4zeh kommunikacieh, da nuoret kehitet\u00e4h slengoi, kudamii \u201dfossiilat\u201d vahnembat ei ellendet\u00e4.<\/p>\n A minun huaveh on, ku olis vie kieli, nimenomah tiijon kieli, kudamua vois ellendi\u00e4. Da minun huoli on, ku p\u00e4tt\u00e4vii sanoi ruvetah liitt\u00e4m\u00e4h uuzih merki\u010dyksih ellend\u00e4m\u00e4tt\u00e4h niil\u00f6in endizii p\u00e4tt\u00e4vii merki\u010dyksii. Karjalan kielen maltajua nagrattau, konzu \u201dsangei\u201d suomelaine mu\u017eikku \u201dmuigien\u201d ro\u017eanke l\u00f6yhk\u00e4y omii \u201dhuigieloi\u201d tegoloi. Tartun kolmeh oman alan sanah, \u201dalgoritmu\u201d, \u201dkoodavus\u201d da \u201dhakkeri\u201d.<\/p>\n Sana \u201dalgoritmu\u201d tulou 800-luvun allus bagdadilazes Viizahuon Kois ruadanuon tiedomiehen Abu Jafar Muhammad Ibn Musa Al-Hwarizmin nimes. Sih aigah Europas suvaittih vojuija, a h\u00e4i vedi edehp\u00e4i antiikan greciel\u00e4sty da indiel\u00e4sty kul\u2019tuuruperindy\u00f6. H\u00e4ndy piet\u00e4h noumeran 0 keksij\u00e4nny. H\u00e4i maltoi \u010dotaija nellik\u00f6njuuren da re\u0161\u0161ie toizen astien yht\u00e4l\u00f6n. N\u00e4mm\u00e4 ollah jo sen verran vaigiet probliemat, ku pid\u00e4y andua tarkat ohjehet niil\u00f6in re\u0161\u0161ind\u00e4h. Nengomii tarkoi ohjehii tiijollizes kieles sanommo algoritmoikse. Nyg\u00f6i algoritmas on tulluh alguper\u00e4zes merki\u010dykses vieraitettu moudusana, hos alguper\u00e4ine tiijolline merki\u010dys iellehgi on aktualine da t\u00e4rgei. Konzu meedies paistah paheksijah s\u00e4vyh algoritmois, sit foukussu ei ole algoritmois alguper\u00e4zes merki\u010dykses. Silloi pagin on globualizien firmoin ahnahuos, kui net ker\u00e4t\u00e4h meis tieduo meil kyzym\u00e4tt\u00e4h da meij\u00e4n tied\u00e4m\u00e4tt\u00e4h da myvv\u00e4h sid\u00e4 toizile firmoile da nenga tolkuttomasti bohatutah.<\/p>\n Nyg\u00f6i gazietois suammo puaksuh lugie ilmoituksii, ku e\u010dit\u00e4h kooduajii. Mid\u00e4bo n\u00e4mm\u00e4 \u201dkooduajat\u201d ruatah? Ammuzis aijois \u201dkoodu\u201d on tarkoitannuh i\u010denviend\u00e4n si\u00e4nd\u00f6l\u00f6i, zakonoi da sobakoodua. Lingvistoil koodanvaihto tarkoittau kielenvaihtuo \u2013 karjalazet vaihtetah paginkielen suomekse libo ven\u2019akse, konzu paikale tulou tundematoi, kudamua ei tiet\u00e4 karjalazekse. Peittokirjutusgi on tuhanzii vuozii k\u00e4ytetty koodavuksen muodo. Kaksi vuozisadua tagaperin Morse keksi morsekirjaimikon, kudamanke viestii voibi elektronnoloil signualoil ty\u00f6ndi\u00e4 langua my\u00f6te. Nyg\u00f6ine matkutelefon on t\u00e4ysi koodavustu: yksi koodavus muuttau i\u00e4nen elektronnoloikse signualoikse da j\u00e4rilleh i\u00e4nekse. Toine koodavus voi muuttua sen peittokirjutuksekse, kolmas ku\u010distau ty\u00f6nnett\u00e4vien signualon mi\u00e4ri\u00e4, hairavoloi kohendai koodavus avvuttau ty\u00f6nd\u00e4m\u00e4h viestii heikkoluadustu meediedy my\u00f6te. Nenga koodavus muuttau si\u00e4nn\u00f6nmugazesti viestin toizeh muodoh, kudaman sit voit toinah muuttua j\u00e4rilleh kudakui alguper\u00e4zeh muodoh. Mihbo tarkoitukseh sit lehti-ilmoituksil e\u010dit\u00e4h kooduajii. Ei nimih pi\u00e4lmainittulois. Ilmoituksil e\u010dit\u00e4h tiedokonehen ohjelmoi\u010d\u010djoi luadimah tiedokonehel annettuloi sy\u00f6tt\u00f6tiedoloi vastuaju tulos. Se ei ole koodavustu! Koodavukses viestin muodo muuttuu, a syv\u00e4ind\u00f6 on muuttumatoi. (Toivottavasti, ga tiij\u00e4mm\u00f6h\u00e4i, ku kielenkandelijoin \u010diepis viesti voi muuttuo ihan muukse.) Tiedoloin k\u00e4zittely enimy\u00f6lleh on sieglondua, kui kuldujyv\u00e4n e\u010dindi\u00e4 peskus da \u201dkuldujyv\u00e4zien\u201d muodoiluu mihtahto tarkoitukseh, hambahikse libo \u010duassuloikse. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4l sanua \u201dkooduaju\u201d ruatuttai andau ellendi\u00e4, ku h\u00e4nen suurien pluanoin kirjuttamine tiedokonehel suoritettavakse ohjelmakse olis yksinkerdaine rutiinu. Sid\u00e4h\u00e4i se ei ole. Ohjelmoi\u010d\u010dijal pid\u00e4y ellendi\u00e4, mid\u00e4 eb\u00e4mi\u00e4r\u00e4ine toimekseando tarkoittau, voibigo sen tiedokonehel ruadua, mittustu ohjelmoi\u010dendukieldy tiedokoneh ellend\u00e4y da mittuzil algoritmoil annettulois sy\u00f6ttehis voibi luadie kyzytyn tuloksen.<\/p>\n Sana \u201dhakkeri\u201d tulou anglienkielizes verbis \u201dhack\u201d, kudaman merki\u010dys on \u010dilputa, hakata, ruadua ahkerasti yksinkerdastu ruaduo. Se nostau mieleh kuvan, ku hakkeri hakkuau tiedokonehen n\u00e4pp\u00e4imisty\u00f6 kui tikku huavan kylgie. Hakkeri opittelou, mid\u00e4 kaikkie omal tiedokonehel vois ruadua. Suuri hakkerikul\u2019tuuran suavutus on Linux operuattorusistiemu, kudai py\u00f6ritt\u00e4y miljonoi tiedokonehii ruadopaikoil, enimis supertiedokonehis da sateliitoisgi. Ga voijah hakkerit, kui min tahto ruavon ruadajat hairota rikoksihgi. \u201dPuhtahat\u201d hakkerit opittih eroittua rikollizet omas kunnivollizes joukosp\u00e4i nimitt\u00e4m\u00e4l heidy \u201dkrakkeriloikse\u201d, kuduat k\u00e4ytet\u00e4h tiedokohentu kui ra\u010d\u010dulomua. Yksinkerdazii palvelunestorikoksii voibi luadie v\u00e4hilgi tiedoloil, ga pahimat rikollizet ollah kui korgien tehnolougien firmoi. Ga eibo t\u00e4m\u00e4 nimitys tartunuh ylehizeh kielenk\u00e4ytt\u00f6h. \u017di\u00e4li, ku suuri rahvas sevoittau hyvi\u00e4 luadijat hakkerit da pahanluadijat rikollisjoukot.<\/p>\n Kieli on sid\u00e4, mid\u00e4 rahvas paistah. Ku enimist\u00f6 rubieu nimitt\u00e4m\u00e4h lehmi\u00e4 hevokse da b\u00f6b\u00f6kk\u00f6i lehm\u00e4kse, onnuako minungi pid\u00e4y sit sih mugavuo.<\/p>\n Ku pid\u00e4n\u00f6y sanuo yksi oma karjalan kielen sana, sanon \u201dlivain\u201d. Se ei ole ylen omaper\u00e4ine, ga on suoru ki\u00e4nn\u00f6s anglienkielizes sanas \u201dbrowser\u201d. Senke livatah verkosivuloi internetan verkoadressilois.<\/p>\n \u010ci\u00e4r\u00e4ni Ylen arma\u0161 karjalan \u0161ana on miula \u010di\u00e4r\u00e4ni, pi\u00e4\u010dkyni, meil\u00e4 Hietarvie\u0161\u0161a ennein t\u0161e\u00e4r\u00e4ni. Kainuu\u0161\u0161a sanotah pe\u00e4sky. \u010ci\u00e4r\u00e4ni-\u0161anua ei miun lap\u0161uo\u0161\u0161a en\u00e4mpi k\u00e4ytetty, tuatto vain jo\u0161ku\u0161, kun kerto vanhoista asei\u0161ta ta \u0161anonnoi\u0161ta. Rupesin smiettim\u00e4h, miksi \u0161anottih \u010di\u00e4r\u00e4ni, pi\u00e4\u010dkynih\u00e4n \u0161opiu hyvin \u0161uomelais-ugrilaisih kielih. Kuvuauko \u010di\u00e4r\u00e4ni linnun lauluo, i\u00e4nt\u00e4?<\/p>\n Huomasin, pi\u00e4\u010dkyj\u00e4 on monta lajie: terva\u010di\u00e4r\u00e4ni, vaikkapa muissuttau pi\u00e4\u010dky\u00f6 kuuluu eri lajih. \u0160ill\u00e4 on mu\u0161ta pi\u00e4 ta valkoni kaklan alu\u0161, muitein hy\u00f6 muissutetah toisieh. Rakkahalla lap\u0161ella on monta nimie: mu\u0161tape\u00e4sk\u00f6i, me\u010d\u010d\u00e4pe\u00e4\u010dk\u00f6i, korpipe\u00e4\u010dk\u00f6i, terva\u010di\u00e4r\u00e4ni. Niit\u00e4 pijet\u00e4h pi\u00e4t\u0161kyjen kera \u0161amoina lintuina, kun niin \u00e4ij\u00e4n ollah \u0161amanmoisie. Pi\u00e4\u010dkyj\u00e4 ollah huarapi\u00e4\u010dky, r\u00e4y\u0161\u0161\u00e4\u0161pi\u00e4\u010dky, harmuapi\u00e4\u010dky ta niin iell\u00e4h. Tervapi\u00e4\u010dky on veny\u00e4h\u00e4k\u0161i \u010dornyi(=mu\u0161ta) stri\u017e. Tullouko \u0161ana veny\u00e4h\u00e4\u0161t\u00e4?<\/p>\n Kolmena ke\u0161\u00e4n\u00e4 emm\u00e4 ukon kera ollun k\u00e4ynyn kotiranna\u0161\u0161a. Oli koronua ta kaikenmoista. Emm\u00e4 ruohtin l\u00e4htie ti\u00e4lt\u00e4 \u0160ak\u0161a\u0161ta pit\u00e4ll\u00e4 matkalla. Muamo ta tuatto oli m\u00e4nty jo tuonilmasih, ei ollun vuottajua. T\u00e4n\u00e4 ke\u0161\u00e4n\u00e4 emm\u00e4 malttan olla l\u00e4ht\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ta kun tulima pihah, me\u00e4t otti vastah iloni kahen \u010di\u00e4r\u00e4sen laulu ta ie\u0161tua\u0161 lentely. Emm\u00e4 ollun yksin. Olima tervehtullehet.<\/p>\n \u010ci\u00e4r\u00e4ni oli niise meil\u00e4 ho\u0161 mi pi\u00e4\u010dkyni, ei vain tervapi\u00e4\u010dkyni. Molommissa \u0161anoissa on kaunehe\u0161ti deminutiivijohin. \u010c-konsonantti luatiu molommat \u0161anat pehmiek\u0161i. Me\u00e4n kes\u00e4llisell\u00e4 pi\u00e4\u010dkyparilla oli ru\u0161kie (punani) kakla ta pilkku o\u010da\u0161\u0161a ta hy\u00f6 ylen kaunehe\u0161ti laulettih, oltih \u0161itein huarapi\u00e4\u010dkyj\u00e4. Luajittih pe\u0161\u00e4 entisen li\u00e4v\u00e4n lavon orrella, onnakko mie ensin kuottelin e\u0161ty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ovie \u010d\u00e4piss\u00e4. En halunnun niijen ji\u00e4v\u00e4n loukkuh me\u00e4n poism\u00e4nty\u00f6. Vain hy\u00f6 pi\u00e4\u0161tih oven yl\u00e4puolella olova\u0161ta ravo\u0161ta. Hy\u00f6 iloitih ihmisien l\u00e4hell\u00e4 olo\u0161ta, lenneltih, liijeltih korvien ohi ta ker\u00e4ttih \u010dakkua ta muuta itikky\u00e4 poikasillah, oltih me\u00e4n ilona. Ta illalla nautin \u0161\u00e4nky\u0161\u0161\u00e4 miun ikkuna\u0161ta kuuluja\u0161ta konsertista. Lintu istu puhelinlankalla tai hel\u00e4hytti iltasin ilmoilla kaunehen laulun. Poikaset ka\u0161vettih ta joi kurkotettih pe\u0161\u00e4\u0161t\u00e4.<\/p>\n L\u00e4mp\u00f6sien ke\u0161\u00e4p\u00e4ivien j\u00e4lkeh tuli \u0161aje. Kolmen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeh hava\u010d\u010deuvuin, mint\u00e4he pi\u00e4ckyset ei eny\u00e4 lentele. Huomasin, pe\u0161y\u00e4 ei ollun, oli rikottu, ei n\u00e4kyn. Arvasin, jotta lintuset \u0161urtih. \u0160iin\u00e4ki hy\u00f6 muissuttau ihmisie. Onnakko k\u00e4rpp\u00e4, orava ta mi lie ollun elukka asiella? Mie niise tulin \u0161urulliseksi. Nell\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n pi\u00e4\u0161t\u00e4 l\u00f6ysin lattielta nell\u00e4 poikaista kuollehena.