T\u00e4l sivul on jullattu vuvvennu 2020 Karjalan kieli el\u00e4y -Facebook-joukos da Karjalan Sivistysseuran saital jullatut karjalan kielen ned\u00e4lin kirjutukset.<\/p>\n
Mie ta vienankarjala<\/em> Onnakko miula oli kymmenen vuotta. Ke\u0161\u00e4ll\u00e4 vihmasena joutop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mie venyin aitan laka\u0161\u0161a \u0161uuren hirven nahkan pi\u00e4ll\u00e4 ta luvin \u0161anoja: skokuna, \u0161iivatta, ri\u00e4hk\u00e4, kormano, \u010duppu, \u010d\u00e4ijy, moloka, masla, liepuska, huttu, potakka, nakris, osra, vinkka, holotna, sivakat, hete, ver\u00e4j\u00e4, nakraa, molia, hospoti sussa ristus sin\u00e4 poosee pomilui. Mie olin kirjuttan ne vanhah kniikah, mitein muamo oli ne \u0161anon. Mie tiesin, jotta nuo \u0161anat ollah vienankarjalua ta tiesin niise, jotta ne ollah karjalaisen muamon \u0161anoja, ei \u0161uomelaisen tuaton. \u0160ent\u00e4h mie tiesin, kun er\u00e4h\u00e4n kerran, kun mie issuin tuaton y\u0161\u00e4\u0161\u0161\u00e4, ni hi\u00e4n ky\u0161y tiij\u00e4nk\u00f6 mie, jotta muamo on tullun Vienan Karjala\u0161ta. Tuatto jatko ta \u0161ano, jotta jo\u0161 muamo ei olis tullun, niin mie en istuis siin\u00e4. Mie muissan mitein hyv\u00e4 mieli miula tuli. Mie tuumai\u010din, jotta muamo on tuatolla raka\u0161 ta mie tiety\u0161ti niise.<\/p>\n Er\u00e4h\u00e4n\u00e4 pi\u00e4n\u00e4 muamon \u0161eukku oli kostissa meij\u00e4n luona. Naiset tiety\u0161ti puajittih heimolaisista ta muamon kotikyl\u00e4\u0161t\u00e4. Mie \u0161anoin, jotta miula himottau n\u00e4h\u00e4 Vienan Karjala ta kuulla karjalua ta mie viel\u00e4 m\u00e4nen sinne. \u0160eukku muissutti, jotta rajat ei olla kahallah Karjalah ta \u0161inne ei pi\u00e4se. Mie intin va\u0161tah, jotta viel\u00e4 \u0161uattau tulla semmoni aika, kon\u0161a pi\u00e4s\u00f6y.<\/p>\n No, m\u00e4ni v\u00e4h\u00e4 yli kolmekymment\u00e4 vuotta ta my\u00f6 muamon kera pi\u00e4sim\u00e4 muamon kotikyl\u00e4h. My\u00f6 kuulima karjalua, en\u00e4mm\u00e4n veny\u00e4ht\u00e4. Nyt mie aikuhisena \u0161uan opa\u0161tuo vienankarjalua.<\/p>\n \u0160urkieta on \u0161e, kun miun \u00e4mm\u00f6, ukko ta muamon polvikunta jouvuttih Suomessa unohtamah oman kielen. Hy\u00f6 ei voitu antua vienankarjala\u0161ta meil\u00e4 lap\u0161illa ta punukoilla muuta kuin pelkkie \u0161anoja.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kieli – diedon da suvun kieli Miun diedo Aleksanteri (Santeri) oli karjalankieline da rodivui Kaijasj\u00e4rves yli sada vuotta tagaperin. Mie i\u010de olen opastun karjalah vasta aiguhizena, a olen ylen \u00e4ij\u00e4n tiijustan omua karjalaista suguo. Miun loittozin pravodiedo Palviane Il\u2019l\u2019a rodivui yli nell\u00e4sadua vuotta tagaperin Iloman\u010dis. Mie olen toi\u010d\u010di smiettin, ollahgo hi\u00e4n da pereh karjalua paistu vai ongo hi\u00e4n ollun \u201dlappalane\u201d (libo saamelane). Samah aigah Hyrzyl\u00e4s kerrottih, \u0161to enzim\u00e4zet el\u00e4j\u00e4t kyl\u00e4s oldih kaksi lappalaista. Toizes ozas Karjalua, Kannaksel, elettih i miun toizet karjalazet pravorodiitel\u2019at. Hy\u00f6 oldih ruo\u010dit da hy\u00f6 paistih suomen kield\u00e4. My\u00f6 tiij\u00e4mm\u00e4, \u0161to ammuzis aijois sai ristikanzat K\u00e4gisalmen Karjalas oldih pravoslaunoit da paistih karjalua. Voinan t\u00e4h monet el\u00e4j\u00e4t muutettih Tverih da Valdaih da Ingerinmual. Kenbo eli niil sijoil R\u00e4iz\u00e4l\u00e4s, kunne pravodiedoi muutti? My\u00f6 emm\u00e4 tiij\u00e4. Ristikanzat ollah ainos oldu liikkehel. Kieli, viero, el\u00e4nd\u00e4paikat, kai voijah muuttuo. Monet karjalazet ielmielen duumaijah, \u0161to ollah eletty samoil elosijoil jo V\u00e4in\u00e4m\u00f6zen aijoista, samua kielt\u00e4 paistu, yht\u00e4 vieruo oldu \u2013 ainos pid\u00e4y malttua duumaija toizin.<\/p>\n <\/p>\n Yhtesruaduo karjalan kielen muaman kel<\/em> Ylen hyv\u00e4, gu sinul ollou ristikanzu, kudai hava\u010duttau da potkuau ruadoh. Hos olen jo lapsennu kuulluh da ellend\u00e4nnyh omua livvin kieldy, vagavah se tuli minun elokseh vaste vuottu 25\u201330 tagaperin. \u201dPotkuaju\u201d oli i\u010de L\u2019udmila F\u2019edorovna Markianova. H\u00e4ndy sanotah, hyv\u00e4l motiival, karjalan kielen muamakse. Tiij\u00e4mm\u00f6 h\u00e4nen erinomazen eloksen ruavon: h\u00e4i nostatti omassah opastujis palavan himon kehitt\u00e4m\u00e4h livvinkarjalua tozi kul\u2019tuurukielekse. Luadi kirjaimikon, aberit, sanakirjua, opastundukniigua da kirjutustu joga l\u00e4ht\u00f6h n\u00e4h, kazvatti karjalazen intelligentsien. A minul se himo ruadua oman koin kielen hyv\u00e4kse sytyi h\u00e4nen sanazis: \u201dRaija, emmogo vois mid\u00e4tah ruadua yhtes?\u201d<\/p>\n Mugai rodih, en ni kodvastu duumainnuh, en sanonuh vastah. Ezm\u00e4i yhtes ka\u010doimmo er\u00e4hii minun kirjutuksii, kudamis h\u00e4i, tiett\u00e4v\u00e4ine, l\u00f6ydi v\u00e4gitukun hairehtu. A min\u00e4 jo sih aigah opastin kursiloil suomenkarjalazii\u2026 E\u010diin vahnois sanakniigois da kielioppilois nevvuo, kui sanuo da kirjuttua putilleh. Si\u00e4nn\u00f6t oldih kavoksis. Tuskevuin oman i\u010den pi\u00e4le, ku ainos abuu sain vaigu konzu soitin libo ty\u00f6nin s\u00e4hk\u00f6po\u0161tua L\u2019udmilale. No h\u00e4i nikonzu ei kield\u00e4vynnyh, da abu oli tozi p\u00e4tt\u00e4vy.<\/p>\n Olih\u00e4i sanakniigua, ga vaigu ven\u2019an kielen kauti niil\u00f6isp\u00e4i tartui tiedo. Pideli luadie moine sanakniigu, kudamua umbisuomalazetgi voidas k\u00e4ytti\u00e4. No, sih ruadoh vier\u00e4htihes vuottu kolme onnuako. K\u00e4zis en voinnuh pi\u00e4sti\u00e4 engo ni ruado\u010duassuloi \u010dotaija. Oman ruadop\u00e4iv\u00e4n da perehen pi\u00e4le kai illat da v\u00e4ll\u00e4t aijat sih mendih. Mugai L\u2019udmilal, h\u00e4i ahkeroi\u010d\u010di kolmes-nell\u00e4s kohtas Petroskoil. Vikse y\u00f6l istavui da rubei kompjuutteranke meij\u00e4n yhtehizii hommii ka\u010d\u010delemah. Nenga kulgiettih sinne da t\u00e4nne tekstat pi\u00e4li\u010di rajas \u2013 yhtesruaduo parahimilleh.<\/p>\n Yhtes L\u2019udmilanke luajittu Sanakirju suomi-karjal (2008) \u00e4ijy abuu andoi minul, se\u017eo minun opastujil. Kaikin olimmo hyv\u00e4s mieles. A se grammuatiekku alalleh vai oli mieles. Dai olih\u00e4i se L\u2019udmilan grammuatiekku (2002), ga se oli kirjutettu Ven\u2019an muan \u0161kolaniekoile, moizih ni\u0161koi, ket jo maltetah \u00e4ij\u00e4n-v\u00e4h\u00e4n livvin kieldy. Sit L\u2019udmila sanoi: \u201dA miksebo et kirjuta ihan omua grammuatiekkua, mostu kudai p\u00e4dis sinun suomelazile opastujile, dai sinule i\u010delles? Rubie luadimah minun grammuatiekan pohjal, no suomekse!\u201d Se oli kuldaine nevvo.<\/p>\n Mugai mendih tuliet vuvvet. Rodih grammuatiekku (2011), sih harjaituskniigaine (2012). Da sen j\u00e4lles vie Sanakniigu karjal-suomi (2016). Sit jo abuu andoi Natalia Gilojeva, L\u2019udmilan endine opastui, gu L\u2019udmilal ruvettih voimat v\u00e4henem\u00e4h.<\/p>\n Hos toi\u010di v\u00e4zyin, ga hengen paluo andoi L\u2019udmila, muga\u017ee kai karjalazet, ket tahtottih suaha minun kniigoi, da tuldih opastumah kursiloile. Oman koin kielen nostamine da elvytt\u00e4mine on minul olluh suuri himo da mielu\u017eu pi\u00e4nkivistys. Mugai L\u2019udmilalgi, hos muga \u00e4iji\u00e4 kui h\u00e4i, min\u00e4 en ole suannuh aigah. Olen hyv\u00e4s mieles, gu hos kodvazen sain k\u00e4vell\u00e4 h\u00e4nen suuris suappualois. Taibaleh oli pitky da jygei, no merkit doroguvieril oldih selgiet.<\/p>\n <\/p>\n Mie olen karjalaini Kon\u0161a olin 5-vuotini, vanhemmat paistih karjalan kielell\u00e4 omie aseitah. Mie ymm\u00e4rrin kaikki.<\/p>\n Kon\u0161a miula oli 20 vuotta, kun k\u00e4vin \u0160uome\u0161\u0161a halusin paissa \u0161uomek\u0161i n\u00e4in, jotta muut ihmiset ei huomattais miun karjalan kielt\u00e4.<\/p>\n Nyt miula on 42 vuotta ta mie \u0161uvai\u010den muamonkielt\u00e4 ta tahon paissa omalla kielell\u00e4.<\/p>\n Mie ruan Vuokkiniemen Kyl\u00e4talo\u0161\u0161a ta \u0161iel\u00e4 pi\u00e4asie on elvytty\u00e4 karjalan kielen.<\/p>\n Miun harra\u0161\u0161u\u0161 on karjalan kulttuuriseura \u201dViena\u201d ta meij\u00e4n yhtehini tahto on s\u00e4ilytty\u00e4 karjalan kielen oma\u0161\u0161a mua\u0161\u0161a.<\/p>\n Karjalan kieli on \u0161yt\u00e4me\u0161\u0161\u00e4 ta el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Himottais kuulla karjalan pakinua Terveh kaikilla! Miun nimi on Elena Ligotskaja. Mie el\u00e4n piene\u0161\u0161\u00e4 kyl\u00e4\u0161\u0161a, kumpani on Sohjananjoven rannalla. Kyl\u00e4n nimi on Sohjananko\u0161ki \u2013 ti\u00e4l\u00e4 on oiken kaunis luonto. Mie olen kulttuuritalon johtaja. Kulttuuritalolla ruatau koti\u0161eutumusejo. Kaikki esinehet, kumpaset ollah musejo\u0161\u0161a, on tuotu paikalliset ihmiset. Ne kerrotah ammuse\u0161ta ta nykyse\u0161t\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isien el\u00e4m\u00e4\u0161t\u00e4.<\/p>\n Mie olen \u0161yntyn ta ka\u0161van karjalaise\u0161\u0161a perehe\u0161\u0161\u00e4. Meij\u00e4n perehe\u0161\u0161\u00e4 puajittih karjalan kielell\u00e4. Miun \u00e4mm\u00f6 Fedosja Nikonova oli karjalaisien runojen, starinojen, laulujen, joikujen melkein ainut kertoja, tiesi eeppisie runoja. Viel\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tunnettih hyv\u00e4n\u00e4 i\u00e4nell\u00e4itkij\u00e4n\u00e4. Hi\u00e4n itki i\u00e4nell\u00e4 kalmismualla.<\/p>\n Pit\u00e4is, jotta karjalan kielt\u00e4 opa\u0161\u0161ettais koulu\u0161\u0161a ta lap\u0161ientarha\u0161\u0161a. Mie haluon, jotta muamonkieli el\u00e4is; ta kuin ennen muinoin, kon\u0161a my\u00f6 olima lap\u0161ena, mone\u0161\u0161a paika\u0161\u0161a my\u00f6 kuulisima karjalan pakinua \u2013 kaupa\u0161\u0161a, pihalla ta koissa.<\/p>\n <\/p>\n Oodu karjalan kielele<\/em> \u010coma kieli, ylen \u010doma Seh\u00e4i oli minul Eri puolel Karjalua suvut oldih Sid\u00e4 kuulin aiven ku suguu vastaimmo Karjalan kieli, vikse minungi kieli, vai ongo? V\u00e4lil h\u00e4bein \u2013 vanhanaigastu! Duumai\u010den, se kieli on minul kustahto Karjalan kieldy opastun Omil vahnembil Minungi muamol vie vahnate A niken ei elled\u00e4nnyh Ku n\u00e4idy kirjutan da mustelen Voigo sen kaunehemban bunukan mieroh ty\u00f6ndi\u00e4 <\/p>\n Tuaton oppi<\/em> Kerron mimmoset keinot kek\u0161i miun tuatto kun opa\u0161ti punukkojah pakajamah karjalak\u0161i.<\/p>\n Meij\u00e4n perehe\u0161\u0161\u00e4 aina oli lehm\u00e4 ta lampahie. Vanhempi poikani oli ukkuo auttama\u0161\u0161a. Pappa niitti hein\u00e4t, ker\u00e4si ne rukoh ta \u0161anou Sergeill\u00e4: Tuo \u0161ie, poikaseni, \u0161apilahat li\u00e4v\u00e4n \u0161in\u010dist\u00e4, ni kannamma t\u00e4m\u00e4n hein\u00e4ruvon latoh.<\/p>\n Poika juok\u0161ou mieliss\u00e4h ta tuou haravan. Ukko \u0161anou: Vie j\u00e4lell\u00e4h, t\u00e4m\u00e4 on harava. Poika tua\u0161 m\u00e4n\u00f6y li\u00e4v\u00e4h ta kiirehen kautti tuou lapien. Ukko tua\u0161 k\u00e4\u0161k\u00f6y viij\u00e4 pois, \u0161ent\u00e4h kun \u0161e on lapie. Poika nyk\u00e4hytt\u00e4y pi\u00e4t\u00e4h ta tua\u0161 l\u00e4ht\u00f6y asiella. T\u00e4ll\u00e4 kertua v\u00f6ljy\u00e4y hankon. Ukolla ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4n\u00e4 kelpua. \u201dHanko t\u00e4m\u00e4 on\u201d, \u0161anou ukko pojalla \u2013 Meil\u00e4 \u0161iun keralla nyt pit\u00e4is olla \u0161apilahat.<\/p>\n Poika vei hankon li\u00e4v\u00e4n \u0161in\u010d\u010dih ta \u0161iel\u00e4 ei ollun en\u00e4mpy\u00e4 mit\u00e4n\u00e4 muuta kun kak\u0161i pitky\u00e4 keppie. Hi\u00e4n n\u00e4pp\u00e4si ne kainaloh ta toi ukolla. Ukko kehu poikua, jotta nyt \u0161ie tiij\u00e4t, mit ne ollah \u0161apilahat. Niin hy\u00f6 \u0161uatih hein\u00e4ruko latoh.<\/p>\n <\/p>\n Mid\u00e4 karjalan kieli merki\u010d\u010d\u00f6y Karjala on miun muamoinkieli. Miun koissa kaikin pagizimma karjalua. Mi\u00e4n pereh n\u00e4it eli ennen voinua Suoj\u00e4rvell\u00e4 Kaidaj\u00e4rven bokassa Retkansell\u00e4ss\u00e4. Kogo kyl\u00e4n rahvas paistih kodiololoissa karjalan kield\u00e4. Vasta \u0161kolassa ruvettih opastamah suomie.