{"id":23310,"date":"2026-02-17T10:41:13","date_gmt":"2026-02-17T08:41:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?page_id=23310"},"modified":"2026-02-18T10:55:19","modified_gmt":"2026-02-18T08:55:19","slug":"neulontasanasto-tikutantasanasto-suomi-vienankarjala","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/neulontasanasto-tikutantasanasto-suomi-vienankarjala\/","title":{"rendered":"Neulontasanasto \u2013 Tikutanta\u0161ana\u0161to (suomi\u2013vienankarjala)"},"content":{"rendered":"\n

\u0160ana\u0161toruato karjalak\u0161i: Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u0160uomenkielisen \u0161analuvettelon luatija: Mari Rajamaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Karjalan kielen elvyty\u0161projekti 2023\u20132024<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisto, 2026<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

\"Kirjokintaat.
Kirjahiset kintahat, variksen\u010dorpat -kaunikirjalla tikutetut. Vuokinsalmi, Kontokki \/ I. K. Inha, 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4h \u0161ana\u0161toh on ker\u00e4tty v\u00e4kitukku tikutu\u0161\u0161anua, kumpasien avulla voit ruveta tikuttamah karjalak\u0161i. \u0160uomek\u0161i \u201dneulotaan tai kudotaan\u201d, vienankarjalak\u0161i \u201dsukkapuikoilla\u201d tikutetah. Nieklotah viena\u0161\u0161a tavan mukah vain kinna\u0161nieklalla. Toisissa karjalan kielen pi\u00e4murtehissa nieklonta on tua\u0161\u0161en tavallista tikutu\u0161tikkuloilla tikuttamista. Ho\u0161 eruo n\u00e4iss\u00e4 ylehisiss\u00e4 tikutu\u0161\u0161anoissa onki, ka \u0161uuri vuitti \u0161ana\u0161tuo on yhtehist\u00e4 kaikissa karjalan kielimuotoloissa.<\/p>\n\n\n\n

Tikutanta\u0161ana\u0161\u0161o\u0161\u0161a on perintehellist\u00e4 rahvahan k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4 olijua \u0161anua, ka on ni uutta \u0161anua, mit\u00e4 on kehitetty t\u00e4t\u00e4 \u0161ana\u0161tuo luatiessa. Esim. \u201dvuoropisto\u201d on vuoropisso\u0161 tahi vuoro-ommel ta \u201dketjusilmukka\u201d on \u010dieppipetlukka.<\/p>\n\n\n\n

\u0160ana\u0161toh on kovottu arvoka\u0161ta kuvamaterijalieki, kumpani esitt\u00e4y karjalaisie tikutu\u0161mallija. On vanhua arhiivoista e\u010ditty\u00f6 k\u00e4siruatuo tai nykyaijan tikutuk\u0161ie. Kuvat vorssuijah tekstin \u0161i\u00e4meh \u0161ijotettuloina, ta \u0161ana\u0161\u0161on lopu\u0161ta viel\u00e4 l\u00f6yvyt\u00e4h erikseh m\u00e4nn\u00e4 vuosi\u0161uan alu\u0161\u0161a luajitut mallitilkut vienalaisista kaunikirjoista. Toivomma, jotta ne autetah k\u00e4simuasteriloita no\u0161tamah perintehist\u00e4 tikutantaneruo ta kehitt\u00e4m\u00e4h \u0161it\u00e4 iell\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n

\u0160ivun lopu\u0161\u0161a on linkki Mari Rajamaan Pohjois-Vienan tikutu\u0161mallit -kur\u0161\u0161iruatoh, kumpasen hi\u00e4n on luatin avonaise\u0161\u0161a yliopisso\u0161\u0161a opa\u0161tuos’s’a. Loppuh on ker\u00e4tty lis\u00e4k\u0161i tikutantah liittyjie karjalaisie arvautuk\u0161ie.<\/p>\n\n\n\n

\u0160ana\u0161tuo voipi t\u00e4yventy\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ehotuk\u0161ie Olga Karlovalla \u0161-po\u0161tih (olga.karlova@uef.fi). Passipo!<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4t yleiset neulontasanat \u2013 Er\u00e4h\u00e4t ylehiset tikutu\u0161\u0161anat<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

neuloa \u2013 tikuttua <\/p>\n\n\n\n

neuloja \u2013 tikuttaja<\/p>\n\n\n\n

neule(ty\u00f6) \u2013 tikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

(neule)puikot \u2013 (tikutu\u0161)tikut<\/p>\n\n\n\n

lankaker\u00e4 \u2013 lankaker\u00e4<\/p>\n\n\n\n

neula \u2013 niekla<\/p>\n\n\n\n

silmukka \u2013 petlukka<\/p>\n\n\n\n

oikea \u2013 oikie<\/p>\n\n\n\n

nurja \u2013 muurninaini<\/p>\n\n\n\n

neulepusero \u2013 tikkupaita, tikkuri<\/p>\n\n\n\n

neulotut lapaset \u2013 tikutetut kintahat<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4sity\u00f6 \u2013 k\u00e4siruato<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen \u2013 k\u00e4simuasteri<\/p>\n\n\n\n

Neulomaan \u2013 Tikuttamah<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

alaosa \u2013 alao\u0161a (alao\u0161an, alao\u0161ua, alao\u0161ie) <\/p>\n\n\n\n

Villapaijan alao\u0161a.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Villani tikkupaita (”sulhaspaita”). Tuhkala, Pistoj\u00e4rvi, ennen 1889 valmissettu. \/ Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

avata solmu, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irrottaa, vapauttaa \u2013 keritty\u00e4 (kerit\u00e4n, keritt\u00e4y, keritet\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n keritt\u00e4y vy\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

avautua \u2013 keriyty\u00f6 (keriytyy, keriyvyt\u00e4h) <\/p>\n\n\n\n

\u0160olmu keriyty.<\/p>\n\n\n\n

etuosa \u2013 etuo\u0161a (etuo\u0161an, etuo\u0161ua, etuo\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

halkaisija \u2013 halkuaja (halkuajan, halkuajua, halkuajie), l\u00e4pimitta (l\u00e4pimitan, l\u00e4pimittua, l\u00e4pimittoja)<\/p>\n\n\n\n

hapsu, ripsu \u2013 rip\u0161u (rip\u0161un, rip\u0161uo, rip\u0161uja), ripuni (ripusen, ripuista, ripusie)<\/p>\n\n\n\n