<\/p>\n Kotvasen ajan j\u00e4lkeh pi\u00e4\u010dkypari niise ilme\u0161ty, lenneltih, ei laulettu en\u00e4mpi. K\u00e4ytih lavo\u0161\u0161a ka\u010d\u010doma\u0161\u0161a. Alettih ker\u00e4yty\u00f6 toisien \u010di\u00e4r\u00e4sien kera puhelinlankoloilla. \u0160yky\u0161y oli tulo\u0161\u0161a, he\u00e4n oli aika kohta l\u00e4htie \u0161uveh p\u00e4in. Niise i me\u00e4n. N\u00e4keyvymm\u00e4k\u00f6 ensi ke\u0161\u00e4n\u00e4?<\/p>\n Terva\u010di\u00e4r\u00e4n i\u00e4ni on kirkuva SRIIIIII SRIIIIII SRIIIIII, luvin. U\u0161on, jotta \u0161iit\u00e4 \u010di\u00e4r\u00e4sen nimi. Veny\u00e4h\u00e4nki nimi v\u00e4h\u00e4 \u0161iihi vipuau, en tiij\u00e4. Hyv\u00e4, jotta on karjala\u0161\u0161a molommat \u0161anat ta meil\u00e4 armahat.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 15. Vuottakkua, mieki tulen! 16. Puitto jou\u010den valkie. \u2013 Kaunis kuin kukkanen 17. Terveht\u00e4 tautie l\u00e4siy. Tiedo viey edehp\u00e4i Ned\u00e4linlopulla gostimma miun vastinehen synnynd\u00e4koissa Vuazassa. Joimma koufit h\u00e4nen vanhembien kera, da hy\u00f6 kyzyttih kuulumizie. Mie kerroin, jotta opassun nyg\u00f6in karjalan kieleh P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopissossa.<\/p>\n Hy\u00f6 ei tiijetty, jotta karjala on oma kieli, hos hy\u00f6 mollemmat ollah opastajat. T\u00e4m\u00e4 ei ole nimi kumma. \u00c4iji\u00e4 ei karjalan kielest\u00e4 tiijetty eig\u00f6 paistu miun lapsuossa ni karjalazet. Ainos sanottih, jotta my\u00f6 pagizemma karjalan murdehella. Salmin murteen sanakirja oli pitk\u00e4h ainova opassuskniiga, kumbaista k\u00e4ytettih.<\/p>\n Ozaksi meil\u00e4 on Suomessa suuri rajakarjalane yhtehiz\u00f6 da er\u00e4hie kieliniekkoi, kumbazet ollah pietty kield\u00e4 elossa. Passibot heil\u00e4! Meil\u00e4 uuzilla karjalan kielen opastujilla on nyg\u00f6in \u00e4iji\u00e4 kebiembi alottua opastumine karjalan kieleh.<\/p>\n Miula on ainos ollun luja pravoslaunoi da suistamalane identitietta, hos olen syndyn Lapinlahella da miun muamo on savolane k\u00f6rtti. Ainos olen duumainun, jotta karjalazuosta seg\u00f6 savolazuosta, n\u00e4ist\u00e4 miun identitietan paloista, pid\u00e4y da suau olla ylbie.<\/p>\n Nyg\u00f6in rajakarjalazus n\u00e4gyy miun jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 eloksessa liigatengi Suistaman Perinnehseuran halli\u010dusruannassa da muissa himoruadoloissa. Liijatengi rajakarjalazet perindehet da karjalazet k\u00e4ziruavot ollah oldu miula syd\u00e4men dielo jo lapsuosta suaten.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n t\u00e4hen miun karjalan armas sana on tiedo. Duumai\u010den, jotta miun ruadona meij\u00e4n kulttuuran da kielen elvytt\u00e4mizess\u00e4 on rajakarjalazen ristikanzan kielen, zuakkunoin, historien da perinnehtiijon luadimine n\u00e4gyj\u00e4ksi meil\u00e4 kaikilla. Mie olen ozakas, kun suan kerduo meij\u00e4n omie zuakkunoi da liz\u00e4t\u00e4 tieduo meij\u00e4n kulttuurasta.<\/p>\n Kirjutettu P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssalla Skokuna<\/em> Skokuna on miun mielehini \u0161ana tai \u010duutoelukka.<\/p>\n Karjalaiset on u\u0161ottu, jotta skokuna on jumalan puapo.<\/p>\n Kuva\u0161\u0161a on miun tovarissa skokuna, kumpani rikeneh issuk\u0161entelou miun keralla pihalla.<\/p>\n \u0160e \u0161ana on vessel\u00e4 ta miula kuinto juohtuu mieleh \u0161iit\u00e4, kun lap\u0161ena kuulin Hullujussin laulantua \u201cFriduna skikuna jee!\u201d<\/p>\n Antua n’okkua<\/em> Ennein vanhah karjalaiset annettih n\u2019okkua tytt\u00f6lap\u0161illa. Miula kun ei ole kuin poikalap\u0161ie, ni mie annan heil\u00e4 n\u2019okkua. \u0160uomelaiset niise annetah n\u2019okkua tahi vaihetah nenie.<\/p>\n Pajoki\u00e4nn\u00f6s: Hiljaa, hiljaa ilta on (uni) Hil\u2019l\u2019ah, hil\u2019l\u2019ah, ehty on, taivas pimiembi. Sanat Jooseppi Mustakallio (1857-1923) S\u00e4vel Mikael Nyberg (1871-1940)<\/p>\n Hyv\u00e4nn\u00e4g\u00f6ine opastai Mustan evakos olles er\u00e4hi\u010di opastai Bertta tuli meile kodih vastuamah uuttu \u0161kolaniekkua, minuu. Meil pertis oli muidugi gost\u2019ua, muaman Laina-siz\u00e4r Saarij\u00e4rvelp\u00e4i omal zakil.<\/p>\n Min\u00e4 astuin Bertan edeh, ka\u010doin opastajale silmih da duumai\u010din \u201dA sin\u00e4h\u00e4i oletgi hyv\u00e4nn\u00e4g\u00f6ine opastai!\u201d Nenga l\u00f6yhk\u00e4ndy, i\u00e4neh duumai\u010dendu vaikutti opastajah, konzu rubein h\u00e4ndy suvaimah. \u2013 Min\u00e4 vai onnuako mietin, h\u00e4i oli nerokas, viizahan n\u00e4g\u00f6ine, o\u010dkat pi\u00e4s.<\/p>\n Laina terv\u00e4zeh virkoi: \u201dA mugai, hyv\u00e4nn\u00e4g\u00f6ine ne\u010de on pi\u00e4lp\u00e4i, ga miittuinebo ollou syv\u00e4inpuolel?\u201d Putin opastai h\u00e4i oligi. V\u00e4llillizetgi briha\u010dut h\u00e4i pidi kuris, n\u00e4b\u00e4vytti terv\u00e4h viivottimel, konzu \u010diihottih. Nyg\u00f6i eibo suaha nenga putin kurih eigo oijendukseh! Ka\u010dokkua vai mih vienn\u00f6ygi nyg\u00f6ine v\u00e4lly kazvatus!<\/p>\n Tuaton ker kuuzen e\u010dos<\/em> Ku er\u00e4hi\u010di tuaton ker kuuzen e\u010d\u010doh k\u00e4imm\u00f6. Ku\u010d\u010du rastavaizeh<\/em> Pyh\u00e4npi\u00e4n 27.11 15 aigah (Ven\u2019an aigua) Karjalan kielen ned\u00e4lin aigah kajahtetah Iloman\u010dis- da Vielj\u00e4rvesp\u00e4i. Ker\u00e4yvymm\u00f6 yhtehizeh rastavaizeh Zooman kauti pyh\u00e4pi\u00e4n 27. kylmykuudu 15 Ven\u2019an aigah. Pruazniekku kest\u00e4y \u00e4ij\u00e4llizen \u010duasun da se todevutetah Karjalan Kielen Koin, Karjalan Kielen Koin Abuniekkoin da Iloman\u010din rahvahanopiston yhtehizenny ruavonnu. Pivos on ylen ilokastu, rastavallistu ohjelmua Vielj\u00e4rves Karjalan Kielen Koisp\u00e4i ezimerkikse kielipez\u00e4n lapsien tervehtys, pakkasukko abuniekan kel, yhtehisty pajatandua dai Ilomantsis abuniekkoin rastavanpajasp\u00e4i ezimerkikse rahvahanpajohoran \u010dastu\u0161koi Vielj\u00e4rves da Iloman\u010disp\u00e4i, rastavanpagin \u00d6ll\u00f6l\u00e4sp\u00e4i, yhtehisty pajatandua.<\/p>\n Li\u017ei\u00e4 tieduo da Zoom-linkan suat Karjalan kielen koin abuniekat ry:n paginanved\u00e4j\u00e4l Hannu Lappalazel, hala@kopala.fi, +358 405841 995.<\/p>\n Terveh tulemua rastavastu pid\u00e4m\u00e4h!<\/p>\n Miun karjalan armahat sanat ollah: tirpa vaikkan!<\/em> Kun mie lapsena tahoin suaha mid\u00e4tahto terv\u00e4zeh, miun buabo (Suistaman Jalovuarasta) kehotti tirppamah vaikkane, nenga vuottamah kodvazen. Saman mie sanon tuagieh omilla bunukoilla.<\/p>\n Suistaman Perinnehsebran paginaillan sanazet<\/em><\/p>\n My\u00f6 piimm\u00e4 Suistaman Perinnehsebran paginaildua 15.11. tiemalla \u201dKarjalan armas sana\u201d. Moizet sanat oldih armahat mi\u00e4n pagizijoilla: tirpa vaikkan, a voi voi voi, niekka, n\u00e4nniniekka, pajattua, bunukka, \u010duaju, mand\u017eoi, \u010doma, hi\u010duttua, Hospodin lopu\u0161ka, suvaija, pertti, p\u00e4\u010d\u010di, p\u00e4\u010dino\u010d\u010da da varavonalane.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 10. \u0160ulkkuset passipoiset! \u2013 Suuret (kirjaimellisesti \u02bbsilkkiset\u2019) kiitokset!<\/p>\n 11. Ik\u00e4 el\u00e4, ik\u00e4 opa\u0161\u0161u. \u2013 Oppia ik\u00e4 kaikki. 12. Molo\u010d\u010da! 13. Piettykky\u00e4! 14. El\u00e4 milma pri\u0161\u0161akoi\u010de, en mie tiij\u00e4! Olengo ruo\u010d\u010di?<\/em> Minun armas da vessel sanaine karjalakse on ruo\u010d\u010di, send\u00e4h gu sil on eriluadustu merki\u010dysty aijan da kontekstan mugah. Opin sellitti\u00e4 ne\u010did\u00e4 dieluo t\u00e4s kirjutukses tarkembah. L\u00e4htehinny olen k\u00e4ytt\u00e4nyh kois olijua kuuttu omua libo laihinah otettuu sanakniigua. Li\u017e\u00e4kse olen oppinuh k\u00e4ytti\u00e4 minun omua vajavastu kielikorvua. Pohjanvalon da Tastan sanakniigoin sanat olen kirjutannuh nyg\u00f6zes normiiruitus muvvos.<\/p>\n Ruo\u010d\u010di (ruott\u0161i)-sanal da sit kannas luajittuloil sanoil tarkoitettih aijemba suomelastu, suomenkielisty. T\u00e4s er\u00e4hii ezimerkil\u00f6i: H\u00e4i on ruo\u010d\u010di\/ruo\u010dakoi. (=H\u00e4n on suomalainen.) Min\u00e4 pagizen ruo\u010dikse. (=Puhun suomea.) T\u00e4s vie li\u017ei\u00e4 ezimerkil\u00f6i: ruo\u010din kieli (=suomen kieli), ruo\u010dakoittuo, ruo\u010d\u010divuo (=suomalaistua). Ga yhtell\u00e4h: suomenkieline (=suomenkielinen), suomendua (=suomentaa), suometa (=tulla suomalaiseksi), suomevuttua (=suomalaistaa). Mibo sit oli Ruo\u010din G\u00f6teborgas el\u00e4i suomenkarjalaine pravoslaunoi ristikanzu, kudai maltoi paista se\u017eo ruo\u010dikse? A-voi-voi!<\/p>\n Ruo\u010d\u010di-sanan toine t\u00e4rgei merki\u010dys on olluh luterilaine. Ezimerkikse: ruo\u010dit da ven\u2019alazet (=luterilaiset ja ortodoksit). Ga nyg\u00f6i ne\u010de olis suomekse ruotsalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset. Kuibo sit Piiteris el\u00e4i ven\u2019alaine luterilaine ristikanzu? A-voi-voi!<\/p>\n Ruo\u010d\u010di-sanan (ruo\u010d\u010dilaine imi.) pi\u00e4merki\u010dys nyg\u00f6i on tiett\u00e4v\u00e4ine Ruotsi, ruotsalainen. Ga send\u00e4h voingi loppie ne\u010den tyhj\u00e4n paginan t\u00e4h.<\/p>\n Minun omat vastavukset rubriekan kyzymykseh: 1. Ga olen, gu olen luterilaine suomelaine. 2. Ga en ole, gu en ole ruo\u010dcilaine. 3. Ga vikse en ole, gu olen karjalaine, v\u00e4himy\u00f6lleh puolelleh! 4. Ga en jo tiij\u00e4, toinah olengi umbiruo\u010d\u010di.<\/p>\n Passibo da prostikkua.<\/p>\n L\u00e4htehet: Minnekunne<\/em> Miun molommat \u00e4mm\u00f6t oltih vienankarjalaiset. Toini \u00e4mm\u00f6 Jenni oli 19-vuotini, kon\u0161a hi\u00e4n tuli pakolaisena \u0160uomeh. H\u00e4nell\u00e4 oli vienankarjalaiset tavat ta u\u0161komuk\u0161et. Vienankarjalua hi\u00e4n pakasi vain v\u00e4h\u00e4n miun keralla.<\/p>\n Yhen vessel\u00e4n \u0161anan muissin. No \u0161e oli \u201cminnekunne\u201d. Mie \u0161uatoin ky\u0161y\u00f6 \u0161uomek\u0161i: \u201cMiss\u00e4 tuatto tahi kennih muu heimolaini on?\u201d. Hi\u00e4n va\u0161ta\u0161i miula: \u201cMinnekunne m\u00e4ni.