{"id":22691,"date":"2025-11-14T08:23:06","date_gmt":"2025-11-14T06:23:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?page_id=22691"},"modified":"2025-11-25T09:27:20","modified_gmt":"2025-11-25T07:27:20","slug":"igatytto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/","title":{"rendered":"Ig\u00e4tytt\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

Ki\u00e4nn\u00f6s suvikarjalaksi: Sirpa Vasiliou<\/strong>, Veera Turkki<\/strong>, Jenni Larinen <\/strong>da Meri Truhponen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kielentarkissus: Elena Rapa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Linkka Minna Canthan kirjutettuh algutekstah Vanha tytt\u00f6 Wikiaineisto-sivulla.<\/a><\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih ’ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi’, da hi\u00e4n eli loittona linnan agjalla vanhan kalmisson tagana, Seilazen mi\u00e4ll\u00e4 suaten. Siel\u00e4 vuograt oldih huogehemmat, da sent\u00e4h hi\u00e4n oli sinne algujah muuttangi. Pidi eli\u00e4 si\u00e4st\u00e4v\u00e4zesti, sent\u00e4h kun h\u00e4nell\u00e4 ei ollun \u00e4iji\u00e4 tuloloi, vain kaksisaduakaheksankymmend\u00e4 markkua el\u00e4kehdengua, da sen liz\u00e4ksi ne v\u00e4h\u00e4zet tienavot, kumbazie hi\u00e4n silloin-toi\u010d\u010di omilla k\u00e4ziruadoloillah sai. Yhest\u00e4 pertist\u00e4 \u010dotattih linnassa vuogrua tavallizesti kymmenen markkua kuussa, a hi\u00e4n makso pienest\u00e4 kammaristah ainos sei\u010d\u010demen markkua. Totta se oli haidrakka da huono, p\u00e4\u010d\u010di murennun, sein\u00e4t mussat da ikkuna hadara. Uksestagi k\u00e4vi vinkka talven aigah, ei tiennyn jotta miss\u00e4 vois istuo, kun l\u00e4bivedo t\u00e4ydy joga kohtah. A toimeh vet siin\u00e4 yhell\u00e4h tuldih, eig\u00e4 hi\u00e4n nyt en\u00e4mbi tahton muuttua, sent\u00e4h kun hi\u00e4n oli jo nenga kymmenen vuotta t\u00e4ss\u00e4 samassa pertiss\u00e4 el\u00e4n, da se jo l\u00e4ss\u00e4 omalda tundu. Nuo muuttunuot sein\u00e4t, tuo karhiepindane, p\u00e4\u010d\u010diniekkua vuottaja p\u00e4\u010d\u010di, karhakat latelahkot da kaikilla ukonkuaren v\u00e4ril\u00f6ill\u00e4 buurijat pienet ikkunasilm\u00e4t oldih v\u00e4himy\u00f6lleh h\u00e4nell\u00e4 rakkahiksi tuldu, ne buitto otettih ozua h\u00e4nen yksin\u00e4zen eloksen iloh da suruh. Ei h\u00e4nell\u00e4 niked\u00e4 ollun, kumbazella olis syd\u00e4men avannun, da kerdon mid\u00e4 mieless\u00e4 konzagi liikku; a kun hi\u00e4n istu siel\u00e4 omassa kammarissa, omih ajatuksih vaibunuona, da ka\u010de kiinitty yhteh kohtah, onnakko sein\u00e4h, p\u00e4\u010d\u010dih, lageh, libo lattieh, muga algo se kohta terv\u00e4h h\u00e4nell\u00e4 silmiss\u00e4 eli\u00e4, se h\u00e4nd\u00e4 ellendi, pagizi h\u00e4nell\u00e4 sanatoinda kield\u00e4, da se rauhotti h\u00e4nd\u00e4. Eig\u00e4 hi\u00e4n en\u00e4mbi niked\u00e4 toista paginapodru\u0161kua ni ig\u00e4v\u00f6inyn. Da muga hi\u00e4n oli omassa kammarissa kuin ainavon nadoznoin yst\u00e4v\u00e4n turvassa, eig\u00e4 hi\u00e4n sield\u00e4 tahton liikkehell\u00e4 l\u00e4htie, ainos vain konza dielot sid\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4h vuajittih. A j\u00e4rgieh kun ne oli ruattu, hi\u00e4n my\u00f6sty kiirehen kautti j\u00e4rilleh, da salbai terv\u00e4h uksen per\u00e4ss\u00e4h, buitto olis varannun jotta kentahto vihaniekka h\u00e4nd\u00e4 tabualou.<\/p>\n\n\n\n