Kintahan ripuset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
V\u00e4rilt\u00e4h mu\u0161tavalkiet kintahat. Kintahien nen\u00e4t tikutettu \u0161ilm\u00e4sill\u00e4, kalvosissa \u0161uuret kirjat, kokkakirjat ta \u0161uu\u0161\u0161a ripuset. Uhtuo \/ I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

harva \u2013 harva (harvan, harvua, harvoja) <\/p>\n\n\n\n

Harva tikutu\u0161.<\/p>\n\n\n\n

helma \u2013 helma (helman, helmua, helmoja)<\/p>\n\n\n\n

Pu\u0161eron helma.<\/p>\n\n\n\n

hiha \u2013 hiema (hieman, hiemua, hiemoja) <\/p>\n\n\n\n

Leviet hiemat.<\/p>\n\n\n\n

hiha-aukko, k\u00e4dentie \u2013 hieman loukko (loukon, loukkuo, loukkoja), k\u00e4si\u0161ija (k\u00e4si\u0161ijan, k\u00e4si\u0161ijua, k\u00e4si\u0161ijoja)<\/p>\n\n\n\n

jakaa \u2013 jakua (juan, jakau, juatah) <\/p>\n\n\n\n

Jua petlat nell\u00e4ll\u00e4 tikulla.<\/p>\n\n\n\n

jatkaa \u2013 jatkua (jatan, jatkau, jatetah)<\/p>\n\n\n\n

jatkaminen (langan) \u2013 jatkamini (jatkamisen, jatkamista, jatkamisie), jatanta (jatannan, jatantua, jatantoja)<\/p>\n\n\n\n

joustinneule \u2013 risinkk\u00e4(tikutu\u0161)<\/p>\n\n\n\n

juoksu (langan) \u2013 juok\u0161u (juok\u0161un, juok\u0161uo, juok\u0161uja)<\/p>\n\n\n\n

juosta (langasta) \u2013 juo\u0161\u0161a (juok\u0161ou, juo\u0161\u0161ah)<\/p>\n\n\n\n

juova \u2013 juova (juovan, juovua, juovie)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ru\u0161kiella, valkiella ta mu\u0161\u0161alla lankalla tikutetut \u0161ukat. On juovua, rantuo, on ristikirjua ta kohtavinokirjua. Uutta mallie. Akonlak\u0161i, Kontokki \/ I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

juovikas \u2013 juovika\u0161 (juovikkahan, juovika\u0161ta, juovikkahie) <\/p>\n\n\n\n

Juovikkahat tikkurit.<\/p>\n\n\n\n

kaarroke \u2013 harteu\u0161 (harteuk\u0161en, harteu\u0161ta), koketti (koketin, kokettie)<\/p>\n\n\n\n

kaava \u2013 kuava (kuavan, kuavua, kuavoja)<\/p>\n\n\n\n

kainalo \u2013 kainalo (kainalon, kainaluo, kainaloja)<\/p>\n\n\n\n

kaistale, suikale \u2013 liu\u0161takko (liu\u0161takon, liu\u0161takkuo, liu\u0161takkoja) Vrt. niise liu\u0161takko \u2018kuteilla olevan sukan kantalappu\u2019<\/p>\n\n\n\n

kaksoissilmukka \u2013 kak\u0161oispetlukka<\/p>\n\n\n\n

kallistua \u2013 kallistuo (kallissun, kallistuu, kallissutah)<\/p>\n\n\n\n

Kallistuo oikiella\/va\u0161emella.<\/p>\n\n\n\n

kanta \u2013 kanta (kannan, kantua, kantoja) <\/p>\n\n\n\n

Mimmoista kantua luajit \u0161ukkah?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pokoiniekan (”vainajan”) \u0161ukat nieklottih nieklontanieklalla ta \u0161ukkih ei luajittu kantua. Kontokki \/ I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

kantap\u00e4\u00e4 \u2013 kantapi\u00e4 (kantapi\u00e4n, kantapi\u00e4t\u00e4, kantap\u00e4it\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

kantatilkku \u2013 kantatilkku (kantatilkun, kantatilkkuo, kantatilkkuja)<\/p>\n\n\n\n

karsta \u2013 kartta (kartan, karttua, karttoja)<\/p>\n\n\n\n

karstatut villat \u2013 karttajak\u0161et (karttajak\u0161ien, karttajak\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

kartata \u2013 kartata (karttuan, karttuau, kartatah)<\/p>\n\n\n\n

katkaisija (langan) \u2013 katkuaja (katkuajan, katkuajua, katkuajie)<\/p>\n\n\n\n

kaula-aukko, p\u00e4\u00e4ntie \u2013 pi\u00e4\u0161ija (pi\u00e4\u0161ijan, pi\u00e4\u0161ijua, pi\u00e4\u0161ijoja)<\/p>\n\n\n\n

Paijan pi\u00e4\u0161ija.<\/p>\n\n\n\n

kavennus \u2013 ummissus; \u0161alpau\u0161; kuuvitu\u0161; kaijennu\u0161<\/p>\n\n\n\n

kaventaa \u2013 ummistua (ummissan, ummistau, ummissetah), ummata (umpuan, umpuau, ummatah); \u0161alvata (\u0161alpuan, \u0161alpuau, \u0161alvatah); kuuvittua (kuuvitan, kuuvittau, kuuvitetah); kaijentua (kaijennan, kaijentau, kaijennetah)<\/p>\n\n\n\n

Rupien \u0161ukkua ummistamah\/\u0161alpuamah.<\/p>\n\n\n\n

kehr\u00e4t\u00e4 \u2013 kesr\u00e4t\u00e4 (kesry\u00e4n, kesry\u00e4y, kesr\u00e4t\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

keri\u00e4 \u2013 kerie (kerin, keriy, kerit\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

Kerie lankua ker\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

kerroksen vaihtumiskohta \u2013 kerrok\u0161en\/kerran\/rivin\/ri\u00e4vyn vaihuntakohta<\/p>\n\n\n\n

kerros \u2013 kerro\u0161 (kerrok\u0161en, kerro\u0161ta, kerrok\u0161ie), kerta (kerran, kertua, kertoja), rivi (rivin, rivie, rivij\u00e4), ri\u00e4ty (ri\u00e4vyn, ri\u00e4ty\u00f6, ri\u00e4tyj\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

ker\u00e4 \u2013 ker\u00e4 (ker\u00e4n, kery\u00e4, kerie)<\/p>\n\n\n\n

Lankaker\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

ketjusilmukka \u2013 \u010dieppipetlukka<\/p>\n\n\n\n

kiert\u00e4\u00e4 (lankaa) \u2013 kierty\u00e4 (kierr\u00e4n, kiert\u00e4y, kierret\u00e4h), punuo (punon, punou, punotah)<\/p>\n\n\n\n

kinnasneula \u2013 kinna\u0161niekla, nieklontaniekla, nieklomaniekla<\/p>\n\n\n\n