\u201d \u2013 ta nakro pi\u00e4ll\u00e4 makie\u0161ti.<\/p>\n Karjalan armas sana<\/em> Bunukka on miula mielehine sana. Se on ainavo karjalan kielen sana, kudaman muissan omasta lapsuosta da buabosta. Miun buabolla on viizi bunukkua.<\/p>\n Miun buabo oli ylen hell\u00e4luondone. Buabo nagro da itki tuagieh. My\u00f6 pagizimma buabon kera m\u00e4nnyzist\u00e4 aijoista. Buabo kirjutti starinoi da runoloi. My\u00f6 elimm\u00e4 loittona toine toizesta, ga aivin my\u00f6 seb\u00e4imm\u00e4, konza vastauvuimma. Kunne vain buabo m\u00e4ni, hi\u00e4n l\u00f6ydi uuzie yst\u00e4vie.<\/p>\n Abie on, ku en voi paissa en\u00e4mbi\u00e4 buabon kera. Ozaksi muisto h\u00e4nest\u00e4 el\u00e4y miun da mi\u00e4n kaikkien syd\u00e4mess\u00e4.<\/p>\n Starina Miulla karjalan kielen armahie sanoi ollah bunukka, \u010duaju da mand\u017eoi.<\/p>\n Miulla on kolme bunukkua, Lauri, Elina da Hilma. Lauri on miun tytt\u00e4ren Annin poiga. H\u00e4nell\u00e4 on igi\u00e4 kaheksan vuotta. Lauri suvai\u010d\u010dou jalkami\u00e4\u010d\u010dyh kizuandua. Elina on dai Annin lapsi. H\u00e4nell\u00e4 on igi\u00e4 kuuzi vuotta. Elina on \u010doma da hyv\u00e4 piird\u00e4m\u00e4h. Molo\u010d\u010da! Hilma on miun poijan Pertun tyt\u00e4r, da h\u00e4nell\u00e4 on igi\u00e4 kaksi vuotta. Hilma on \u010doma da hyv\u00e4 laulamah da tanssimah.<\/p>\n Muamo da tuatto suvaidih juuva \u010duajuo illalla.<\/p>\n Mi\u00e4n \u010duralla oli mand\u017eoitila. Siell\u00e4 oli magiet mand\u017eoit. Nyg\u00f6in tila on pandu kiini. Mi\u00e4n pihasta l\u00f6ydyy \u00e4ij\u00e4 me\u010d\u010d\u00e4mand\u017eoida.<\/p>\n Armahat sanat<\/em> Hyv\u00e4 Pyh\u00e4 Mamoi \u2013 Sinun eloaijas Paha aigu tulou, \u0160yky\u0161y<\/em> \u0160uvai\u010den \u0161yky\u0161y\u00f6. \u0160uvai\u010den \u0161yky\u0161y\u00f6. \u0160uvai\u010den \u0161yky\u0161y\u00f6. \u0160epy\u00e4n \u0161yky\u0161y\u00f6.<\/p>\n Vastineh<\/em> Min\u00e4 suvai\u010den karjalan kielen sanua vastineh. Sil on monii merki\u010dyksii, en\u00e4mbi migu suomen kielen sanal vastine. Se voibi olla mingi vastupuoli libo puaran toine puoli, ezimerkikse kindahan vastineh (suomes k\u00e4ytett\u00e4s t\u00e4s kohtas sanua pari). Voijah andua vastineh, sit annetah vastavus libo mielipideh (suomekse se\u017eo vastine). Karjalas sanua vastineh on li\u017e\u00e4kse k\u00e4ytetty merki\u010dykses verdaine: Sen kazakan vastinehtu harvas on, ruadai on moine (suomeksi sen rengin veroista on harvassa, on niin kova tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4).<\/p>\n Ga minule kaikis \u010domembi vastineh-sanan merki\u010dys on mielespiett\u00e4vy, tietto, ukko libo mu\u010doi. Oma puaru, vastineh. Vastineh-sana ei mi\u00e4rittele, mittuine se vastineh on. Se ei mi\u00e4rit\u00e4 sugupuoldu eigo puaruv\u00e4lin luaduu. Sana vastineh ei kerro, oletgo naizis libo miehel, el\u00e4tgo omassah puaranke yhtes libo et. Se on ylen hyv\u00e4 sana sit, konzu mielespiett\u00e4vy libo tietto on liijakse kebjei sana kuvuamah omua puaruv\u00e4lii, ga yksikai et tahto mi\u00e4ritell\u00e4 sen luaduu kuulijale tarkembah. Minun mieles sana vastineh merki\u010d\u010d\u00f6y, \u0161to olen kogonaine da i\u010d\u010den\u00e4ine, ga olen buitegu suannuh taza-arvohizen vastukappalehen. Minul i\u010del on karjalaine da karjalankieline vastineh. Se luadiu t\u00e4s sanas oman da viegi \u010domemban. Meij\u00e4n puaruv\u00e4lin kieli on allus algajen olluh karjal da send\u00e4h meil ongi karjalan kielen p\u00e4ivy joga p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n Tervehyisie \u2018vauvakuplasta\u2019 y\u0161k\u00e4niekan y\u0161\u00e4\u0161t\u00e4! Meil\u00e4 \u0161ynty uu\u0161i pikkaraini perehenj\u00e4\u0161en pimiekuu\u0161\u0161a ta \u0161en t\u00e4hen vali\u010din perehen miun armahak\u0161i \u0161anak\u0161i karjalan kielen net\u00e4lie varoin.<\/p>\n Pereh voi olla \u0161uuri tahi pieni, ta \u0161e voi olla l\u00e4hell\u00e4 tahi et\u00e4h\u00e4n\u00e4. Nykyj\u00e4h perehet ollah monimuotoset, ta mie olen mi\u00e4n pereht\u00e4 miettin m\u00e4nn\u00e4 aikoina.<\/p>\n Mi \u0161e pereh on ta ket \u0161iih kuulutah?<\/p>\n Mit\u00e4 \u0161e pereh miula merki\u010d\u010d\u00f6y?<\/p>\n Pereheh kuulutah kaikki ne, kenen kera my\u00f6 el\u00e4mm\u00e4. T\u00e4rkiet ta armahat, ket kuletah oma\u0161\u0161a elok\u0161e\u0161\u0161a keralla.<\/p>\n Pereh ei ole vain yhtehini ruokastola ta eklini p\u00e4iv\u00e4, vain \u0161e on niise yhtehini huomen.<\/p>\n Tuumai\u010den, jotta pereh on kuin tunto, kumpani l\u00e4mmitt\u00e4y mielt\u00e4. \u0160e on \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4 ta jokahini i\u010de vali\u010d\u010dou, ket \u0161inne kuulutah.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 asiet kuvatah pereht\u00e4, ka hyv\u00e4se\u0161ti ne kuvatahki kielt\u00e4. T\u00e4rkie, arma\u0161 ta kulkou elok\u0161e\u0161\u0161a keralla.<\/p>\n Yhtehini kieli yhist\u00e4y perehie ta \u0161amoten meit\u00e4, ket karjalak\u0161i pakajamma.<\/p>\n Mi\u00e4n karjalankielini yhtehis\u00f6 on kuin \u0161uuri \u201dkielipereh\u201d, kuta yhtehini kieli lujittau.<\/p>\n Hyvy\u00e4 karjalan kielen net\u00e4lie kaikilla!<\/p>\n Muamo da l\u00f6tt\u00f6 Mie olen pihalla miun kolmevuodizen lapsen kera. On sygyzy. Mie haravoi\u010den da lapsi nouzettelou pordahilla. Terv\u00e4h hi\u00e4n rubieu kirgumah: \u201dMuamo! Muamo!\u201d<\/p>\n Mie p\u00f6ll\u00e4ssyn. Duumai\u010den, jotta nyt on k\u00e4ynyn pahoin. Mie lykki\u00e4n haravan muah da juoksen lapsen luo. Hi\u00e4n seizou da ka\u010d\u010dou rengie, kumbane on muassa pordahan vieress\u00e4. Hi\u00e4n uuvestah kirguu: \u201dL\u00f6tt\u00f6! L\u00f6tt\u00f6!\u201d<\/p>\n Se on totta. Rengiss\u00e4 on vett\u00e4 da veiss\u00e4 istuu l\u00f6tt\u00f6, suuri kuin tuaton k\u00e4zi.<\/p>\n \u201dKuinba se on sinne m\u00e4nnyn?\u201d<\/p>\n \u201dMie en tied\u00e4\u201d, miun lapsi sanou suomeksi.<\/p>\n Mie ka\u010don lasta. \u201dSie sanoit l\u00f6tt\u00f6! Sie muissit!\u201d<\/p>\n Muamo on enzim\u00e4ne karjalan kielen sana, kumbazen miun lapsi on opastun sanomah. L\u00f6tt\u00f6 on nyt toine. My\u00f6 hil\u2019l\u2019akkazeh opassumma kield\u00e4, kumbaista miun buabo pagizi. Yhess\u00e4 my\u00f6 kuamma vein da l\u00f6t\u00f6n muah, ga sanat, ne my\u00f6 piemm\u00e4.<\/p>\n Kirjutettu P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssalla<\/p>\n Lapintijani T\u00e4n\u00e4 \u0161yky\u0161yn\u00e4 meil\u00e4 ilme\u0161\u0161yttih kak\u0161i lapintijaista pihah. Ne ollah rohkiet, ruttoh opa\u0161\u0161uttih \u0161y\u00f6m\u00e4h ki\u00e4\u0161t\u00e4. Nyt jo miula laulellah ta hypell\u00e4h hartiella ta issutah lakin pi\u00e4ll\u00e4! Ylen hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4iset ne ollah!<\/p>\n tijani \u2013 tiainen<\/p>\n ruttoh \u2013 nopeasti<\/p>\n hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ini \u2013 mukava, kaunis, kiva, sopiva yms. monipuolisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sana<\/p>\n Pajoki\u00e4nn\u00f6s Hiljainen tienoo, h\u00e4myinen maa, Kotiini kauas kaipuuni saa. T\u00e4ht\u00f6set syttyy kullaten maan, Hil\u2019l\u2019aine seudu, h\u00e4myine mua, Kodihin ylen kaibavo vie, Ti\u00e4ht\u00f6zien valgo kulduau jo muan, Karjalan Liiton vienankarjalan verkkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat<\/strong> j\u00e4lkim\u00e4isell\u00e4 opa\u0161\u0161u\u0161kerrallah paistih ta ker\u00e4ttih tukkuh \u0161anua, mit \u0161yky\u0161ykur\u0161\u0161in aikua on ji\u00e4ty heil\u00e4 mieleh vesselin\u00e4 karjalan \u0161anasina. Opa\u0161tajana kur\u0161\u0161iloilla on ruatan Irma Aleksejeva.<\/p>\n tikutu\u0161 \u2013 neule P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 6. M\u00e4rk\u00e4 ku n\u2019orppa \u2013 Kuin uitettu koira. 7. Annatko n\u2019okkua? \u2013 Vaihdetaanko neni\u00e4? 8. Me\u010d\u010d\u00e4 liikkuu 9. Ollenko vaipun totkuk\u0161i vain koirak\u0161i? \u2013 Olenkohan v\u00e4s\u00e4ht\u00e4nyt kuin ylikyps\u00e4 peruna vai kuin laiska koira? (kirjaimellisesti \u201dtotku\u201d merkitsee kalan sis\u00e4lmyksi\u00e4 sek\u00e4 ylikyps\u00e4\u00e4<\/p>\n T\u00e4rkiet \u0161ilm\u00e4lasit Mie \u0161ain uuvvet o\u010dkat, \u0161ilm\u00e4lasit, eklein. Muailma n\u00e4ytt\u00e4y kirkkahammalta ta lukomini on helpompua.<\/p>\n T\u00e4\u0161t\u00e4 muistu mieleh parikymment\u00e4 vuotta vanha tapahu\u0161. Karjalaisie lap\u0161ie oli ke\u0161\u00e4leirill\u00e4 \u0160uome\u0161\u0161a. Hy\u00f6 oltih net\u00e4lin Kuu\u0161amon kan\u0161anopistolla omien opa\u0161tajieh ta Pohjois-Viena -\u0161euran omatahtosien ruatajien keralla. Toisen net\u00e4lin hy\u00f6 elettih Oulu\u0161\u0161a perehiss\u00e4.<\/p>\n Lap\u0161ista yksi n\u00e4ki pahoin. Opa\u0161taja oli kerton, jotta poika on ter\u00e4v\u00e4 ta viisa\u0161 koulu\u0161\u0161a, vain heikon n\u00e4v\u00f6n vuok\u0161i hi\u00e4n joutuu kova\u0161ti ruatamah.<\/p>\n Net\u00e4lin aikana oli opistolla k\u00e4ynyn ruhka-auto. Pojat tiett\u00e4v\u00e4\u0161ti piirreltih \u0161en kuvie tarkkah. T\u00e4m\u00e4 yksi poika ei voinun, \u0161ent\u00e4h kun hi\u00e4n ei n\u00e4hnyn auton pienie yksityiskohtie. Oululaini mie\u0161, kumpani oli poikien huoltaja ylen \u0161alei\u010d\u010di poikua.<\/p>\n Oulu\u0161\u0161a oli teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 hankkie pojalla o\u010dkat, niin oli pi\u00e4tetty. Y\u0161t\u00e4v\u00e4llini \u0161ilm\u00e4li\u00e4k\u00e4ri tarka\u0161ti pojan n\u00e4v\u00f6n ta mi\u00e4ritteli lasit. \u0160ama spesialisti oli ollun mi\u00e4n pojan \u0161ilm\u00e4li\u00e4k\u00e4ri monta vuotta. Optikkoliikeh anto o\u010dkat lahjak\u0161i.<\/p>\n N\u00e4k\u00f6 pareni ta anto ihmehellisie uu\u0161ie muistoja Oulun linna\u0161ta.<\/p>\n Poika eli net\u00e4lin Kuu\u0161amo\u0161\u0161a valvojana olluon miehen koissa ta hy\u00f6 ajeltih autolla pojan keralla pitin kaupunkie. Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 poika oli n\u00e4hnyn Tuiran \u0161illalta Oulujove\u0161\u0161a olijat vesi\u0161uihkut, kaupunkin ke\u0161\u00e4kaunehuiset. Hi\u00e4n oli iha\u0161\u0161uk\u0161issah.<\/p>\n My\u00f6hemmin is\u00e4nt\u00e4pereh oli \u0161uanun tiety\u00e4, jotta poika opa\u0161tuu yliopistossa.<\/p>\n \u0160ilm\u00e4lasit ollah t\u00e4rkie apuv\u00e4lineh elok\u0161e\u0161\u0161a.<\/p>\n Kirjutus My\u00f6, Maria Petrovskaja da L\u2019udmila Milicina olemmo roinnuhes Rajakonnus 1960-luvul. Vie ker\u00e4le on tulluh Valentina Nesterova Kaugoid\u00e4rvelp\u00e4i da Lena Markova Man\u010dilasp\u00e4i. Meil elosijan nimet ollah armahat \u2013 joga linnul on oma pez\u00e4 kallis.<\/p>\n Konzu p\u00e4iv\u00e4zes palavoitutah kivet, meil on hyv\u00e4 mieles l\u00e4htie j\u00e4rvirandah kiviss\u00e4h, Vara\u010din kivie ka\u010d\u010domah \u2013 Karjalan alazimii e\u010d\u010dim\u00e4h. T\u00e4m\u00e4 kivi on kul\u2019tuuruobjektu, kudua enne vahnas ven\u2019akse sanottih Vara\u0161ev kamen\u2019. Se on Rajakonnun da Man\u010dilan kylien rinnal, moine suuri kivi Luadogan rannas, kuduanke tozi sivottu Suomen kanzan vahnu runo (SKVR):<\/p>\n Miss\u2019 oot, sykk\u00f6, kasvateltu? Kiven taga\u010di on Konnun vuaru da sen pi\u00e4n pi\u00e4l on Konnun kyl\u00e4. Kyl\u00e4n l\u00e4h\u00e4l on Vahnu me\u010d\u010dy. Et tied\u00e4ne sin\u00e4, kus men\u00f6y se me\u010d\u010dytroppaine rannale da kivele \u2013 sin\u00e4 \u201djovvut e\u010d\u010die\u201d, kui Tamara Sidorova kirjuitti Oma mua -lehles. (30.8.2021). Min\u00e4 da L\u2019udmila hyvin tiij\u00e4mm\u00f6 me\u010d\u010dytropan kivele. Mey\u00f6tulemmo t\u00e4nne, ka\u010dommo, muttumat ollah kivi, randu da vezi, da i\u00e4re l\u00e4htemm\u00f6. Nyg\u00f6i on vihmusi\u00e4. Konzu tuuli ylen \u00e4ij\u00e4l tuulou, Luadogu \u00e4ijal kohizou. P\u00e4iv\u00e4zen tulisugahat upottih vedeh. Mustat pilvet ollah pi\u00e4n pi\u00e4l. Minul juohtuttih mieleh sanat: \u201dkallivo da vezi, \u010domus da muailmu, eloine da eloikanzu, kniigu da lugemine \u2013 kai sanat ovat hyv\u00e4t, pid\u00e4y vai paista. Kyzyin, mittuman sanan Lena valli\u010d\u010dou da ellendin, gu h\u00e4i kunnivoi\u010d\u010dou vahnembien sanazii. Lena on kazvatettu suures perehes. Lenan muamo sanoi: \u201d Yhten lapsen vuozih vot i pez\u00e4 suuri\u201d. Kyzyin, mittumua sanua L\u2019udmila suvai\u010d\u010dou, da h\u00e4i vastai: \u201dTulikyven\u2026 Kybenet ollah \u010domat. Kyuenes roih tuli!\u201d. Kivi pohodil sep\u00e4n pajan brujah \u2013 alasimeh. Ilmariine, ij\u00e4n kaiken taguoju vois t\u00e4s uvvet \u010domat karjalan sanat pal\u2019l\u2019ata.<\/p>\n Rajakondu Karjalan armas sana Karjalan sanazet ollah kaikki ylen vessel\u00e4t, ga mie duumai\u010den, jotta miula armahin sana on mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4. Mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4 kerdou kaiken, mid\u00e4 tarvi\u010d\u010dou: mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4 on t\u00e4rgie ristikanza, kumbane pyzyy mieless\u00e4 da kumbaista tuagieh duumaijah. Mie ylen suvai\u010den t\u00e4d\u00e4 sanua!<\/p>\n Karjalan sanazet tuagieh ollah ylen pehmiet. Mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4gi on pehmie sana, valppahan v\u00e4rine sana, dai duumat mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ollah ylen pehmiet da valppahan v\u00e4rizet. Mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4 ei kerro ristikanzan sugupuolda. Buitto kuin se olis miun da oman mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4n peittoazie. Konza mie sanon, jotta miula on mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4, mie vain sanon, jotta miula on er\u00e4s, kumbaista mie pien mieless\u00e4.<\/p>\n Pikkaraini Pikkaraini on oikein n\u00e4pie \u0161ana. Pikkaraini on \u0161uuruoltah \u00e4ijy\u00e4 pienempi kuin \u0161emmoset tavallisen \u0161uuruvuiset ollah niijen oma\u0161\u0161a jouko\u0161\u0161ah.<\/p>\n Pikkaraini-\u0161ana luatiu mielen pehmiek\u0161i, armahak\u0161i, kepiek\u0161i, sualivoi\u010d\u010dijak\u0161i. \u0160e her\u00e4tt\u00e4y tuntehie. \u0160e on puitto hellit\u00e4nt\u00e4\u0161ana.<\/p>\n Pikkaraini voipi olla ihmini, elukka, esineh, asie, kutamit\u00e4 vain, ollou pikkaraini olomuk\u0161eltah. Onhan niit\u00e4 monenmoisie pikkaraisie; lap\u0161ie, \u00e4mm\u00f6j\u00e4, tuattoja, on ni kikkij\u00e4, koirie, lintusie, kari\u010d\u010doja, potakkoja, helmil\u00f6it\u00e4, kupposie, murehie, iloja, matkuamisie ta niin iell\u00e4h\u2026<\/p>\n Tavallise\u0161\u0161a pakina\u0161\u0161a \u0161anotah vaikka jotta: \u201cPikkaraini lap\u0161i istuu lattiella\u201d. \u0160ilmiss\u00e4h n\u00e4k\u00f6y vain lap\u0161i \u0161iin\u00e4 on. Kun jatkanet virkeht\u00e4 vaikka jotta \u201dlakiella lattiella\u201d, n\u00e4k\u00f6y miele\u0161\u0161\u00e4 lap\u0161iparka yksin\u00e4h ta \u0161urkiena. Va\u0161takohta \u201dlakie late\u201dmuuttau \u0161anomisen \u0161i\u00e4men toisenmoisek\u0161i, tulou lisy\u00e4 tunnehta.<\/p>\n Kun \u0161anou vaikka jotta : \u201cPikkaraini kikki \u0161\u00e4h\u00e4j\u00e4y koiralla.\u201d \u2013 on \u0161e viel\u00e4 tavallista asieta. Ka kun jatkau \u201d\u0161uurella, \u0161uurisuisella koiralla\u201d, luatiu va\u0161takohta tovellisen varajamisen tapahuk\u0161eh.<\/p>\n \u201dIivananp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli keitetty uu\u0161ie pikkaraisie potakkoja \u0161uurella pruasniekkav\u00e4jell\u00e4.\u201d Voipi n\u00e4h\u00e4 miele\u0161\u0161\u00e4 \u00e4ij\u00e4 n\u00e4lk\u00e4hisie ta \u0161uuren mu\u0161\u0161an puan pikkaraisie potakkoja t\u00e4yten\u00e4 kiehuma\u0161\u0161a ulkotulilla. \u201dPikkaraini heponi veti jykiet\u00e4 rekie \u0161yv\u00e4\u0161\u0161\u00e4 lume\u0161\u0161a.\u201d \u0160i\u00e4lih\u00e4n \u0161e nou\u0161ou tuommose\u0161ta ruavo\u0161ta.<\/p>\n \u0160anotah, jotta vastakohat t\u00e4yvent\u00e4h toisieh. \u0160emmosessa tapahuk\u0161e\u0161\u0161a \u0161ana pikkaraini on oikein \u0161opiva \u0161ana. \u0160e ni antau tietohuista en\u00e4mpi ta starina kuulo\u0161tau vessel\u00e4mm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Pieni kerdomus elokses lindulaudazel P\u00e4iv\u00e4ine oli noussuh, oli pieni pakkaine. Hierun taloloin truvisp\u00e4i nouzi savvuu, ristikanzat keiteltih huondeskoufiedu. Yhten taloin pihakoivun oksas ripui lindulaudaine kus oldih jo tijazet sy\u00f6m\u00e4s. Laudazelp\u00e4i oli pakunnuh muah siemenii, kudamii pikoipikkarazet \u010diu\u010doit n\u00b4okittih. Linduloin vid\u017eerdys hilleni, konzu tuhjon tagua astui suuri lindu, fazuanu. \u010ciu\u010doit lennettih yl\u00e4h koivun oksile pagoh, gu fazuanu koval i\u00e4nel r\u00f6ng\u00e4htih tervehyzen.<\/p>\n Fazuanu sanoi:\u201d \u00c4lgi\u00e4 p\u00f6ll\u00e4stykky\u00e4 minuu, min\u00e4 vai tulin ka\u010d\u010domah ollougo ti\u00e4 mid\u00e4gi sy\u00f6misty.\u201d<\/p>\n \u010ciu\u010doit vastattih: \u201cOn muas kagranjyvii da p\u00e4iv\u00e4zenkukan siemenii, niil\u00f6i my\u00f6gi suvai\u010demmo syvv\u00e4.\u201d<\/p>\n Terv\u00e4h \u010diu\u010doitgi tuldih alah siemenii n\u00b4okkimah. Kodvazen hy\u00f6 yhtes sy\u00f6dih, kuni oravugi hyppi koivun oksii my\u00f6te lindulaudazen al.<\/p>\n Oravu kyzyi: \u201cOldanehgo ristikanzat tuodu oriehoi, niil\u00f6i min\u00e4 ylen \u00e4ij\u00e4l suvai\u010den?\u201d<\/p>\n Tijazet vastattih: \u201cEi ole nyg\u00f6i oriehoi, ga jyvii da izrua on.\u201d<\/p>\n Oravu vai tuhahtih da l\u00e4hti i\u00e4reh. Sit lendi sih kolme harakkua. Net alettih j\u00e4rgieh toruamah da ahtistetelemah \u010diu\u010doidu i\u00e4reh. Fazuanu r\u00f6ng\u00e4htih uvvessah da harakat hypittih loitombakse.<\/p>\n Fazuanu sanoi harakoile: \u201d\u00c4lgi\u00e4 torakkua, sy\u00f6misty on kyll\u00e4l jogahizele\u201d.<\/p>\n Vie tikkugi lendi laudazele, kodvazen n\u00b4okki izrua da lendi j\u00e4rilleh me\u010d\u010d\u00e4h, kusp\u00e4i oli tulluh. Muga aigu meni terv\u00e4h, linduzii lendeli ielleh j\u00e4rilleh, p\u00e4iv\u00e4ne laskih da lopu\u0161kal linduzet lennettih kodioksile huogavumah va\u010dat t\u00e4vvet.<\/p>\n (Ki\u00e4nn\u00f6kset linduloin kieles on luadinuh kirjuttajan ka\u017ei, kudaman armas ruadoine on istuo pertin ikkunal da ka\u010d\u010duo pihale. Kirjuttai da ka\u017ei ellendet\u00e4h toine tostu.)<\/p>\n Sanarin z da \u017e Huondeksel zautren\u2019n\u2019an j\u00e4lles kuuluu, monasterin stuarosta kelloloi zvonii.<\/p>\n Muatu\u0161ka mu\u017eikal zakonan pani: \u201dM\u00e4ne sua murginaksi kalua joves.\u201d Briha duumai\u010d\u010di m\u00e4nn\u00e4 ui\u0161tin vi\u00e4nd\u00e4h, a venehes oli airon za\u0161okka murennun. Ka\u010d\u010doi rannas ryz\u00e4n dai hauvin sai. Hyv\u00e4l mielie kodih astui.<\/p>\n \u017denih\u00e4 \u017ei\u00e4leim\u00e4tt\u00e4h hauvin tappua lo\u0161kai da totkut i\u00e4reh puhasti. Kalan riehtil\u00e4l \u017euari, a ei putilleh malttan. Onnakko oli sapen puhannun. Ei roinnun \u017euaren\u010das nimid\u00e4 tolkkuo, \u017eiivattoin sy\u00f6mizih pidi kai lyk\u00e4t\u00e4. Ylen \u00e4ij\u00e4l muatu\u0161ka h\u00e4nd\u00e4 kiitti.<\/p>\n Mu\u017eikka ei toreudun. Ka\u010dahti zirkkaloh. Pani \u0161tolas zuaharin \u0161okkah da astui dorogal. M\u00e4ni zavodah ruadieh.<\/p>\n Moine i zuakkuna.<\/p>\n Buabo (haikumitassa) Buabo piiruahuot Buabo urostau, Buabo baijuttau \u2013 \u010c siin\u00e4 \u010domasti \u0161ahizi Konza mie olin lapsi, miun buabo da diedo elettih Valdimolla. Mie olin tuagieh hi\u00e4n luona. Miula oli tabana vietti\u00e4 aigua diedon kera, konza hi\u00e4n ruado pihalla da li\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Miun diedo suvai\u010d\u010di starinoija. H\u00e4nell\u00e4 oli tabana ozuttua ezinehie da kyzy\u00f6: \u201dMib\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on karjalaksi?