Lieksan paginapertti<\/h3>\n\n\n\n
Lieksan paginaperttil\u00e4zet ty\u00f6nnet\u00e4h tervehytt\u00e4! Videon on luadin Elena Rapa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Linkka videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\n Tamberen paginpertil\u00e4zet ty\u00f6t\u00e4h tervehytty! Videon on luadinuh Sanna Myll\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n Linku videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\n Rovaniemen pakinapirtin tervehyiset!<\/p>\n\n\n\n Linku videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\n Jovensuus on jo kaksi vuottu ruadanuh nuorih da nuorih aiguhizih n\u00e4h avattu paginkluubu, Nuorien Paginperti. Puaksuh <\/a>programmu on yhtenjyttyine, kui kaikis toizisgi paginpertil\u00f6is, ga pagintiemat vallitah nuorien mielil\u00f6in mugah. Kylmykuus meil oli poikkevukselline vastavundu, send\u00e4h gu pi\u00e4zimm\u00f6 tuttavumah Jovensuun Eliel-muzeih, kuduan karjala\u017euttu koskijua ozutteluu olimmo ker\u00e4l luadimas. Ka\u010do videol, mittuine on muzei da mittuine oli vastavundu!<\/p>\n\n\n\n Videon on luadinuh Miikku H\u00e4kki<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Linku videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\n Ira Pekkala on k\u00e4ynyn Vienankarjalaiseh pakinaklupih ta \u0161anelou omista kokemuk\u0161ista.<\/p>\n\n\n\n Linku videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\n Joven\u0161uun pakinapirtti – paginapertti – paginperti on ruatan yhek\u0161\u00e4n vuotta. Ala\u0161kola\u0161\u0161a viel\u00e4 olemma ta iell\u00e4h kaiken <\/a>aikua a\u0161\u0161umma. Meil\u00e4 on vessel\u00e4 olla yhe\u0161\u0161\u00e4. Olemma hyvill\u00e4n\u00e4, kun pakinapirttih k\u00e4ypi kaikenik\u00e4ist\u00e4 rahva\u0161ta. Er\u00e4h\u00e4t tullah lap\u0161ineh perehineh, \u0161e tiett\u00e4v\u00e4ini l\u00e4mmitt\u00e4y mielt\u00e4 ta antau u\u0161kuo, jotta hyv\u00e4 tielo jatkuu. Pakinapirtti on kahallah kaikilla, tule karjalan pakinoilla \u0161ieki!<\/p>\n\n\n\n Videon luajittih Ravan Jelena<\/strong> ta Lammaisj\u00e4rven Olka<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Videon kuvat ta videot: Natalia Giloeva<\/strong>, Miikku H\u00e4kki<\/strong>, Olga Karlova<\/strong>, Ilja Moshnikov<\/strong>, Risto Salmela<\/strong>, Elena Rapa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Linku videoh. <\/a><\/p>\n\n\n\n Enzim\u00e4zen kerran pi\u00e4zin paginpertih Pi\u00e4linnas sygyzyl 2023, konzu minun armas dovari\u0161\u0161u oli ku\u010d\u010dunuh minun ker\u00e4le. Pi\u00e4linnan paginpertii piet\u00e4h Karjalan Sivistysseuran huonuksis. Se sijai\u010d\u010dou ylen \u010domal alovehel Katajanokas, kudai eule loitton Uspenskoin soborasp\u00e4i.<\/p>\n\n\n\n Konzu tulin KSS:n huonuksih, dogadiin suuret kniigu\u0161kuapat. Niil\u00f6is oli ylen \u00e4ijy kniigua, kuduat kai ozutettihes joga ylen mieldykiinitt\u00e4jikse. Talois on olluh hyv\u00e4 hengi da muga\u017eu olla. Pienes pertis on tarittu sy\u00f6misty da \u010duajuu da toizes suurembas pertis oli paginua.. Tilan keskel oli suuri stola, kuduas kaikin paginpertiniekat istuttih. \u010cupus oli samovuaru, kudai ei ruadanuh.<\/p>\n\n\n\n En tiij\u00e4, kuibo sellitti\u00e4 \u010dusvan, konzu kuulin da pagizin ristikanzoinke omua \u010domua. Ylen ozakas olin da yhtelaigua abei. En suannuh kieldy omas perehes, en suannuh kuulta da paista sid\u00e4 enne. Se pid\u00e4y olla normal\u2019noi, tavanmugaine dielo suaha paista omal kielel eigo mitah eduoigevus.<\/p>\n\n\n\n Oma kielinero oli ylen k\u00f6yhy, tarkem sid\u00e4 eulluh ni vouse. Enne paginpertii olen ka\u010d\u010donuh sanoi da virkehii. Allus meil on olluh moine tuttavundukruugu, gu jogahine on voinnuh sanuo mid\u00e4tahto. Konzu rodih minun paginvuoro, sanoin \u201cTerveh! Olen Sortdavalasp\u00e4i. Olen Karjalaine. En malta karjalakse.\u201d<\/p>\n\n\n\n Da t\u00e4s kai on l\u00e4htenyh. T\u00e4m\u00e4n enzim\u00e4zen kerran j\u00e4lles k\u00e4vyin Pi\u00e4linnan paginpertih vie \u00e4ij\u00e4n kerdua. Allus on olluh jygei sebrata paginua, ga joga kerdua sit jo kebjiembi da kebjiembi.<\/p>\n\n\n\n Paginperti on ylen t\u00e4rgei dielo da paikku. Sen kauti l\u00f6vvin yhtevytty omah kieleh da tuttavuin ristikanzoinke, nyg\u00f6i \u00e4ij\u00e4t paginpertiniekois ollah minun armahat dovari\u0161at, heimolazet.<\/p>\n\n\n\n Hos uvvet socializet tilandehet voijah olla jygiet, paginpertis on ylen madal kynnys olla. On ihan ok, ho\u0161 eule kielineruo – voit olla sie da kuunnella. Paginpertis pid\u00e4y olla se\u017eo rohkei. Paginopastundas tiett\u00e4v\u00e4ine roih hairehii. Niidy ei pie varata.