\"Kinnasneula\"
Nieklontaniekla, Uhtuo \/ E. Nikkil\u00e4, 1937. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen Kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

kire\u00e4 \u2013 kiintie (kiintien, kiintiet\u00e4), \u010dinkie (\u010dinkien, \u010dinkiet\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

Kiintiemm\u00e4k\u0161i \u0161ivon. \u010cinkieh tikutettu.<\/p>\n\n\n\n

kiristy\u00e4, tulla kiinte\u00e4mm\u00e4ksi \u2013 kiinnet\u00e4 (kiinten\u00f6y, kiinnet\u00e4h), kiintienty\u00f6 (kiintientyy, kiintiennyt\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

kirist\u00e4\u00e4 \u2013 kiintienty\u00e4 (kiintienn\u00e4n, kiintient\u00e4y, kiintiennet\u00e4h), \u010dinkitty\u00e4 (\u010dinkit\u00e4n, \u010dinkitt\u00e4y, \u010dinkitet\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

kuvio \u2013 kirja (kirjan, kirjua, kirjoja)<\/p>\n\n\n\n

kirjottu kirjontakuviolla, kauniisti koristeltu \u2013 kauniskirjani (kauniskirjasen, kauniskirjaista, kauniskirjasie); kaunehe\u0161ti kirjattu<\/p>\n\n\n\n

Kauniskirjaset kintahat.<\/p>\n\n\n\n

kirjontakuvio \u2013 kaunikirja <\/p>\n\n\n\n

kirjontakuvio (nelikulmion sis\u00e4ll\u00e4) \u2013 muiska (muiskan, muiskua, muiskie)<\/p>\n\n\n\n

\"Kirjokintaan
Kirjakintahan var\u0161i, lemmenlehti-muiska kirjan ke\u0161ell\u00e4, \u0160appovuaran Vasselein Huotarin talo\u0161ta, Kontokki \/ V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt, 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

koristaa (kuvioin) \u2013 kirjata (kirjuan, kirjuau, kirjatah)<\/p>\n\n\n\n

koristeltu, kirjottu \u2013 kirjahini (kirjahisen, kirjahista, kirjahisie), kirjattu (kirjatun, kirjattuo, kirjattuja)<\/p>\n\n\n\n

korjata silm\u00e4paot, silmukoida \u2013 kohentua (kohennan, kohentau, kohennetah) <\/p>\n\n\n\n

Kohennan \u0161ilm\u00e4pavot.<\/p>\n\n\n\n

kostuttaa (neule) \u2013 ka\u0161tua (ka\u0161\u0161an, ka\u0161tau, ka\u0161\u0161etah)<\/p>\n\n\n\n

kutoa (kangasta, verkkoa, mattoa, harv. neuloa puikoilla sukkaa, lapasta tms.) \u2013 kutuo (kuvon, kutou, kuvotah)<\/p>\n\n\n\n

Opa\u0161\u0161umma kutomah verkkuo. Kutuo kanka\u0161puilla.<\/p>\n\n\n\n

kuvio, koristekuvio, kirjontakuvio \u2013 (kauni)kirja (kirjan, kirjua, kirjoja), usora (usoran, usorua, usoroja)<\/p>\n\n\n\n

kuviolanka \u2013 kirjalanka<\/p>\n\n\n\n

kuviomalli \u2013 kirjamalli (kirjamallin, kirjamallie, kirjamallija), kirjakuava (kirjakuavan, kirjakuavua, kirjakuavoja); usoramalli, usorakuava<\/p>\n\n\n\n

kuvioneule \u2013 kirjatikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjakintahat, va\u0161tau\u0161kirjat. Jyvy\u00e4lak\u0161i, Uhtuo \/ I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

k\u00e4mmenpuoli \u2013 k\u00e4mmenpuoli (k\u00e4mmenpuolen, -puolta, -puolie)<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4rki, ter\u00e4 \u2013 ter\u00e4; nen\u00e4; n\u2019okka <\/p>\n\n\n\n

\u0160ukan ter\u00e4, kintahan nen\u00e4, \u0161ukan n\u2019okka<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4sity\u00f6 \u2013 k\u00e4siruato (k\u00e4siruavon, k\u00e4siruatuo, k\u00e4siruatoja)<\/p>\n\n\n\n

k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 (neulety\u00f6) \u2013 ki\u00e4nty\u00e4 (ki\u00e4nn\u00e4n, ki\u00e4nt\u00e4y, ki\u00e4nnet\u00e4h) <\/p>\n\n\n\n

Ki\u00e4nty\u00e4 tikutu\u0161.<\/p>\n\n\n\n

langanp\u00e4\u00e4 \u2013 lankanpi\u00e4 (lankanpi\u00e4n, lankanpi\u00e4t\u00e4, lankanp\u00e4it\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

lanka \u2013 lanka (lankan, lankua, lankoja) <\/p>\n\n\n\n

Hienoni lanka.<\/p>\n\n\n\n

lankaker\u00e4 \u2013 lankaker\u00e4 (lankaker\u00e4n, lankakery\u00e4, lankakerie)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oulankan kintahat Vuokkiniemi-\u0161euran my\u00f6j\u00e4isiss\u00e4. Kuva: Olga Karlova, 2024.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

lenkki \u2013 petla (petlan, petlua, petloja)<\/p>\n\n\n\n

leveys \u2013 levevy\u0161 (levevy\u00f6n, levevytt\u00e4, levevyk\u0161ie) <\/p>\n\n\n\n

Hartienlevevy\u0161.<\/p>\n\n\n\n

leve\u00e4suinen (lapanen) \u2013 levie\u0161uini (levie\u0161uisen, levie\u0161uista, levie\u0161uisie) <\/p>\n\n\n\n

Levie\u0161uini kinna\u0161.<\/p>\n\n\n\n

lis\u00e4t\u00e4 (silmukoita) \u2013 lis\u00e4t\u00e4 (lisy\u00e4n, lisy\u00e4y, lis\u00e4t\u00e4h) <\/p>\n\n\n\n