Ei hi\u00e4n tahton muuttua, ei luobuo omasta yst\u00e4v\u00e4st\u00e4, hos n\u00e4bieh vilu uho tungeudu siz\u00e4ll\u00e4, da pakkane pi\u00e4zi toi\u010d\u010di puremah. Se suojai h\u00e4nd\u00e4 muga hyvin kuin voi, a minb\u00e4 se rukka en\u00e4mbi vanhalla ij\u00e4ll\u00e4h mahto tuulen v\u00e4gevill\u00e4 iskuloilla da talven kovilla kobrilla. Tirpandua siin\u00e4 oli i\u010dell\u00e4gi.<\/p>\n\n\n\n

Ei h\u00e4nd\u00e4 ainos oldu ’ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi’ ku\u010duttu. Oli aiga, konza h\u00e4nd\u00e4 tiijettih omalla nimell\u00e4h, Saara Salin. Dai oli moinegi aiga, konza se nimi sai syd\u00e4met sykkim\u00e4h da mielet kirmistym\u00e4h. A siid\u00e4 oli jo kodvane aigua. Monien talviloin lumet oldih sen j\u00e4lgeh muada peitetty, monien kezien r\u00e4kki oli uutta elosta luadin. Nyg\u00f6in hi\u00e4n oli laiha, nuivakka ’ig\u00e4tytt\u00f6’. Konza kavulla kizuajat lapset n\u00e4htih h\u00e4nen, hy\u00f6 p\u00f6ll\u00e4ssyttih, a kun hi\u00e4n oli pi\u00e4ssyn loitommaksi, hy\u00f6 kirruttih h\u00e4nell\u00e4 per\u00e4h: ’ylm\u00e4kk\u00f6 mamsseli, ylm\u00e4kk\u00f6 mamsseli!’ Herrat k\u00e4veldih ylbien\u00e4 siiri\u010d\u010di h\u00e4nd\u00e4 n\u00e4gem\u00e4tt\u00e4, da rouvat, kumbazilla hi\u00e4n ombeli \u010domennusruadoloi, annettih h\u00e4nen seizuo uksen suussa da nyk\u00e4ttih armollizesti pi\u00e4d\u00e4, kun hi\u00e4n palkan suaduo koukisti heil\u00e4 syv\u00e4h polviloi. Kenb\u00e4 en\u00e4mbi muisti h\u00e4nen \u010domua parahinda aigua, ken duumai\u010d\u010di sid\u00e4, jotta hi\u00e4ngi oli kerran eloksessah ollun nuori da kaunis? Ei niken! Sent\u00e4h kun harvoi en\u00e4mbi oli heid\u00e4, kumbazet h\u00e4nen sih aigah tunnettih, da n\u00e4m\u00e4gi harvat oldih sen eloksen py\u00f6rdehiss\u00e4 jo ammuin unohettu.<\/p>\n\n\n\n

A i\u010de hi\u00e4n sen taki muisti. Da h\u00e4nell\u00e4 oli vanhan kulunuon kamodan jua\u0161\u0161iekassa tovessuskappalehie oman muisson garantieksi. Enzim\u00e4zeksi siel\u00e4 oli h\u00e4nen fotokuva niild\u00e4 aijoilda, moine r\u00e4m\u00e4kk\u00e4 da vuavakka jotta rozan piirdehie odva vain erotti. A n\u00e4gi siid\u00e4 yhell\u00e4h viel\u00e4, mimmone hi\u00e4n oli ollun silloin valgiessa, komiessa tanssisovassah, pit\u00e4n kid\u017eer\u00e4n tukan kera, pal\u2019l\u2019ahin k\u00e4zin, da atlassi-\u017eilietta syv\u00e4h alah rinnan kohalda leikattuna.<\/p>\n\n\n\n