<\/p>\n\n\n\n Olen ottanuh ozua paginpertih Turrus. Se on ollun sego mieldykiinnitt\u00e4i da v\u00e4h\u00e4zel jygei himoruado. Jygei send\u00e4h, gu \u00e4ijil ristikanzoil eule mostu kielenmaltuo, kudamal olis kebjei paista mid\u00e4tahto dieloloi, da v\u00e4h\u00e4zel liijakse kieli ki\u00e4ndyy suomekse da ji\u00e4ygi sit suomekse.<\/p>\n\n\n\n Mie ellenn\u00e4n mostu, sid\u00e4 on uvven kielen opastundas! Ga voi gu keral olis kentahto ristikanza ti\u00e4l Turrus, kudai olis (l\u00e4s) muamankieline pagizii… Toinah moine ristikanza libo moizii ristikanzoi l\u00f6ydys ti\u00e4lgi, ga enbo tiij\u00e4 heidy. Olis muga vessel suaha paista kaikenualazet dielot da gu olis moine ristikanza, kudai malttau \u0161anella mi se-t\u00e4m\u00e4 sana on karjalakse! Olis kebjiembi pidi\u00e4 paginperttil\u00f6igi.<\/p>\n\n\n\n Li\u017e\u00e4kse mie ylen tahtozin jotta olis eri-ig\u00e4hizet ristikanzat keralla. On nyg\u00f6igi ollun 18-vuodehizii da 40-vuodehizii, ga my\u00f6 kaikin olemma nuoret ristikanzat karjalazes yhtehist\u00f6s, duumai\u010den. Olis mieldykiinnitt\u00e4i, gu olis eri-ig\u00e4hizet da eriluaduzis taga-alois tulijat ristikanzat yhtes. \u0160mietin, gu olis p\u00e4tt\u00e4v\u00e4 l\u00f6ydi\u00e4 mitahto uuzi tila Turrus, kudamas paginperttil\u00f6i vois pidi\u00e4. Turrun Kniigakoufeila on \u010domaine kohta \u010domaizes talos, ga duumai\u010den se eule kaikilla ristikanzoilla kebie l\u00f6ydi\u00e4 libo tulla keralla. Tied\u00e4yg\u00f6 kentah mostu pertii, kudamas olis hyv\u00e4 da huogei pidi\u00e4 paginpertii?<\/p>\n\n\n\n Se\u017eo duumai\u010den, gu ylen hyv\u00e4 olis olla mid\u00e4tahto materialua paginpertin piend\u00e4n tuvekse. Moizen materialubankan luadimine vois toinah olla ”opastundan\u00e4ytehruavon” tiemua libo moine ruado, kudamah vois pakita da suaha abudengua? Bankas vois l\u00f6ydi\u00e4 mittumiitahto karjalazii ki\u017eoi da sanaki\u017eoi, sanavakkazii, pienii tekstoi da kirjutettuloi paginoi. Toinah moine bankka on olemas da en vai tiij\u00e4! Hos on, kus sen voi l\u00f6ydi\u00e4? Ga hos ei ole, kenbo olis moine malta\u010d\u010du ristikanza, kudai ottau omakse ruavokse, libo luadii miun kel?<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 i\u010de en ole karjalankieline, ga tahtozin tuttavuo karjalazeh kul\u2019tuurah. No yhten kerran menin illa\u010d\u010duloih, ku sie oli ezityksii da tahtoin tiedi\u00e4, mittuizet ollah karjalazet piiruat. Minun muamo on pohjaskarjalaine, da sikse tahtoin n\u00e4ht\u00e4 sul\u2019\u010dinat i p\u00e4tt\u00e4v\u00e4t \u0161ipanniekat. Otin ruadodovari\u0161an keral da menimm\u00f6. No sie oli se\u017eo hora, kudai pajatti karjalakse. Duumai\u010din, \u0161to nengostu kieldy en ole aijemba kuulluh. Olin n\u00e4hnyh lapsienkniigan veps\u00e4kse da mieleh juohtui, ku kieli on l\u00e4s yhtenjyttyine. T\u00e4m\u00e4 vastavumine karjalan kielenke j\u00e4i mieleh.<\/p>\n\n\n\n Sen-t\u00e4m\u00e4n vuvven per\u00e4s elin jo toizes linnas. Silloi huomain, ku karjalankieline paginkluubu ker\u00e4vy\u00f6 sie. Menin kuundelemah li\u017ei\u00e4 kieldy da opin ellendi\u00e4 paginua. Kluubas paistih monenluaduzii da sie opastuin kieleh en\u00e4mb\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Minun mieles on ylen t\u00e4rgei, \u0161to voit paista toizienke. Kieli tulou el\u00e4v\u00e4kse, ku voit kerduo nengozii dieloloi, kudamat ollah sinule l\u00e4h\u00e4izii da interesnoloi. On hyv\u00e4, gu harjaituksii on monentazozile pagizijoile da jogahine suau sanuo sanazen karjalakse.<\/p>\n\n\n\n Nenga min\u00e4 pi\u00e4vyin illa\u010d\u010dulois karjalan kieldy tarattamah.<\/p>\n\n\n\n Olen kuullun karjalan kielt\u00e4 ta paissun karjalak\u0161i \u0161iit\u00e4 aja\u0161ta kun vain muissan i\u010d\u010dieni. Karjalan kieli on aina ollun miun elok\u0161e\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n Toi\u010d\u010di ajattelen, jotta meit\u00e4 karjalaisie on v\u00e4h\u00e4n ta my\u00f6 helpo\u0161ti \u0161ulauvumma valtakulttuuriloih ta kielih. Ju\u0161tih pakinapirtit ta karjalaiset tapahtumat taritah meil\u00e4 mahollisuon pity\u00e4 i\u010d\u010diet\u00e4h karjalaisina ta k\u00e4ytty\u00e4 meij\u00e4n \u010domua karjalan kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miula pakinapirtit ollah kuin potrissu\u0161kielikylyt, kumpasien j\u00e4lkeh mieli ter\u00e4v\u00f6ityy ta paranou. \u0160illoin smietit kuin \u00e4ij\u00e4 meij\u00e4n kulttuurissa ta kiele\u0161\u0161\u00e4 on \u0161omua, mit\u00e4 pit\u00e4is \u0161\u00e4ilytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4t karjalaiset ta karjalan \u0161uvai\u010d\u010dijat, tulkua pakinapirttil\u00f6ih ei pie \u010duipotella. Pakinapirttil\u00f6iss\u00e4 on ylen vessel\u00e4, \u0161iel\u00e4 ty\u00f6 \u0161uatta \u00e4ij\u00e4 tietuo ta pi\u00e4\u0161ett\u00e4 hivomah omua kielineruoh.