Lisy\u00e4n petlukkoja.<\/p>\n\n\n\n

luoda \u2013 luatie (luajin, luatiu, luajitah) <\/p>\n\n\n\n

Luaji 32 petlukkua\/\u0161ilmy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

lyhent\u00e4\u00e4 \u2013 lyhenty\u00e4 (lyhenn\u00e4n, lyhent\u00e4y, lyhennet\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

l\u00f6ys\u00e4 \u2013 hell\u00e4 (hell\u00e4n, helly\u00e4) <\/p>\n\n\n\n

Hell\u00e4 \u0161olmu.<\/p>\n\n\n\n

mallitilkku \u2013 mallitilkku, kuavatilkku (tilkun, tilkkuo, tilkkuja)<\/p>\n\n\n\n

miehusta \u2013 miehu\u0161 (miehuk\u0161en, miehu\u0161ta, miehuk\u0161ie), miehu\u0161ta (miehu\u0161\u0161an, miehu\u0161tua, miehu\u0161toja)<\/p>\n\n\n\n

mittanauha \u2013 mittalentta (mittalentan, mittalenttua, mittalenttoja)<\/p>\n\n\n\n

moniv\u00e4rinen \u2013 moniv\u00e4rini (moniv\u00e4risen, moniv\u00e4rist\u00e4, moniv\u00e4risie)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuokin\u0161almen kintahie Vuokkiniemi-\u0161euran my\u00f6j\u00e4isiss\u00e4. Kuva: Olga Karlova, 2024<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

neula \u2013 niekla (nieklan, nieklua, niekloja)<\/p>\n\n\n\n

neulatyyny \u2013 nieklapieluk\u0161ut (-pieluk\u0161uon, -pieluk\u0161utta, -pieluk\u0161usie), nieklapotu\u0161kani (-potu\u0161kasen, potu\u0161kaista, potu\u0161kasie)<\/p>\n\n\n\n

neule(ty\u00f6), neulos \u2013 tikutu\u0161 (tikutuk\u0161en, tikutu\u0161ta, tikutuk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

neulemalli \u2013 tikutu\u0161malli (-mallin, -mallie, -mallija), tikutu\u0161kuava (-kuavan, -kuavua, -kuavoja)<\/p>\n\n\n\n

neulepuikko \u2013 (tikutu\u0161)tikku (tikun, tikkuo, tikkuja)<\/p>\n\n\n\n

Tikuttua tikutu\u0161tikkuloilla.<\/p>\n\n\n\n

neuloa tav. kinnasneulalla \u2013 niekluo (nieklon, nieklou, nieklotah)<\/p>\n\n\n\n

neuloa tiukkaan \u2013 rauvottua (rauvotan, rauvottau, rauvotetah) <\/p>\n\n\n\n

El\u00e4 rauvota, tikuta v\u00e4llemp\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n

neuloa, kutoa (sukkapuikoilla) \u2013 tikuttua (tikutan, tikuttau, tikutetah) <\/p>\n\n\n\n

Mie tykky\u00e4n tikuttua.<\/p>\n\n\n\n

neulonta \u2013 tikuttamini (tikuttamisen, tikuttamista), tikutanta (tikutannan, tikutuntua), tikutu\u0161 (tikutuk\u0161en, tikutu\u0161ta) <\/p>\n\n\n\n

Miun himoruato on tikutanta.<\/p>\n\n\n\n

neulottu (puikoilla) \u2013 tikkuhini (tikkuhisen, tikkuhista, tikkuhisie)<\/p>\n\n\n\n

nostaa lanka puikolle \u2013 no\u0161tua (no\u0161\u0161an, no\u0161tau, no\u0161\u0161etah) lanka tikulla<\/p>\n\n\n\n

nostaa silmukka neulomatta \u2013 no\u0161tua petlukka tikuttamatta\/nieklomatta<\/p>\n\n\n\n

nurin \u2013 muurnin <\/p>\n\n\n\n

Tikuttua muurnin ta oikein.<\/p>\n\n\n\n

nurja \u2013 muurninaini (muurninaisen, muurninaista) <\/p>\n\n\n\n

Muurninaini puoli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kintahie vuokkiniemel\u00e4isen Santra Rem\u0161ujevan mallih. Kuva: Olga Karlova, 2024<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

nyppy \u2013 n\u2019uppu (n\u2019upun, n\u2019uppuo, n\u2019uppuja)<\/p>\n\n\n\n

ohut \u2013 hienoni (hienosen, hienoista, hienosie)<\/p>\n\n\n\n

Hienoset tikut. Hienoni ko\u0161to.<\/p>\n\n\n\n

oikea \u2013 oikie (oikien, oikieta, oikeita)<\/p>\n\n\n\n

Oikie puoli.<\/p>\n\n\n\n

oikein \u2013 oikein<\/p>\n\n\n\n

ommel, sauma \u2013 ompelu\u0161 (ompeluk\u0161en, ompelu\u0161ta, ompeluk\u0161ie) <\/p>\n\n\n\n

Ompelu\u0161 on rii\u010d\u010dautun.<\/p>\n\n\n\n

ommella (saumat) \u2013 ommella (ompelen, ompelou, ommellah)<\/p>\n\n\n\n

ornamentti \u2013 ornamentti (ornamentin, ornamenttie, ornamenttija)<\/p>\n\n\n\n

ottaa lanka puikolle \u2013 ottua (otan, ottau, otetah) lanka tikulla<\/p>\n\n\n\n

paikata, korjata \u2013 paikata (paikkuan, paikkuau, paikatah) <\/p>\n\n\n\n

Paikkuan hiemat.<\/p>\n\n\n\n

paksu \u2013 pak\u0161u (pak\u0161un, pak\u0161uo, pak\u0161uja)<\/p>\n\n\n\n

Pak\u0161ut kintahat. Pak\u0161ut tikut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjatikutuk\u0161ie, \u0161ukkie ta kintahie Pohjois-Viena-\u0161euran n\u00e4yttelyk\u0161e\u0161\u0161\u00e4. Kuva: Olga Karlova, Oulu 2025<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

palmikko \u2013 palmikko (palmikon, palmikkuo, palmikkoja)<\/p>\n\n\n\n

parsia \u2013 par\u0161ie (par\u0161in, par\u0161iu, par\u0161itah)<\/p>\n\n\n\n

parsinneula \u2013 \u0161uuriniekla; kohennu\u0161niekla<\/p>\n\n\n\n

pehme\u00e4 (neule) \u2013 pehmie (pehmien, pehmiet\u00e4, pehmeit\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

peukalon aukko \u2013 peikalon loukko<\/p>\n\n\n\n

peukalon kiila \u2013 peikalon kolkka<\/p>\n\n\n\n

piilosilmukka \u2013 peittopetlukka, peitto\u0161ilm\u00e4<\/p>\n\n\n\n

pisto \u2013 pisso\u0161 (pissok\u0161en, pisso\u0161ta, pissok\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

pitsi \u2013 pro\u0161va (pro\u0161van, pro\u0161vua, pro\u0161vie), kruu\u0161ivo (kruu\u0161ivon, kruu\u0161ivuo, kruu\u0161ivoja)<\/p>\n\n\n\n

pituus \u2013 pituvu\u0161 (pituvuon, pituvutta, pituvuk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