<\/p>\n Karjalan kielest\u00e4 on roinnun miulla kaikista rakkahin harrassus. Oman kielen merki\u010dys puuttui mieleh v\u00e4l\u00e4hyksen tabah jo kymmenvuodizena briha\u010d\u010duzena. Nuaburissa piettih Yl\u00e4-Valdimon nuorizoseuran ildamie. Mie kuundelin, kuin nuori neidokane pajatti karjalaksi \u010ciganazet-pajon. Silloin mie ellennin, \u0161to karjala on miun kodikieli. Sid\u00e4 on paistu muamoit da tuatoit vuozisadoi, da sid\u00e4 mie en unoha. Sen edeh mie opin ruadua kaikin v\u00e4in. Pid\u00e4y sanuo, kuin muamoin kielen da tuatoin vieron kaimannet, ga siit siulla eule nimid\u00e4. Vaikui net oldaneh matkassa, siit tiij\u00e4t ken olet da mis tulet. Omua ei pie prakuija. Oldahes burbetannat libo \u0161okkien pezenn\u00e4t, pagize kai omalla kielell\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Suvai\u010den paista da kirjuttua karjalakse<\/em> Karjalakse puuttuu kirjuttua da paista ylen harvah. Ruavos k\u00e4yt\u00e4n enimy\u00f6lleh suomen da ven\u00b4an kieldy. Toi\u010di opin duumaija, kui se libo t\u00e4m\u00e4 virkeh roih karjalakse. Karjalan kieles on ylen \u00e4ijy eriluadustu frazeologizmua (idiomuattistu sanondua), ga harvu niidy en\u00e4m\u00b4 maltau, send\u00e4h opimmo opastujienke niidy mustella da mustoh \u201d\u010d\u00f6kkie\u201d. Karjalan kielen kursan li\u017e\u00e4kse opin avvuttua oman muamankielen kiehit\u00e4ndyruavos e\u010d\u010dijen karjalankielizii kazviloin nimii. Pien Facebookas Karjalankieline flora -nimisty al\u00b4bomua, send\u00e4h gu suvai\u010den se\u017eo forokuvuamistu, se on minun toine himoruado karjalan kielen rinnal. T\u00e4s voin yhtisti\u00e4 net molletit. Er\u00e4hien kazviloin nimet tunnen i\u010degi, er\u00e4h\u00e4t l\u00f6vvyt\u00e4h Fauna- da florasanasto -sanastokniigas, ga toi\u010di kazvin nimie ei l\u00f6vvy nikus, sit pid\u00e4y ka\u010d\u010duo, mittumua nimie on sugukielis da oppie ki\u00e4ndi\u00e4, libo ottua latinankieline formu. Moizen digitualizen gerbuarien luadimine on ylen vessel dielo.<\/p>\n Vie ylen suvai\u010den kirjuttua hyvittelytekstoi karjalakse omile suomelazile dai ven\u00b4alazile dovari\u0161oile, dai hy\u00f6 ylen suvaijah suaja da lugie niil\u00f6i, ga t\u00e4h n\u00e4h kirjutan konzugi toizel kerral.<\/p>\n <\/p>\n Mit\u00e4 karjalan kieli merki\u010d\u010d\u00f6y miula Karjalan kieli \u0161e on yhtey\u0161 Vienan Karjalah. Karjalan kieli on esituattojen voima ta henki. \u0160e kieli on m\u00e4ntyl\u00f6iss\u00e4 ta \u0161ammalissa, kut paissah miun kera karjalak\u0161i me\u010d\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Kantelen lumuojih ta nuorih i\u00e4nih peitt\u00e4ytyy rahvahan kieli. Karjalan kieli heija\u0161tuu j\u00e4rveh kirpuojah ru\u0161kieh pihlajah. Karjalan kieli el\u00e4y taitomiehen Vitali Dobrininin taulu\u0161\u0161a, kumpase\u0161\u0161a \u00e4mm\u00f6ni on piiru\u0161\u0161ettu karjalaisena lap\u0161ena ta karjalaisena vanhuk\u0161ena. Karjalan kieli \u0161e on el\u00e4m\u00e4n virtuamista, havun tuok\u0161uo, huavehie talve\u0161ta tai ke\u0161\u00e4\u0161t\u00e4ki. Karjalan kielt\u00e4 tajuot, kon\u0161a lenn\u00e4t \u0161uk\u0161iloilla m\u00e4jelt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4sen \u0161\u00e4teist\u00e4 l\u00e4pi. Karjalan kieli \u0161e on ver\u00e4j\u00e4 toiseh muajilmah, kumpase\u0161\u0161a voit ajatella toisin tavoin.<\/p>\n <\/p>\n Miellyin kard’alan kieleeh Miellyin kard\u2019alan kieleeh, ku vai kerran kuulin sen, kon\u017ea elin D\u2019oen\u0161uu\u0161\u0161a 1980-vuo\u017eiloin alu\u0161\u0161a. T\u00e4m\u00e4 miele\u0161\u0161\u00e4piett\u00e4hy\u0161 on s\u00e4ilynyn da vienyn miuda moneeh paikkaah da kaikenloadu\u017eii va\u0161toonnoihin rahvahien kera, dai viel\u00e4gi mone\u0161\u0161a moo\u0161\u0161a.<\/p>\n \u00c4ij\u00e4 on kaunehie mui\u0161toja rahvahi\u0161ta da sluu\u010daloi\u0161ta. Mieleeh tuli nyt end\u017eim\u00e4izen\u00e4 t\u00e4m\u00e4. Poadene\u0161\u0161a pagi\u017eutin 1980-vuo\u017eiloin lopu\u0161\u0161a silloin ollougo \u0161e ollun 10-vuodehine t\u2019yt\u2019t\u2019\u00f6ine, Svetaksi t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nd\u00e4 ku\u010dumma. He\u00e4n oli ylen miel\u00f6v\u00e4 da \u010domaine lapsi, dai h\u00e4nell\u00e4 oli se mieli, \u0161to omilla lapsilla he\u00e4n to\u017ee rubiau kard\u2019alaksi pagi\u017eemaah.<\/p>\n Aino toi\u010d\u010di olen vuo\u017eikymmenien alooh duumainnun, mid\u00e4 sist\u00e4 \u010domai\u017ee\u0161ta t\u2019yt\u2019\u00f6st\u00e4 lienyn, ongo h\u00e4nell\u00e4 n\u00e4id\u00e4 lapsie da pai\u0161\u0161aago n\u00e4m\u00e4 lap\u0161ed nytten kard\u2019alaksi, ana hot\u2019 v\u00e4\u010dykk\u00e4\u017een? Dai soahaahgo Svetan bunukat kon\u017ea-kai elee viel\u00e4 mooilma\u0161\u0161a, ku\u0161\u0161a kard\u2019alan kieli el\u00e4y dai hyvin voi, dai viel\u00e4gi kaiken aigoo vai paremmin?<\/p>\n Sid\u00e4 tulieda aigoa vuottae\u0161\u0161a, hyvee kard\u2019alan kielen nedelie kaikilla \u2013 da d\u2019ogo D\u2019umalan p\u00e4ive\u00e4 kard\u2019alan kielen kero!<\/p>\n <\/p>\n Vanha valokuva U\u0161ein ka\u010d\u010delen t\u00e4t\u00e4 valokuvua vanha\u0161ta muamoni albomista. Ammuin ei ole niket\u00e4 elo\u0161\u0161a\u2026<\/p>\n Heil\u00e4 toperi ely\u00e4 jykien\u00e4 aikana: n\u00e4htih n\u00e4lky\u00e4, k\u00f6yhy\u00e4, \u0161urmua. Ka u\u0161ottih, jotta tulou hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 Neuvo\u0161toliiton kotimua\u0161\u0161a.<\/p>\n Naini oikiella on Nikitina (Isakova) Ustinja Ivanovna, \u0161yntynyt Miikkulanlahe\u0161\u0161a \u0161uure\u0161\u0161a varakkaha\u0161\u0161a perehe\u0161\u0161\u00e4. Oikiella \u0161eisoja mie\u0161 Nikitin Kalle (Kormila) Antonovi\u010d \u0161ynty Oulanka\u0161\u0161a.<\/p>\n Va\u0161emmalla olija naini on miun \u00e4mm\u00f6 Arhipova Houro Ivanovna (Isakova). Naiset ollah \u010dikok\u0161et. Mie\u0161 va\u0161emalta on Arhipov Iivan Ilji\u010d, Vartiolammista. Istuja nuori mie\u0161 varma\u0161ti on Ustin poika.<\/p>\n Kalle ammuttih vuotena 1937 Stalinin aikana, 5 la\u0161ta j\u00e4i ilman tuattuo.<\/p>\n Iivana kuatu miinalla \u0161ovan j\u00e4lkeh, Houro my\u00f6hemmin m\u00e4ni miehell\u00e4 ta otti \u0161ukunimen Borodkina. Iivanan lap\u0161ista j\u00e4i eloh vain miun tuatto Arvi. Ustilla j\u00e4i vain tyt\u00e4r Helmi, hi\u00e4n oliki ka\u0161vattan miun Kiestinkiss\u00e4, \u0161ent\u00e4h kun muamoni kuoli nuorena, \u0161ei\u010d\u010demen la\u0161ta j\u00e4i muamotta.<\/p>\n \u010cikok\u0161et elettih vanhoiksi ta v\u00e4h\u00e4 mit\u00e4 kerrottih oma\u0161ta vaikie\u0161ta o\u0161a\u0161ta.<\/p>\n Neuvo\u0161toliiton aika loppu. El\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 ta my\u00f6 p\u00e4rjy\u00e4mm\u00e4 hyvin, ka kavottima juuret ta armahan kielen. E\u010dimm\u00e4 nyt\u2026<\/p>\n <\/p>\n Vienankarjalaiset ta heij\u00e4n kieli<\/em> Miun ukko ta \u00e4mm\u00f6 oltih vienankarjalaiset ta heij\u00e4n kieli, kumpaista heil\u00e4 koissa k\u00e4ytettih, oli vienankarjala. Heij\u00e4n pereh ta heimolaiset jouvuttih l\u00e4ht\u00f6m\u00e4h vierahah muah, \u0160uomeh, vuuvven 1922 alkupuolella \u0161amalla kun niisi monet muut kyl\u00e4t tyhjeni kun \u0161otua k\u00e4ytih Vienan Karjala\u0161\u0161a.<\/p>\n Hy\u00f6 ajatteli jotta ruttoseh pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4h my\u00f6\u0161tym\u00e4h omilla \u0161ynnyin\u0161ijoillah, ta pit\u00e4y olla pakomatalla vain muutoman net\u00e4lin aijan. A niin ei k\u00e4ynyn, ta t\u00e4nne \u0160uomeh hy\u00f6 a\u0161etuttih loppuij\u00e4k\u0161i.<\/p>\n Hyvin hy\u00f6 t\u00e4nne a\u0161etuttih, ta \u0161opeuvuttih suomalaisien keralla el\u00e4m\u00e4h. Tiety\u0161ti piti omua kielt\u00e4 \u0161iin\u00e4 unohtua ta ruveta pakajamah \u0161uomen kielt\u00e4, jotta tulou ymm\u00e4rretyk\u0161i.<\/p>\n A nyt miun heimolaiset ei en\u00e4mpi pakaja vienankarjalua ta var\u0161inki \u0160uomen puolella \u0161it\u00e4 ylen v\u00e4h\u00e4n kuulou. Hot \u0160uome\u0161\u0161a el\u00e4yki \u00e4ij\u00e4n vienankarjalaisie ta ihmisie, kumpasien juuret ollah Vienan Karjala\u0161\u0161a, my\u00f6 kaikin olemma hujan hajallah pitin t\u00e4t\u00e4 muata, ta on ylen vaikie pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 pakajamah toisiena keralla.<\/p>\n Vienankarjala on kaunis ta perintehellini kieli, ylen rika\u0161 kaikenlaisilta ilmauk\u0161ilta, kumpasie \u0161iit\u00e4 l\u00f6ytyy vaikka ho\u0161 mit\u00e4, \u0161enh\u00e4n my\u00f6 tiij\u00e4mm\u00e4 jo karjalaisen runoperintehen kautti. Ta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n karjalaini malttau niisi starinan kerronnan, \u0161en kun kuulou liven\u00e4 niin vot \u2013 jo alkau perinneh ely\u00e4!<\/p>\n Kieli el\u00e4y \u0161en mukah kun ihmi\u0161et el\u00e4y, ta my\u00f6 voimma viel\u00e4 antua karjalan kielell\u00e4 mahollisuon \u0161elviyty\u00f6 tulijie \u0161ukupolvija ajatellen!<\/p>\n <\/p>\n Loimolan Voiman uuzi video jullatah Karjalan kielen ned\u00e4lill\u00e4 25.11. Loimolan Voima julguau karjalan kielen ned\u00e4lin kunnivoksi uuven Hyrzyl\u00e4-nimizen muuzikkavideon: https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=WIan8HC-lic&feature=youtu.be Sen yhtyveh julguau omalla Youtube-kanavalla t\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 18.45 aigah. Loimolan Voiman Mi\u0161a Sua\u010d\u010di kirjuttau videon luajinnasta nenga.<\/p>\n \u201dHyrzyl\u00e4\u201d kuvattih \u010domassa Pohjais-Karjalassa il\u2019l\u2019ankuussa 2020. Pi\u00e4zim\u00e4 kuvuamah videon ainavoluaduzeh ymb\u00e4rist\u00f6h, kussa aiga oli seizattun m\u00e4nnyzill\u00e4 vuozikymmenill\u00e4. Video pi\u00e4sset\u00e4h ilmoih karjalan kielen ned\u00e4lill\u00e4 25.11.<\/p>\n <\/p>\n Po\u010dinruo\u010d\u010di on siansaksa<\/em> Yle uudizii karjalakse ki\u00e4nd\u00e4jes puaksuzeh pien Kuibo parem karjalakse \u2013kyzelyy omal Facebook-sivul. Tahton vie kerran passiboija kaikkii, ket vastatah sanastuo koskijoih kyzymyksih! Nenga my\u00f6 luajimmo nyg\u00f6sty karjalan kieldy yhtes, mi on ylen t\u00e4rgei dielo. Kyzelyn vuoh on luajittu ezimerkikse sana po\u010dinruo\u010d\u010di da se rodih muga: yhtel kyzelyh vastannuol ristikanzal oli ehoitus po\u010dinkieli da toizel poronruo\u010d\u010di, kudamis tuli po\u010dinruo\u010d\u010di.<\/p>\n Sana po\u010dinruo\u010d\u010di oli luajittu analougien mugah: po\u010d\u010di on sika da saksa on se\u017eo kieli, kui ruo\u010d\u010digi. \u00c4ld\u00e4hes ruo\u010d\u010dilazet pandahes pahakse, heij\u00e4n kieli puutui t\u00e4h sanazeh send\u00e4h, gu sit on kai kaksi \u010d-kirjaindu. Kaksi \u010d:dy on se\u017eo sanas po\u010d\u010di. Juuri \u010d:n \u00e4ijys luadiu sanazes po\u010dinruo\u010d\u010di p\u00e4tt\u00e4v\u00e4n, send\u00e4h gu t\u00e4d\u00e4 i\u00e4nnehty da kirjaindu ei ole suomen kieles, da juuri sikse karjalaine pagin libo kirjutus voibi ozuttuakseh ihan ellend\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4kse, mi ongi t\u00e4s pi\u00e4tavoittehennu.<\/p>\n T\u00e4s er\u00e4h\u00e4h\u00e4n virkehen ki\u00e4nn\u00f6s, kus suomen siansaksa on karjalakse po\u010dinruo\u010d\u010di:<\/p>\n Suomekse: Naapurimme voivottelee toistuvasti, miten h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 poikani puhetta, koska se on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n siansaksaa<\/strong><\/em>. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9839086<\/p>\n <\/p>\n Natalja Petrova <\/strong>(Outokumpu)<\/p>\n Pri\u00e4z\u00e4n piirin kyl\u00e4n <\/p>\n Ajatuk\u0161ie karjalan kiele\u0161t\u00e4 Olen \u0161yntyn karjalaise\u0161\u0161a perehe\u0161\u0161\u00e4 Sohjanan\u0161uun kyl\u00e4\u0161\u0161a kaunehen ta \u0161uuren Pi\u00e4j\u00e4rven rannalla.<\/p>\n Meil\u00e4, koko kyl\u00e4n el\u00e4jill\u00e4, piti \u0161iirty\u00f6 toisih Louhen piirin kylih, kon\u0161a Pi\u00e4j\u00e4rven vejen ta\u0161o no\u0161\u0161ettih yhek\u0161\u00e4h metrih, jotta riitt\u00e4is vett\u00e4 Kuma-voimalaitok\u0161en ruatoh.