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 olen k\u00e4ynnyh pi\u00e4linnan paginpertih sen-t\u00e4m\u00e4n kerran. Ga nyg\u00f6i en ole ylen h\u00e4tkeh sinne k\u00e4ynnyh, send\u00e4h ku en pi\u00e4ze sih aigah. Hos olin varavuksis, oli sinne ylen hyv\u00e4 k\u00e4vv\u00e4 da ainos oli hyv\u00e4 atmosfieru. Toizielp\u00e4i se\u017eo huomain, \u0161to oli jygei ainos ezitell\u00e4 i\u010d\u010die uvvessah, enne kaikkie send\u00e4h, gu en pi\u00e4ssyh alalleh sinne k\u00e4ym\u00e4h. Li\u017e\u00e4kse oli vaigei paista libo ottua paginvuoruo ilmai, ku ved\u00e4i sinul sid\u00e4 paki\u010d\u010dis. Send\u00e4h duumai\u010dingi, gu i\u010d\u010den\u00e4ine opastumine se\u017eo minule p\u00e4d\u00f6y. Muga olen livvinkarjalua i\u010dekseh opastunnuh da sid\u00e4 opingi paista kois vastinehenke. Konzugi kirjutin \u00e4ij\u00e4n tekstua Instagramah da se avvutti kielimalton kehitynd\u00e4s. Pagizendua kebjend\u00e4y se, ku et vuaji omas i\u010des t\u00e4vvellisty kielenmaltuo da hyv\u00e4ksyt, gu suomen kieldy da karjalan kieldy voi k\u00e4ytti\u00e4 segai. Toi\u010di t\u00e4ydyy, konzu vaigu yksi libo se-t\u00e4m\u00e4 sana paginas on karjalakse.<\/p>\n\n\n\n Olin festivualilla elokuu\u0161\u0161a ta luvennolla kirjallisuon ki\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ky\u0161y miulta: \u201cKen \u0161ie olet kun pakajat eri kielt\u00e4?\u201d Viel\u00e4 festivualin j\u00e4lkeh mie smietin t\u00e4t\u00e4 ky\u0161ymy\u0161t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koissa pakasima \u0161uomeksi. \u0160iel\u00e4 mie olin tyt\u00e4r, \u010dikko ta koululaini. Miun tuaton vanhemmat oltih ruo\u010dinkielisie. Heij\u00e4n keralla mie pakasin ruo\u010diksi ta heil\u00e4 mie olin punukka ta \u0161tarinojen kuuntelija. Nyt mie olen el\u00e4n Enklannissa jo yli nell\u00e4kymment\u00e4 vuotta. Ti\u00e4l\u00e4 mie pakajan enklanniksi ta olen naini, muamo, pensioneri ta niise monie muita roulie miula on.<\/p>\n\n\n\n A karjalua, miun muamon heimokunnan kielt\u00e4, aloin paissa va\u0161ta korona-aikah. \u0160illoin mie l\u00f6yvin loittokur\u0161\u0161it ta aloin opa\u0161tuo kielt\u00e4. Kur\u0161\u0161ien kautti kuulin vienankarjalaise\u0161ta pakinaklupista, kumpase\u0161\u0161a olen tavannun karjalaisie heimolaisie ta kuullun monenmoisista asieloista.<\/p>\n\n\n\n Olemma paissun laululoista, musiikista, istorie\u0161ta ta meij\u00e4n oma\u0161ta elok\u0161e\u0161ta. T\u00e4n\u00e4 vuotena olen niise ollun Karjalaiset kruutat -ompelu\u0161kur\u0161\u0161illa, kumpani opa\u0161ti milma karjalaisien vuattehien ompelenna\u0161\u0161a ta niise niijen istorie\u0161ta.<\/p>\n\n\n\n Karjalaiseh kirjuttamiseh olen opa\u0161tun Kirjutuspertiss\u00e4 \u2013 kirjutin runonki! Kaikki n\u00e4m\u00e4: pakinaklupit, kielikur\u0161\u0161it, karjalaiset kruutat ta kirjutuspertti ollah miu\u0161ta yht\u00e4 pakinapirttie. Niiss\u00e4 mie pakajan karjalak\u0161i toisien karjalak\u0161i pakasijien keralla. My\u00f6 opa\u0161\u0161umma kielt\u00e4, kulttuurie, istorieta, ompelu\u0161ta, lauluo, kirjutu\u0161ta tni. \u2013 yhe\u0161\u0161\u00e4! Ta vaikka voin o\u0161allistuo n\u00e4ih pirttil\u00f6ih vain loito\u010d\u010di, olen \u0161uanun uu\u0161ie y\u0161t\u00e4vie ta miun elo\u0161 on muuttun pohatammak\u0161i niijen kautti.<\/p>\n\n\n\n A ken mie olen kun pakajan karjalak\u0161i? Olen opa\u0161tuja, heimolaini, pakinapirttih k\u00e4vij\u00e4 ta niise kaikki miun toiset roulit olen ottan matkahani t\u00e4h yhtehis\u00f6h.<\/p>\n\n\n\n Konzu minul l\u00e4hen\u00f6y kalenduaras enzim\u00e4ine k\u00e4vyndy karjalan kielen paginpertih Jovensuuh, sit jo en\u00e4mbi da en\u00e4mbi duumai\u010den \u2013 mittuine vastavundu roih? Ongo sie kai muga, kui inkeril\u00e4zien paginpertis Tallinnas, kuduas buabat pajatetah hengellizii pajoloi i paistah suomen, eestin da ven\u2019an vessel\u00e4s segakieles? I voidasgo sie olla nuoretgi keral? I\u010de enh\u00e4i en\u00e4mbi\u00e4 ni ole nuori, no en vie ni vahnu \u2013 yksikai mieleh juohtutah i\u010d\u010deni opastunduaijat.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4hi\u00e4 vajai kaksikymmen vuottu tagaperin istuin Tarton yliopiston kirjalli\u017euon luvendoloil da opiin kirjuttua tetrattih, mid\u00e4 paistih. Oli minun enzim\u00e4ine sygyzy Tartos vaihto-opastujannu, i paista maltoin vaiku v\u00e4h\u00e4zen. Eestil\u00e4zet kirjalli\u017euon opastujat vierahanke \u00e4iji\u00e4 ei paistuh. Luvendo loppih \u2013 kai kiirehtettih ielleh tulieloile luvendoloile.