pohjalanka \u2013 pohjalanka<\/p>\n\n\n\n

pohjav\u00e4ri \u2013 pohjav\u00e4ri<\/p>\n\n\n\n

pohjukka (silmukan) \u2013 perukka (perukan, perukkua, perukkoja)<\/p>\n\n\n\n

poimia (silmukat) \u2013 poimie (poimin, poimiu, poimitah) <\/p>\n\n\n\n

Poimie petlukat.<\/p>\n\n\n\n

puikkokoko \u2013 tikun \u0161uuru\u0161 (\u0161uuruon, \u0161uurutta, \u0161uuruk\u0161ie), tikkukoko<\/p>\n\n\n\n

puikkomittari \u2013 tikkumittari<\/p>\n\n\n\n

puikkosuojus \u2013 tikku\u0161uoju\u0161 (-\u0161uojuk\u0161en, -\u0161uoju\u0161ta, -\u0161uojuk\u0161ie), tikkupi\u00e4ly\u0161 (-pi\u00e4lyk\u0161en, -pi\u00e4ly\u0161t\u00e4, -pi\u00e4lyk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

purkaa, ratkoa; repi\u00e4 \u2013 rii\u010d\u010die (rii\u010din, rii\u010d\u010diy, rii\u010dit\u00e4h) <\/p>\n\n\n\n

Piti ruveta rii\u010d\u010dim\u00e4h, kun tuli haireh.<\/p>\n\n\n\n

purkautua, ratketa \u2013 rii\u010d\u010dautuo (rii\u010d\u010dautuu, rii\u010d\u010dauvutah), purkautuo (purkautuu, purkauvutah)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paikattu kinna\u0161. Valkiella lankalla par\u0161ittu, ta k\u00e4mmenpuolella on ommeltu paikka villakankaha\u0161ta. Kenttij\u00e4rvi, Kontokki 1894 \/ Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

puuvillalanka \u2013 pumpulilanka<\/p>\n\n\n\n

pyk\u00e4reuna \u2013 pyk\u00e4reuna (pyk\u00e4reunan, pyk\u00e4reunua, pyk\u00e4reunoja)<\/p>\n\n\n\n

pylv\u00e4s \u2013 pylv\u00e4\u0161 (pylv\u00e4h\u00e4n, pylv\u00e4\u0161t\u00e4, pylv\u00e4hie), pa\u010da\u0161 (pa\u010d\u010dahan, pa\u010da\u0161ta, pa\u010d\u010dahie)<\/p>\n\n\n\n

py\u00f6r\u00f6neule \u2013 py\u00f6r\u00f6tikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

py\u00f6r\u00f6puikot \u2013 py\u00f6r\u00f6tikut<\/p>\n\n\n\n

p\u00e4\u00e4tetty reuna \u2013 pi\u00e4tetty reuna<\/p>\n\n\n\n

p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4t\u00f6n reuna \u2013 pi\u00e4ttel\u00f6m\u00e4t\u00f6in reuna<\/p>\n\n\n\n

p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 (silmukat, neulety\u00f6, langat) \u2013 pi\u00e4tty\u00e4 (pi\u00e4t\u00e4n, pi\u00e4tt\u00e4y, pi\u00e4tet\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

Pi\u00e4tty\u00e4 \u0161ukat, kintahat, paijan reuna.<\/p>\n\n\n\n

raidallinen \u2013 juomika\u0161 (juomikkahan, juomika\u0161ta, juomikkahie), junoka\u0161 (junokkahan, junoka\u0161ta, junokkahie), juovika\u0161 (juovikkahan, juovika\u0161ta, juovikkahie)<\/p>\n\n\n\n

raita \u2013 rantu (rannun, rantuo, rantuja), juno (junon, junuo, junoja)<\/p>\n\n\n\n

ranneke \u2013 kalvoni (kalvosen, kalvoista, kalvosie) <\/p>\n\n\n\n

Kintahan kalvoni.<\/p>\n\n\n\n

ratkoa \u2013 pi\u00e4\u0161ty\u00e4 (pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4n, pi\u00e4\u0161t\u00e4y, pi\u00e4\u0161\u0161et\u00e4h) <\/p>\n\n\n\n

Pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161olmu.<\/p>\n\n\n\n

reik\u00e4 \u2013 loukko (loukon, loukkuo, loukkoja), reik\u00e4 (reij\u00e4n, reiky\u00e4, reikie)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paikatut \u0161ukat. Varret on tikutu\u0161tikkuloilla tikutetut ta nen\u00e4t ollah nieklontanieklalla nieklotut. Himol’a, Poraj\u00e4rvi \/ J. Lukkarinen 1941, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

reik\u00e4raita \u2013 loukkoset (loukkosien, loikkosie)<\/p>\n\n\n\n

reunahapsut \u2013 reunaripuset, reunarivut, reunarip\u0161ut<\/p>\n\n\n\n

rimsu, tupsu \u2013 kisti <\/p>\n\n\n\n

Vy\u00f6n pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ollah kistit.<\/p>\n\n\n\n

ripsu, hapsu \u2013 ripu <\/p>\n\n\n\n

Paika\u0161\u0161a ollah rivut.<\/p>\n\n\n\n

ruudullinen \u2013 ristikirjani (ristikirjasen, ristikirjaista, ristikirjasie)<\/p>\n\n\n\n

sakset \u2013 \u0161ak\u0161et (\u0161ak\u0161ien, \u0161ak\u0161ija, \u0161ak\u0161iloilla), no\u0161ni\u010d\u010demet (no\u0161ni\u010d\u010demien, no\u0161ni\u010d\u010demija, no\u0161ni\u010d\u010demilla)<\/p>\n\n\n\n

sekoitelanka \u2013 \u0161evotehlanka<\/p>\n\n\n\n

selk\u00e4kappale \u2013 \u0161elk\u00e4puoli<\/p>\n\n\n\n

sile\u00e4 neule \u2013 \u0161ilie tikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

silitt\u00e4\u00e4 \u2013 \u0161ilitty\u00e4 (\u0161ilit\u00e4n, \u0161ilitt\u00e4y, \u0161ilitet\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

silkki \u2013 \u0161ulkku (\u0161ulkun, \u0161ulkkuo, \u0161ulkkuja) <\/p>\n\n\n\n

\u0160ulkkulanka.<\/p>\n\n\n\n

silmukka (neuleen tai kutimen) \u2013 petlukka (petlukan, petlukkua, petlukkoja); \u0161ilm\u00e4 (\u0161ilm\u00e4n, \u0161ilmy\u00e4, \u0161ilmie); petla (petlan, petlua, petloja)<\/p>\n\n\n\n

silmukka, josta aloitetaan sukan tai lapasen kavennus \u2013 halkipetla<\/p>\n\n\n\n