<\/p>\n Uu\u0161issa kyliss\u00e4 my\u00f6 rupesima el\u00e4m\u00e4h ven\u00e4l\u00e4isijen, ukrainalaisijen, valkoven\u00e4l\u00e4isijen rinnalla. Ta hy\u00f6 hyl\u00e4ttih meij\u00e4n pakinua, a my\u00f6, h\u00f6per\u00f6t, \u0161uo\u0161tuma siihi, jotta ei \u0161ua puajia karjalak\u0161i, kon\u0161a ei kaikin sit\u00e4 malteta.T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4ini \u0161yy, miksi karjalan kieli kato k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Toini syy oli \u0161e, jotta kouluissa opa\u0161\u0161ettih ven\u00e4j\u00e4n kielell\u00e4, \u0161en takie piti hyvin tiety\u00e4 ven\u00e4jy\u00e4, muiten silma matiteltih.<\/p>\n Nykyj\u00e4h mie maltan, jotta kieli luonnollise\u0161ti tarttuu lapsih piene\u0161t\u00e4 \u0161uat\u00adi, vain perehe\u0161\u0161\u00e4, miss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4h karjalan kielt\u00e4. Ka kaikkein \u0161uurin ongelma on \u0161e, jotta perehet ollah \u0161ekakan\u0161alaiset.<\/p>\n Ka niiss\u00e4ki perehiss\u00e4, miss\u00e4 molommat vanhuk\u0161et ollah karjalaiset, nykyj\u00e4h k\u00e4ytet\u00e4h vain ven\u00e4jy\u00e4. Toi\u010d\u010di kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ta karjalaisijen kokouk\u0161issa mie mielell\u00e4h puajin karjalak\u0161i, ka koissa miehen kera en.<\/p>\n MIST\u00c4 L\u00d6YTY\u00c4 VOIMUA, JOTTA LUUVVA POIS LUKKU \u0160UU\u0160TA?<\/strong><\/p>\n Voit tovistua viel\u00e4 sit\u00e4, jotta my\u00f6 rupesima puajimah karjalak\u0161i juuri silloin, kun ruvettih k\u00e4ym\u00e4h suomalaiset. Passipuo teil\u00e4!<\/p>\n Kieli el\u00e4y, kon\u0161a h\u00e4nell\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Pororaito ta muita ajatuk\u0161ie On \u0161yky\u0161yke\u0161\u00e4 miun kotikyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Puta\u0161j\u00e4rven \u0160uvanno\u0161\u0161a. Porot on ker\u00e4yvytty pelloilla \u0161y\u00f6m\u00e4h vihantua hein\u00e4nka\u0161vuo. Kevy\u00e4ll\u00e4 \u0161yntyny\u00f6t va\u0161at on ka\u0161vettu ta \u0161euruavat voatimie, heij\u00e4n emieh. Va\u0161at k\u00e4yv\u00e4h ielleh harvoin im\u00f6m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 maituo em\u00e4n n\u00e4nnist\u00e4.<\/p>\n \u0160amoin oltih asiet Viena\u0161\u0161a, Kiimasvuaran eli N\u00e4rhil\u00e4n kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 viel\u00e4 1900-luvun alu\u0161\u0161a, kon\u0161a muamon pereh siel\u00e4 eli. Poroja hy\u00f6 omissettih pororaitoloiksi varoin \u201dviisin satoin\u201d. (Vienan kansa muistelee, Pertti Virtaranta. Palaka Huuhtan pakauttelu Ruo\u010dissa).<\/p>\n Muamoni tuatto Konsta Moisejeff, rahtari ta \u0161um\u010dankantaja, pakasi n\u00e4it\u00e4 as\u2019s\u2019oja sussietan \u00e4mm\u00f6ll\u00e4. \u0160amoin kuulin mie niise, toinah kouluh m\u00e4nij\u00e4 tytt\u00f6ni, kuni pakina\u0161\u0161a vilahteli vienalaisie \u0161anoja. Muamo oli k\u00e4\u0161ken miun m\u00e4nn\u00e4 \u201dvanhais\u00e4ll\u00e4\u2019 tovarissaksi sussietah. Mie kummek\u0161in, mint\u00e4h miun ukko \u0161ano, jotta h\u00e4ll\u00e4 on ollun kak\u0161i akkua. Miun mieleh \u0161e oli pahasti \u0161anottu. Vesselie \u0161anoja oltih kenk\u00e4t, puk\u0161ut, kompiaiset, hiihty\u00e4, \u0161uoriutuo, jak\u0161autuo.<\/p>\n Vanhais\u00e4 vei pakinat ta \u0161anat tuonilmasih, \u0161amoin muamo.<\/p>\n Mie kuottelen vereste\u00e4 karjalan kielt\u00e4, t\u00e4t\u00e4 vienan murrehta kurssiloilla, kerho\u0161\u0161a, kirjoista, Karjalan ratijo\u0161ta, lehist\u00e4. Kirjutan perehell\u00e4 ta someh viestej\u00e4 vienalaiseh mallih.<\/p>\n En\u00e4mpi ei ole pororaitoja ajama\u0161\u0161a rahtie ta miehij\u00e4 vajehtima\u0161\u0161a kulttuuritietuo Vienan ta \u201dRuo\u010din\u201d kera.<\/p>\n Muamon pakina\u0161ta j\u00e4i perehell\u00e4 \u201dsloukanikse\u201d: \u201dT\u00e4t\u00e4 tuli Malanien h\u00e4iksi.\u201d \u0160e tarkottau sit\u00e4, kun tulou liikua ruokua, stri\u00e4pint\u00e4taikinua ta mit\u00e4nih muuta.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kielen merkity\u0161 miun oma\u0161\u0161a elok\u0161e\u0161\u0161a Mie olen Iivanan Iivanan Iivanan Muarie. Olen \u0161yntyn Puta\u0161j\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4\u0161\u0161\u00e4 pohjose\u0161\u0161a \u0160uome\u0161\u0161a. Kuitenki olen aina tiet\u00e4n, jotta miun \u0161ukujuuret ollah kahen \u00e4mm\u00f6n ta yhen ukon puolelta Pistoj\u00e4rven \u0160uvannon ta Kiima\u0161vuaran kyliss\u00e4 Vienan Karjalan pohjose\u0161\u0161a o\u0161a\u0161\u0161a.<\/p>\n Miun \u00e4mm\u00f6ni Kat\u00b4t\u00b4i kannettih Kiima\u0161vuarasta \u0160uomeh tuohikesseliss\u00e4 ke\u0161\u00e4ll\u00e4 1924, kon\u0161a hi\u00e4n oli 4-vuotini. Hi\u00e4n tuli me\u010d\u00e4n l\u00e4vi\u010d\u010di muamon, vellen, \u00e4mm\u00f6n ta lehm\u00e4n keralla. T\u00e4m\u00e4 oli miun lap\u0161uuven mukavin ta j\u00e4nnitt\u00e4vin starina. \u00c4mm\u00f6 kerto \u0161en miula aina uuvve\u0161tah ta uuvve\u0161tah. Ke\u0161\u00e4kuu\u0161\u0161a koulun loppumisen j\u00e4le\u0161t\u00e4 miula himotti aina matata Kat\u00b4t\u00b4i-\u00e4mm\u00f6n ta Heikki-ukon luok\u0161e Puta\u0161j\u00e4rveh. Iell\u00e4h aikuhisena m\u00e4nin \u00e4mm\u00f6n luok\u0161e joka vuo\u0161i.<\/p>\n \u00c4mm\u00f6ll\u00e4 oli \u00e4ij\u00e4n \u0161anoja, kumpasie toiset tuttavat ei k\u00e4ytetty. N\u00e4it\u00e4 oltih vaikka \u201dpuk\u0161ut\u201d, \u201dpiessa\u201d, \u201dpomiluija\u201d, \u201dnakrua\u201d, \u201dkormano\u201d, \u201dtiiju\u0161tua\u201d, \u201dpotakka\u201d. Ennein mie luulin, jotta \u00e4mm\u00f6 on i\u010de luatin n\u00e4m\u00e4 \u0161anat tahi jotta ne ollah Puta\u0161j\u00e4rven murrehta. Aloin opa\u0161tuo karjalan kielt\u00e4 ta kulttuurie kevy\u00e4ll\u00e4 2014 Kalliolan rahvahanopisto\u0161\u0161a Helsinkiss\u00e4. Kur\u0161\u0161iloilla mie ymm\u00e4rrin, jotta mie olen kuullun vienankarjalan \u0161anoja koko miun el\u00e4m\u00e4ni ajan! Mie tahon opa\u0161tuo \u0161it\u00e4 iell\u00e4h niin hyvin, jotta maltan kirjuttua ta paissa oikein ta iell\u00e4h \u0161uvaita vienankarjalaista kulttuurie kielen avulla.<\/p>\n <\/p>\n Il’l’a Salmela: ”El\u00e4 me\u0161ai\u010de, mie kizuan!”<\/em><\/p>\n Risto Salmelan <\/strong>Il\u2019l\u2019a-poigu on vie pieni. I\u010de en vikse maltas muga hyvin h\u00e4ndy pagizutella, kui sen on luadinuh h\u00e4nen omassah tuattah. Duumai\u010dimmo Ristonke yhtes kyzymyksii da t\u00e4s se heij\u00e4n pagin. (Hiloin Natoi)<\/p>\n Tuatto: Il\u2019l\u2019a, suvai\u010detgo olla p\u00e4iv\u00e4koissa? <\/p>\n Karjala on identitietan kieli Karjalan kieldy on Suomes paistu en\u00e4m 1200 vuottu dai nyg\u00f6zetgi liidehis- da savolasmudehet pohjavutah t\u00e4h muinaskarjalah. Suomen Pohjas-Karjalan muakunnas on oma histourii liittyjen karjalan kieleh send\u00e4h, gu vaste 1600-luvul savolazet vallattih n\u00e4mm\u00e4 alovehet. No karjalastugi rahvastu j\u00e4i omile tiloile.<\/p>\n Uvvessah karjalan kieli tuli voinien 1939\u20131940 da 1941-1944 j\u00e4lles suoj\u00e4rvel\u00e4zienke Lieksah, Pielisj\u00e4rvele, Nurmekseh da Juugah. Imbilahtelazii tuli Outokumbuh. Bomban taloi on nostettu da P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos Jovensuus voit opastuo karjalan kieleh.<\/p>\n El\u00e4kk\u00e4h, kazvakkah i kukikkah karjalan kieli!<\/p>\n Tahton omistua t\u00e4m\u00e4n kirjutuksen Prof. Emer. Heikki Kirkizen mustole.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kieli miun el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Mie olen Irina Zaitseva, olen 33 vuotta vanha. Mie ruan Oma Mua -lehe\u0161\u0161\u00e4. Karjalan kieli tuli miun el\u00e4m\u00e4h vuotena 2014, kun rupesin kiinno\u0161tumah karjalaisista juuristani ta k\u00e4ym\u00e4h karjalan kielen kur\u0161\u0161iloilla Petroskoissa.<\/p>\n En\u0161in kieli n\u00e4ytti tosi vaikielta, en ymm\u00e4rt\u00e4n u\u0161eita aseita. Ka mie en tahton kielt\u00e4yty\u00f6 opa\u0161tumise\u0161ta. P\u00e4inva\u0161toin miula oli \u0161uuri halu opa\u0161tuo esivanhempieni kielt\u00e4. Miula \u0161e oli kuin ku\u010d\u010du vuosi\u0161atojen \u0161yvy\u00f6\u0161t\u00e4.<\/p>\n Ajan mukah ymm\u00e4rrin, jotta haluon opa\u0161tuo kielt\u00e4 \u0161yvemmin ta voit olla ruatua kielialalla. Pi\u00e4sin opa\u0161tumah Petroskoin valtijonyliopiston It\u00e4meren\u0161uomelaisen filologijan laitok\u0161ella. En\u0161imm\u00e4isin\u00e4 vuosina miula oli tosi \u00e4ij\u00e4n intuo, mie u\u0161oin karjalan kielen ihanah tulovaisuoh. Mie \u00e4\u0161en halusin, jotta miun tulija pereh olis karjalankielini. Nyt \u0161e n\u00e4ytt\u00e4y maksimalistiselta.<\/p>\n Ajan mukah tulin rauhallisemmak\u0161i ta voit olla pessimistisemmak\u0161i (\u0161ent\u00e4h kun karjalaiset ollah hajanaisie). Rehellise\u0161ti \u0161anuon nykyj\u00e4h karjala kieli kuuluu etupi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 miun ruatoh. Jokap\u00e4iv\u00e4se\u0161\u0161a el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 en k\u00e4yt\u00e4 kielt\u00e4. \u0160ent\u00e4h en \u0161ano, jotta \u0161ill\u00e4 on poikkehuk\u0161ellini rooli el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4ni. Mie tykky\u00e4n ruatuoni ta kunnivoitan ty\u00f6kaverijani, hy\u00f6 kokonah antauvutah karjalan kielen ta kulttuurin \u0161\u00e4ilytt\u00e4misell\u00e4, ka \u0161amah aikah hy\u00f6 ei \u0161anota kaunehie ta tyhjie \u0161anoja.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kieli – mamman ta papan kieli Karjalan kieli! Olet mamman ta papan kieli. Kuin kallis \u0161ie miula olet ta vuosi vuuvvelta olet viel\u00e4 kallehempi. Pakajan koissa mamman kera. T\u00e4m\u00e4 on \u0161e uarreh, mit\u00e4 emm\u00e4 \u0161\u00e4ilytt\u00e4n lap\u0161illa ta lap\u0161enlap\u0161illa. Pakajan mie ni punukka-tytt\u00f6l\u00f6ill\u00e4 kotikarjalua ta olen tyytyv\u00e4ini, jotta ymm\u00e4rret\u00e4h. Va\u0161\u0161atah ven\u00e4j\u00e4k\u0161i ta jo\u0161 pyyvv\u00e4n niin karjalak\u0161iki \u0161uatetah helpompija lau\u0161ehie. Ta on \u0161e vaikie \u0161uaha \u0161it\u00e4 aktiiviseh k\u00e4ytt\u00f6h. Kohta koko muailma pakajau yht\u00e4 enklantie ta joutuu Ven\u00e4j\u00e4 pela\u0161tamah ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4.<\/p>\n Kummallini meil\u00e4 on lain\u0161i\u00e4t\u00e4nt\u00f6 kieliky\u0161ymyk\u0161iss\u00e4. Kaupunkin ta koulutoimen kera yrit\u00e4mm\u00e4 \u0161uaha karjalan kielen opa\u0161\u0161u\u0161ta Ko\u0161tamuk\u0161en koululoih.<\/p>\n <\/p>\n Rahvahan viisahutta Kaikenmoista mukavua \u0161attuu va\u0161tah arkistokokoelmie \u0161elaille\u0161\u0161a. \u0160ivuilta huohkuu 1980-luvun el\u00e4v\u00e4 ta makie karjalan kieli. Kiestinkin \u0161euvun karjalaiset on oltu \u0161anavaisie \u2013 \u0161ana \u0161uu\u0161ta l\u00e4ht\u00f6y, et tavoita. T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 on muutoma esimerkki paikallista viisahutta:<\/p>\n Ihmini on kak\u0161i kertua hupetti \u2013 pienen\u00e4 ta \u0161uurena.<\/p>\n Ihmisell\u00e4 on kak\u0161i radosnoita (iloista) p\u00e4ivy\u00e4: pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 miehell\u00e4 \u2013 yksi, ta siit\u00e4 pi\u00e4\u0161t\u00e4 eroh.<\/p>\n Smertti (kuolema) on mone\u0161\u0161a kohen, ka yhen kerran \u0161e vain tulou.<\/p>\n T\u00e4ytyyh\u00e4n \u0161e jo\u0161ku\u0161 ki\u0161\u0161an tu\u0161ka\u0161\u0161a pa\u0161kantua.<\/p>\n Oman ukon kera torua eli tappele \u2013 yksin kattein alla pit\u00e4y kattautuo.<\/p>\n Lopuk\u0161i teil\u00e4 arvoitu\u0161:<\/p>\n Kyyn\u00e4ren pivu\u0161,<\/p>\n makkaran pak\u0161uu\u0161,<\/p>\n reijell\u00e4 venyy, reik\u00e4h m\u00e4n\u00f6y.<\/p>\n Arvakkua, mi \u0161e on?<\/p>\n <\/p>\n Omii duumavoloi karjalan kieleh n\u00e4h \u2013 Kuibo on karjalakse \u00abkoiru\u00bb? A \u00abka\u017ei\u00bb? \u2013 kyzyin ven\u2019akse tuatal.<\/p>\n On poudu sygyzyp\u00e4ivy. Tuatto kaimuau minuu \u0161kolassah. Tuatto vastuau minun kyzymyksih da k\u00e4sk\u00f6y minule sanuo \u017eiivatoin da zveril\u00f6in nimet karjalakse.