\u201d N\u00e4m\u00e4 kyzymykset ei oldu miula lapsena mieleh, sent\u00e4h kuin en malttan vassata.<\/p>\n Sy\u00f6nd\u00e4stolan tagana istuossa diedo aivin ozutti: vilkka, kartohka, koufi, \u010duaju. Aivin samat sanazet. N\u00e4m\u00e4 sanat oldih miula mielehizet, sent\u00e4h kuin mie ne muissin. \u010cuaju-sanua ylen suvai\u010din, kuin \u010d siin\u00e4 \u010domasti s\u030cahizi.<\/p>\n Miun armahin karjalane sana on \u010duaju. \u010cuaju aivin miuda muissuttau diedosta.<\/p>\n Kirjutettu P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssalla<\/p>\n Skokuna<\/em> Skokuna \u2013 mimmoni mainivo, erinomahini karjalaini \u0161ana! \u0160e \u0161ujuu \u0161uu\u0161\u0161a kepie\u0161ti ta helpo\u0161ti. \u0160ammakko \u2013 totta\u0161 \u0161e niise on hyv\u00e4 \u0161ana moisella hyppij\u00e4ll\u00e4. Mie kuitenki tykky\u00e4n en\u00e4mpi \u0161anua \u201cskokuna\u201d kuin \u0161anua \u201c\u0161ammakko\u201d, vaikka mie olen tiety\u0161ti oppin en\u0161iksi \u0161uomelaisen \u0161anan \u201csammakko\u201d.<\/p>\n En\u0161imm\u00e4isen kerran mie kuulin \u0161anan \u201cskokuna\u201d vienalaiselta muamoltani. Mie olin viel\u00e4 tytt\u00f6ni, toinah jo opa\u0161\u0161uin koulu\u0161\u0161a. \u00c4kien\u00e4 ke\u0161\u00e4pi\u00e4n\u00e4 \u0161eisoma muamon kera pihalla talon ie\u0161\u0161\u00e4. \u0160iin\u00e4 \u0161ama\u0161\u0161a my\u00f6 tokatima, jotta \u0161ammakko hypik\u0161entel\u00f6y taluo kohti. No, mie rupein ky\u0161ym\u00e4h muamolta: \u201cM\u00e4nn\u00f6yk\u00f6 tuo \u0161ammakko pirttih \u0161uaten?\u201d Muamuo nakratti. \u201cEi skokuna pirttih m\u00e4ne. \u0160e tahtou ry\u00f6mie portahien alla. \u0160iel\u00e4 on viiliet\u00e4 ta ko\u0161tieta. Skokunat ei voija olla polttaja\u0161\u0161a p\u00e4iv\u00e4npaisso\u0161\u0161a.\u201d Niin toven tapahtu \u2013 skokuna ry\u00f6mi portahien alla peittoh ta j\u00e4i \u0161inne. \u201cSkokunua ei sua h\u00e4tyytty\u00e4 eik\u00e4 tappua. Annamma olla suoja\u0161\u0161a\u201d, \u0161ano muamo ta yhe\u0161\u0161\u00e4 nou\u0161ima portahat pirttih.<\/p>\n Skokuna \u0161ai hyv\u00e4n peiton ta mie ve\u0161\u0161el\u00e4n \u0161anan. No, enh\u00e4n mie kokonah hylky\u00e4 \u201c\u0161ammakko\u201d-\u0161anua. Hyvinh\u00e4n \u0161e ruatau oma\u0161\u0161a vira\u0161\u0161ah. A kuitenki punukoillani mie annan lahjak\u0161i miun miele\u0161t\u00e4 ylen mukavan karjalaisen \u0161anan \u201cskokuna\u201d.<\/p>\n Pajoki\u00e4nn\u00f6s: Ti-Ti Nalle (p\u00e4iv\u00e4ine, ti\u00e4htet, kuudam) P\u00e4iv\u00e4ine p\u00e4iv\u00e4ine l\u00e4mmitt\u00e4y Nasu – Niekku: armas sanaine on ka\u017ei \u00c4ijyh\u00e4i karjalan kieles on armastu sanua, ga t\u00e4h otan yhtell\u00e4h sanan ka\u017ei. Jogahizel, kel on olluh kodiel\u00e4ttil\u00f6i, on niil\u00f6is kengi armahin. Minun eloksen ka\u017ei oli Nasu. Olen duumainnuh, mibo h\u00e4nen nimi voibi olla karjalakse, da \u010d\u00f6kk\u00e4i pi\u00e4h, gu h\u00e4ih\u00e4i on niekku. Olgah Niekku sit!<\/p>\n H\u00e4i oli gu pikkaraine lapsi, kai tahtoi minun ker ruadua. Huondeksil, ehtil da y\u00f6l\u00f6il h\u00e4i magai kainalos kezr\u00e4vyniekannu. Kez\u00e4l, konzu olimmo dua\u010dal, h\u00e4i joga huondestu terv\u00e4h muutui hiiri- da mygryniekakse da tahtoi l\u00e4htie enne p\u00e4iv\u00e4nnouzuu pihale. Konzu i\u010de astuin my\u00f6hemb\u00e4h pihale, vuotti pordahil mondu l\u00e4mmi\u00e4 hiirdy da mygri\u00e4, net h\u00e4i tahtoi andua minule murginakse. Putin sualoiniekkuh\u00e4i pid\u00e4y huoldu, \u0161to perehel on mid\u00e4 syvv\u00e4.<\/p>\n H\u00e4i \u00e4ij\u00e4l suvai\u010di k\u00e4vv\u00e4 minun ker me\u010d\u010d\u00e4h, konzu muarjuniekannu, konzu sieni- da gribaniekannu. Er\u00e4h\u00e4l kerdua l\u00e4htin keri\u00e4m\u00e4h must\u2019oidu aijoi huondeksel. H\u00e4i tiett\u00e4v\u00e4ine l\u00e4hti keral. Istuihes kannon pi\u00e4el da rubei n\u2019augumah, gu muas on kastettu da se on m\u00e4rgy da h\u00e4nen k\u00e4b\u00e4l\u00e4t kastutah. Konzu minul oli mustoidu l\u00e4s rengilline, h\u00e4i minul v\u00e4hi\u00e4 vajai vihastui, gu en l\u00e4hte kodih, hypp\u00e4i minun hardieloile k\u00e4b\u00e4lii kuivuamah. Voibi sanou, \u0161to yhtes ker\u00e4imm\u00f6 vie litran libo kaksi. Minul oli ylen r\u00e4kki, olihai jo en\u00e4mbi + 20 gruadussii da vie l\u00e4mm\u00e4ine kaglus hardieloil. Tulimmo dua\u010dal j\u00e4rilleh da gu \u00e4ij\u00e4l j\u00e4i me\u010d\u010d\u00e4h must\u2019oidu, l\u00e4htin uvvessah vai Niekku j\u00e4i kodih pertih. V\u00e4h\u00e4zen aijan pi\u00e4s kuulen, gu Niekkaine suurel i\u00e4nel kirguu pihal, kusbo olen da mint\u00e4hbo ei h\u00e4i pi\u00e4ze, vie kuulin gu ukko h\u00e4ndy \u010dakkuau, \u0161to ei pie l\u00e4htie (Ukko i\u010de pi\u00e4sti h\u00e4ndy kartanole, tiett\u00e4v\u00e4ine.). Terv\u00e4h Niekku jo tuli me\u010d\u010d\u00e4h minulluo da terv\u00e4h rodih h\u00e4nel r\u00e4kki, n\u00e4lgy da uni imi, gu kannon pi\u00e4l n\u2019augui eloksen kovuttu.<\/p>\n Sieni- da gribaniekannu h\u00e4i oli se\u017eo putillene ka\u017ei. Konzu h\u00e4i vai huomai, \u0161to otan poimi\u010dun, h\u00e4i jo sih hypp\u00e4i da sanoi: \u201cMin\u00e4 en ji\u00e4 kodih, l\u00e4hten me\u010d\u010d\u00e4h sinun ker.\u201d Sit h\u00e4i juokseldi kolmeh juablukkupuuh ielleh-j\u00e4rilleh enne me\u010d\u010d\u00e4h l\u00e4htendi\u00e4. Toi\u010di h\u00e4i tahtoi me\u010d\u00e4s kahten \u010duasun j\u00e4lles kodih, n\u2019augui kannon pi\u00e4l: \u201cL\u00e4kk\u00e4 kodih, gu sinulh\u00e4i on jo toine poimi\u010d\u010du t\u00e4yzi. Minul on n\u00e4lgy da vihmugi tulou, en tahto, \u0161tobi minun hyv\u00e4t sovat kastuttas.\u201d Yhten kerran, konzu gulai\u010dimmo mondu kilometrii, h\u00e4i ei r\u00e4ken t\u00e4h voinnuh en\u00e4mbi\u00e4 astuo, vai j\u00e4i puun juurel maguamah, send\u00e4h h\u00e4ndy pidi kandua j\u00e4rilleh me\u010d\u00e4sp\u00e4i, enh\u00e4i voinnuh h\u00e4ndy ilveksen murginakse j\u00e4tti\u00e4.<\/p>\n H\u00e4i oli kois paras aiguniekku. Min\u00e4 olin pi\u00e4linnas ruadies da en nikonzu olluh kois samah aigah, gu matkua oli 30 km. Niekan \u010duasut h\u00e4ndy nostatettih, enne gu tulin kodih. Ukko ka\u010doi, \u0161to joga p\u00e4ivi\u00e4 oli tazah kymmene minuuttua, konzu ka\u017ei nouzi divanale da meni uksen edeh minuu vuottamah.<\/p>\n Nyg\u00f6i Niekkaine on jo l\u00e4s kaheksa vuottu olluh ka\u017eiloin tuonilmazis. Ylen armas oli Niekku minul, ig\u00e4vy h\u00e4ndy on ainos viegi.<\/p>\n Died’oi Oli ned\u00e4li \u00c4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n iel er\u00e4h\u00e4s karjalazes hierus. Kai kyl\u00e4l\u00e4izet oldih \u010dasounas sluu\u017ebua kuundelemas, sie oli se\u017eo minun muaman died\u2019oi kogo perehen ker.<\/p>\n Died\u2019oil tuli paha olo, h\u00e4i tunzi, \u0161to kai ei olluh hyvin. H\u00e4nel rodih voimattomus. Nyg\u00f6i pid\u00e4y menn\u00e4 kodih, h\u00e4i duumai\u010d\u010di. H\u00e4i kyzyi papil suaha \u010d\u00f6k\u00e4t\u00e4 ristua. Vie h\u00e4i paki\u010d\u010di pro\u0161ken\u2019n\u2019ua kaikil hierun ristikanzoil, da l\u00e4hti yksin kulgemah kodih.<\/p>\n \u00c4ijyp\u00e4ivy rodih, sih aigah died\u2019oi kuoli. Kyl\u00e4l\u00e4zet sanotah: taivas on avvoi, h\u00e4i pi\u00e4z\u00f6y suorah Jumalan luo. Nenga on muamo kerdonuh.<\/p>\n Died\u2019oi oli muamale ylen t\u00e4rgei ristikanzu.<\/p>\n Died\u2019oi oli kalaniekku. H\u00e4i otti se\u017eo bunukat keral kalale da andoi ainos parahat kalapalazet lapsile syvv\u00e4. Muamo oli mondu kerdua olluh \u010dikon ker died\u2019oinke kalal.<\/p>\n Muamale igi\u00e4 nyg\u00f6i on 99 vuottu , h\u00e4i puaksuh mustelou died\u2019oin ruadoloi. Died\u2019oi oli luja me\u010d\u010dymies, kondienkuadai, nerokas seppy da bunukoin dovari\u0161\u0161u.<\/p>\n Se\u017eo enne j\u00e4lgim\u00e4sty \u00c4iji\u00e4p\u00e4ivi\u00e4 h\u00e4i oli muaman tuatan ker luadinuh lied\u017eun oman perehen lapsih n\u00e4h. Muamon died\u2019oi on ainos muamon mustelendois olluh.<\/p>\n Hos en ole nikonzu died\u2019oidu n\u00e4hnyh, h\u00e4i on minul ylen t\u00e4rgei da armas.<\/p>\n Molo\u010d\u010da, nero ta pohatteri ollah miula armahat \u0161anat Kun mie tahon opa\u0161tuo lent\u00e4m\u00e4h varjoliitimell\u00e4 paremmin ta paremmin, miula on kolme \u0161anua puitto muita t\u00e4rkiemm\u00e4t. Ne ollah \u201dmolo\u010d\u010da\u201d, \u201dnero\u201d ta \u201dpohatteri\u201d.<\/p>\n Mie ihan \u0161uatan yl\u00e4hy\u00e4t\u00e4 p\u00e4in ka\u010d\u010duo \u0161emmosie pilottiloita, ket maltetah ho\u0161 mimmosie temppuloita luatie kuni hy\u00f6 lennet\u00e4h. Ka en mie tarkota, jotta hy\u00f6 \u0161uatetah \u0161emmosie omaluatusie ta miun miele\u0161t\u00e4 oikein varattavieki temppuloita luatie. Mie tarkotan, jotta toini pilotti on nero, kun hi\u00e4n tiet\u00e4y mit\u00e4 pit\u00e4y ruatua ho\u0161 ni tullou \u0161emmoni erikoini lentotila liitimeh, kumpasie voit tulla turbulenttise\u0161\u0161a keliss\u00e4 tahi jouvut vaikkai spiralih lenty\u00e4ss\u00e4\u0161.<\/p>\n Kaikki pilotit, ket pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4h muah \u0161uati turvallise\u0161ti, ollah molo\u010dat. \u0160iit\u00e4 ollah ne pohatterit \u2013 v\u00e4k\u00f6v\u00e4t mahtimiehet \u2013 kumpaset \u0161uatetah lenty\u00e4 monta \u0161atua kilometrie no\u0161tehissa. \u0160uomek\u0161i voit \u0161anuo enklantin \u0161analla \u201dhero\u201d. Kaikin, ket ollah lennetty yli \u0161ata kilometrie, ollah miula \u0161emmosie mahtimiehij\u00e4, kun i\u010de en kuitenki viel\u00e4i ole \u0161emmoista matkua malttan lenty\u00e4, a kolme tuntie olen kuitenkis onnistun lent\u00e4m\u00e4h \u2013 \u0161e tuntu, jotta ihan kuin oisin ollun kokko koilla ilmoin.