<\/p>\n\n\n\n Tuttavil suomelazilp\u00e4i kuulin, gu eestin kieldy voibi opastuo pagizemah eestin da suomen kielen paginkluubas tossargen. Min\u00e4h\u00e4i k\u00e4vyin sinne. Vastavuimmo restoranas, i sieh\u00e4i oldih moizet muhizijat ristikanzat, kuduat tahtottih paista. Sie oldih eestil\u00e4zet, kuduat opastuttih suomen kieldy i k\u00e4ydih luvendoloile, a yksikai paginmahtuo oli vaiku v\u00e4h\u00e4. Sit oldih suomelazet opastujat, kudamil se\u017eo oldih luvendot yliopistos, ga puaksuh hy\u00f6 paistih angliekse \u2013 kenbo tahtos kiirehellizes elokses avvuttua ulgomualastu, kudai ylen hil\u2019l\u2019azeh pagizou. Laukas libo virrastos olih\u00e4i kebjiem paista angliekse.<\/p>\n\n\n\n Kluubu oli illal kuvves kaheksassah. Enzim\u00e4zen \u010duasun my\u00f6 pagizimmo eestin kieles. Samal aijal saimmo mid\u00e4gi tilata, ken \u010duajuu libo sidrua, ken sy\u00f6misty. Se vie oli aigu, konzu suomelazel vaihto-opastujal oli Eestis \u00e4ijy d\u2019engua syvv\u00e4 da juvva mida h\u00e4nel vai himoitti. Toi\u010di tari\u010dimmo eestil\u00e4zilegi, kudamil d\u2019engua koufei\u010duppuzih ni\u0161koi oli v\u00e4hembi.<\/p>\n\n\n\n Sie paginkluubas sain treniruija pagizendua kaikis tavallizis dielolois, eigo ni hairahtuksii pid\u00e4nyh varata. Eestil\u00e4zet oldih vaiku ilo\u017eat, ku my\u00f6 suomelazet tahtoimmo opastuo heij\u00e4n kieldy, i hy\u00f6 hyv\u00e4l mielel avvutettih meidy kodiruadolois sego mittumientahto probliemoinke. Toizel \u010duasul sit my\u00f6 omas puoles pagizimmo heij\u00e4nke suomekse i avvutimmo heidy. N\u00e4mmien sugukielien v\u00e4lizile hairiehved\u00e4jile sanoile saimmo nagrua joga \u010duassuu.<\/p>\n\n\n\n Pruazniekoil i pyhinp\u00e4ivin my\u00f6 nikonzu emmo olluh yksin\u00e4h. Ainos oli meij\u00e4n kielikluubal vastavundu libo menimm\u00f6-tulimmo yhtes. Kluubah k\u00e4ydih mielenkiinitt\u00e4j\u00e4t ristikanzat, i ei vaigu suomelazet-eestil\u00e4zet \u2013 joukos oli ozanottajua se\u017eo Ven\u2019alp\u00e4i, Vengriesp\u00e4i, \u010ceehiesp\u00e4i i Germuaniesp\u00e4i. Kluuban kauti tuttavuin Tarton yliopiston suomelas-ugrilazen kanzoinv\u00e4lizen kollektiivanke.<\/p>\n\n\n\n Vot oldih aijat! Nyg\u00f6i suau hyv\u00e4s mieles mustella. K\u00e4vyin kielikluubah viizi vuottu, a sit muutin Tallinnah i tuldih toizet ruavot da tuttavat.<\/p>\n\n\n\n Nyg\u00f6i olis mieldykiinitt\u00e4i sellitti\u00e4, \u00e4ijygo l\u00f6ydyy karjalan kielen maltajua Tallinnas. Suomes on karjalan kielen paginkluubua l\u00e4s kymmenes linnas \u2013 no p\u00e4dis yksi Eestisgi!<\/p>\n\n\n\n Mie olen ollun keralla vienankarjalaise\u0161\u0161a pakinaklupissa alu\u0161ta \u0161uaten. \u0160e on ylen hyv\u00e4 ta t\u00e4rkie miula, jotta voin i\u010de pity\u00e4 miun karjalan kielen malttuo el\u00e4v\u00e4n\u00e4. \u0160en niisi pit\u00e4y jatkuo iell\u00e4h! Meit\u00e4i ei ole aijy\u00e4 vienankarjalak\u0161i pakasijie \u0160uome\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n \u0160illoin kun \u00e4llennin jotta mie ymm\u00e4rr\u00e4n karjalua, miun vienankarjalaini \u00e4mm\u00f6 oli jo \u0161iirtyn tuonilmasih. Hi\u00e4n \u0161e miula karjalan kielen on tuonun! Tuatto ymm\u00e4rt\u00e4y, ka ei pakaja omua kielt\u00e4h. A mie opa\u0161\u0161uin \u00e4mm\u00f6lt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kielen, kon\u0161a \u0161ynnyin Ruo\u010dissa ta pakasima \u0161uomelaisien lap\u0161ien kera niisi ruo\u010diksi.<\/p>\n\n\n\n \u0160iit\u00e4h\u00e4n ni l\u00e4ksin tuattoloin mailla Vienah vuotena 2001. \u0160iel\u00e4 kuottelin paissa karjalak\u0161i \u00e4ij\u00e4n. Nyt ti\u00e4l\u00e4 Vuasan kaupunkissa en en\u00e4mpi vienua kuule. \u0160ent\u00e4h mi\u00e4n klupi on t\u00e4rkie! Jotta voimma paissa ta tiety\u00e4, jotta Pohjanmualla on ollun ho\u0161 kuin \u00e4ij\u00e4n vienalaisie!<\/p>\n\n\n\n Vuotena 2002 pakauttelin Rem\u0161ujeva Santrua, kumpani niisi on miula heimolaini. Hi\u00e4n muisti tuaton \u00e4mm\u00f6n Liepan Naston.<\/p>\n\n\n\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n paginapertiss\u00e4 paissah da kuunnellah karjalua, nagretah da juuvah \u010duajuo. Ker\u00e4yvymm\u00e4 kerran kuussa <\/a>nell\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 Trubarannan Kluuballa. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vij\u00f6in duumie paginapertist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yn paginapertiss\u00e4, sent\u00e4h kun miula on t\u00e4rgied\u00e4 vastauduo eri ig\u00e4hizien karjalan pagizijoin kera da rohkiesti k\u00e4ytti\u00e4 kield\u00e4, mih vasta opassun da sih ka\u010d\u010domatta, jotta tulou hairehie. Yhess\u00e4 opassumma karjalah en\u00e4mbi kuin yksin.