<\/p>\n Lapsennu olles en maltanuh paista karjalakse, kuulin karjalazien paginua vaiku buaban kois. En ehtinyh paista omal kielel tuatanke, h\u00e4i kuoli enne sid\u00e4, ku l\u00e4htin yliopistoh opastumah karjalan kieleh. Nyg\u00f6i maltan paista omal kielel \u2013 ruan karjalankielizes Oma mua -lehtes, pagizuttelen karjalazii. Sih tabah min\u00e4 jatkan paginua oman tuatanke. Polvi polveh siirdyjes karjalan kieli el\u00e4y, olis vaiku himuo sih siird\u00e4mizeh.<\/p>\n <\/p>\n Mi miula on karjalan kieli? Miun karjalan kieli on karjalaiset juuret, lap\u0161uuteni onnelliset vuuvvet karjalaise\u0161\u0161a perehe\u0161\u0161\u00e4 ta kokonaini miun el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n Miele\u0161\u0161\u00e4ni vieriy muisselmie\u2026<\/p>\n Talvisena pakkasena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4 ukkoni kera vejell\u00e4, lammilla. Ukko a\u0161ettau \u010dunah \u0161uuren vesikorvon. Issuttau miut \u0161en pi\u00e4ll\u00e4, l\u00e4hemm\u00e4 matkah avannolla\u2026 Lumi narisou ukkoni jalkojen alla.<\/p>\n Ilta. Ukko l\u00e4ht\u00f6y \u0161in\u010d\u010dih, kaivau korvo\u0161ta ji\u00e4tynytt\u00e4 puolua, tuou perttih. Lisy\u00e4y \u0161okerie ta panou a\u0161tien hellalla. Antau miula puisen lusikan, mie \u0161y\u00f6n \u0161\u00e4rp\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuumua puolua ta kuuntelen ukon kertomuk\u0161ie. \u0160amalla ka\u010don h\u00e4nen k\u00e4sie, kuin ne hil\u2019l\u2019akkaiseh liikutah kalaverkkuo kutoma\u0161\u0161a. K\u00e4py k\u00e4ypi verkon \u0161ilmien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n \u00c4mm\u00f6 taluttau lampahan li\u00e4v\u00e4\u0161t\u00e4. Istuutuu kiukuan viereh lattiella, ottau keri\u010d\u010dimet k\u00e4teh \u2013 pit\u00e4y leikata villat. \u0160iit\u00e4 hi\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4y miula, mitein pit\u00e4y kartata. Miula oli omat kartat\u2026<\/p>\n Kuin 16-vuotisena \u0161ai pa\u0161\u0161in, \u0161iih kirjutettih kan\u0161allisuu\u0161. Ajattelin t\u00e4ll\u00e4 tavalla: olen ka\u0161van karjalaise\u0161\u0161a kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4, karjalaise\u0161\u0161a perehe\u0161\u0161\u00e4, tunnen tavat, o\u0161uan kielt\u00e4. Olen karjalaini.<\/p>\n My\u00f6hemmin aikuhisena ihmisen\u00e4 smietin, jotta kieli vaikuttau el\u00e4m\u00e4nka\u010d\u010domuk\u0161ih. Kaiki\u010d\u010di \u0161ain kuulla: \u201cIhmisen on t\u00e4rkie tiety\u00e4 omat juuret\u201d \u2013 t\u00e4m\u00e4 antau ymm\u00e4rryk\u0161en, ken ta mi \u0161ie olet. Oma karjalaisuuven tuntomini aina on auttan milma, var\u0161inki vaikeissa el\u00e4m\u00e4ni vaiheissa.<\/p>\n Nykyj\u00e4h k\u00e4yt\u00e4n omua kielt\u00e4 uutisie \u0161euruama\u0161\u0161a internetiss\u00e4 ti\u00e4lt\u00e4 loittose\u0161ta Jortanon mua\u0161ta.<\/p>\n <\/p>\n ”Tahton ka\u010d\u010duo mul’tfil’moi karjalakse” 27. kylmykuudu Suomes piet\u00e4h karjalan kielen p\u00e4ivi\u00e4. Olen h\u00e4tken duumainnuh, kenenke olis parem luadie pagizuttelu sen kunnivokse. Ga tiett\u00e4v\u00e4ine lapsenke, kudai maltau karjalakse! Kyzyin Maria Kuisminal, tulisgo h\u00e4nen 7-vuodine Iivo-poigu paginale. Sanakse, t\u00e4m\u00e4 on enzim\u00e4ine pagizuttelu lapsenke, da h\u00e4i i\u010de kirjutti vastavukset karjalakse minun ty\u00f6ttyl\u00f6ih kyzymyksih. (Hiloin Natoi<\/strong>)<\/p>\n Natoi: Iivo, terveh! Mid\u00e4 kuuluu? Natoi: Konzu kyzyin sinul, mittumah kyzymykseh tahtozit suaja vastavuksen, sanoit nenga: \u201dTahton tiedie mid\u00e4b\u00f6 mehil\u00e4zet ruatah\u201d. Olen e\u010d\u010dinyh sinuh ni\u0161koi v\u00e4h\u00e4zen tieduo mehil\u00e4zih n\u00e4h. Net ezimerkikse lennet\u00e4h kukkazih da luajitah niil\u00f6ile t\u00e4rgiedy p\u00f6lytysty sego ker\u00e4t\u00e4h pez\u00e4h metty.<\/p>\n <\/p>\n ”Karjalan kieli on kuulun miun el\u00e4nd\u00e4h synnynn\u00e4st\u00e4 suaten”<\/em> Katerina Paalamo on niil\u00f6i Suomen karjalazii, kudamil karjalan kieli da karjalaine kul\u2019tuuru ollah kuuluttu elokseh ainos. Li\u017e\u00e4kse h\u00e4i on vie suvikarjalan parahii azientundijoi. Katerinan juuret ollah Suoj\u00e4rvel. Pagizemmo h\u00e4nenke karjalan kielen dieloloi Suomes, h\u00e4nen omii ruadoloi sego kudamid\u00e4 muudugi.<\/p>\n Sin\u00e4 olet niil\u00f6i Suomen karjalazii, kuduat hyvin maltetah karjalakse. Kusbo da kui olet opastunnuh kieleh?<\/strong><\/p>\n Mie olen opastun karjalah jo ihan pikkarazena ollessa koissa. Karjala on miun toine muamonkieli suomen liz\u00e4ksi. Miun tuaton sugu on sodien aigah Suoj\u00e4rveld\u00e4 tulluzie evakkoloi. Konza olin lapsi, meid\u00e4 oli suuri pereh da meij\u00e4n kera eli i vanhembie rodn\u2019ie. Hy\u00f6 ainos paistih karjalaksi, vain karjalaksi. Viel\u00e4 suuri vuitti kyl\u00e4l\u00e4zist\u00e4gi oli karjalankielizie. Ni yht\u00e4 kerdua en kuullun, jotta tuatto da buabo oldais paistu suomeksi. Hy\u00f6 paistih omah kieleh laukoissa da ihan joga kohassa. Se oli heij\u00e4n muamonkieli. Tundemattomilla ongi ollun jygie ellendi\u00e4 sid\u00e4, jotta kaikki karjalazet ei nikonza vaihettu omua kield\u00e4 suomeh, ga ei heil\u00e4 ollun karjalankielizess\u00e4 ymb\u00e4riss\u00f6ss\u00e4 sih nimimmoista syyd\u00e4. Muga i mie opassuin karjalan kieleh. Siid\u00e4 opassuin eri kielih yliopissossa. Kielitied\u00e4j\u00e4n\u00e4 ka\u010dot karjalan kield\u00e4 da sen kieliopillizie kategorieloi yhteh luaduh kuin toiziengi kielien.<\/p>\n Mid\u00e4 tiettih da sanottih karjalan kieleh n\u00e4h Suomes silloi, konzu sin\u00e4 olit lapsi? Mid\u00e4bo lapsennu olles i\u010de duumai\u010dit karjalan kieleh n\u00e4h?<\/strong><\/p>\n Suomessa silloin karjalan kielest\u00e4 ei \u00e4iji\u00e4 tiijetty eig\u00f6 ni paistu. Evakot oldih jo kodvan eletty suomenkielizien kessess\u00e4, da meid\u00e4 tahottih pidi\u00e4 \u2013 muga kuin pahaksi mieleksi nyg\u00f6ingi toi\u010d\u010di viel\u00e4 tahotah pidi\u00e4 \u2013 suomelazina libo t\u00e4yvelleh suomelaistunuzina karjalazina. Niiss\u00e4 kohissa, kumbazissa oli \u00e4ij\u00e4 karjalaista el\u00e4ji\u00e4, karjalan kieli oli jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 perehen da kyl\u00e4l\u00e4zien kessen. I\u010de my\u00f6 tiijimm\u00e4 da l\u00e4hill\u00e4 el\u00e4j\u00e4t suomelazet tiijettih, jotta meil\u00e4 on ihan oma kieli.<\/p>\n Miula karjalan kieli oli jo lapsena armas kieli. Silloin huomain, jotta alalleh on konza kenen vanhan karjalazen muahpanenda da kielenpagizijat v\u00e4het\u00e4h. Sent\u00e4h pi\u00e4tin jo silloin ruveta elvytt\u00e4m\u00e4h kield\u00e4, ga lapsena tiett\u00e4v\u00e4ne oli jygie ruadua sen puolesta mid\u00e4gi. Rubein jo lapsena lugemah karjalan kield\u00e4 da Karjalua koskijoi kniigoi. Otin niid\u00e4 laihinah bibliotiekasta. Toi\u010d\u010di muheloitan da hyv\u00e4 mielest\u00e4 tulou, konza duumai\u010den sid\u00e4, kuin issuimma buabon kera vassakkah da mollemmat luvimma miun tuoduloi kniigoi. Moine oli himo karjalazilla suaha i\u010d\u010die koskijua tieduo, tytt\u00f6zell\u00e4 da vanhalla buabolla.<\/p>\n Ollahgo sinun perehes musteltu, mi oli enzim\u00e4ine sana, kudaman sanoit karjalakse?<\/strong><\/p>\n Enzim\u00e4ist\u00e4 sanua en tiij\u00e4, ga karjalan kieli on kuulun miun el\u00e4nd\u00e4h ihan synnynn\u00e4st\u00e4 suaten. Hos jo lapsena tiijin sen, jotta karjalan kielen pagizijat v\u00e4het\u00e4h da kieli rubieu h\u00e4viem\u00e4h, karjala oli miula i ilon da sanakizoin kieli. Kaikelleh luajimma sanoi da k\u00e4ytimm\u00e4 kield\u00e4 oman murdehen mugah. Ei jo lapset voija ottua moista suurda takkua kannettavaksi kielen kavotannasta muga kuin aiguhizet, hos huoli on heil\u00e4gi. Kirjuttamah karjalaksi opassuin lapsena i\u010d\u010den\u00e4zesti niijen kniigoin avulla, mid\u00e4 silloin oli. Aiguhizena olen l\u00f6yd\u00e4n omie vanhoi piirussuksie, kumbazien reunoih olen kirjuttan karjalankielist\u00e4 kirjutusta.<\/p>\n Pyzyygo karjala\u017eus iellehgi teij\u00e4n perehes lujannu? Kuibo se on muuttunuh aijan aloh?<\/strong><\/p>\n Miun lapsuossa oman perehen karjalazus oli ennen muuda buabon starinoi Suoj\u00e4rvell\u00e4 el\u00e4nn\u00e4st\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli aigua istuo pertiss\u00e4 da starinoija. Buabon karjalazus oli moista vanhua kaunista buaboloin suoj\u00e4rvel\u00e4zytt\u00e4 da karjalazutta, da elimm\u00e4 h\u00e4nen starinoin kautti kuin i\u010dest\u00e4h lujah suoj\u00e4rvel\u00e4zin\u00e4.<\/p>\n Yhell\u00e4h meij\u00e4n karjalazus oli i jogap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, ihan tavallista el\u00e4ndi\u00e4, ristikanzana olendua t\u00e4ss\u00e4 muailmassa, ga karjalazena. Nyg\u00f6in t\u00e4m\u00e4 puoli tiett\u00e4v\u00e4ne on luonnollizeh tabah ji\u00e4nyn el\u00e4m\u00e4h lujembana. Karjalan kieli on miun ruadoloingi kautti n\u00e4gyj\u00e4 oza perehen el\u00e4ndi\u00e4. Karjalazus on vuozien aloh muuttun niingi, jotta lapsusaijan mielenkiindo da suvai\u010dus karjalan kieleh on miun opassuksen da ruadoloin kautti levennyn oman suvun murdehesta koskemah ihan kogo karjalankielist\u00e4 alovehta, sen kaikkie kaunehie murdehie.<\/p>\n Tiij\u00e4n, gu sin\u00e4 olet olluh luadimas kaikenjyttymi\u00e4 karjalankielisty materjualua lapsih ni\u0161koi. Mibo on j\u00e4lgim\u00e4zii julgavoloi?<\/strong><\/p>\n Olen luadin sarjakuvataiduolija Sanna Hukkazen kera kaikenig\u00e4zill\u00e4 p\u00e4dij\u00e4n kuvasanakniigan, kumbazessa on nygyaigaista sanastuo. Suuri abu siid\u00e4 tulou suvikarjalaksi pagizijoilla perehill\u00e4, kumbazilla ei t\u00e4h suaten viel\u00e4 ole ollun abuneuvuo lapsien kera pagizendah, ga sen Karjalan Sivissysseura terv\u00e4h julguau kaikkien murdehien pagizijoin avuksi da iloksi kaikilla karjalan murdehilla.<\/p>\n Olet parahii suvikarjalan azientundijoi. Mibo paginluaduloi suvikarjala on verraten livvin- da vienankarjalah?<\/strong><\/p>\n T\u00e4h vois luadie hos kuin pit\u00e4n vastauksen! Suvikarjala on vienan- da livvinkarjalan v\u00e4liss\u00e4 olija murrehaloveh, da se on vienankarjalan liz\u00e4ksi toine varzinaiskarjalan murdehista. Vienan- da livvinkarjalan v\u00e4liss\u00e4 olijana murdehena suvikarjalalla on yhtehizie piirdehie mollembien kera. N\u00e4gyj\u00e4 vienan- da suvikarjalan murdehie yhist\u00e4j\u00e4 piirreh tiett\u00e4v\u00e4ne on sananloppune a\/\u00e4, kumbane livvinkarjalassa on muuttun er\u00e4hiss\u00e4 tapahuksissa u:ksi da y:ksi. N\u00e4gyj\u00e4 yhtehine piirreh suvikarjalalla da livvinkarjalalla on ezimerkiksi niijen heliet konsonantat g, d, b, z da \u017e, kumbazie vienankarjalan sistiemassa ei ole.<\/p>\n Suvikarjalan vanha aloveh on 1900-luvun algupuolella ollun suuri. Alovehellista vaihteluo sill\u00e4 on ollun da viel\u00e4gi on \u00e4ij\u00e4, hos kaikki pagizijat ei tiett\u00e4v\u00e4ne en\u00e4mbi\u00e4 elet\u00e4 omien alamurdehien vanhoilla alovehilla. Vanhalla murrehkartalla pohjazessa olijat murdehet ollah er\u00e4hien piirdehien da sanasson puolesta l\u00e4hemb\u00e4n\u00e4 vienankarjalua da suvessa olijat murdehet l\u00e4hemb\u00e4n\u00e4 livvinkarjalan murdehie. Erikseh on viel\u00e4 varzinaiskarjalan suvimurdehih kuuluja tverinkarjala, kumbaista paissah Syv\u00e4in-Ven\u2019alla da kumbane ei ole j\u00e4lgim\u00e4zien vuozisadoin aigah ottan ozua ti\u00e4l\u00e4 paistavien karjalan murdehien kehitykseh.<\/p>\n Olet ki\u00e4nd\u00e4nyh tekstoi suomesp\u00e4i suvikarjalakse. Mi on kebjiembi da mi jygiebi sit ruavos?<\/strong><\/p>\n Kebiembi ki\u00e4nn\u00f6sruavossa on se, kuin oma paginaluadu, muamonkielizen pagizijan tiedo luonnollizesta kielest\u00e4 da se opassus ki\u00e4nd\u00e4mizeh da kielih, min olen suanun, ollah abuna. Jogahine ki\u00e4nd\u00e4j\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tied\u00e4y: ki\u00e4nd\u00e4mine kielest\u00e4 toizeh nikonza ei ole kebie ruado. Yhess\u00e4 virkkehess\u00e4gi jo voi olla hos mid\u00e4, da ki\u00e4nd\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ainos pid\u00e4y tarkkah duumaija omie pi\u00e4t\u00f6ksie. Konza ki\u00e4nn\u00e4t moizella kirjakielell\u00e4, kumbane on viel\u00e4 nuori da kumbazen kehit\u00e4nd\u00e4 on vasta allussa, duumaija pid\u00e4y liz\u00e4ksi i kirjakieleh p\u00e4dijie pi\u00e4t\u00f6ksie. Aigua pi\u00e4t\u00f6ksien luajindah tavan mugah on vain v\u00e4h\u00e4. Lyhy\u00f6ss\u00e4 aijassa siid\u00e4 opit vallita eri variantoista ki\u00e4nn\u00f6kseh p\u00e4dij\u00e4t.