En\u0161imm\u00e4ni petla otetah tikulta tikuttamatta ta kak\u0161i iell\u00e4h matkuajua per\u00e4kk\u00e4h vejet\u00e4h t\u00e4\u0161t\u00e4 halkipetla\u0161ta l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karjalaini naini tikuttama\u0161\u0161a. Nasto Kallion sis\u00e4r Pirttilahen kyl\u00e4\u0161t\u00e4, Vuokkiniemi 1943 \/ V. Kaukonen, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

silmukoida, vyyhdet\u00e4, palmikoida \u2013 huahluo (huahlon, huahlou, huahlotah)<\/p>\n\n\n\n

silm\u00e4, silmukka \u2013 \u0161ilm\u00e4 (\u0161ilm\u00e4n, \u0161ilmy\u00e4) <\/p>\n\n\n\n

Verkon\u0161ilm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

silm\u00e4pako \u2013 \u0161ilm\u00e4pako (\u0161ilm\u00e4pavon, \u0161ilm\u00e4pakuo, \u0161ilm\u00e4pakoja)<\/p>\n\n\n\n

sis\u00e4pituus \u2013 \u0161i\u00e4mipituvu\u0161 <\/p>\n\n\n\n

Hieman \u0161i\u00e4mipituvu\u0161.<\/p>\n\n\n\n

sitoa \u2013 \u0161ituo (\u0161ivon, \u0161itou, \u0161ivotah) <\/p>\n\n\n\n

\u0160ivo umpi\u0161olmu.<\/p>\n\n\n\n

solmia, tehd\u00e4 solmu \u2013 \u0161olmie (\u0161olmin, \u0161olmiu, \u0161olmitah), \u0161olmita (\u0161olmien, \u0161olmieu, \u0161olmitah)<\/p>\n\n\n\n

solmu \u2013 \u0161olmi (\u0161olmen, \u0161olmie), \u0161olmu (\u0161olmun, \u0161olmuo)<\/p>\n\n\n\n

sukkaneule \u2013 \u0161ukkatikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

sukkaplokki \u2013 \u0161ukkamitta<\/p>\n\n\n\n

suljettu neule \u2013 \u0161alvattu tikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

supistaa (silmukoita) \u2013 \u010dupistua (\u010dupissan, \u010dupistau, \u010dupissetah)<\/p>\n\n\n\n

supistus \u2013 \u010dupissu\u0161 (\u010dupissuk\u0161en, \u010dupissu\u0161ta, \u010dupissuk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

suu (lapasen tai sukan) \u2013 \u0161uu (\u0161uun, \u0161uuta, \u0161uita)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u0160ukan var\u0161i, reuna\u0161\u0161a kananvarpaset-kirjat. Repola 1894 \/ V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

takaosa \u2013 takao\u0161a (takao\u0161an, takao\u0161ua, takao\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

tasainen neule \u2013 ta\u0161ani tikutu\u0161<\/p>\n\n\n\n

tiheys \u2013 \u0161akevu\u0161 (\u0161akevuon, \u0161akevutta, \u0161akevuk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

tiivis, tihe\u00e4, l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6n \u2013 \u0161umpa (\u0161umman, \u0161umpua) <\/p>\n\n\n\n

\u0160umpa tikutu\u0161.<\/p>\n\n\n\n

tiivisti \u2013 \u0161umpah <\/p>\n\n\n\n

\u0160umpah tikutetut \u0161ukat.<\/p>\n\n\n\n

tiukkaan \u2013 tiukkah<\/p>\n\n\n\n

tupsu \u2013 t\u00f6ppy (t\u00f6pyn, t\u00f6ppy\u00f6), t\u00f6pp\u00f6 (t\u00f6p\u00f6n, t\u00f6ppy\u00f6), t\u00f6p\u00e4\u0161 (t\u00f6pp\u00e4h\u00e4n, t\u00f6p\u00e4\u0161t\u00e4), t\u00f6pp\u00e4h\u00e4ini (t\u00f6pp\u00e4h\u00e4isen, t\u00f6pp\u00e4h\u00e4ist\u00e4) <\/p>\n\n\n\n

Villua t\u00f6ppy. Lakin t\u00f6pp\u00f6. Vy\u00f6n t\u00f6pp\u00e4h\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

tupsukehikko \u2013 t\u00f6pp\u00f6kehikk\u00f6 (-kehik\u00f6n, -kehikky\u00f6, -kehikk\u00f6j\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

vahvistaa \u2013 lujuo (lujon, lujou, lujotah), lujentua (lujennan, lujentau, lujennetah)<\/p>\n\n\n\n

vahvuus (langan) \u2013 luju\u0161 (lujuon, lujutta, lujuk\u0161ie), pak\u0161u\u0161 (pak\u0161uon, pak\u0161utta, pak\u0161uk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

Lankan luju\u0161 ta pak\u0161u\u0161.<\/p>\n\n\n\n

vaihtaa puikot \u2013 vaihtua (vaihan, vaihtau, vaihetah) tikut<\/p>\n\n\n\n

vanuttaa \u2013 vanuttua (vanutan, vanuttau, vanutetah)<\/p>\n\n\n\n

Vanuttua nieklakintahat.<\/p>\n\n\n\n

varsi \u2013 varsi (varren, vartta, var\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

\u0160ukan var\u0161i. Kintahan var\u0161i. Alasen var\u0161i.<\/p>\n\n\n\n

\"Sukan
\u0160ukan \u0161i\u00e4ryk\u0161et, Jelettij\u00e4rvi, Kiestinki \/ I.K. Inha 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

vetosolmu \u2013 veto\u0161olmi, avo\u0161olmi, kulku\u0161olmi<\/p>\n\n\n\n

viimeistell\u00e4 \u2013 valmistua (valmissan, valmistau, valmissetah), rakentua (rakennan, rakentau, rakennetah)<\/p>\n\n\n\n

viiva, raita, piirto; jono, rivi \u2013 juno (junon, junuo, junoja), juomu (juomun, juomuo, juomuja)<\/p>\n\n\n\n

viivotin \u2013 viivotin (viivottimen, viivotinta, viivottimie)<\/p>\n\n\n\n

villa \u2013 villa (villan, villua, villoja)<\/p>\n\n\n\n

villahahtuva \u2013 villalavoh (-lapohon, -lavohta, -lapohie), karttaja\u0161 (karttajahan, karttaja\u0161ta, karttajahie)<\/p>\n\n\n\n

villainen \u2013 villani (villasen, villaista, villasie)<\/p>\n\n\n\n

villalanka \u2013 villalanka<\/p>\n\n\n\n

villasekoitelanka \u2013 villa\u0161evotehlanka<\/p>\n\n\n\n

villasukka \u2013 villa\u0161ukka<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vienalaisie tikutuk\u0161ie Pohjois-Viena-\u0161euran n\u00e4yttelyk\u0161e\u0161\u0161\u00e4. Kuva: Olga Karlova, Oulu 2025<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