<\/p>\n\n\n\n On ylen t\u00e4rgied\u00e4, jotta miun lapset kuullah, jotta muutgi ristikanzat kuin vain muamo paissah karjalua. On ollun vessel\u00e4 huomata, jotta jo sillon, kun paginaperttih on m\u00e4n\u00f6ss\u00e4, duuma ki\u00e4ndyy karjalaksi. Olen liz\u00e4ksi l\u00f6yd\u00e4n uutta tuttavua paginapertist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yn paginapertiss\u00e4 sent\u00e4h, kun tahon yll\u00e4pidi\u00e4 da kehitti\u00e4 miun karjalan kielen kielineruo. Liz\u00e4ksi tahon tuttavustuo toizih ristikanzoih, kumbazien mielie kiinnitet\u00e4h Karjala da karjalan kieli. Usson, jotta yhtehiz\u00f6llizys da aktivizus autetah karjalazutta da karjalan kield\u00e4 s\u00e4ilym\u00e4h. Yhtehiz\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4gie!<\/p>\n\n\n\n Olen vaiku yhten kerran olluh Tamberen paginpertis, t\u00e4m\u00e4n vuvven 2025 ligakuus. Vastavundu oli ilo\u017eu da mieldykiinitt\u00e4i. Ozanottajat tuodih kerale vastavundah kudamid\u00e4 zakuskua. Min\u00e4 toin \u010dihoisokkua.<\/p>\n\n\n\n Paginpertis Sanna Myll\u00e4ri da Sanna-Riikka Knuuttila ozutettih omassah vastevai karjalakse ki\u00e4nnettyy kniigua ”Ruskei kui veri”. Romuanan on kirjutannuh suomelaine Salla Simukka, da ki\u00e4nn\u00f6sty on luajittu jo 37 kielele. Sanna da Sanna-Riikka saneltih meile, gu kirjuttai Salla Simukka i\u010de pid\u00e4y karjalankielisty ki\u00e4nn\u00f6sty kaikis arvokkahimannu kniigan ki\u00e4nn\u00f6ksis.<\/p>\n\n\n\n Sen j\u00e4lles my\u00f6 ki\u017eaimmo paginpertis sanaki\u017eah kartiloil. Kartilois oldih er\u00e4hien ve\u0161\u0161il\u00f6in kuvat, da toizis kartilois n\u00e4mmien ve\u0161\u0161il\u00f6in nimet vienan-, suvi-, da livvinkarjalakse. Sevoitimmo kai kartit stolan pi\u00e4le, da sen j\u00e4lgeh opimmo mustua da avata kaksi kartii kerral. Ki\u017ean tarkoituksennu on avata kerral kartipuaroi, kudamis ollah kuva da t\u00e4s kuvas olijan ve\u0161in nimet karjalakse kolmel murdehel. Min\u00e4 sain vaiku yhten puaran oigieh.<\/p>\n\n\n\n Oulun Pakinapirtti alko ruatamah \u0161yky\u0161yll\u00e4 2023. \u0160illoin mie pi\u00e4sin k\u00e4ym\u00e4h vain yhen kerran, talvikuun alu\u0161\u0161a. Pakinapirtin vet\u00e4j\u00e4 Olga Gokkoeva oli pyyt\u00e4n tuomah mielehisie runoloita. Jokahini luki omat runot ta \u0161elvitti, mint\u00e4h ne h\u00e4nt\u00e4 miellytt\u00e4y. Miun runot oltih Valentina Saburovan \u0161ek\u00e4 karjalan kielen ta niise y\u0161t\u00e4v\u00e4n muistamiseh liittyj\u00e4t runot jotta runo Lap\u0161ien molitva. Runoloita oli ainaki vienak\u0161i ta livviksi. Hannu Hartikainen laulo livvinkarjalak\u0161i. Pakinapirtiss\u00e4 oli mukavua ta mie tuumai\u010din, jotta m\u00e4nen uuvve\u0161tah kon\u0161a pi\u00e4\u0161en.<\/p>\n\n\n\n Pakinapirtti on ruatan vuuvven 2024 aikana ainaki kymmenen kertua, ka mie olen ruatan kaikkie muuta ne kerrat. Viime kev\u00e4tkuu\u0161\u0161a my\u00f6 \u0161aima n\u00e4h\u00e4 ta kuulla Ennin elok\u0161e\u0161ta Gr\u00f6nlannissa. \u0160e oli miun toini kerta Pakinapirtiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 \u0161yky\u0161yn\u00e4 mie olen pi\u00e4\u0161\u0161yn jo kaksi kertua pirttih. Olemma pelannun \u0161anapelie, \u0161elitt\u00e4n \u0161anoja, pl\u00e4\u0161\u0161in piirileikkie tne. \u0160ajekuu\u0161\u0161a oli vierahana Martti Penttonen. Hi\u00e4n \u0161elitti Bubrihan yhten\u00e4ne karjalan kieli -kirja\u0161ta.<\/p>\n\n\n\n Oulun Pakinapirtin ainehissot ollah tiett\u00e4v\u00e4ini livvinkarjalua, \u0161ent\u00e4h kun opa\u0161taja on livvinkielini. Vierahat on niise oltu livvinkarjalak\u0161i pakasijie. Voipi \u0161anuo, jotta kaikkie livvinkarjalaisie \u0161anoja my\u00f6 vienak\u0161i pakasijat tahi -malttajat emm\u00e4 tiij\u00e4. Kaikin voimma puajie niise \u0161uomie ta ky\u0161y\u00f6, ollou vaikie tilanneh. T\u00e4m\u00e4 ei ole ollun va\u0161\u0161uk\u0161ena, vain vienakarjalak\u0161i pakasijat k\u00e4yv\u00e4h pirtiss\u00e4 mielell\u00e4h. \u0160amoin k\u00e4yv\u00e4h u\u0161iet livvinkarjalaiset Pohjois-Viena -\u0161euran vienankarjalan kerhoh, miss\u00e4 materijalit ollah vienak\u0161i. On suali, jotta ei niket\u00e4 \u0161uvikarjalan pakasijua ole tullun pirttih tahi kerhoh. Voit olla, jotta heit\u00e4 ei el\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 alovehilla. Jokahini otetah keralla.<\/p>\n\n\n\n Oulun Pakinapirtti ta Pohjois-Viena -\u0161euran vienankerho ollah l\u00f6yvetty \u0161opiva tapa ruatua karjalan kielt\u00e4 varoin. Karjalan kielen elvyt\u00e4nty\u00e4 pit\u00e4y ruatua yhe\u0161\u0161\u00e4 ta pity\u00e4 kaikkie murtehie \u0161ama\u0161\u0161a arvo\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n Sit on mennyh jo en\u00e4m kahtu vuottu, konzu minun mielespiett\u00e4vy enzim\u00e4zen kerran vei minuu paginpertih. Se oli Nuorien Paginperti Jovensuus. Min\u00e4 varain ylen \u00e4ij\u00e4l. En tied\u00e4nyh sie ni yhty ristikanzua, kuduat kaikin paistih kieldy, kudamua en maltanuh paista da ellendin vai v\u00e4h\u00e4zen. En ruohtinuh i\u010de virkua ni yhty sanua, kuundelin vai toizien paginua. My\u00f6hemb\u00e4 menin ylen segai, konzu minule tarittih hattuu, kudamas oli moizii paberilippuzii. Ki\u017ean si\u00e4nd\u00f6l\u00f6i opittih sellitti\u00e4 minule ezm\u00e4i karjalakse, ga min\u00e4 en ellend\u00e4nyh da muga sit minun mielespiett\u00e4v\u00e4l pidi sellitti\u00e4 minule suomekse. Minule rodih paha mieles, gu en i\u010de maltanuh paista karjalakse, ga ezm\u00e4zen paginpertin j\u00e4lgeh tahtoin ruveta opastumah karjalan kieldy.