<\/p>\n Nyg\u00f6i P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos men\u00f6y vienankarjalan luvendokursu, kudamua pid\u00e4y Ol\u2019ga Karlova. Konzubo algau suvikarjalan kursu? Sin\u00e4 piet sid\u00e4. Sanele omassah kursah n\u00e4h.<\/strong><\/p>\n Hyv\u00e4 on, kuin P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisto on ottan opassusohjelmah i suvikarjalan. Sill\u00e4 on suuri merki\u010dys t\u00e4ll\u00e4 murdehella da murdehien tazaverdazuolla. Nyt voijah negi suaha opassusta omah murdeheh, kumbazilla juuret ollah suvikarjalan alovehella.<\/p>\n Suvikarjalan kurssa piet\u00e4h kev\u00e4topassundakauvella. Opastujat ollah nuoret, da hy\u00f6 elet\u00e4h t\u00e4ss\u00e4 aijassa. Sent\u00e4h opassan heid\u00e4 nygyaigazeh kieleh. Se auttau i pid\u00e4m\u00e4h kield\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4. Opassan vain karjalaksi. Muga suahah opastujatgi kuulla kield\u00e4, kumbaista nyg\u00f6in et nikussa muiten \u00e4iji\u00e4 kuule. Suomenkielizet opastujat ylen hyvin ellennet\u00e4h karjalankielist\u00e4 paginua.<\/p>\n Karjalan kieli Suomes enne da nyg\u00f6i \u2013 mid\u00e4 olis sih n\u00e4h sinul sanottavua?<\/strong><\/p>\n Konza olin ihan pieni lapsi, karjalan kieli eli viel\u00e4 lujana siel\u00e4, kussa oli \u00e4ij\u00e4 pagizijua. Siid\u00e4 olen n\u00e4hnyn sengi, kuin kieli anikko ei h\u00e4vinnyn. Nyt tiett\u00e4v\u00e4ne \u00e4ij\u00e4n on jo tapahtun, a viel\u00e4 olis i ruattavua. Karjalan kieli el\u00e4y lujana somessa, a se ei viel\u00e4 lizi\u00e4 karjalankielizien lapsien mi\u00e4ri\u00e4. Tovelline ruado olis siirdi\u00e4 kield\u00e4 heil\u00e4, paissa kieli el\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Ennen karjalan kielen aziet Suomessa enimy\u00f6lleh oldih eri ammattialoin ristikanzoin da muijen himoruadajien k\u00e4ziss\u00e4. Hy\u00f6 tiett\u00e4v\u00e4ne luajittih \u00e4ij\u00e4n hyvi\u00e4, a nyg\u00f6in aiga on jo toine. Meil\u00e4 on innokkahie nygyaigazen opassuksen suanuzie kielen ammattilazie, kumbazet parahiten tiijet\u00e4h, kuin pid\u00e4y kield\u00e4 elvytti\u00e4 da mid\u00e4 pid\u00e4is sid\u00e4 varoin luadie. T\u00e4h valdivolla vain pid\u00e4is tulla abuh da andua alalline rahotus ammattilazien k\u00e4ziss\u00e4 olijah kielen elvyt\u00e4nd\u00e4h. Se on i valdivon vellallizus: pidi\u00e4 huolda niist\u00e4 kielist\u00e4, kumbazet ollah ammuzista aijoista suaten oldu sen alovehella. Yhell\u00e4h kield\u00e4 elvytt\u00e4m\u00e4h tarvitah kaikkie karjalan kielen pagizijoi.<\/p>\n Jogahizel pagizuteltaval kyzyn: Mittuman kyzymyksen i\u010de andazit da kuibo vastuazit sih? Sin\u00e4 olet luadinuh kyzymyksen \u201cKuinba karjalankielizet voidais opastuo ellend\u00e4m\u00e4h toine toista?\u201d da vastannuh sih nenga:<\/strong><\/p>\n Olen tipi\u010dnoi evakkoloin j\u00e4lgel\u00e4ne, kaikessa pozitiivizet puolet n\u00e4gij\u00e4 ristikanza, da en tahtois puuttuo nimih negatiivizeh. Yhell\u00e4h karjalazilla on eriluaduzie n\u00e4gemyksie kielest\u00e4. Mid\u00e4 en\u00e4mbi hy\u00f6 opassutah kogo omah kieleh da kaikkih sen murdehih, suahah omua kield\u00e4 koskijua nygyaigaista tieduo da mahollizuksie tuttavustuo toizien murdehien pagizijoih, sid\u00e4 v\u00e4hembi hy\u00f6 elet\u00e4h vain oman vihjavusjoukon mielien varassa. Ozaksi nuorembie karjalazie ka\u010d\u010duossa voit sanuo, jotta karjalan kielen tulija aiga yhtehizen ellennyksen puolesta n\u00e4ytt\u00e4y hyv\u00e4ld\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Vienankarjala miun kieleni?<\/em> Vienankarjalan kieli on ollun miun el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 aina, onnakko aina mie en ole tiet\u00e4n \u0161it\u00e4. Mie tiesin, jotta miun tuaton tuatto oli \u0161yntyn Uhtuolla vuotena 1865. I\u010de mie k\u00e4vin Uhtuolla kostissa vuotena 2005. \u0160iel\u00e4 hy\u00f6 paistih vienankarjalak\u0161i, mie pakasin \u0161uomek\u0161i. Hyvin my\u00f6 malttoma. Kon\u0161a mie j\u00e4in el\u00e4kkehell\u00e4, mie m\u00e4nin vienankarjalan kur\u0161\u0161iloilla. Vot \u0161iel\u00e4 mie tiiju\u0161\u0161in, jotta kieli on ollun miun el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 aina! Nyt mie tahon \u0161uaha \u0161en el\u00e4v\u00e4k\u0161i, opa\u0161tuo pakajamah, kirjuttamah, lukomah.<\/p>\n Miun ukko Puavila, Aleksi-veikkoh kera muutti el\u00e4m\u00e4h \u0160uomeh vuotena 1887. H\u00e4nell\u00e4 oli 22 vuotta. Aleksi oli 24-vuotini. Jo 11-vuotisena Puavila alko k\u00e4yvv\u00e4 laukkukaupalla veikkoh ta ti\u00e4tieh kera. Hy\u00f6 tultih kaupalla vuosi vuuvven j\u00e4le\u0161t\u00e4 H\u00e4meheh. Pojat ka\u0161vettih prihoiksi. Virtain Vaskivejell\u00e4 V\u00e4li-Havankan pirtiss\u00e4 ka\u0161vo tytt\u00f6 Siina, viisi vuotta Puavilua nuorempi. Kon\u0161a hi\u00e4n tuli neijon ik\u00e4h, rakkahu\u0161 leimahti nuorien v\u00e4lill\u00e4. Ora\u0161kuu\u0161\u0161a vuotena 1888 Siina t\u00e4ytti 18 vuotta. Ke\u0161\u00e4kuu\u0161\u0161a jo piettih hi\u00e4t Virroilla. Hi\u00e4matalla oltih \u0161euruavana vuotena pakkaiskuu\u0161\u0161a. Ensin m\u00e4ntih Piiterih Aleksi-veikon ta h\u00e4nen antilahan Jennin kera. \u0160ielt\u00e4 hy\u00f6 matattih Uhtuolla. \u0160iel\u00e4 piettih toiset hi\u00e4t. Kirik\u00f6n luona antila\u0161 ta \u0161ulhani no\u0161\u0161ettih korokkehella kaiken kan\u0161an n\u00e4yttiek\u0161i ta Siina niin otettih Ananien pereheh. \u0160iit\u00e4 hy\u00f6 my\u00f6\u0161\u0161yttih Virroilla ta ruvettih pit\u00e4m\u00e4h kauppua. Siina ta Puavila \u0161uatih 11 la\u0161ta. Aleksi ta Jenni \u0161uatih kahek\u0161an la\u0161ta.<\/p>\n Miun ukko Puavila tuli Virroilla veikkoh kera. Veikok\u0161et elettih \u0161ama\u0161\u0161a kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Alu\u0161\u0161a heil\u00e4 oli yhtehini kauppa. \u0160iit\u00e4 hy\u00f6 muutettih Virtain eri kylih. Hy\u00f6 peru\u0161\u0161ettih omat kaupat ta monie huaraliikkehie. Veikok\u0161et tahto antua lap\u0161illah hyv\u00e4n elon, k\u00e4yv\u00e4 kouluo ta opa\u0161tuo. Hy\u00f6 tahottih niise auttua heimolaisie lap\u0161ie. U\u0161iet pojat pi\u00e4\u0161tih Uhtuolta kauppaoppih veikok\u0161ien kauppoih. Na\u0161to-\u010dikon kolme poikua elettih ti\u00e4t\u00e4h Puavilan luona jo 10 vuotise\u0161ta. Hy\u00f6 k\u00e4ytih kan\u0161akoulun nell\u00e4 luokkua Virroilla ta opa\u0161\u0161uttih kaupank\u00e4yntie ti\u00e4tieh kaupoissa. Puavilalla oli t\u00e4rkie, jotta \u010dikon pojat \u0161ek\u00e4 omat lap\u0161et opitah pakajamah \u0161uomek\u0161i, jotta hy\u00f6 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4h muailma\u0161\u0161a. Niin perehe\u0161\u0161\u00e4 paistih en\u00e4mpi \u0161uomek\u0161i. Miun tuatto oli perehen kahek\u0161a\u0161 lap\u0161i. H\u00e4nen aikah vienankarjalua eny\u00e4 pakasi pi\u00e4asie\u0161\u0161a Puavila i\u010de, kon\u0161a ko\u0161tih k\u00e4ytih vienankarjalaiset. Aleksi-veikko my\u00f6\u0161ty perehen kera Uhtuoh 1910-luvulla. Vienankarjalan kieli h\u00e4ipy Puavilan perehe\u0161t\u00e4 ta heimo\u0161ta \u0160uome\u0161\u0161a.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 karjalan kielen \u0161\u00e4ilymini ta kehittymini \u0160uome\u0161\u0161a on vailla kahta asieta. Tarvitah valtion toimenpitehie \u0161uaha karjalan kielell\u00e4 yht\u00e4l\u00e4ini virallini tila. Niise tarvitah ihmisie ta heij\u00e4n haluo k\u00e4ytty\u00e4 karjalan kielt\u00e4. Olga Karlova<\/strong> kirjutuk\u0161e\u0161\u0161ah Oma Mua -lehe\u0161\u0161\u00e4 4.6.2020 \u0161anou, jotta kieli ei \u0161\u00e4ily ta kehity p\u00e4ivittel\u00f6m\u00e4ll\u00e4 \u0161en pahua tilua. Pisymini el\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u2013 \u0161en eteh tulou ruatua ta ymm\u00e4rty\u00e4, jotta kieli el\u00e4y vain pakajamalla. Vot ketk\u00e4 ollah ne kumpaset paissah? Ne ollah ihmiset.<\/p>\n Olgan pieni poika Miitrei opa\u0161tuu vienankarjalan muamonkielen\u00e4 muamoltah, kumpani \u0161ai kielineron omalta muamoltah. Vanhemmat \u0161ovittih yhe\u0161\u0161\u00e4, jotta heij\u00e4n perehe\u0161\u0161\u00e4 paissah vienankarjalak\u0161i. \u0160e on parahin tapa lap\u0161ella opa\u0161tuo kieli. Kaikissa karjalaisjuurisissa perehiss\u00e4 \u0160uome\u0161\u0161a ei olla yht\u00e4 onnekkahat kuin Miitrein perehe\u0161\u0161\u00e4. Perehien \u00e4mm\u00f6t ta ukot ken tultih \u0160uomeh aikanah, ollah jo m\u00e4nnyn tuonilmasih. Miun ukko m\u00e4ni tuonilmaisih 20 vuotta ennen miun tuluo muailmah.<\/p>\n \u0160uomeh muuttanuissa perehiss\u00e4 lap\u0161illa \u0161uomenkieli tuli pi\u00e4kielek\u0161i \u2013 mone\u0161ta \u0161yy\u0161t\u00e4 \u2013 ta karjalan kieli unohtu. \u00c4mm\u00f6t ta ukot ei eny\u00e4 o\u0161ua paissa vienankarjalak\u0161i punukoillah. Kieli tarvi\u010d\u010dou ihmisie. Perehet nyt yhe\u0161\u0161\u00e4 kielikur\u0161\u0161iloilla! Yhe\u0161\u0161\u00e4 \u00e4mm\u00f6t, ukot, tuatot, muamot, lap\u0161et kaiken ik\u00e4hiset. Kon\u0161a opa\u0161tajie on v\u00e4h\u00e4n ta ihmiset ollah hajallah ymp\u00e4ri muata, avuk\u0161i tulou tietoteknikka, internetti, video-, zoomau\u0161-, striimau\u0161-opa\u0161\u0161u\u0161. T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 uu\u0161ie \u0161anoja karjalan kieleh! Peru\u0161\u0161etah joutoajan ryp\u00e4hie \u2013 verko\u0161\u0161a. Perehet voijah laulella, n\u00e4ytell\u00e4, lukie, sri\u00e4ppie, luatie karjalaiset k\u00e4siruavot ta paissa, paissa, paissa \u2013 oma\u0161\u0161a koissa yhe\u0161\u0161\u00e4 toisien perehien kera.<\/p>\n Anneli Sarhimaa<\/strong>, karjalan kielenasientuntija, kirjutti Helsingin Sanomien Vieraskyn\u00e4ss\u00e4 14.9.2020, jotta karjalan kieli tarvi\u010d\u010dou \u0160uome\u0161\u0161a kielilajin. Vuotena 2009 \u0160uomi lis\u00e4si karjalan kielen kielek\u0161i, mih \u0161ovelletah euruoppalaista alovehellisien ta v\u00e4hemmist\u00f6jen kielien peru\u0161kirjua. Hallitu\u0161ohjelma\u0161\u0161a on tahto luatie uu\u0161i kielipolitikkaohjelma. Nyt vuotamma toimet!<\/p>\n On onni, jotta kolme\u0161\u0161akymmene\u0161\u0161\u00e4 vuuvve\u0161\u0161a karjalan kielen murtehie on kehitetty \u00e4ij\u00e4n. On luajittu kielioppie, kirjoja, lauluja, n\u00e4ytelmie \u0160uome\u0161\u0161a ta Karjala\u0161\u0161a. Yhe\u0161\u0161\u00e4 voimma kehitty\u00e4 kielt\u00e4. Ainehie on! Nyt my\u00f6 tarvi\u010demma u\u0161kuo! Kon\u0161a meil\u00e4 on laki, yhtehini n\u00e4k\u00f6mini ta tahto tukie kaikkien karjalan kielen murtehien virallista tilua, ihmiset ruohitah opa\u0161tumah ta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4h karjalan kielt\u00e4.<\/p>\n Kieli kehittyy pakajamalla! Kur\u0161\u0161iloilla olen oppin, jotta tuattoni h\u00e4m\u00e4l\u00e4ise\u0161\u0161\u00e4 murtehe\u0161\u0161a oli luaja vienankarjalaini \u0161anavara\u0161to. \u0160e on niise miu\u0161\u0161a. Mie niise tahon \u0161uaha \u0161en el\u00e4m\u00e4h.<\/p>\n <\/p>\n Miitrei-pojan karjalan pakinat. Muhaha<\/em> Miitrei on nell\u00e4vuotini koissa karjalak\u0161i pakasija poika. Olemma kuta mit\u00e4i Miitrein pakinoista pannun talteh. Ery\u00e4h\u00e4t niist\u00e4 nyt \u0161uatta lukie alahuana:<\/p>\n Kak\u0161i vuotta t\u00e4ytetty\u00f6 Miitrei ilahutti meit\u00e4 vanhempie en\u0161imm\u00e4isell\u00e4 karjalankielisell\u00e4 starinallah. Olima mi\u00e4n k\u00e4mp\u00e4n ranna\u0161\u0161a l\u00e4h\u00f6\u0161\u0161\u00e4 verkkoloilla: Olipa kerran mamma. Hi\u00e4n souti airoloilla. Pappa laskou verkot. Miitrei ka\u010d\u010dou.<\/p>\n \u0160amana \u0161yky\u0161yn\u00e4 olima me\u010d\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161iene\u0161\u0161\u00e4. Miitrei juoniu, koko ajan riippuu muamon \u201chelmoissa\u201d. Tuatto h\u00e4nelt\u00e4 ky\u0161yy: Mi h\u00e4t\u00e4 siula on? Poika va\u0161tuau: Mammah\u00e4t\u00e4!<\/p>\n 2,5 v. Miitrei on pelautuma\u0161\u0161a kyly\u0161\u0161\u00e4 pe\u0161ugeeli ki\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ta virkkau: Miitrei kuatau muilua tasah.