virkata \u2013 kokittua (kokitan, kokittau, kokitetah), virkata (virkkuan, virkkuau, virkatah)<\/p>\n\n\n\n

virkata (pitsi\u00e4) \u2013 virkata (virkkuan, virkkuau, virkatah)<\/p>\n\n\n\n

virkata, somistaa koruompeleilla \u2013 kirjuttua (kirjutan, kirjuttau, kirjutetah)<\/p>\n\n\n\n

virkattu \u2013 kokitettu (kokitetun, kokitettuo, kokitettuja, kokitettuloih), virkattu<\/p>\n\n\n\n

virkkuukoukku \u2013 kokitu\u0161kokka (-kokan, -kokkua, -kokkie), koukkuni (koukkusen, koukkuista, koukkusie), virkka (virkan, virkkua, virkkoja), kokotti (kokotin, kokottie, kokottija)<\/p>\n\n\n\n

vuoropisto \u2013 vuoropisso\u0161, vuoro-ommel<\/p>\n\n\n\n

vyyhdet\u00e4 \u2013 vyyhty\u00e4 (vyyh\u00e4n, vyyht\u00e4y, vyyhet\u00e4h), viipsie (viipsin, viipsiy, viipsit\u00e4h)<\/p>\n\n\n\n

vyyhdinpuu \u2013 viipsinpuu (-puun, puuta, puita), vyyhin (vyyhtimen, vyyhint\u00e4, vyyhtimie)<\/p>\n\n\n\n

v\u00e4lj\u00e4, harva \u2013 v\u00e4ll\u00e4 (v\u00e4ll\u00e4n, v\u00e4lly\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ll\u00e4 tikutu\u0161.<\/p>\n\n\n\n

v\u00e4lj\u00e4\u00e4n \u2013 v\u00e4ll\u00e4h<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4ll\u00e4h tikuttau.<\/p>\n\n\n\n

yksiv\u00e4rinen \u2013 yksiv\u00e4rini (yksiv\u00e4risen, yksiv\u00e4rist\u00e4, yksiv\u00e4risie)<\/p>\n\n\n\n

yl\u00e4osa \u2013 yl\u00e4o\u0161a (yl\u00e4o\u0161an, yl\u00e4o\u0161ua, yl\u00e4o\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

ymp\u00e4rys \u2013 ymp\u00e4ry\u0161 (ymp\u00e4ryk\u0161en, ymp\u00e4ry\u0161t\u00e4, ymp\u00e4ryk\u0161ie), ymp\u00e4ry\u0161t\u00e4 (ymp\u00e4ry\u0161\u0161\u00e4n, ymp\u00e4ry\u0161ty\u00e4, ymp\u00e4ry\u0161t\u00f6j\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

Ronkan \u2019lantion\u2019 ymp\u00e4ry\u0161. Vy\u00f6\u010d\u010dimen\/vy\u00f6t\u00e4ryk\u0161en ymp\u00e4ry\u0161. Ke\u0161kisen ymp\u00e4ry\u0161t\u00e4. Rinnan ymp\u00e4ry\u0161.<\/p>\n\n\n\n

Neuleet \u2013 Tikutuk\u0161et<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

aluslapanen \u2013 alani (alasen, alaista, alasie)<\/p>\n\n\n\n

Tikutetut alaset.<\/p>\n\n\n\n

housut \u2013 puk\u0161ut (puk\u0161ujen, puk\u0161uja, puk\u0161uloissa)<\/p>\n\n\n\n

Villapuk\u0161ut.<\/p>\n\n\n\n

huivi \u2013 paikka (paikan, paikkua, paikkoja)<\/p>\n\n\n\n

kaulahuivi \u2013 kaklapaikka<\/p>\n\n\n\n

kauluri \u2013 kakluri (kaklurin, kaklurie, kaklurija), kaklu\u0161ta (kaklu\u0161\u0161an, kaklu\u0161tua, kaklu\u0161toja)<\/p>\n\n\n\n

kuviolapanen \u2013 kirjakinna\u0161<\/p>\n\n\n\n

\"Karjalaiset
Lap\u0161en kirjakintahat, Kontokki \/ I. K. Inha 1894. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

kuviovartinen sukka \u2013 kirjavar\u0161i\u0161ukka<\/p>\n\n\n\n

kynsik\u00e4s \u2013 kyn\u0161ik\u00e4\u0161 (kyn\u0161ikk\u00e4h\u00e4n, kyn\u0161ik\u00e4\u0161t\u00e4, kyn\u0161ikk\u00e4hie); mitenkka (mitenkan, mitenkkua, mitenkkoja)<\/p>\n\n\n\n

Villaset kyn\u0161ikk\u00e4h\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

lapanen \u2013 kinna\u0161 (kintahan, kinna\u0161ta, kintahie) <\/p>\n\n\n\n

Tikkukintahat tahi tikutetut kintahat \u2018puikoilla neulotut\u2019. <\/p>\n\n\n\n

Nieklokintahat tahi nieklotut kintahat \u2018kinnasneulalla neulotut\u2019. <\/p>\n\n\n\n

Kokkikintahat tahi kokitetut kintahat \u2018virkatut\u2019.<\/p>\n\n\n\n

liivi \u2013 liivi (liivin, liivie, liivij\u00e4)<\/p>\n\n\n\n

Lampahan villa\u0161ta tikutettu liivi.<\/p>\n\n\n\n

neulepusero \u2013 tikkuri (tikkurin, tikkurie, tikkurija), tikkupaita, tikkupu\u0161ero<\/p>\n\n\n\n

paita \u2013 paita (paijan, paitua, paitoja)<\/p>\n\n\n\n

Villapaita. Tikkupaita.<\/p>\n\n\n\n

pipo \u2013 lakki (lakin, lakkie, lakkija)<\/p>\n\n\n\n

rannel\u00e4mmitin, ranneke \u2013 kalvoni (kalvosen, kalvoista, kalvosie), k\u00e4sivar\u0161ika\u0161 (k\u00e4sivar\u0161ikkahan, k\u00e4sivar\u0161ika\u0161ta, k\u00e4sivar\u0161ikkahie)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00e4sivar\u0161ikas. Honkaniemi, Paatene 1917 \/ I. Manninen, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Antellin kokoelmat,
Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4mpim\u00e4t kalvoset, k\u00e4sivar\u0161ikkahat.<\/p>\n\n\n\n

(p\u00e4\u00e4llys)rukkanen \u2013 pi\u00e4lini (pi\u00e4lisen, pi\u00e4list\u00e4, pi\u00e4lisie)<\/p>\n\n\n\n

Pi\u00e4liset ollah nahkaset.<\/p>\n\n\n\n

sarkainen, villavuorinen kinnas \u2013 supnika\u0161 (supnikkahan, supnika\u0161ta, supnikkahie)<\/p>\n\n\n\n