<\/p>\n Armahat sanat \u201cValli\u010de armas sana libo kaksi\u201d vokki, uhvatta, ketti\u00e4 vot seb\u00e4 ongi v\u00e4gev\u00e4 sanane \u2013 ei kuin ei t\u00e4d\u00e4 sada\u0161uaraista elosta N’orppa j\u00e4rvell\u00e4 P\u00e4iv\u00e4ne on m\u00e4nnyn jo pilveh da \u010duassut ozutetah, jotta ilda on. Ruado on t\u00e4ld\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ld\u00e4 pi\u00e4ttyn. Hi\u00e4n on abiemieline da vagava, vain ei vara\u010d\u010du. Savu nouzou jo truvasta, kyly terv\u00e4h on valmis.<\/p>\n Kylyn puuhine uksi avauduu da \u00e4gie iskeydyy n\u00e4gy\u00f6 vassen. Hi\u00e4n m\u00e4n\u00f6y m\u00f6tk\u00e4ht\u00e4y sell\u00e4ll\u00e4h ylemb\u00e4zill\u00e4 lauvoilla, sent\u00e4h kun siel\u00e4 suau parahat l\u00f6ylyt. Aiga seizattuu.<\/p>\n Kylyn uksi avauduu da h\u00f6yry pagenou ilmah. Hi\u00e4n k\u00e4vel\u00f6y troppaista my\u00f6ten randah p\u00e4in. Varbahat kassutah, siid\u00e4 jallat, ki\u00e4t da olgapi\u00e4t. H\u00f6yry vain nouzou. Pi\u00e4 ji\u00e4y veinpinnalla. Hi\u00e4n ka\u010d\u010delou ymb\u00e4rill\u00e4 da muhahtelou. Viel\u00e4 kun j\u00e4rvell\u00e4 n\u2019orpan n\u00e4gis.<\/p>\n Velleksien po\u010din tapandu Pagizen nyg\u00f6i valleksis Nikolais da Santeris. Pajoki\u00e4nn\u00f6s: Tiiti\u00e4ine – ti\u00e4hti Tiiti\u00e4ine me\u010d\u010d\u00e4l\u00e4ine P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 3. Pulikkana pakoh. \u2013 Viivana (kirjaimellisesti \u02bbluotina\u2019) pakoon. 4. Oi\u010d\u010dip\u00e4i\u010d\u010di luajin kotiruavon, kiireh. \u2013 H\u00e4th\u00e4t\u00e4\u00e4 teen kotiteht\u00e4v\u00e4n, on kiire.<\/p>\n 5. P\u00e4iv\u00e4iso\u010dkat kiikallah \u2013 aurinkolasit kallellaan<\/p>\n A voi voi voi Miun buabo sano tuagieh: \u201dA voi voi voi.\u201d Hi\u00e4n eli meij\u00e4n perehen kera, konza mie olin pikkarane, da ka\u010d\u010do miuda, konza vanhemmat oldih ruavossa. Tuoh aigah ruadoaijat oldih pitemm\u00e4t kuin nyg\u00f6in, da sent\u00e4h mie olin buabon kera en\u00e4mbi kuin omien vanhembien kera.<\/p>\n \u201cA voi voi voi\u201d on ylen hyv\u00e4 da vessel\u00e4 sanonda, konza mitahto dielo ei m\u00e4ne ihan putilleh. Se p\u00e4d\u00f6y moneh tilandeheh, kun se ei ole liiga paha libo jygie, ei tovelline kirosana. Tavallizesti siin\u00e4 onnakko on kaksi voi-sanua, vain mie duumai\u010den, jotta buabolla niid\u00e4 oli kolme. Ihan p\u00e4ten mie en yhell\u00e4h nyt muissa.<\/p>\n Konza mie hos \u00f6nt\u00e4ssyin pihalla, langein da satatin polven, baba sano: \u201cA voi voi voi! Anna mie ka\u010don da puhallan.\u201d Hi\u00e4n puhaldi. Ka, tuas oli polvi terveh.<\/p>\n \u201cA voi voi voi\u201d ei onnakko olis miula moine armas da t\u00e4rgie sanonda, kun olizin kuullun sen mist\u00e4tahto muijalda kuin buabolda. Se liittyy miula buaboh da on oza buabon muistuo.<\/p>\n Opastujat on opastajan armas sana juuri monikos Olen karjalan kielen opastai. Olizingo opastai ilmai opastujii? Enbo olis! Suvai\u010den omii opastujii da opin ellendi\u00e4 heidy kaikkii, opin suaja jogahizeh avaimen: vai ellendettyy opastujien huolii, tahtoloi da pyrgimyksii, voit luadiekseh heij\u00e4nke sego ruadua yhtehisty ruaduo.<\/p>\n Karjalan kielen opastandu da kehit\u00e4ndy astutah rinnakkai da k\u00e4zikk\u00e4i. Voibigo hos mittuine hyv\u00e4 kielispecialistu elvytti\u00e4 da kehitti\u00e4 kieldy yksin libo vaigu omien ruadodovari\u0161oinke? Min\u00e4 vastuan: ei. Ga konzu virit\u00e4t omat opastujat karjalan kieleh, ozutat sen \u010domuon da p\u00e4tt\u00e4vy\u00f6n nyg\u00f6zeh elokseh, sit vaste n\u00e4it pozitiivizen tuloksen da ellend\u00e4t, gu et rua sudre. A kui \u00e4ij\u00e4n opastujat jo ollah ruattu karjalan kielen hyv\u00e4kse!<\/p>\n Er\u00e4h\u00e4t duumaijah, gu opastajat opastetah opastujii, da opastujat opastutah, ga opastujat se\u017eo opastetah meidy opastajii. Hy\u00f6 opastetah meidy n\u00e4gem\u00e4h dielot opastujan n\u00e4g\u00f6kohtas, mi avvuttau vuoropaginan roindas, da sanotahh\u00e4i: \u201dpagin paginua jatkau\u201d.<\/p>\n Lykkyy teile opastundah da ruadoh karjalan kielen hyv\u00e4kse, opastujat!<\/p>\n Hyvi\u00e4 karjalan kielen ned\u00e4lii da \u010domua karjalan kielen pruazniekkua kaikile!<\/p>\n Suvikarjalan opastujien ajatuksie karjalan sanoista<\/strong><\/p>\n L\u00f6tt\u00f6<\/em><\/p>\n L\u00f6tt\u00f6 on miula armas sana, sent\u00e4h kuin se on enzim\u00e4ne karjalan kielen sana, kumbazen mie olen kuullun. I\u00e4ndehellizesti se on ylen karjalane sana. Miun mielest\u00e4 l\u00f6tt\u00f6 on vessel\u00e4 da \u010doma sana: se kuuluu on libie da l\u00e4p\u00e4kk\u00e4 el\u00e4v\u00e4, kumbane hyppiy l\u00e4t\u00e4k\u00f6ss\u00e4 ielleh j\u00e4relleh.<\/p>\n Jou\u010den<\/em><\/p>\n Miula mielehine sana on jou\u010den. Jou\u010den on ylen kaunis lindu da jou\u010den-sana on pehmie da kebie.<\/p>\n Vienankarjalan peru\u0161kur\u0161\u0161in opa\u0161tujien karjalan kielen net\u00e4lin tervehyiset P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisso\u0161ta<\/strong><\/p>\n \u0160analoutah on ty\u00f6nnetty \u00e4ij\u00e4 arma\u0161ta ta vessely\u00e4 karjalan \u0161anua ta virkeht\u00e4:<\/p>\n a voi voi \u2013 p\u00e4ivittely\u00e4, voivottelua ilmaiseva interjektio Y\u00f6nistujazet Salmin Hanisell\u00e4s Hanisell\u00e4s er\u00e4hi\u010di oldih y\u00f6nistujazet. Pokoiniekku virui gorni\u010das, pandu virumah lau\u010dal. Minun tuatto, Ivan (Johannes) oli vie nuori briha\u010d\u010du sih aigah, vai boikoi h\u00e4i oli. H\u00e4i oli peito\u010di ved\u00e4nyh nuoran i toizen pi\u00e4n h\u00e4i sidoi lau\u010dan jalgah. Pimei gu oli \u2013 vai tuohuksen valgei, muga sit ei niken dogadinnuh mostu dieluo. Vai ku hillakkazembi aigu oli, h\u00e4i hil\u2019l\u2019azeh vedeli nuoras da sit lau\u010d\u010du narahtih da v\u00e4h\u00e4zel viippai. Ristikanzat p\u00f6ll\u00e4styttih, silmii ristittih da pyhk\u00e4htettihes aijembah i\u00e4re. Er\u00e4h\u00e4t mendih pertin puolele. En musta, kuibo sit lopu\u0161kal k\u00e4i, l\u00f6yttihgo nuoru, ga briha\u010dut j\u00e4llesp\u00e4i nagrettih \u00e4ij\u00e4l!<\/p>\n Tulii aigu da ha\u0161ku Varuat liigua sit ehtiy kieli sammuo N\u00e4vyt \u00e4ij\u00e4n sit et voi olla tovelline karjalaine Toinah ti\u00e4 Suomes ei vaigu tahtota uskuo ku olizimmo olemas Ki\u0161kotah kerran Terv\u00e4h meis ji\u00e4y j\u00e4llel vaigu ozatoi ha\u0161ku<\/p>\n Sanotah ku karjalazien tulii aigu on meij\u00e4n nuorien k\u00e4zis Ellendi\u00e4 Puaksuh ristikanzal h\u00e4nen parahite suvaittuu sanua kyzyjes suau vastavuksekse sen, kudaman h\u00e4i enzim\u00e4zenny on kuulluh libo sanonuh. Muamo, tuatto, \u010dikko da velli ollah tavanomahizet, toi\u010di buabo. Samah tabah olen i\u010degi vallinnuh karjalan armahan sanan. Olen kuulluh sen omas perehesp\u00e4i, ga pereheh se ei suorah liity.<\/p>\n Minun enzim\u00e4ine da send\u00e4h vikse kaikis \u010domembi da armahembi sana karjalakse on ellendi\u00e4, erimy\u00f6lleh kyzytynny \u2013 ellend\u00e4tgo? Lapsennu puaksuh \u0161uutiin da muokkain nuorembua vellie da silloi minun muite suomekse pagizijat vahnembat pakittih minuu heitt\u00e4m\u00e4h moizen bauhundan da karjalakse kyzyttih ellend\u00e4tgo, buitegu karjalakse kyzymys da k\u00e4skyt oldas lujembat. Toi\u010di hy\u00f6 vie jatkettih-kyzyttih ponimaitgo, karjalazes suus py\u00f6ritetyl ven\u2019al.<\/p>\n N\u00e4mm\u00e4 kaksi oldih ezm\u00e4zet sanat, kudamis kerras ellendin, gu minun dovari\u0161oin vanhembat ei sanota nenga. Mustan, kui jo ihan pikkarazennu lapsennu kyzyin, mitbo moizet sanat ollah. Muamo sit vastai, gu net ollah karjalua, nenga paistih sinun died\u2019oi da toi\u010di buabogi. Sen j\u00e4lgeh rubein omah pi\u00e4h keri\u00e4m\u00e4h karjalastu sanastu da i\u010de lapsennu e\u010diin niil\u00f6i sanakniigois.<\/p>\n Meil kois ei \u00e4iji\u00e4 paistu karjalakse, hos my\u00f6hemb\u00e4 olengi l\u00f6yd\u00e4nyh kui vanhembien, mugai omas paginas karjala\u017euttu. Roindup\u00e4iv\u00e4t tuldih da mendih, muutin omah kodih da linnasp\u00e4i toizeh. Yksin olles rubein en\u00e4m duumaimah omua perehty, suguu da suvun historiedu. En ni musta, konzubo da kuibo, ga otin kirjastosp\u00e4i laihinah karjalankielisty kirjua da rubein lugemah.<\/p>\n Sit er\u00e4h\u00e4n kerran, konzu menin vahnembien luo gostih, tuatto minuu kerras kyzyi: Maltatgo karjalakse? Ellend\u00e4tgo karjalastu paginua?<\/p>\n Hos en vie maltanuh vastata, se kuului minus ylen hyv\u00e4le.<\/p>\n Kotiranta Miun arma\u0161 vienan \u0161ana on kotiranta. \u0160e on kaunis ta leppie yhy\u0161\u0161ana. Koti on \u0161i\u00e4men paikka. \u0160iel\u00e4 ollah armahat, \u0161iel\u00e4 on turva. Ranta tua\u0161 on paikka, ku\u0161\u0161a voipi ka\u010d\u010duo ulapan yli\u010d\u010di va\u0161tarantua tahi uavua vejen pintua kohti taivahanrantua. Ranna\u0161ta voipi l\u00e4htie ta rantah voipi my\u00f6\u0161ty\u00f6.<\/p>\n Kotiranta, oma ranta. Meil\u00e4 kaikilla voi olla oma kotiranta, ku\u0161ta l\u00e4htie, kuh tulla j\u00e4lell\u00e4h. \u0160it\u00e4 ei tarvi\u010de omistua. \u0160e voipi olla yhtehini u\u0161iella inehmisell\u00e4, vaikka hy\u00f6 ei oltais \u0161amua pereht\u00e4. Jokahisella on oma kotirantah! \u0160e tuopi mieleh rauhallisen paikan, miss\u00e4 milma vuotetah, mih on hyv\u00e4 tulla, kon\u0161a muailma kuottelou! Miun kotiranna\u0161\u0161a aina on ke\u0161\u00e4, kirka\u0161 taiva\u0161, \u0161inini j\u00e4rvi, kultaini hietaranta. P\u00e4iv\u00e4ni kimaltelou j\u00e4rven pinnalla. Linnut liverret\u00e4h rannan puissa.<\/p>\n Kotiranta on tovellini paikka, ka niise mielen paikka. \u0160e kiinitt\u00e4y inehmisen kotih, kuta ei eny\u00e4 ole ta \u0161e pisyy paikkana, kuh inehmini on kuulun, ku\u0161ta hi\u00e4n on l\u00e4hten. Aina ei voi palata tovelliseh kotirantah, ka \u0161it\u00e4 voipi muissella, \u0161it\u00e4 voipi ik\u00e4v\u00f6ij\u00e4.