<\/p>\n Miitreill\u00e4 oli pit\u00e4n aikua kateissa hiiri, \u0161emmoni pakasija kuklani, kumpasen hi\u00e4n \u0161ai kostin\u010dak\u0161i Uhtuo\u0161ta. \u0160iit\u00e4 kun \u0161e ery\u00e4ht\u00e4n\u00e4 kaunehena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6yty, poika ilomielin py\u00f6r\u00e4hytti \u0161anuo: Onnakko hiiri on l\u00f6ytyn!<\/p>\n Kolmivuotisena Miitrei jo rupesi leikkim\u00e4h \u0161anoilla: Ukonkuari \u2013 ei \u201cakankuari\u201d!<\/p>\n Kerran muamo ei miteink\u00e4n\u00e4 tahton \u0161uaha telefonieh ruatamah ta rupei jo ni \u0161i\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4h, poika \u0161en hok\u0161ai ta ky\u0161y: Mamma, onko siun telefoni juonikko?<\/p>\n Miitrei \u0161anelou kokemuk\u0161istah tabletin k\u00e4yt\u00f6\u0161t\u00e4: Miitrei tahtou viel\u00e4 ka\u010d\u010duo mul\u2019tikkoja, a mamma tulou ta sanou \u201cs\u2019o\u201d. (< ven. vsjo \u2018kaikki, riitt\u00e4y, loppu\u2019).<\/p>\n 4-vuotisen n\u2019euvolan k\u00e4ynnin j\u00e4lkeh olemma tiiju\u0161tan, jotta mi\u00e4n poika kuulemma \u201cv\u00e4rit tunnistaa ruskeaa lukuunottamatta\u201d. Kyll\u00e4 meit\u00e4 vanhempie nakrattiki: \u201cRu\u0161kie nei\u010dyt, valkie nei\u010dyt\u2026\u201d.<\/p>\n Alempana on \u0161anoja, mit Miitrein hoitaja oli \u0161uanun pojan l\u00e4htiess\u00e4h satikkah \u2018p\u00e4iv\u00e4kotih\u2019. Miitrein pakina\u0161\u0161a tovemma\u0161tah vilahtelou \u0161ana suatikka, mi on natiivin karjalan pakasijan muoto ven\u00e4l\u00e4isper\u00e4se\u0161t\u00e4 satikka-\u0161ana\u0161ta (vrt. ven. sadik \u2018p\u00e4iv\u00e4koti\u2019). Ta viel\u00e4i lisy\u00e4sim\u00e4 lukijalla tiijok\u0161i: ery\u00e4h\u00e4t i\u00e4ntehet, kuin \u201cr\u201d tahi \u201cl\u201d, ollah kirjutetuissa repliikkil\u00f6iss\u00e4 paikoillah, vaikka onhan ne lap\u0161en virkkamina muutteliutun ajan mukah kon\u0161a miksiki i\u00e4ntehek\u0161i.<\/p>\n <\/p>\n Hos yhty kieldy ga pid\u00e4y maltua Min\u00e4 olen veps\u00e4l\u00e4ine, ga ruan karjalankielizen Oma Mua -lehten toimitukses. Rahvas puaksuh kyzyt\u00e4h, kuibo la veps\u00e4l\u00e4zenny olles puutuin karjalankielizih leibih da maltango veps\u00e4n kieldy.<\/p>\n Ei, veps\u00e4n kieleh min\u00e4 en ole opastunnuh, a kui puutuin opastumah Petroskoin valdivonyliopiston karjalan kielen opastujien joukkoh, vastuan \u2013 petties. Sit Kalages buaban luo olles min\u00e4 jo hyvin ellendin, mis paistih meij\u00e4n kois buabat. Paista en voinnuh, ga ellendin hyvin. \u201c\u00c4lgi\u00e4 sanokkua kirosanoi, h\u00e4i nyg\u00f6i karjalakse maltau, kai ellend\u00e4y\u201d, sanoi buabo podru\u017ekoile.<\/p>\n Karjalas el\u00e4jes maltanet veps\u00e4n kieldy \u2013 ellend\u00e4t karjalan kai murdehet dai karjalakse maltai ellend\u00e4y veps\u00e4l\u00e4zen. Send\u00e4h min\u00e4 en paheksi, ku rubein silloi opastumah karjalua. Hos tottu sanuo, opastuo olis \u00e4iji\u00e4 kebjiembi, dai veps\u00e4n kielen nero toinah olis perembi, migu karjalan, sildu ku kois oli kai kaksi eri veps\u00e4n murdehien tied\u00e4ji\u00e4 \u2013 buabo pagizin pohjaisveps\u00e4kse, muaman ukko \u2013 Voulogdan veps\u00e4l\u00e4zien murdehel.<\/p>\n Nyg\u00f6i ruavos minuu \u0161uutkakse sanotah ven\u2019akse \u201czaslannij kaza\u010dok\u201d (\u201cpieto\u010di ty\u00f6tty tiijustelii\u201d). Ga en min\u00e4 ainavo ole moine.<\/p>\n On meil Kielen, literatuuran da histourien instituutas vie yksi moine \u201ckaza\u010dok\u201d. H\u00e4nel ollah liygil\u00e4zet juuret, yliopistos h\u00e4i opastui veps\u00e4n kieldy, tutkiuh\u00e4i lyydinkarjalazien kul\u2019tuurua. On mostugi, ket ollah muaman puoles, sanommo, veps\u00e4l\u00e4zet, a tuatan \u2013 karjalazet. Vot heil on tottu jygei vallita, kuduan kielen libo murdehen hyv\u00e4kse ruadua.<\/p>\n Olgah hos mi kieli libo murreh, yhten tiij\u00e4t, toizen taki ellend\u00e4t.<\/p>\n Karjalan kandurahvahien kielii maltamata Karjalas on ig\u00e4vytt\u00e4vy da toinah huigiettavu eli\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Se haukkuu parembazeh luaduh, kudai haukkuu j\u00e4lgim\u00e4zenny Er\u00e4h\u00e4\u0161\u0161y pi\u00e4n i\u017e\u00e4ndy my\u00f6sgi oli k\u00e4velyksel koirienke. Kusp\u00e4ilienn\u00f6y loittuo kuului vierahan koiran haukundua, da se viritti koirat paginah haukunduluaduh n\u00e4h.<\/p>\n Korolevnu: Min\u00e4 olen yl\u00e4h\u00e4sty roduu da haukun \u010domembazeh loitokse kuulujah i\u00e4niluaduh.<\/p>\n Abuniekka: Mie olen pikkarane koira, ga yhell\u00e4h haukun niin, jotta kaikin kuullah!<\/p>\n Pl\u00e4ky\u010d\u010dy: Mie en ole pieni, en ni \u0161uuri, olen ke\u0161kika\u0161voni villakoira, ka \u0161uatan mieki ylen lujah haukkuo.<\/p>\n Korolevnu: Min\u00e4 olen t\u00e4m\u00e4n joukkovehen johtai da minun velvolli\u017eus on haukkuo sit, konzu mitah tovelline varattavu dielo roih.<\/p>\n Abuniekka: Mie olen paimenkoira da miegi haukun ainos siid\u00e4, konza mid\u00e4 varattavua tulou vastah!<\/p>\n Pl\u00e4ky\u010d\u010dy: Ka ju\u0161tihhan n\u00e4in mieki ruan! Vain kon\u0161a tovemma\u0161tah mit\u00e4nih oikein varattavua spuutiutuu.<\/p>\n Korolevnu: H\u00f6bl\u00f6it! Ty\u00f6 molletit haukutto joga kerdua, konzu vai v\u00e4h\u00e4zel tuulistah da mitah lehtyt lenn\u00e4ht\u00e4h puusp\u00e4i alah!<\/p>\n Abuniekka: Ga mieh\u00e4n haukun \u00e4iji\u00e4 \u010domembah luaduh kuin ty\u00f6!<\/p>\n Pl\u00e4ky\u010d\u010dy: No nyt ka\u010do tarot, \u0161ent\u00e4h kun miun haukuntaluatu on kaikista kaunehin!<\/p>\n Korolevnu: A voi voi teidy! Etto ty\u00f6 tiij\u00e4 putillizeh haukundah n\u00e4h nimid\u00e4! My\u00f6h\u00e4i yl\u00e4h\u00e4zet paimoikoirat maltammo haukkuo kaikkii parembazeh luaduh!<\/p>\n I\u017e\u00e4ndy kuundeli ne\u010did\u00e4 tyhji\u00e4 paginua da sanoldi: Ty\u00f6 kaikin haukutto yhtenjyttym\u00e4h kovah luaduh da toi\u010di sudregi. Nikonzu en\u00e4mbi\u00e4 \u00e4lgi\u00e4 riijelki\u00e4 omien haukunduluaduloin t\u00e4h! Nyg\u00f6i olgua vaikkani, muite ei i\u017e\u00e4ndy kuule ni omii ajatuksii.<\/p>\n Er\u00e4h\u00e4\u0161\u0161y pi\u00e4n \u2013 er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \/ Kusp\u00e4inlienn\u00f6y \u2013 jostakin \/ Loittuo \u2013 kaukaa \/ Pagin \u2013 puhe \/ \u010coma \u2013 kaunis \/ Johtai \u2013 johtaja \/ Konzu \u2013 kun, jolloin \/ Varattavu \u2013 vaarallinen \/ Dielo \u2013 asia \/ Tovemma\u0161tah \u2013 todella, oikeasti, tosiaan \/ Spuutiutuo \u2013 ilmaantua \/ H\u00f6bl\u00f6i \u2013 h\u00f6lm\u00f6 \/ \u00c4iji\u00e4 \u2013 paljon \/ taruo \u2013 puhua joutavia \/ Putilline \u2013 kunnollinen \/ Nimid\u00e4 \u2013 mit\u00e4\u00e4n \/ Maltua \u2013 osata \/ Ne\u010de \u2013 t\u00e4m\u00e4 \/ Yhtenjyttym\u00e4h luaduh \u2013 samaan tapaan \/ Toi\u010di \u2013 joskus \/ Sudre \u2013 turhaan \/ Nyg\u00f6i \u2013 nyt \/ Vaikkani \u2013 hiljaa<\/p>\n <\/p>\n Muamon tuaton luona pikkutytt\u00e4ren\u00e4 Muamo l\u00e4hti k\u00e4ym\u00e4h oman tuaton luona miun keralla polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 silloin kun olin 6 vuuvven ik\u00e4ni. Issuin 25 km py\u00f6r\u00e4n telinehell\u00e4, muamo polki ta polki. Pehmiet tien kohat ta vastamuat assuttih. Molommat vaipuma kokonah itkuo vailla. Lopulta olimma Lapin li\u00e4nin puolella Ranuan Kelankyl\u00e4ss\u00e4. Muamon \u010dikot Anni ta Maija oltih tuaton luona ta hyviteltih meit\u00e4, Katri-\u010dikkuoh ta miuta. Naiset puajittih ta puajittih aitassa heij\u00e4n yhtehisie ta jokahisen omia assoja, nakrettih ta ihan itettih v\u00e4lill\u00e4. Ihasteltih Anni-t\u00e4jin kaunehie vuattehie, joita h\u00e4n oli suanun evakkomatalla Ruo\u010dissa. Kummastelin heij\u00e4n vierahie sanoja. Sain melko hyvin tolkkuo heij\u00e4n puajinnastah, vaikka muamo ei puajin koissa sill\u00e4lailla. No tarpeheksi kuuntelin ta m\u00e4nin pirttih.<\/p>\n Pirtiss\u00e4 issuttih lau\u010dalla isotuata Kustaa, oikiesti Konsta, Pistoj\u00e4rvelt\u00e4, ta Mattis-Antti, Ontto-nimini vanha mies, vuarakyl\u00e4l\u00e4ini. Kumpaniki oli puannun huonoja aikoja Vienan Karjalasta ta elettih nyt perehieh keralla samalla kyl\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Sin\u00e4p\u00e4n\u00e4 hy\u00f6 issuttih Ahosen pirtiss\u00e4 ta nakrettih makiesti. Antin nualat oltih alati nakrurypyiss\u00e4 ta silm\u00e4t vilkuttih iloisesti vinosti viiruilla, vaikka ei aina nakranutkana. Hy\u00f6 muisseltih kisoja kotiseuvulla, miss\u00e4 isotuatto oli soittan kaksirivisell\u00e4 hanurilla ta Antti oli ollun himokas tanssimah. Isotuatto kys\u00e4isi Antilta jotta viel\u00e4k\u00f6 hi\u00e4n suattau tanssie \u201dSerens serens preiskuo\u201d. A no, sanoi Antti ta hypp\u00e4si lattijalle. Hi\u00e4n rupesi laulamah, isotuatto r\u00e4pytti k\u00e4si\u00e4h polvih tahin mukah, Antti painu kyykkyh l\u00e4hell\u00e4 lattieta ta vet\u00e4isi jalan siit\u00e4 suorah, hyp\u00e4hti yl\u00f6s ta alas ta potkaisi toisen jalan vuorostah suoraksi eteh, laulo serens serensi\u00e4 ta hyppeli potkimalla eteh v\u00e4sym\u00e4ti sill\u00e4lailla monta monta kertua. En ikin\u00e4 ollun n\u00e4hnyn semmoista menova! Kyll\u00e4p\u00e4 isotuatto kehui Anttie vetri\u00e4ksi pojaksi ta siin\u00e4 hy\u00f6 nakrettih vesiss\u00e4 silmin ta preiskutettih v\u00e4lih omih polvih.<\/p>\n Silloin isotuaton luona sain n\u00e4h\u00e4 ensi kerran ripaskan tanssimista. Isompi assa oli viel\u00e4 tulevaisuuteh, kun sin\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suatoin kuulla ensi kerran pit\u00e4lti vienankarjalua, muamoni perehen kotikielt\u00e4. Isotuatto puaji alati, l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, toisella tavalla kuin meij\u00e4n kyl\u00e4n el\u00e4j\u00e4t. Meij\u00e4n muamolla ka oli jonkun verran toisenmoisia sanoja kuin toisilla kyl\u00e4l\u00e4isill\u00e4. Nuapurin lap\u0161ien ta seukkujen kera ta koulussa opimma niit\u00e4 samanlaisia kuin toiset lapset. Hy\u00f6kin suatettih sanoa meij\u00e4n sanoja joskus. Silloin lapsuuvessa sain tartunnan vienankarjalan kieleh. T\u00e4mm\u00f6seksi se on kasvan el\u00e4m\u00e4n varrella. Puajin sit\u00e4 \u010dikkoloillani ta i\u010dekseni toi\u010d\u010di ta kirjutan vienaksi feisbuukissa oikein ta vi\u00e4rin. Miusta se on mukava, kaunis, vanha kieli. Se on t\u00e4rkie meil\u00e4 ta heimolaisilla ta kaikilla meij\u00e4n sukukielill\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Tanja Pussinen <\/strong>(Nurmes, Kerava)<\/p>\n Issun p\u00e4iv\u00e4nnouzus suveeh p\u00e4i matkuajas junas da duumai\u010den m\u00e4nnyzie da tulijoi aigoi; junashai on aigua duumaija kenen mid\u00e4. Mieleeh juohutaah armahat baba da didi da konza lapsenna olles babalas heij\u00e4n karjalan kielen paginua ainos kuulin. A mie heij\u00e4n keh en karjalan kielel paissuh, Pohjais-Karjalan murdehel miun mamman luaduuh \u201dvi\u00e4nnin\u201d. Ykskai ellennin kaiken heij\u00e4n paginas da syd\u00e4meeh painoin.<\/p>\n Vuuvet viediih, baba da didi tuonilmaziih m\u00e4ndiih. Tatan keh emmo \u00e4iji\u00e4 karjalaks paissuh da Suvi-Suomes el\u00e4jes puuttui suven paginaluadu kieleeh. Ga karjalan kield\u00e4 en unohtan, se kui toivot syd\u00e4mes p\u00e4i ilmoil pi\u00e4z\u00f6\u00f6 i\u010dekseeh. Matkakkaah juna hos kunne, ga karjalan kieli vie hengis on. Baba da didi tuonilmazis p\u00e4i muheloitetaah.<\/p>\n <\/p>\n Tatjana Baranova<\/strong><\/p>\n Tatjana Baranova on karjalan ki\u00e4nd\u00e4i. H\u00e4i on ki\u00e4nd\u00e4nyh prouzua, runoloi da pajotekstoi aiguhizih dai lapsih ni\u0161koi. Tatjanal on kaksi bunukkua. Konzu Tatjana oli ki\u00e4nd\u00e4m\u00e4s t\u00e4d\u00e4 runuo lapsile, toinah h\u00e4i duumai\u010d\u010di omii bunukkazii?<\/p>\n Tuatto minule sanoi: \u00e4l\u00e4 kaldailei pihal. Minun ruadajal tuatal ainos aigua ei ole. Opii \u0161uapkale minun heitty\u00f6 keldaine lehti, J\u00e4lles magavosijas min\u00e4 mustelin h\u00e4tken, <\/p>\n Muamonkieli on kaunehin Viena on miun kantatuattojen kieli. \u0160it\u00e4 on k\u00e4ytetty ilmasen ik\u00e4h muamoni \u0161uvu\u0161\u0161a.