Supnikkahat.<\/p>\n\n\n\n

sarkarukkanen \u2013 vua\u010doka\u0161 (vua\u010dokkahan, vua\u010doka\u0161ta, vua\u010dokkahie) Huom. vua\u010dokkahat my\u00f6s \u201cjouhikintaat\u201d sek\u00e4 \u201cnahkakintaat\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u0160ormikkahat, lemmenlehti-kaunikirjalla. Kolvaisj\u00e4rvi, Rebol’a \/
V. J. Sucksdorff, Y. Blomstedt 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

sormikas \u2013 \u0161ormika\u0161 (\u0161ormikkahan, \u0161ormika\u0161ta, \u0161ormikkahie); per\u010datkat (per\u010datkan, per\u010datkua, per\u010datkoja) <\/p>\n\n\n\n

Nahka\u0161ormikkahat.<\/p>\n\n\n\n

sukka \u2013 \u0161ukka (\u0161ukan, \u0161ukkua, \u0161ukkie) <\/p>\n\n\n\n

Paikatut \u0161ukat.<\/p>\n\n\n\n

s\u00e4\u00e4rys, s\u00e4\u00e4riosa \u2013 \u0161i\u00e4ry\u0161 (\u0161i\u00e4ryk\u0161en, \u0161i\u00e4ry\u0161t\u00e4, \u0161i\u00e4ryk\u0161ie)<\/p>\n\n\n\n

\u0160ukan \u0161i\u00e4ryk\u0161et.<\/p>\n\n\n\n

s\u00e4\u00e4rystin \u2013 \u0161i\u00e4ry\u0161\u0161in (\u0161i\u00e4ry\u0161timen, \u0161i\u00e4ry\u0161\u0161int\u00e4, \u0161i\u00e4ry\u0161timie); polvu\u0161 (polvuk\u0161en, polvu\u0161ta, polvuk\u0161ie) <\/p>\n\n\n\n

Kaunehet \u0161i\u00e4ry\u0161timet, polvuk\u0161et.<\/p>\n\n\n\n

tossu, t\u00f6pp\u00f6nen \u2013 t\u00f6pp\u00f6ni (t\u00f6pp\u00f6sen, t\u00f6pp\u00f6ist\u00e4, t\u00f6pp\u00f6sie) <\/p>\n\n\n\n

Tikutetut t\u00f6pp\u00f6set.<\/p>\n\n\n\n

Langat ja villat  \u2013 Lankat ta villat<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

akryyli \u2013 akrili<\/p>\n\n\n\n

alpakka \u2013 alpakka<\/p>\n\n\n\n

angora \u2013 angora<\/p>\n\n\n\n

bambu \u2013 bambu<\/p>\n\n\n\n

jakki \u2013 jakki<\/p>\n\n\n\n

kashmir – ka\u0161emir<\/p>\n\n\n\n

lampaanvilla \u2013 lampahanvilla<\/p>\n\n\n\n

merinovilla \u2013 merinovilla<\/p>\n\n\n\n

mohair \u2013 moher<\/p>\n\n\n\n

nylon \u2013 neilon<\/p>\n\n\n\n

pellava \u2013 pellava\u0161<\/p>\n\n\n\n

polyamidi \u2013 poliamidi<\/p>\n\n\n\n

polyester \u2013 poliester<\/p>\n\n\n\n

puuvilla \u2013 pumpuli(villa)<\/p>\n\n\n\n

sekoitelanka \u2013 \u0161evotehlanka<\/p>\n\n\n\n

silkki \u2013 \u0161ulkku<\/p>\n\n\n\n

superwash (lanka tai villa) \u2013 superpe\u0161u<\/p>\n\n\n\n

tekokuitu \u2013 tekokuitu  <\/p>\n\n\n\n

viskoosi \u2013 visko(u)si<\/p>\n\n\n\n

Kuviot \u2013 Kirjat<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
\"\"
Kirjakintahat. Mu\u0161\u0161an \u0161uuren kirjan \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4 on olkakirja (?). Akonlak\u0161i, Kontokki 1894 \/ I. K. Inha, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hiirenkirjat<\/p>\n\n\n\n

Kananvarpaset<\/p>\n\n\n\n

Kesselikirjat<\/p>\n\n\n\n

Kohta\u0161ahan hampahat<\/p>\n\n\n\n

Kohtavinokirjat (\u201clohenpyrst\u00f6kuviot\u201d)<\/p>\n\n\n\n

Kokkakirjat<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kokkakirjat. Kenttij\u00e4rvi, Kontokki \/ I. K. Inha 1894, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lemmenlehti<\/p>\n\n\n\n

Muiskan kirjaset<\/p>\n\n\n\n

Olkakirjat<\/p>\n\n\n\n

Pienet pla\u0161kaset<\/p>\n\n\n\n

Pi\u00e4\u010dkysen kirjat<\/p>\n\n\n\n

Smuakkuset (\u201dpuseron helma\u201d)<\/p>\n\n\n\n

\u0160uuren ta pienen hiiren j\u00e4let (”puseron helma”)<\/p>\n\n\n\n

\u0160uuret kirjat<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kirjahiset kintahat. Kintahien \u0161uu\u0161\u0161a on kananvarpaset ta muiskan kirjaset. Oulanka 1911 \/ U. T. Sirelius, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Antellin kokoelmat, Suomen kansallismuseo. Finna-kuvat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u0160uuret pla\u0161kaset (\u201dpuseron helma\u201d)<\/p>\n\n\n\n

Tavalliset hiirenkirjat<\/p>\n\n\n\n

Tavalliset \u0161ahanhampahat<\/p>\n\n\n\n

Tavalliset vinokirjat<\/p>\n\n\n\n

Toimet (”vino kuvio”)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kintahan, alasen \u0161uu. Toimet-nimiset vinokirjat. \u0160uarenpi\u00e4, Rebol’a 1942 \/ H. K. Helminen, Suomalais-ugrilaiset kokoelmat, Suomen kansallismuseo, Finna-kuvat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Variksen \u010dorpat<\/p>\n\n\n\n

Va\u0161tau\u0161kirjat<\/p>\n\n\n\n

Vino\u0161ahan hampahat<\/p>\n\n\n\n

Vi\u00e4r\u00e4t \u0161ahanhampahat<\/p>\n\n\n\n

\u00c4kkimutkat (\u201cpyrst\u00f6\u201d)<\/p>\n\n\n\n

(Ka\u010do lisy\u00e4 kaunikirja- ta tikutu\u0161mallie j\u00e4rkieh alempana, \u0161ivu avautuu plikkuamalla.)<\/p>\n\n\n\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t