<\/p>\n Miula \u0161ana kotiranta muissuttau lap\u0161uo\u0161ta, perehe\u0161t\u00e4, heimo\u0161ta. \u0160e on miula tuttava. \u0160e on aina miun muva\u0161\u0161a \u2013 miun heimon nimi! Mie olen \u0161uanun \u0161en miun tuatolta. Miun tuatto \u0161ai \u0161en omalta tuatoltah, kun hi\u00e4n i\u010dell\u00e4h ta perehell\u00e4h vali\u010d\u010di \u0161uomelaisen nimen. Kyll\u00e4, \u0161uomelaisen nimen. \u0160uomelaisek\u0161i nimek\u0161i mie \u0161en arvelin.<\/p>\n Miun tuaton tuatto Puavila ta h\u00e4nen veikkoh Aleksi oltih vienankarjalaisie, Uhtuo\u0161ta p\u00e4in. Heij\u00e4n pereh, tuatto Iivana, tuaton tuatto Ananie, tuaton tuaton tuatto Juuti ta h\u00e4nen tuatto Kliimo, kaikki oltih el\u00e4n Uhtuon Likopi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 yli kahen vuosi\u0161uan oloh. Kliimon j\u00e4le\u0161t\u00e4 pereht\u00e4 alettih ku\u010d\u010duo Klimentov ta \u0161iit\u00e4 Klementjev. \u0160ill\u00e4 nimell\u00e4 elettih niise \u0160uome\u0161\u0161a, Virtain kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4, mih vel\u2019l\u2019ek\u0161et peru\u0161\u0161ettih perehet 1880-luvun lopulla. Vel\u2019l\u2019ek\u0161et haluttih, jotta perehill\u00e4 olis \u0161uomelaiset nimet, kon\u0161a hy\u00f6 elettih \u0160uome\u0161\u0161a.<\/p>\n Miehet valittih nimet, mimmoset muissutettih joka p\u00e4iv\u00e4 \u0161ynnynt\u00e4koista, muamo\u0161ta, tuato\u0161ta, el\u00e4mise\u0161t\u00e4 Uhtuon Likopi\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Kuittij\u00e4rven kotirantah heij\u00e4n mieli my\u00f6\u0161ty. Vanhempi veikko Aleksi otti nimek\u0161eh Varpa\u0161aari. Varpa\u0161uare\u0161\u0161a \u0160uome\u0161ta kotih my\u00f6\u0161tyj\u00e4t laukunkantajat henk\u00e4hettih ta vuotettih \u0161i\u00e4n lahtumista ennen \u0161outuo Ke\u0161ki-Kuittij\u00e4rven \u0161uuren \u0161el\u00e4n yli\u010d\u010di kotirantah. Puavila \u0161iit\u00e4 vali\u010d\u010di oman nimeh!<\/p>\n Ukko Puavila kotiutu Virroilla p\u00e4in. Oli j\u00e4rvet, me\u010d\u00e4t, oli oma pereh, oma ruato. Onnakko h\u00e4nen \u0161i\u00e4n pisy Uhtuon Likopi\u00e4\u0161\u0161\u00e4, Kuittij\u00e4rven rantamilla. \u0160en mie maltoin, kun mie en\u0161i kerran tulin Uhtuoh. Maltoin, miksi ukko Puavila oli \u0161ata vuotta ennein antan perehell\u00e4h juuri tuon nimen. Hein\u00e4kuun p\u00e4iv\u00e4t oltih kaunehet ta ylen leppiet. Taiva\u0161 kirka\u0161, j\u00e4rven \u0161elk\u00e4 sinini, ranna\u0161\u0161a kultahista hietua. Juuri niin kuin mie olin aina uatellun. \u0160iit\u00e4 mie m\u00e4nin vienankarjalan kur\u0161\u0161iloilla. Jo maltoin, jotta viisa\u0161 ukkoni vali\u010d\u010di meil\u00e4 \u0161uomelaisen tai vienalaisen nimen. Yht\u00e4 arma\u0161 molommilla kielill\u00e4.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i.<\/strong> N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah.<\/p>\n 1. Potru\u0161ka on ihan \u00e4lvissyk\u0161iss\u00e4h, puitto halolla pi\u00e4h ly\u00f6ty. \u2013 Yst\u00e4v\u00e4 on ihan p\u00f6lj\u00e4n\u00e4, kuin olis puulla p\u00e4\u00e4h\u00e4n ly\u00f6ty. \/ Oli ihan monttu auki, niinkuin olis puulla p\u00e4\u00e4h\u00e4n ly\u00f6ty. 2. Juoniv\u00e4r\u010d\u010di \u2013 kiukkupussi T\u00e4l sivul on jullattu vuvvennu 2021 Karjalan kieli el\u00e4y -Facebook-joukos da Karjalan Sivistysseuran saital jullatut karjalan kielen ned\u00e4lin kirjutukset. P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson vienankarjalan jatkokur\u0161\u0161in opa\u0161tujat on ker\u00e4tty v\u00e4kitukun karjalan kielen kaunehuisie ta ki\u00e4nnetty tahi \u0161elitetty ne \u0161uomek\u0161i. N\u00e4m\u00e4 karjalaiset virkkehet voipi kepieh tapah ottua oma i\u010den k\u00e4ytt\u00f6h, \u0161ent\u00e4h neh\u00e4n hyvin pa\u0161\u0161atah jokap\u00e4iv\u00e4seh pakinah. 18. Kylmin tukkuh. […]<\/p>\n","protected":false},"author":580,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7465","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\n\u02bbEi h\u00e4nell\u00e4 se j\u00e4rkiparka aina nopeasti juossut\u2019<\/p>\n
\nKalle Vainio, suvikarjalan opastujan kirjutus<\/strong><\/p>\n
\nTimoi Munne<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Yl\u00f6in Marka, Markan armas sana on zuakkuna, da t\u00e4ss\u00e4 on Markan zuakkuna.<\/strong><\/p>\n
\nDai muga elettih.<\/p>\n
\n<\/em>Levoin Mi\u0161a, Mika Saatsi<\/strong><\/p>\n
\nMartti Penttonen<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Pirjo Schwarz<\/strong><\/p>\n
\n\u2019Odottakaa, min\u00e4kin tulen!\u2019
\nvuottua \u2013 odottaa<\/p>\n
\n\u2019kirjaimellisesti: niin kuin valkea joutsen\u2019<\/p>\n
\nH\u00e4n odottaa vauvaa.
\n\u2019kirjaimellisesti: Tervett\u00e4 tautia potee\u2019<\/p>\n
\n<\/em>Katja L\u00f6s\u00f6nen<\/strong><\/p>\n
\nKirjuttajan sugu on Suistaman Lepp\u00e4syrj\u00e4st\u00e4<\/p>\n
\nSirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n
\nSisko Pajari<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Taivalkosken rahvahanopiston opastujat (Aino M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Hanna Jaakkola, Laura Kantola, Pirkko da Esa Konttinen sego Aini V\u00e4\u00e4r\u00e4niemi)<\/strong><\/p>\n
\nLuondo tyyndyy huogavoh, mua jo mutistuubi.
\nUinottavu pimevys pienen pertin t\u00e4ytt\u00e4y,
\nTalip\u00e4re \u010dingassah palau v\u00e4hemb\u00e4kse.
\nK\u00e4tky\u00f6s vai jo mustembah lied\u017euu pikkaraine;
\nmuga armas muamogi roih jo muzavakse.
\nSit jo tulo uunoine, p\u00e4reh tupehtaubi.
\nPitkin pertin lau\u010d\u010daihuon hil\u2019l\u2019ah n\u2019ulajuabi.
\nIstuvazet v\u00e4zytt\u00e4y ned\u00e4lin postelih,
\nPitk\u00e4lleh jo muamangi kandau k\u00e4tky\u00f6le.
\nY\u00f6 jo on dai pimeine perti uneksiu vai
\n\u010cirku p\u00e4\u010din korvas vai vessel\u00e4nny soibi.<\/p>\n
\n<\/em>Jeroisell\u00e4n Fed\u2019a (Heikki Jeronen)<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nFaina Kukkonen<\/strong><\/p>\n
\nSitp\u00e4 oman me\u010d\u00e4n my\u00f6 ihan toizen jyttyzenny n\u00e4imm\u00f6.
\nKai oldih lumen peitos n\u00e4gynn\u00e4 ei anikko nimid\u00e4.
\nM\u00e4tt\u00e4h\u00e4t da rizeikk\u00f6zet oldih kui tontut ig\u00e4h,
\nlibo muahizet da menning\u00e4izet olis yhteh tuodu.
\nRinnakkazeh istumah sih ois heij\u00e4t suadu.
\nKogo me\u010d\u010dy ol` kui kirikk\u00f6. Hongat suuret pilarit.
\nTaivas korgiel, buite katto.
\nLattiel v\u00e4lkehtii valgei matto
\nA puulois lumi l\u00e4imi kui hrustal\u2019at.
\nIhan i\u00e4nett\u00f6m\u00e4ks` hillennyimm\u00f6. Lopu\u0161kal virkoi tuatto:
\n\u201dLuondo Rastavah valmistuu. Nyg\u00f6ih\u00e4i on uatto.\u201d
\nSit rastavapuun otammo da vielbo huavan kuammo.
\nKu jo m\u00e4ndyy rizeikk\u00f6zes j\u00e4n\u00f6in n\u00e4ht\u00e4 suammo.
\nPihah tulduu muamoil huastan mid\u00e4 me\u010d\u00e4s n\u00e4imm\u00f6.
\nNe\u010den j\u00e4lgeh linduzil` viel kagrulyhtien k\u00e4vymm\u00f6.
\nRastavan aigah duumat monet, \u010domat, hyv\u00e4t mieleh suabi.
\nNe taijan taval inehmozet lumuobi da valdah suabi.<\/p>\n
\nHannu Lappalainen, karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran opastui<\/strong><\/p>\n
\nMaija Kunnas<\/strong><\/p>\n
\nN\u00e4in voipi \u0161anuo opa\u0161tujalla. \u0160anonta merki\u010d\u010d\u00f6y, jotta inehmini opa\u0161tuu uu\u0161ie aseita koko el\u00e4m\u00e4h ajan.<\/p>\n
\n\u2019Hienoa!\u2019 (Olet taitava!).
\nKun kehutaan jotakuta jostain asiasta, ty\u00f6 voi olla hyvin tehty tai jokin asia saavutettu\/opittu\/ tai muuten vain mennyt hyvin.<\/p>\n
\nPiettykky\u00e4! \u2019pys\u00e4htyk\u00e4\u00e4\u2019
\nPiett\u00e4kky\u00e4 autona! \u2019pys\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 autonne\u2019<\/p>\n
\n\u2019\u00c4l\u00e4 tivaa, \u00e4l\u00e4k\u00e4 int\u00e4, en min\u00e4 tied\u00e4!\u2019
\nPrissakoija: K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n itsepintaisesta kyselemisest\u00e4; my\u00f6s merkityksess\u00e4 vannottaa, torua, tiuskia.<\/p>\n
\nJaana Petsalo, karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran opastui<\/strong><\/p>\n
\nLudmila Markianova, Raija Py\u00f6li (2008): Sanakirja suomi-karjala
\nMartti Penttonen (2016): Karjal-suomi-karjal -sanakniigu
\nPekka Pohjanvalo (1947): Salmin murteen sanakirja
\nPekka Pohjanvalo (1950): Salmin murteen sanakirja, t\u00e4ydennysosa
\nRaija Py\u00f6li (2016): Sanakirja karjala-suomi
\nJuha-Lassi Tast (2000): Omua t\u0161omua. Aunuksenkarjalan murteen sanakirja<\/p>\n
\nMari Rajamaa<\/strong><\/p>\n
\nP\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastujan kirjutus<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Heikki R\u00e4s\u00e4nen<\/strong><\/p>\n
\nKarjalaine kruugu (opastai Miikul Pahomov)<\/strong><\/p>\n
\nmusta omas kieles
\narmahazii sanoi,
\npie vai lujah mieles!<\/p>\n
\nmuamo keral ainos,
\nandau abuu taivas,
\nhyvys pi\u00e4st\u00e4y vaivas.<\/p>\n
\npimei vilu syvys \u2013
\noma sana kuuluu,
\nl\u00e4mmitt\u00e4y kui kylys!<\/p>\n
\nMari Rajamaa<\/strong><\/p>\n
\n\u0160yky\u0161y \u0161uhisou \u0161ulkkuse\u0161ti \u0161uu\u0161\u0161a: \u0161yky\u0161y, \u0161yky\u0161yll\u00e4.<\/p>\n
\n\u0160yky\u0161yll\u00e4 \u0161ienet \u0161ynnyt\u00e4h \u0161i\u00e4menl\u00e4mmitt\u00e4jiksi.<\/p>\n
\n\u0160yky\u0161yn \u0161atehet \u0161ilitell\u00e4h \u0161ienet \u0161uuriksi.<\/p>\n
\nSanna Myll\u00e4ri, karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran opastui<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Eerika Haurinen<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Joanna Leinonen<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Taivalkosken rahvahanopiston opastujat (Aino M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Hanna Jaakkola, Laura Kantola, Pirkko ja Esa Konttinen, Aini V\u00e4\u00e4r\u00e4niemi)<\/strong><\/p>\n
\nkultaa sen ylle kuu heijastaa.
\nYksin taas kuljen, mietteisiin j\u00e4\u00e4n;
\nmilloin m\u00e4 j\u00e4lleen kotini n\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
\nT\u00e4htinen taivas tien viitoittaa.