<\/p>\n Miun \u00e4mm\u00f6 Santra Rem\u0161ujeva<\/strong> on niit\u00e4 viimesie starinankertojie ta h\u00e4nen \u0161uu\u0161ta on pantu muistih monta monituista starinua ta lauluo. Hi\u00e4n joka ilta laulo miula vanhoja runoja ta kerto kummallisista \u0161eikkailuista, kon\u0161a mie lap\u0161ena olin \u00e4mm\u00f6l\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ke\u0161\u00e4lomalla.<\/p>\n Miun muamoni Raisa Rem\u0161ujeva<\/strong> ruato folkloristina ta tallenti Santralta \u00e4ij\u00e4n mukavua. \u0160amoin hi\u00e4n on miun t\u00e4rkein karjalan kielen opa\u0161taja.<\/p>\n Olen hyvill\u00e4ni, jotta mieki tiij\u00e4n karjalan kielt\u00e4 ta voin paissa, kirjuttua, lukie ta ajatella muamonkielell\u00e4.<\/p>\n Milma miellytt\u00e4y \u0161e, jotta mie ruan Oma Mua -lehe\u0161\u0161\u00e4 ta k\u00e4yt\u00e4n vienua joka p\u00e4iv\u00e4. Karjalan kieli on oikein kaunis ta kuvallini, mit\u00e4 en\u00e4mm\u00e4n ruat \u0161en parissa, \u0161it\u00e4 en\u00e4mm\u00e4n \u0161e antauki \u0161iula.<\/p>\n Karjalan kielen tilannehta voit muuttua, jo\u0161 ihmini rupieu ajattelomah kielen merkityk\u0161e\u0161t\u00e4 omalla kan\u0161alla. Vet kuollou kieli, kuolou ni kan\u0161a, \u0161ent\u00e4h pit\u00e4y tiety\u00e4, k\u00e4ytty\u00e4 ta \u0161\u00e4ilytty\u00e4 \u0161it\u00e4.<\/p>\n Karjala\u0161\u0161a elet\u00e4h karjalaiset ta ti\u00e4l\u00e4 karjalan kieli on eniten k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4. \u0160ent\u00e4h Karjala onki \u0161e ainut paikka, miss\u00e4 karjalan kieli on \u0161\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 ta voit \u0161\u00e4ily\u00f6. Muissa \u0161e karjalaisena olle\u0161\u0161a!<\/p>\n <\/p>\n Miun pereh Miun \u00e4mm\u00f6 Vasilisa Kannoeva (Borodkina)<\/strong> oli \u0161yntyn vuotena 1892 Oulanka\u0161\u0161a. Pereh oli \u0161uuri, kaikki puajittih karjalan kielell\u00e4. H\u00e4nen mie\u0161 Kannoev Oleksei oli Ko\u0161tovuara\u0161ta. Heij\u00e4n perehe\u0161\u0161\u00e4 synty viisi tyt\u00e4rt\u00e4 \u2013 Okku, Anni, Jouki ( miun muamo), Sohja, Katti ta yksi Ilja-poika.<\/p>\n Oleksei me\u010da\u0161ti, kalaisteli. \u00c4mm\u00f6n kera piettih \u00e4ij\u00e4 \u0161iivattua: lehmij\u00e4, lampahija, heposija. Pellolla kylvettih osrua, kakrua ta ka\u0161vatettih potakkua. Pellon antimet ukko veti \u0160uomeh my\u00f6t\u00e4v\u00e4k\u0161i. \u00c4mm\u00f6 lap\u0161ijen kera hoijettih \u0161iivattoja, niitettih heiny\u00e4, mullattih potakkua.<\/p>\n \u041eleksei kuoli vuotena 1932. \u0160ovan aikana \u00e4mm\u00f6 lap\u0161ien kera oltih Arhankelin alovehella. Poika siel\u00e4 kuoli. \u0160ovan j\u00e4lkeh vuotena 1946 \u00e4mm\u00f6 tytt\u00e4rijen kera tuli j\u00e4lell\u00e4h omah kyl\u00e4h, omah taloh. Alettih j\u00e4rje\u0161ty\u00e4 omua elo\u0161ta.<\/p>\n Miun muamo m\u00e4ni miehell\u00e4 Ioni Isakovilla<\/strong>. Kon\u0161a rakennettih Kumalla voimalaito\u0161 ta no\u0161\u0161ettih vesi, meij\u00e4n pereh \u0161iirty el\u00e4m\u00e4h vuotena 1963 Nisan kyl\u00e4h. Siel\u00e4 muamo ruato la\u0161tentarha\u0161\u0161a, tuatto oli me\u010d\u00e4nhoitajana.<\/p>\n Mie m\u00e4nin miehell\u00e4 vuotena 1971 Iivani Kundozerovilla<\/strong>, ruavoin meteolaitok\u0161ella, Iivani ruato kalakolhosissa. Vuotena 1986 my\u00f6 \u0161iirtym\u00e4 Sohjananko\u0161en kyl\u00e4h, nyt olemma pensijalla. Meil\u00e4 on kolme la\u0161ta, yhek\u0161\u00e4n punukkua, kolme pravopunukkua. My\u00f6 miehen kera puajimma karjalak\u0161i, lapset v\u00e4h\u00e4sen, ka maltetah. Mie laulan karjalaisie lauluja Sateenkuari-duetissa.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kieli miun el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4ni Karjalan kieli koko ajan on ollun miun el\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4ni. Toi\u010d\u010di \u0161it\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n, toi\u010d\u010di on en\u00e4mm\u00e4n. Ka pyrin \u0161ih, jotta \u0161e aina olis \u0161iin\u00e4.<\/p>\n Mielell\u00e4h ka\u010don karjalankielisie uutisie ta programmoja, luven Oma Mua -lehtie, kuuntelen karjalankielist\u00e4 ratijuo. Kon\u0161a kerkien, o\u0161allissun karjalankielisih ta Karjalah liittyjih tapahtumih. Pakajan ta viestittelen karjalankielisien y\u0161t\u00e4vien kera karjalak\u0161i.<\/p>\n Karjalan kieli el\u00e4y ta mie olen ruati!<\/p>\n <\/p>\n Putin mu\u017eikka Starikat toi\u010d\u010di \u010dotaidih ruadamizie da el\u00e4ndi\u00e4. Ken kui oli hyvin a\u017eiet hoidan, h\u00e4nd\u00e4 kiiteldih. Yksi kiitteli h\u00e4nen me\u010d\u010d\u00e4kauppoi, toine heboloi, da er\u00e4h\u00e4ll\u00e4 vie juohtui mieleh, kulleh hi\u00e4n oli m\u00e4nestyn talonpivossa. Moizesta sanottih, \u0161to sid\u00e4 mu\u017eikkua ei toppih sotkieta.<\/p>\n Starikat ollah jo kalmoimuassa, vai heij\u00e4n sananparret ei olla unohuttu. Niiss\u00e4 on \u00e4ij\u00e4n viizahutta nyg\u00f6zell\u00e4gi rahvahalla el\u00e4nd\u00e4h ni\u0161koi.<\/p>\n <\/p>\n Mie olen \u0161uomalaini ta karjalaini Terveh. Mie olen \u0161uomalaini tai karjalaini, vaikka mie i\u010de olen oululais\u0161yntyni. Miun tuatto on Seppo Ilmarini ta hi\u00e4n ukko ta \u00e4mm\u00f6 ollah Karjala\u0161ta. Meij\u00e4n \u0161uku \u0160uome\u0161\u0161a on \u0161uuri. Miula on kolmekymment\u00e4 \u0161eukkuo tuaton \u0161uvusta. Mie olen iloni ta tykky\u00e4n, jotta miula on monta DNA-\u0161eukkuo Karjala\u0161\u0161a ta \u0160uome\u0161\u0161a. Miula on nell\u00e4 la\u0161ta, kak\u0161i vessely\u00e4 poikua ta kak\u0161i pikkaraista tytty\u00f6. Mie kirjutan, luven ta pakajan karjalak\u0161i vain v\u00e4h\u00e4n. Karjalan kieli on kaunis ta sit\u00e4 pit\u00e4y k\u00e4ytty\u00e4, jotta \u0161e el\u00e4y. Miula himottais k\u00e4yv\u00e4 Karjala\u0161\u0161a ta opa\u0161tuo pakajamah karjalak\u0161i. Mie opa\u0161\u0161un karjalan kielt\u00e4 kur\u0161\u0161iloilla ta luven vienankarjalaisie kirjoja. Yhe\u0161\u0161\u00e4 my\u00f6 opa\u0161\u0161umma lap\u0161ien kera vienankarjalua, kon\u0161a my\u00f6 rupiemma leikkim\u00e4h ta opa\u0161\u0161umma n\u00e4ytelmy\u00e4 varoin. Toi\u010d\u010di my\u00f6 laulamma vienankarjalak\u0161i ta meil\u00e4 on vessel\u00e4 yhe\u0161\u0161\u00e4. Meil\u00e4 perhonen on aina liipukkaini ta kontie on kontie.<\/p>\n <\/p>\n Karjalan kieli miun korvis heliz\u00f6y Karjalan kieli heliz\u00f6y miun korvis kaunehemmin kui mi muu kieli \u2013 oma \u010doma. Karjala on runon da pajon kieli. Konza mie k\u00e4yn pal\u2019l\u2019ahilleh ozuttelemah \u2013 domrua libo ukulelie n\u00e4ber\u00f6im\u00e4h, tiij\u00e4n jotta el\u00e4n samua rodn\u2019akunnan kierduo kui inehmizet Karjalas ennen miuda. Mie ylen suvai\u010den mi\u00e4n muuzikkua da pajatan, bronkutan i luajin uutta karjalankielist\u00e4 muuzikkua ilmazen i\u00e4n<\/p>\n <\/p>\n Siz\u00e4rekset Terveh teile! My\u00f6 olemmo siz\u00e4rekset Laura da Aino. Meij\u00e4n died\u00b4oi eli Hyrzyl\u00e4s da buabo meni hierun \u0161kolah opastamah lapsii jatkovoinan aigua. Buabo da died\u2019oi suvaittih toine tostu da mendih yhteh, j\u00e4lles heil rodih suuri pereh, da hy\u00f6 oldih 80 bunukale buabo da died\u00b4oi. Aino el\u00e4y Oulun alovehel da Laura Kuusamos. Olemmo bohatat, meilgi on suuret perehet, Ainol on viizi lastu da Laural sei\u010d\u010die, nyg\u00f6i Laura on vuottamas lastu, kevi\u00e4l roih kaheksas. Pagizemmo livvinkarjalakse toine toizenke da toi\u010di lapsilegi. Lapset ellendet\u00e4h, ga paista tahtotah vai v\u00e4h\u00e4zen. Pasitah karjalakse sit, konzu tahtotah ylen \u00e4ij\u00e4l muaman huomavuo libo uvven telefonan. Opastummo karjalan kieleh kursoil da sezo i\u010dekseh. Olemmo olluh Karjalasgi, Laura kerran, Aino k\u00e4vyy ainos, konzu vai pi\u00e4z\u00f6y, da se on 2-3 kerdua vuvves. Suvai\u010demmo paista karjalakse ylen \u00e4ij\u00e4l. Ukot meil ei malteta karjalakse, v\u00e4h\u00e4zen ellendet\u00e4h, oppittahes hos muga! Meil on sei\u010d\u010die vellesty, er\u00e4h\u00e4t ellendet\u00e4h, toizet v\u00e4h\u00e4zen paistahgi. Tuatto da muamo paistah da ellendet\u00e4h se\u017eo. Meij\u00e4n \u010dikko opastuu meij\u00e4nke livvinkarjalah. Toizil ei ole aigua eigo ni mielenkiinduo kieleh ni\u0161koi, ga my\u00f6 yksikai pagizemmo heilegi puaksuh.<\/p>\n <\/p>\n Kerron vanhempieni perehe\u0161t\u00e4 Terveh! Miun nimini on Zinaida Ustjugova (Kannoeva). Mie olen \u0161yntyn Nisan kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vuotena 1947. Kyl\u00e4 on Pi\u00e4jarven rannalla.<\/p>\n Meil\u00e4 oli \u0161uuri pereh: \u00e4mm\u00f6, muamo, tuatto. Tuatolla ta muamolla oli \u0161ei\u010d\u010demen la\u0161ta \u2013 viisi tyt\u00e4rt\u00e4 ta kak\u0161i poikua. Tuatto ruato kolhosin johtajana, muamo ruato leipomo\u0161\u0161a.<\/p>\n Nisa\u0161\u0161a kaikki el\u00e4j\u00e4t, \u0161uuret tai pienet, puajittih karjalak\u0161i. Nisan kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 oli alkukoulu. Opettajana oli Agafja Kundozjorova<\/strong>, paikallini naini. Koulu\u0161\u0161a meit\u00e4 opetettih \u0161uomen ta ven\u00e4j\u00e4n kielell\u00e4. Oltih lukutunnit, matematiikka. Laulutunnilla lauloma, ne oltih oikein milelytt\u00e4v\u00e4t tunnit. Koululla oli oma pelto. \u0160yy\u0161kuu\u0161\u0161a kuokkima potakkua ta toisie ka\u0161viksie. Talvella hiihtim\u00e4 \u0161uk\u0161illa.<\/p>\n Mukava on muissella lap\u0161uuttani. T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 kakki. Tervehek\u0161i.<\/p>\n <\/p>\n Opastan kielty karjalan Pasta p\u00e4iv\u00e4n mualla Vienan <\/p>\n Olen lyydilaine Nygyy, konz mi\u00e4 el\u00e4n suures lidnas Kard\u2019alan ulgpuolel, milii om \u00e4ijal t\u00e4rged, ku olen kard\u2019alaine da lyydilaine. Sik\u0161 sanun Kard\u2019alas da kard\u2019alan kieles toi\u017eiile ristikanzuule internetan abul da tahtuu\u017eiin puaksemba si\u00e4ta t\u00e4da.<\/p>\n Olen Kuj\u00e4rvespi\u00e4, d\u2019oga om yks\u2019 kohtii\u0161t, kus el\u00e4b \u00e4j lyydila\u0161t. Om ilo, ku meiden rahvaz ei unohtakuu omiid d\u2019uuriid, vaa ku nygyy derein\u2019as om v\u00e4h\u00e4n lyydin murdehen pagizijad. No lyydin murdeh el\u00e4b toi\u017eii\u0161gi vehkehii\u0161. Ezimerkik\u0161, pajoi\u0161, runoi\u0161.<\/p>\n Meiden perehes mi\u00e4 pagi\u017een lyydik\u0161 tuatanke, muam da vel\u2019l\u2019 el\u2019getaze lyydin murdehed, pagi\u0161taze v\u00e4hemba.<\/p>\n Konz oliin laps\u2019, buab da died, tuatan vahnembad, pagi\u0161taze minunke lyydik\u0161.<\/p>\n Mu\u0161tan, konz tuliim buabanno da diedanno, ainos sanuim \u201dTervheks teile!\u201d A died ainos kiritii lyydik\u0161 otkritkuud pruaznikuule.<\/p>\n Minun da kaiken perehen lyydilai\u017euuden da kard\u2019alai\u017euuden mu\u0161tmerk om buaban da diedan kard\u2019alaine taluu. Taluu noustihe vuodel 1928 da se ve om hyv\u00e4s kundos. Tuat ozutab lapsiile da i turistoile meiden taluud, konz pakitaze.<\/p>\n Taluu om Kard\u2019alan kul\u2019turan todelline oza, sik\u0161 ku sen abul rahvaz voib el\u2019geta, kutt kard\u2019alaizet el\u00e4tihe da mii si\u00e4dihe.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4l sivul on jullattu vuvvennu 2020 Karjalan kieli el\u00e4y -Facebook-joukos da Karjalan Sivistysseuran saital jullatut karjalan kielen ned\u00e4lin kirjutukset. Mie ta vienankarjala Kerttu Nurmela (Oulu) Onnakko miula oli kymmenen vuotta. Ke\u0161\u00e4ll\u00e4 vihmasena joutop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mie venyin aitan laka\u0161\u0161a \u0161uuren hirven nahkan pi\u00e4ll\u00e4 ta luvin \u0161anoja: skokuna, \u0161iivatta, ri\u00e4hk\u00e4, kormano, \u010duppu, \u010d\u00e4ijy, moloka, masla, liepuska, huttu, potakka, […]<\/p>\n","protected":false},"author":580,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-6778","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\nKerttu Nurmela <\/strong>(Oulu)<\/p>\n
\n<\/em>Santeri Palviainen <\/strong>(Oulu)<\/p>\n
\nRaija Py\u00f6li<\/strong> (Lahti)<\/p>\n
\n<\/em>Julia FIlippova <\/strong>(Vuokkiniemi)
\n<\/em><\/p>\n
\n<\/em>Elena Ligotskaja (Ivanova) <\/strong>(Sohjananko\u0161ki)<\/p>\n
\nTuula Iljin <\/strong>(Kuopio)<\/p>\n
\nminun korvis heliz\u00f6y da helkkyy
\nsuus magiel maistuu.