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemb\u00e4h olen ottanuh ozua paginpertil\u00f6ih sen-t\u00e4m\u00e4n kerran, j\u00e4lgikerdua kegripruazniekas. Nyg\u00f6i ellend\u00e4n aiga hyvin karjalankielisty paginua, ga vie ainos varuan i\u010de paista karjalakse. Olen opitelluh opastuo kest\u00e4m\u00e4h omii o\u0161ipkoi da puolinastu paginua, gu ruohtizin paista hos v\u00e4h\u00e4zen. Opin mustua, gu v\u00e4h\u00e4ine kielenmalto on kielineruo da on parembi paista puolinastu karjalua, migu olla pagizemattah ni vouse.<\/p>\n\n\n\n Minun huavehien paginpertis-paginkluubas ei nikel ole keral ni yhty sanakniigua libo grammatiekkukniigua. Kaikin vai paistah karjalakse ihan v\u00e4ll\u00e4h tabah ilmai hairehien varuamistu. Pertis-kluubas on tiett\u00e4v\u00e4ine kentah paginanved\u00e4i, ga h\u00e4nen pi\u00e4ruavonnu on pertin-kluuban uksen libo veri\u00e4n avuamine da salbuamine oigieh aigah.<\/p>\n\n\n\n Paginpertin-paginkluuban pi\u00e4si\u00e4nn\u00f6t:<\/p>\n\n\n\n Bonussi\u00e4nn\u00f6t:<\/p>\n\n\n\n Pohjois-Viena -\u0161eura\u0161\u0161a on opa\u0161\u0161uttu vienankarjalua onnakko 30 vuuvven ajan. Aluk\u0161i oli t\u00e4rkiet\u00e4 tuttavu\u0161tuo \u0161euran inehmisih ta omih heimolaisih. N\u00e4iss\u00e4 ker\u00e4hm\u00f6l\u00f6iss\u00e4 muisseltih vienalaisie \u0161anoja ta \u0161ananpolvie. Hy\u00f6 oltih eriluatusie mit\u00e4 \u0161uomen kiele\u0161\u0161\u00e4 ta \u0161ent\u00e4h ne miellytettih.<\/p>\n\n\n\n Vienan matka ery\u00e4h\u00e4n\u00e4 ke\u0161\u00e4n\u00e4 houkutteli opa\u0161tumah vienankarjalua. Tahtoma malttua ta puajie ehki v\u00e4h\u00e4 heimolaisien kielt\u00e4. Hok\u0161aima, jotta pohjase\u0161\u0161a Viena\u0161\u0161a \u2013 Ko\u0161tamuk\u0161e\u0161ta Kiestinkih \u0161uaten \u2013 aina\u0161ki vanhat inehmiset puajittih vienankarjalua. T\u00e4m\u00e4n matan per\u00e4\u0161t\u00e4 \u0161eura \u0161ai ko\u0161tih \u0161uomen kielen opa\u0161tujie Louhen alovehelta. U\u0161iempi heist\u00e4 puaji vienankarjalua. \u0160eura\u0161\u0161a \u0161opima, jotta alamma i\u010deki opa\u0161tumah vienankarjalua.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6 rupeima ker\u00e4ytym\u00e4h kerhoh. Vasselei Rohkimaini opa\u0161ti meil\u00e4 h\u00e4nen muamonkielt\u00e4h, Pistoj\u00e4rven pakinua. My\u00f6 kuuntelima, lukima ta niise kuottelima puajie. As\u2019s\u2019at oltih tuttavat: pereh, tapahuk\u0161et, rahvahan tavat, istorija. \u0160aima Karjala\u0161ta lehtie, lukima Vienan Viestie ta Vienan Karjalua ta j\u00e4le\u0161t\u00e4 Omua Muata. Lukima niise runoja, starinoja ta Kalevalua. Ylen t\u00e4rkiet on oltu Pekka Zaikovin Vienan aapini, luventakirjat ta vienankarjalan kielioppi ta niise Olga Karlovan ta Jevgeni Karakinin vienankarjalan alkeiskur\u0161\u0161in opa\u0161\u0161u\u0161kirjat. Kerttu Nurmelan pakinanjuohattaja-aikah kerholoissa on kulttuurin lis\u00e4k\u0161i pyritty tutkimah i\u010de kielt\u00e4. U\u0161iet tahotah tiety\u00e4 kielioppieki.<\/p>\n\n\n\n Kielineruo on no\u0161\u0161ettu muiteinki \u2013 koissa on luvettu vienankielisie kirjutuk\u0161ie, \u0161oitettu mopikalla heimolaisilla ta tuttavilla Karjalah ta puajittu karjalua. Monet on oltu Karjalan \u0160ivissy\u0161\u0161euran ke\u0161\u00e4kur\u0161\u0161iloilla Kuu\u0161amo\u0161\u0161a ta Karjala\u0161\u0161a. Kur\u0161\u0161iloilta on \u0161uatu hyvie materijalie meij\u00e4n kerholoih. Vienankarjalua on kuultu ta opittu \u0161illoinki, kun \u0161euralla on oltu ko\u0161tissa vierahat karjalaisista y\u0161t\u00e4vy\u0161\u0161euroista ta kulttuuritaloloista Pi\u00e4j\u00e4rve\u0161t\u00e4, \u0160ohjana\u0161ta ta Kie\u0161tinkist\u00e4. \u0160eura on pit\u00e4n kak\u0161i lap\u0161ien net\u00e4linloppukur\u0161\u0161ie Pi\u00e4j\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4 ta k\u00e4\u0161iruatokur\u0161\u0161iloita Pi\u00e4j\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4 ta Kiestinkiss\u00e4. Voit \u0161anuo, jotta vienankarjala oli hyv\u00e4n\u00e4 apukielen\u00e4 kur\u0161\u0161iloilla.