\nRukoillen k\u00e4\u00e4nnyn puoleesi sun,
\njohdathan, Herra, kotiini mun.<\/p>\n
\nkaipuuni kiit\u00e4\u00e4 t\u00e4htien taa.
\nSiell\u00e4 vain rauhan sy\u00f6meeni saan,
\ntuskani tyyntyy, levon m\u00e4 saan<\/p>\n
\nKuldua sen yli\u010di kuu kajostau.
\nYksin tuas kullen, aatokseh n\u00e4h:
\nKonzu jo pi\u00e4zen kodii n\u00e4gem\u00e4h?<\/p>\n
\nti\u00e4htine taivas ozuttau tien.
\nMalitunke ki\u00e4nnyn puolehesi;
\nohjaile, Hospodi, kodihini.<\/p>\n
\nkaibavo suuri minul andau.
\nSieh\u00e4i on rauhu syv\u00e4imeh n\u00e4h,
\nozakas olen, huogavuo suan.<\/p>\n
\nmopikka \u2013 k\u00e4nnykk\u00e4
\nriehtil\u00e4 \u2013 paistinpannu
\nnet\u00e4li \u2013 viikko
\nkosino \u2013 pirtin uunin kupeessa oleva kaappimainen rakennelma, jonka kautta k\u00e4y kulku karsinaan ja jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on makuulavitsa
\nvessel\u00e4 \u2013 hauska, iloinen, mukava
\nmuhie \u2013 hymyill\u00e4
\n\u010dir\u010d\u010du \u2013 nirso
\n\u00e4lvisk\u00f6 \u2013 hajamielinen, muistamaton, tollo
\nkalitta \u2013 karjalanpiirakka
\n\u010dihkua \u2013 aivastaa
\nhiirenoravaini \u2013 lehm\u00e4ntatti
\nmuamon vi\u010d\u010da villani \u2013 \u00e4idin kuri on lempe\u00e4 (kirjaimellisesti: \u00e4idin vitsa on villainen)
\nj\u00e4niksen kostin\u010d\u010da \u2013 \u2018j\u00e4niksen tuliaisia\u2019 (mets\u00e4st\u00e4 \u201dj\u00e4niksen\u201d tav. lapsille l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 lahjoista)<\/p>\n
\nN\u00e4in sanotaan l\u00e4pim\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
\nKy\u0161yttih miunki perehe\u0161\u0161\u00e4 lap\u0161elta ta \u0161iit\u00e4 hierottih n\u2019okkie va\u0161\u0161akkah. \u0160e on \u0161emmoista mukavua hellittely\u00f6.<\/p>\n
\n\u2019Karhu on liikkeell\u00e4\u2019
\nMe\u010d\u010d\u00e4 on yksi karhun peitenimist\u00e4, ilmaisua \u201dme\u010d\u010d\u00e4 liikkuu\u201d on k\u00e4ytetty kun karhu on verottanut laitumella olevaa karjaa.<\/p>\n
\n<\/em>Helvi Alaviitala<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Maria Petrovskaja, Lena Markova, Valentina Nesterova da L\u2019udmila Milicina<\/strong><\/p>\n
\nAlla kuusen kukkalatvan;
\nSiell\u00e4 vannoit vaikiasti
\nRuotsin kuululla kivell\u00e4,
\nKajalan alasimella,
\nTekem\u00e4tt\u00e4si pahoa.<\/p>\n
\n12.11.2022<\/p>\n
\n<\/em>P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssan opastujan kirjutus<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Anja Suvanto<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Hannu Turunen<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Suoj\u00e4rven Moiseinvuaran Ma\u010d\u010dizen bunukka,<\/strong>
\nMaksiman Iivanan \u0160an\u2019an Allan Makari (ruo\u010d\u010diloiksi Kari Hakanen)<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Paula Nikoskinen<\/strong><\/p>\n
\nBunukkazile pastau \u2013
\nt\u00e4ytti\u00e4 va\u010d\u010dazet.<\/p>\n
\nkonzu mi atkal painau
\nda ysk\u00e4h nostau.<\/p>\n
\npajattau bunukkazet
\nundu ka\u010d\u010domah.<\/p>\n
\n<\/em>Meira Pappi<\/strong><\/p>\n
\nKerttu Nurmela<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Taivalkosken rahvahanopiston opastujat (Aino M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Hanna Jaakkola, Laura Kantola, Pirkko da Esa Konttinen sego Aini V\u00e4\u00e4r\u00e4niemi)<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nKorvua da neni\u00e4 se bodrendau
\nN\u2019abei n\u2019abei p\u00e4iv\u00e4ine
\nPy\u00f6rei kuldaine luhtaine
\nTi\u00e4ht\u00f6zet ti\u00e4ht\u00f6zet \u010d\u00e4ijet\u00e4h
\nTuikehtu tuikehtu muailmah
\nTi\u00e4ht\u00f6zet ti\u00e4ht\u00f6zet \u010d\u00e4ijet\u00e4h
\nTuikehtu muailmah
\nKuudam gu kuudam gu py\u00f6r\u00f6ihyt
\nAinos on moine luaskavu
\nPy\u00f6riy da py\u00f6riy paikoilleh
\nDiivui\u010deh muailmua.<\/p>\n
\n<\/em>Aira Sumiloff<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Kirjutettih: Er\u00e4h\u00e4n rahvahanopiston karjalan kielen opastujat \/ kaksi karjalan kielen opastujua<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Kai Peksujeff<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Sade Kondelin, karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran opastui<\/strong><\/p>\n
\n\u2013 no enh\u00e4n mie nikonza malta re\u0161\u0161ie
\nainavuo armahaksi, tuhmaksi toista
\nvain ollah miula kaikki sanat
\nkuuda kuldazemmat
\nvahvemmat valgieda<\/p>\n
\nakkiloija, saihone, muahut
\nii\u010d\u00e4kki
\ni\u010dengriba
\nilmanranda
\negl\u00e4in, eh\u00e4t\u00e4nd\u00e4, ei<\/p>\n
\nkumbane suau mi\u00e4r\u00e4t\u00e4 da murendua muailman rajat
\nei \u2013 mie en ni valli\u010de yht\u00e4 sanua
\nei \u2013 mie en ni valli\u010de yht\u00e4 armahutta
\nei \u2013 mie en ni valli\u010de yht\u00e4 kield\u00e4<\/p>\n
\nnikuin voi sanella yhell\u00e4 sanalla, ei ni kahella
\n\u2013\u00a0my\u00f6 tarvi\u010demma ne kaikki<\/p>\n
\n<\/em>P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan jatkokurssan opastujan kirjutus, kumbazessa on k\u00e4ytetty opastujan omie armahie kyly- da n\u2019orppa-sanoi<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Faina Kukkonen<\/strong><\/p>\n
\nHy\u00f6 oldih viinah menij\u00f6i da humalp\u00e4is ylen pahailgezii.
\nAinos kesken\u00e4h torattih kai pi\u0161\u0161aliloin ker heiluttih.
\nKonzu humalp\u00e4is kodih tuldih puo\u0161kat peittoh pajettih.
\nKengo juoksi podattikuoppah, ken sarail libo karzinah.
\nEm\u00e4ndy l\u00e4hti juoksujalgah nuaburiloi abuh hagemah.
\nEr\u00e4hi\u010di, ku markinois tulduu em\u00e4ndy ei kerinnyh passuamah.
\nMu\u017eikat sit suututtih da l\u00e4htiettih po\u010d\u010dii tappamah.
\nEm\u00e4ndy jo kieldeli, vai h\u00e4nd\u00e4k\u00f6 hy\u00f6 kuunneldih.
\nLi\u00e4v\u00e4n ukset avattih da po\u010d\u010di tanhuoh pi\u00e4stettih.
\nSill\u00b4 hy\u00f6 sit kui \u00e4rhendettih: \u201dSeizo sit da vuottele
\nkuni nyg\u00f6i ammutah.\u201d Vai po\u010d\u010digo heidy uskomah.
\nTiij\u00e4th\u00e4i \u2013 kui humalp\u00e4is hy\u00f6 po\u010d\u010dii pi\u0161\u0161alil t\u00e4h\u00e4ttih.
\nHaulit ruabi korvallizii da po\u010d\u010di pellol l\u00e4h\u00e4tti.
\nSit hy\u00f6 sie taivasteltih: \u201dKuibo t\u00e4s nyg\u00f6i nenga k\u00e4i?\u201d
\nOnnakko pid\u00e4s ne\u010de kiini suaha, sen hy\u00f6 \u00e4lyi vaste j\u00e4lgehp\u00e4i.
\nPo\u010d\u010di r\u00f6hk\u00e4jen veriskorvin torguu pitkin kiij\u00e4tti.
\nKuni mu\u017eikat j\u00e4lgeh jovvuttih, se n\u00e4gym\u00e4tt\u00f6mih enn\u00e4tti.
\nLopu\u0161kal hy\u00f6 hevon ker po\u010din j\u00e4lgeh l\u00e4htiettih.
\nY\u00f6dy my\u00f6te talois, taloih kierrettih da kyzeltih.
\nVihoinviimein kyl\u00e4n peril po\u010d\u010di kiini tavattih.
\nY\u00f6 sit m\u00e4ni da mu\u017eikat jo viinanh\u00f6yrys selvittih.
\nHuigiessah da nuivilkorvin huondeksel kodih ajettih
\nEr\u00e4h\u00e4t kui torrun laijas viel nenga nagrua irvuiltih:
\n\u201dpidigo po\u010d\u010dii vierahis k\u00e4ytti\u00e4, vai i\u010d\u010die saman jyttyzenny n\u00e4ytti\u00e4.
\nVaigo po\u010din h\u00e4nn\u00e4s mieldy e\u010d\u010ditt\u00f6, ku j\u00e4llekk\u00e4h kyli\u00e4 kierritt\u00f6.\u201d
\nYks`ol nuaburi ainavoine mi heil nyg\u00f6i ugodi.
\nAvunnu sit po\u010din luahtai da nenga heidy vakusti:
\n\u201dPid\u00e4kki\u00e4 ty\u00f6 vellekset ainos ne\u010de mieles.
\n\u00c4lgi\u00e4 i\u010d\u010die po\u010diks luadikkua, hosgi ryyppy maistus kieles.\u201d
\nSit sai ainos vellekset Nikolai dai i Santeri
\nnuaburii t\u00e4d\u00e4 suvaittih da h\u00e4nen sanua uskottih.
\nNe\u010den n\u00e4hten humalp\u00e4iskii toruamattah pyzyttih.
\nKonzu k\u00e4ski , hyv\u00e4zel ihan, terv\u00e4h muate ruvettih.<\/p>\n
\n<\/em>Taivalkosken rahvahanopiston opastujat (Aino M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Hanna Jaakkola, Laura Kantola, Pirkko da Esa Konttinen sego Aini V\u00e4\u00e4r\u00e4niemi)<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nTrolli pikkaraine,
\nRo\u017eat ruskiet buolan jytty\u00f6h
\ntukkut\u00f6psy n\u2019uavan luaduh,
\nsilm\u00e4t gu sinizet ti\u00e4ht\u00f6it.
\nTiiti\u00e4ine me\u010d\u010d\u00e4l\u00e4ine
\nTrolli pikkaraine,
\nlied\u017eu kuuzen kainalos,
\nk\u00e4tkyt tuulen usad\u2019bas
\nsammuta sinizet ti\u00e4ht\u00f6it.<\/p>\n
\nT\u00e4m\u00e4 j\u00e4i mieleh Huoti-ti\u00e4ty\u00e4 (Fedja-set\u00e4\u00e4) vienankarjalak\u0161i lukiessa.<\/p>\n
\n<\/em>Eeva Manni<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nannamma n\u2019okkua \u2013 hieromme nen\u00e4np\u00e4it\u00e4
\n\u010duutuo kaunista, \u010dupoista \u010duutuo \u2013 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmaisemassa ihmettely\u00e4
\n\u010d\u00e4tti, \u0161\u00e4tt\u00e4 \u2013 onkimato
\nhil\u2019l\u2019ani \u2013 1. hidas 2. hiljainen
\nilmataivahaini kru\u0161ka \u2013 j\u00e4ttim\u00e4inen muki
\nkaimata \u2013 saattaa
\nkyly \u2013 sauna
\nmiele\u0161\u0161\u00e4piett\u00e4v\u00e4 \u2013 mielitietty, heila
\npassipo \u2013 kiitos
\npuk\u0161ujen kormano \u2013 housujen tasku
\nsatu \u2013 puutarha
\nskokuna \u2013 sammakko
\n\u0161ev\u00e4t\u00e4 \u2013 halata
\ntikuttua \u2013 neuloa
\n\u00e4mm\u00f6n \u0161anat \u2013 mummon sanat<\/p>\n
\n<\/em>Jeroisell\u00e4n Fed\u2019a (Heikki Jeronen)<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Maura H\u00e4kki, karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran opastui<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nVaruat liijan v\u00e4h\u00e4n sit maltau suomelaine \u010dakata<\/p>\n
\nN\u00e4vyt v\u00e4h\u00e4n sit et voi olla tovelline karjalaine<\/p>\n
\nToinah toivotah meij\u00e4n rahvahan kuolemistu<\/p>\n
\nKi\u0161kotah toizen kerran<\/p>\n
\nGa eih\u00e4i meil ole nimidi\u00e4 valdua pi\u00e4tti\u00e4 meij\u00e4n rahvahan dielolois
\nSe valdu on vaigu Suomen valdivol da suomelazil pi\u00e4tt\u00e4jil
\nSe on Suomen k\u00e4zis<\/p>\n
\n<\/em>Niko Tynnyrinen<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Pirjo-Liisa Kotiranta<\/strong><\/p>\n
\n\u00e4lvissyk\u0161iss\u00e4 \u2019h\u00e4mm\u00e4stynyt, tyrmistynyt\u2019<\/p>\n
\nLapsi saattaa juonitella \u02bbosoittaa pahaa tuultaan, kiukutella\u2019, kun mik\u00e4\u00e4n ei kelpaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"