\nOn kui lembei pajo
\ntutul da turvallizel tunduu.<\/p>\n
\nmuamon kieli, tuaton kieli,
\nbuaboloin da died\u2019oloin kieli
\nkogo minun suvun kieli.<\/p>\n
\nv\u00e4h\u00e4n eri tabah paistih
\nyksikai toine tostu ellendettih
\nnagron ker vai v\u00e4\u010dkettih
\nkenen pagin oli putilleh.<\/p>\n
\npaistih, itkiettih, nagrettih,
\nmusteltih, kaivattih, tulevazuoh ka\u010dottih
\nSen kielen kalkatukseh oli hyv\u00e4 lapsennu uinota.<\/p>\n
\nKuibo olen sid\u00e4 duumainnuh oman eloksen varrel?<\/p>\n
\nMind\u00e4h hy\u00f6 nenga paistah!
\nSotketah suomen kielen sanoi!
\nNiken minun tuttavis ei ellend\u00e4nnyh
\n\u2013 nagrettih!
\nNyg\u00f6i minuu h\u00e4bevytt\u00e4y se, ku silloi h\u00e4bevytti!<\/p>\n
\naivoloin sopukois, tunnemustos, sielun syvyksis.
\nMid\u00e4tahto juohtuu mieleh konzu tahto.<\/p>\n
\nhyvi\u00e4 mieldy hyrizen.
\nK\u00e4nnykk\u00e4h sid\u00e4 akkazil kirjutan
\n\u2013 ei mene putilleh
\nsinne p\u00e4i, kui puuttuu!<\/p>\n
\nlapsennu opastuttu ezm\u00e4ne kieli oli talles
\nei aiven k\u00e4yt\u00f6s
\nda se tozo viimezekse j\u00e4i.<\/p>\n
\nda bol\u2019ni\u010dan vuodehes
\nKarjalan aijat mieleh juohtuttih,
\nl\u00e4bi vuozikymmenien lennettih
\najatukset omil mail
\nda omah kieleh.<\/p>\n
\nven\u2019an kielekse hoidajat duumaittih
\n\u2013 abuh ku\u010duttih!
\nYlbevytty tunzin ku ki\u00e4nd\u00e4j\u00e4nny
\nsit kohtas maltoin olla.<\/p>\n
\njuohtuu mieleh
\nkui meij\u00e4t buabo da died\u2019oi aiven
\nuksen ravos matkah laitettih.<\/p>\n
\n\u2013 Mene Jumalan ker!
\n\u2013 Mengi\u00e4 Jumalan ker!<\/p>\n
\nValentina Saburova <\/strong>(Kalevala)<\/p>\n
\n<\/em>Paavo Harakka <\/strong>(Valtimo)<\/p>\n
\nElena Junttila <\/strong>(Suomussalmi)<\/p>\n
\n<\/em>Aleksandra Lesonen <\/strong>(Ko\u0161tamu\u0161)<\/p>\n
\n<\/em>Anneli Sarhimaa <\/strong>(Mainz)<\/p>\n
\n<\/em>Katja Kuranova (Arhipova) <\/strong>(Pi\u00e4j\u00e4rvi)<\/p>\n
\nSirpa M\u00e4nty <\/strong>(Rovaniemi)<\/p>\n
\n<\/em>Mi\u0161a Sua\u010d\u010di<\/strong>, Loimolan Voima<\/p>\n
\nHiloin Natoi<\/strong><\/p>\n
\nKarjalakse: Meij\u00e4n susiedu alalleh pr\u00e4hk\u00e4il\u00f6y da avoivoittelou, gu ei ellend\u00e4 minun poijan paginua, send\u00e4h gu se on h\u00e4nen mieles \u201dpo\u010dinruo\u010d\u010dii<\/strong>\u201d<\/em>.<\/p>\n
\nKii\u0161koiniemi-Kii\u0161koiniemi
\nSin\u00e4 minun oma mua!
\nOlet pieni,olet Armas
\nKaunis joga vuvven aigua!
\nUvvet taloit,vahnat taloit
\nUuzi toine elaigu.
\nVaigu mami ikkunasp\u00e4i
\nj\u00e4i minuu ka\u010d\u010domah!<\/p>\n
\n<\/em>Anni Vlasova <\/strong>(Pi\u00e4j\u00e4rvi)<\/p>\n
\n<\/em>Helvi Alaviitala <\/strong>(Oulu)<\/p>\n
\n<\/em>Mari Rajamaa <\/strong>(Helsinki)<\/p>\n
\nPoiga: Suvai\u010den, ku sinne tullah miun hyv\u00e4t dovari\u0161at: Vikko, Onni, Eeva, Elsa da Muhammed.
\nTuatto: Mid\u00e4b\u00f6 suvai\u010det kaikkie en\u00e4mbi kizata?
\nPoiga: Hoijos suvai\u010den kizata ma\u0161inoil dovari\u0161oin ker.
\nTuatto: A mid\u00e4bo kois?
\nPoiga: Koissa suvai\u010den kizata da elostua mid\u00e4 vai.
\nTuatto: Mid\u00e4 multiekkua suvai\u010det ka\u010d\u010duo?
\nPoiga: Ryhm\u00e4 Hauta da Lego-multiekkua.
\nTuatto: Lugougo tuatto siulles karjalaksi?
\nPoiga: Lugou, en taho en\u00e4mbi\u00e4 vastata.
\nTuatto: Vastua vie yhteh kyzymykseh.
\nPoiga: Joo.
\nTuatto: Mid\u00e4b\u00f6 tuatto lugou siulles karjalaksi?
\nPoiga: Koiram\u00e4gie.
\nTuatto: Suvai\u010detgo sid\u00e4?
\nPoiga: Lubain vastata vaiku yhteh kyzymykseh.
\nTuatto: Selv\u00e4.
\nPoiga: Unohit kyzy\u00f6 mib\u00f6 on \u201dpeitto\u201d karjalaksi.
\nTuatto: No?
\nPoiga: Od\u2019d\u2019uala.
\nTuatto: Passibo!
\nPoiga: El\u00e4 me\u0161ai\u010de, mie kizuan.<\/p>\n
\n<\/em>Janne Waris<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Irina Zaitseva<\/strong> (Petroskoi)<\/p>\n
\n<\/em>Olga Lehtinen <\/strong>(Ko\u0161tamu\u0161)<\/p>\n
\n<\/em>Maria Kundozerova <\/strong>(Petroskoi)<\/p>\n
\n<\/em>Elina Potapova <\/strong>(Petroskoi)<\/p>\n
\n<\/em>Aino Melentjeva <\/strong>(Amman, Jordan)<\/p>\n
\n<\/em>Iivo K\u00e4h\u00e4ri<\/strong>
\n<\/em><\/p>\n
\nIivo: Hyvie
\nNatoi: Nyg\u00f6i on sygyzy. Suvai\u010detgo sid\u00e4? Mi on sinun armas vuvvenaigu?
\nIivo: Suvai\u010den. Minun armas vuuvenaigu on kez\u00e4. Ku on l\u00e4mmindy da voi menn\u00e4 rannale uiduamah.
\nNatoi: Kuibo \u0161kolas dielot menn\u00e4h?
\nIivo: Huonoi, ku min\u00e4 ly\u00f6n da tuskevun, ga min\u00e4 harjoittelen sid\u00e4, et en tuskevu da en ly\u00f6. Lugeminen, matemuotiekku, kuvataido, suomen kieli, ymp\u00e4rist\u00f6oppi, el\u00e4m\u00e4nka\u010d\u010domustiedo, kaikis niil\u00f6is on mennyh hyvi.
\nNatoi: Ongo teij\u00e4n kluassu suuri vai pieni? \u00c4ijygo hengie sit on?
\nIivo: Vikse kesgikogoinen. Meijj\u00e4n luokas on 12 lastu.
\nNatoi: Tiij\u00e4n, gu sin\u00e4 opastut ven\u2019an kieleh. Tahtozitgo \u0161kolas opastuo se\u017eo karjalan kieleh?
\nIivo: Tahton.
\nNatoi: Sin\u00e4 maltat paista karjalakse hyvin. Maltatgo kirjuttuagi karjalakse?
\nIivo: Maltan. Min\u00e4 i\u010de kirjoitin n\u00e4m\u00e4 tiedokonehel.
\nNatoi: Mid\u00e4 suvai\u010det ruadua joudoaijal?
\nIivo: Suvai\u010den ka\u010d\u010duo videoloi da kizata.
\nNatoi: Mittumua mul\u2019tfil\u2019mua tahtozit ka\u010d\u010duo karjalakse, olis sih mahtuo?
\nIivo: Animation vs Minecraft, Fluugalaiset, Ryhm\u00e4 Hau, Ma\u0161a ja kondii.
\nNatoi: Ongo sinul mostu karjalastu dovari\u0161\u0161ua, kudamienke pagizet karjalakse?
\nIivo: Miitrein da Ikaron ge olen paissuh. Ga muamange pagizen karjalakse.
\nNatoi: Ongo sinul kodiel\u00e4ttii? Tahtozitgo ottua i\u010delles ka\u017ein libo koiran?
\nIivo: Ei. Tahton koiran, ku sid\u00e4 voi silittie da rapsuttuo.
\nNatoi: T\u00e4l ned\u00e4lil piet\u00e4h karjalan kielen p\u00e4ivi\u00e4. Mid\u00e4 sin\u00e4 tiij\u00e4t sih n\u00e4h?
\nIivo: En nimid\u00e4.<\/p>\n
\nKaterina Paalamo<\/strong><\/p>\n
\nPirjo-Liisa Kotiranta \/ Ananien Iivanan Puavon Leon Pirjo <\/strong>(J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4)<\/p>\n
\nOlga-muamo <\/strong>ta Pekka-tuatto <\/strong>(Joven\u0161uu)<\/p>\n
\n<\/em>Ol’ga Smotrova<\/strong><\/p>\n
\nMinun juuret muaman puoles ollah veps\u00e4l\u00e4zes Ropoin kyl\u00e4sp\u00e4i, kudai kuuluu Kalagen kyl\u00e4kundah da i\u010d\u010den\u00e4zenny kyl\u00e4nny sid\u00e4 mustetah vai vahnan polven rahvas. \u0160kolas opastujes joga kezi\u00e4 buaballuo kyl\u00e4s olles min\u00e4 ainos kuulin veps\u00e4n paginua, ga en ellend\u00e4nnyh sid\u00e4, buabo pagizi veps\u00e4kse vaiku kyl\u00e4l\u00e4zienke, minule pagizi vaiku ven\u2019ua, vai toi\u010di nimitti minuu \u201coblezjanakse\u201d. Ven\u2019an kielesp\u00e4i lainattuu sanua minul ei pid\u00e4nyh sellitti\u00e4. Min\u00e4 opastuin \u0161kolas Petroskoin l\u00e4hikyl\u00e4s, hos kyli\u00e4 piettih konzulienne lyydil\u00e4zenny, ga se ylen ammui ven\u2019avui, i hos sie eli eri kohtisp\u00e4i tulluzii karjalazii, kieldy sie nikonzu en kuulluh. \u0160kolas kuito ei putilleh opastettu, ku Karjalan kandurahvahinnu ollah karjalazet da ven\u2019alazet da ku paistah hy\u00f6 omal kielel. Eigo ni virkattu yliopiston tiedokunnas, kus voibi opastuo vepsi\u00e4, karjalua da suomie. Toizin sanoin, min\u00e4 kazvoin ven\u2019ankielizien keskes da mieles nikonzu ei tulluh kyzymys: mid\u00e4 kanzua min\u00e4 olen. \u0160kolas j\u00e4lgim\u00e4zii p\u00e4ivii opastujes rubein ka\u010d\u010domah kniigastu, kus on kirjutettu, mittumii opastuslaitoksii on Petroskois. Tiijustin, ku yliopistos voibi opastuo karjalan da veps\u00e4n kieldy. Huigei nyg\u00f6i on sanuo, ga en tostannuhes ku net ollah l\u00e4h\u00e4zet sugukielet, i ku minul l\u00e4hemb\u00e4 on veps\u00e4n kieli. L\u00e4htin pi\u00e4zem\u00e4h karjalankielizien joukkoh, Pekka Zaikov da muut opastujat piettih muga sanotun \u201cpagizuttelun\u201d, kyzeltih jogahizel, kusp\u00e4i h\u00e4i on da maltaugo karjalakse. Min\u00e4 saneloin omis juuris da opastajat nevvottih, ku yliopistoh pi\u00e4styy minul pid\u00e4y sit \u201cmuuttua\u201d karjalankielizes joukosp\u00e4i veps\u00e4nkielizeh. Opastus algavui, i rohkevuttu vajai min\u00e4 en ruohtinuh kyzy\u00f6, ku minuu ty\u00f6tt\u00e4s toizeh joukkoh. Muga opastuin viizi vuottu karjalan kieldy.<\/p>\n
\n<\/em>Natalia Giloeva, Olga Karlova, Katerina Paalamo <\/strong>ja Helka Riionheimo<\/strong><\/p>\n
\n<\/em>Anja Suvanto <\/strong>(Oulu)<\/p>\n
\nMin\u00e4 vastuamah sanoih tuatan ruvennuh en.
\nH\u00e4i ei n\u00e4hnyh, kui kurrit korgiel lennettih rinnai
\nDa kui kurgiloin j\u00e4lgeh rubei vihmumah meil.<\/p>\n
\nH\u00e4i ei kuulluh, kui vihmu heinis \u0161uppetti vie.
\nDa kui ruspakko ka\u017ei pienii poigazii omii
\nPimieh luondalah peitti da kui n\u2019auguttih net.<\/p>\n
\nTuuli ajeli j\u00e4lles minuu uuli\u010d\u010dua my\u00f6.
\nTatarukku jo kodvan seizoi galdaril meij\u00e4n,
\nKu\u010dui minuu h\u00e4i kodih, terv\u00e4h pimei roih jo.<\/p>\n
\nKui sie \u0161ohistih lehtet, varoit kruakettih puus.
\nKui ei tahtottu luhtat minuu v\u00e4ll\u00e4le pi\u00e4sti\u00e4.
\nYlen vessel\u00e4h pihal min\u00e4 kaldailimmos.<\/p>\n
\n<\/em>Maikki Spitsina <\/strong>(Petroskoi)<\/p>\n
\n<\/em>Raisa Kundozjorova (Isakova) <\/strong>(Sohjananko\u0161ki, Louhen piiri)<\/p>\n
\n<\/em>Irma Aleksejeva <\/strong>(Kalevala – Kitee)<\/p>\n
\n<\/em>Paavo Harakka <\/strong>(Valdimo)<\/p>\n
\n<\/em>Leena Ahippainen <\/strong>(Oulu)<\/p>\n
\n<\/em>Mi\u0161a Sua\u010d\u010di <\/strong>(Loimolan Voima)<\/p>\n
\n<\/em>Laura Kantola <\/strong>da Aino M\u00e4\u00e4tt\u00e4 <\/strong>(Kuusamo da Oulu)<\/p>\n
\n<\/em>Zinaida Ustjugova<\/strong> (Sohjanankoski)<\/p>\n
\n<\/em>Laura Huovinen <\/strong>(Kuivaj\u00e4rvi-H\u00e4meenlinna)<\/p>\n
\nsuvastu heit\u00e4 v\u00e4h\u00e4sen
\nsanelen siula sanasen
\notan ottehen Kalevalan.
\nMe\u00e4n kieli kasvau ti\u00e4l\u00e4
\npikkarasen me\u010d\u010d\u00e4kumbusen pi\u00e4l\u00e4.
\nTuttavu on miun troppu dorogu
\nsit\u00e4 tulou lapsi my\u00f6te
\njallat pikkaraset me\u010d\u010d\u00e4h astuu
\nmarjua m\u00e4tt\u00e4h\u00e4lt\u00e4 maistau.
\nOpastan kielty karjalan
\nlapselle miun pajatan.<\/p>\n
\n<\/em>Veronika German <\/strong>(Pahomova, Kuj\u00e4rv)<\/p>\n