<\/p>\n\n\n\n Pohjois-Viena -\u0161euran vienankarjalan kerholoissa k\u00e4vi alkuh vain vienankarjalak\u0161i pakasijien perillisie. Viime vuo\u0161ina on joukkoh tullun livvinkarjalan pagizijua tahi heij\u00e4n perillisie ta niise \u0161uvikarjalan pagizijoin perillisie. Hyv\u00e4k\u0161i mielek\u0161i monet ollah nuorie karjalan opa\u0161tujie. Voisima onnakko tuumaija, jotta meij\u00e4n kerho\u0161ta on hill\u00e4n v\u00e4ll\u00e4n tuloma\u0161\u0161a karjalan murtehien yhtehini pakinapirtti.<\/p>\n\n\n\n Otan ozua paginpertih Tamberel. Tulin ker\u00e4le sih kaksi vuottu tagaperin. Meij\u00e4n paginpertii ved\u00e4y Sanna Myll\u00e4ri, da ylen hyvin ved\u00e4ygi. H\u00e4i on opastunnuh karjalen kieleh i\u010de da P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston kursoil. Da vie ollah ker\u00e4l ved\u00e4m\u00e4s Sanna-Riikka Knuuttila da Lilja Kallio, kudamat ylen hyvin maltetah karjalakse. Da Liljah\u00e4i on moine kummanlapsi, kudai vie maltau inarinsaamen kielen, da kirjuttau mollembil.<\/p>\n\n\n\n Tamberen paginpertis on varmah en\u00e4mbi 20 hengie, vaigu kai ei ollah aktiivizii. Se se\u017eo on luonnollistu, gu ristikanzoil on \u00e4ijy muudu hommua.<\/p>\n\n\n\n Minun mieles ylen t\u00e4rgei on gu paginpertis olis ristikanzua, kudamat hyvin maltetah kieldy. Tiett\u00e4v\u00e4ine enim\u00e4t meis vaste opastutah kieldy, ga yksikai sit nimid\u00e4 ei roi, gu niken ei maltane putilleh karjalakse.<\/p>\n\n\n\n Yksi t\u00e4rgei dielo on, gu paginpertis k\u00e4zitelt\u00e4s tiemat, kudamat ollah mieldykiinnitt\u00e4j\u00e4t. T\u00e4d\u00e4 dieluo vois vie kohendua. Vie kai ei olla paginpertis i\u00e4nes, mi eule hyv\u00e4. Ved\u00e4j\u00e4t voidas en\u00e4mbi kyzell\u00e4 kaikil ozanottajil mid\u00e4tahto, ezimerkikse mid\u00e4bo hy\u00f6 on ruattu ned\u00e4linlopul. Sih kai suadas vastata.<\/p>\n\n\n\n Toivoizin, gu paginpertih rohkenis tulemah en\u00e4mbi mu\u017eikkua. Nyg\u00f6i puaksuh olen ainavo. Min\u00e4 hyv\u00e4l mielel pagizen naizienke, ga yhtell\u00e4h se olis t\u00e4rgei, gu mu\u017eikat se\u017eo harjavuttas karjalakse tarattamah omih dieloloih n\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Vie tahtozin sanuo, mi on parastu paginpertis: se gu sie tiij\u00e4t, gu et ole ainavo kudai tahtou karjalakse paista. Konzu olin nuorembi, minul ei olluh niked\u00e4, kenenke harjavuzin pagizemah karjalakse. Nyg\u00f6i mostu probliemua ei en\u00e4mbi\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n Elimm\u00f6 h\u00e4tken buabanke da died\u00f6inke yhtes talois. Rahvastu da \u017eiivattua talois oli \u00e4ijy. Paginua oli se\u017eo \u00e4ijy. Buaban dovari\u0161at k\u00e4ydih gostih puaksuh. Buabo k\u00e4vyi se\u017eo gostih dovari\u0161oin luo. Minuu otti ker\u00e4le. Olin pikoi pikkaraine, ga buabanke pidi ainos l\u00e4htie muidu kuundelemah. Buabal oli k\u00e4ziruado ainos ker\u00e4l, nieglomi\u0161tu libo mid\u00e4tah muudu. Toi\u017eet buabat se\u017eo luajittih k\u00e4ziruaduo. K\u00e4vyimm\u00f6 buabanke hurual \u010dupul da sit oigiel \u010dupul. Nenga k\u00e4vyimm\u00f6 kai buaban dovari\u0161at: \u0160uurat, Klavat, Duun\u2019at, L\u2019uubat da Ma\u0161at. Joga kerdua opastuin uuttu, konzu k\u00e4vyimm\u00f6 gostih. S\u00f6imm\u00f6, joimmo \u010duajuu da pagi\u017eimmo. Min\u00e4 kuundelin, opastuin da ka\u010d\u010delin ymb\u00e4ri. Buabat pajatettih pajoloi, \u010dakattih mu\u017eikkoi da luajittih k\u00e4ziruadoloi.<\/p>\n\n\n\n Minun huavehien paginperti oli\u0161 pajoloinke, karaokenke, k\u00e4ziruadoloinke da nengoine, kus min\u00e4 oppi\u017ein uuttu dieluo. Ei vai syvv\u00e4 piiruadu da juvva \u010duajuu. Tahto\u017ein opastuo mid\u00e4tahto uuttu pastamah, nieglomah, soittamah libo pajattamah. Kuundelemah viizahii paginoi.<\/p>\n\n\n\n Hyvi\u00e4 karjalan kielen ned\u00e4lie da tervehyzii Tuupovuaran paginapertisp\u00e4i! Meil\u00e4 on ollun t\u00e4n\u00e4 sygyzyn\u00e4 jo kaksi kerdua, da kolmas tulou pyh\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 23. pimiekuuda.<\/p>\n\n\n\n Enzim\u00e4zell\u00e4 kerralla paginapertis oli da\u017ee 25 ristikanzua, da pertti oli t\u00e4yzi paginua. J\u00e4lgim\u00e4zell\u00e4 kerralla meid\u00e4 oli 12, ga oli yhtell\u00e4h yhtenmoista vesseli\u00e4. Gostii on ollun se\u017eo Iloman\u010disp\u00e4i, Jovensuusp\u00e4i da Oulusp\u00e4igi! Olemma ottan programmah karjalankielist\u00e4 pajatandua send\u00e4h, ku pajatanda on madalan kynnyksen taba tuttavustuo kieleh. J\u00e4lgim\u00e4zen kerran sanasellityski\u017ea oli ylen suvaittu, da sid\u00e4 otamma tulijoilla kerroilla vie lizi\u00e4. Pluanana on jatkua ruaduo vie kevi\u00e4ll\u00e4gi. Organizui\u010demma paginaperttii Tuupovuaran \u010domas Ullakko-huonukses, kumbazes ruatah se\u017eo k\u00e4ziruadolaukka da suudari. Tulijan kerran j\u00e4lles on mahto k\u00e4yv\u00e4 ostamah k\u00e4ziruadoloi hos rastavanpodarkaksi!<\/p>\n\n\n\n Nurmeksen Paginapertiss\u00e4 oli 3.11.2025 meid\u00e4 kogoudun 15 hengie. Er\u00e4hi\u010d\u010di oli 5 da konza sild\u00e4 v\u00e4lild\u00e4. Sygyzyll\u00e4 alotimma.<\/p>\n\n\n\n \u00c4ij\u00e4n hyvi\u00e4 paginua da suakkunua olen siel\u00e4 kuullun, da kaksi kummua: Anita-kaima sano pihalla uksen avuandua vuottuassa \u0161to hi\u00e4n ei malta paissa karjalua; sen sano Pohjais-Karjalan murdehella.<\/p>\n\n\n\n Vain anna kun si\u017eelih m\u00e4nimm\u00e4 da v\u00e4h\u00e4zen aigua pagizimma karjalua, ei pitk\u00e4h m\u00e4nnyn kuni Anitalla sanazet juohuttih mieleh da hi\u00e4n rubei jo karjalan sanoloi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Siid\u00e4 toizella kerralla perttih tuli ”Hyykky Hyrzyl\u00e4s” i samua sano, hi\u00e4n ei malta paissa. T\u00e4m\u00e4 Marttiba algo jo h\u00e4tken pi\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytti\u00e4 karjalan sanoloi.<\/p>\n\n\n\n Anitalla on varzinkarjalan kieli, Martilla liygi, hi\u00e4nh\u00e4i on livvin alovehelda Hyrzyl\u00e4st\u00e4. Siel\u00e4 kolmessa kyl\u00e4ss\u00e4 paistih livvinkarjalaksi, muuvalla Suoj\u00e4rvell\u00e4 varzinkarjalua.<\/p>\n\n\n\n Lysti meil\u00e4 on ollun toine toista tavata da omalla kielell\u00e4 paissa da pajattua. Dai \u010duajut olemma jernin. Kondien Sulo on k\u00e4k\u00e4\u010d\u010dyt tuonun da m\u00e4nny\u00f6ll\u00e4 kerralla toi lettuo Nevalazen Airi, omua suguo P\u00f6rh\u00f6ne.<\/p>\n\n\n\n Kerran kuussa kogouvumma. Paikan olemma suanun dengatta pravoslaunoilda prihodalda, suuret passibot prihodalla!<\/p>\n\n\n\n Linkka videoh.<\/a><\/p>\n\n\n\nTamberen paginperti<\/h3>\n\n\n\n
Rovaniemen paginperti<\/h3>\n\n\n\n
Jovensuun nuorien paginperti<\/h3>\n\n\n\n
Ira Pekkala<\/h3>\n\n\n\n
Jovensuun paginperti<\/h3>\n\n\n\n
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Vita: Paginpertis l\u00f6vv\u00e4t dovari\u0161\u0161ua da heimolastu<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde_Vita-769x1024.jpg\")
Nimimerki Kazviloinke<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/1000007728-1024x678.jpg\")
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Sini Ojala: Kui min\u00e4 puutuin paginkluubah<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-Sini-Ojala.png\")
Nimimerki Tavallini karjalaini: Pakinapirtti tavallisen karjalaisen elok\u0161e\u0161\u0161a<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/nayttokuva-1024x507.png\")
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Hanna Virranp\u00e4\u00e4: Omua kielenmaltuo voit kehitti\u00e4 paginpertis, paginas vastinehenke, opastujes i\u010d\u010den\u00e4zesti sego kirjuttamal Instagramah<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-Hanna-Virranpaa.png\")
Heidi Gilhooly: Ken \u0161ie olet kun pakajat eri kielt\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Tambuuri_Heidi-Gilhooly-1024x494.jpg\")
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Anniina Ljokkoi: Kahten sugukielen vastavundas roih ainos mid\u00e4gi vesseli\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-Anniina-Ljokkoi.png\")
Kai Peksujeff: Vienankarjalaini pakinaklupi miula<\/h3>\n\n\n\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n paginapertti<\/h3>\n\n\n\n
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Teija Lehto: Minun ezm\u00e4ine kerdu paginpertis<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-Sanna-Myllari.jpg\")
Kerttu Nurmela: Yhtehisruavolla iell\u00e4h<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-tahankin-Kerttu-Nurmela-kuvateksti-tekstitiedostossa-768x1024.jpg\")
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Sikke Kaasinen: Paginpertis kehit\u00e4t omua kielineruo<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/WhatsApp-Image-2025-11-19-at-16.19.25-768x1024.jpeg\")
Jaana Petsalo: Tyhji\u00e4 paginua<\/h3>\n\n\n\n
\n
\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Jaana-Petsalo-kuva.jpg\")
Anja Suvanto ta Kerttu Nurmela: Kerho\u0161ta pakinapirtiksi<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Anja-Suvanto_vienankarjalan-kerho-1024x768.jpg\")
P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Jussi Konttinen: Duumii paginpertil\u00f6ih n\u00e4h<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Lahde-Katri-Kovasiipi-Karjalan-Sivistysseura.png\")
Irina Karvonen: Buabanke bes\u2019odale k\u00e4vyndy da huavehien paginperti<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/1000031732-1-473x1024.jpg\")
Laura Tolvanen da Tuupovuaran paginperti<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/Laura-Tolvanen-kuva-1024x576.jpg\")
Anita Kulmala da Nurmeksen paginapertti<\/h3>\n\n\n\n
Nimet\u00f6i kirjuttai: Ig\u00e4ine yhtevys<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/sincerely-media-uxNFoIKLzjw-unsplash-683x1024.jpg\")