Tuoda sobua hi\u00e4n k\u00e4ytti enzim\u00e4zen kerran elokseh merkillizimb\u00e4n\u00e4, voitonilozimbana pi\u00e4n\u00e4. Hi\u00e4n oli silloin Haminassa muamoh kera. \u010carskoi laiva purjehti samah aigah Suomenlahella l\u00e4hill\u00e4 Haminua, da yhten\u00e4 huondeksena se pani ankkurin Haminan suaren kohalla. Sanottih nuoren veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4n olevan laivalla, da tahtovan noussa mualla korgien suattojoukkovehen kera. Haminassa syndy h\u00e4lineht\u00e4. Linnua \u010domennettih lippuloilla, kierrehkazviloilla da kukilla. Da ildua varoin varussettih tanssit suuvon zualah.<\/p>\n\n\n\n

Niiss\u00e4 tanssiloissa rodih Saaralla suuri, igimuistone kunnivo: nuori veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 kiinitti huomavon h\u00e4neh da tanssi h\u00e4nen kera! Yhen tanssin hi\u00e4n vain tanssi, da sen h\u00e4nen kera, ei ni yht\u00e4 asselda kenentahto toizen kera.<\/p>\n\n\n\n

Sen illan \u010domutta ei sanoilla voinun kerduo. Viel\u00e4 nyg\u00f6ingi, kun Saara t\u00e4d\u00e4 fotokuvua ka\u010d\u010deli, hi\u00e4n tunzi vivahuksen sillozesta ozastah. Alluksi hi\u00e4n oli kuin lumovuksissa, ei tahton nimid\u00e4 ellendi\u00e4. A konza veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 terv\u00e4h sen j\u00e4lgeh l\u00e4hti pruazniekasta i\u00e4reh, da kai kiirehettih h\u00e4nd\u00e4 hyvittelem\u00e4h, muga silloin t\u00e4ytty h\u00e4nen rinda ilosta da ylbevy\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nd\u00e4 palvattih, h\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih illan kn\u00e4giin\u00e4ksi, da h\u00e4nen ymb\u00e4rill\u00e4 seizo kaiken aigua kogo joukko herroi, kumbazet kilbaildih h\u00e4nen pienimm\u00e4st\u00e4gi \u010destin ozutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Sen kez\u00e4n j\u00e4lgeh hi\u00e4n tovengi halli\u010d\u010di muzikoin syd\u00e4met. Er\u00e4s leitenantta uravui h\u00e4nen t\u00e4h, er\u00e4s magisteri langei Imatran koskeh da yksi runuolija ambu i\u010den, mollemmat, muga kuin sanottih, ozattomasta rakkahuosta h\u00e4neh.<\/p>\n\n\n\n

Siel\u00e4 h\u00e4nen muistoloin keralla oli liz\u00e4ksi suuri pino vanhoi kirjazie, ruskiella villarihmalla yhteh sivottuna. Ne kaikki oldih h\u00e4nen endizild\u00e4 ihailijoilda, da niiss\u00e4 oli, yhet kainombie, toizet rohkiembie rakkahuon tunnussuksie. \u00c4ijiss\u00e4 bumuaga oli jo kulunun puhki ki\u00e4ndehien kohalda, da \u010dernil\u00e4 oli kellastun, er\u00e4hist\u00e4 kohista valpastun ihan n\u00e4gym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, jotta onnakko hi\u00e4n ei en\u00e4mbi niist\u00e4 olis selvi\u00e4 suanun, kun ei olis niid\u00e4 ulguo malttan.<\/p>\n\n\n\n

Sih aigah hi\u00e4n ei n\u00e4ill\u00e4 kirjazilla andan suurda arvuo, yhell\u00e4h pani ne ruokkoh omien voittoloin merkiksi. Ei ni yksi n\u00e4ist\u00e4 voinun l\u00e4mmitti\u00e4 h\u00e4nen syv\u00e4ind\u00e4, eig\u00f6 hi\u00e4n tunden ehki \u017ei\u00e4li\u00e4 heid\u00e4 kohtah.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Mid\u00e4 sie tozi aziessa duumai\u010det? h\u00e4nen muamo tuagieh sano, jo j\u00e4lgim\u00e4ingi valli\u010de. <\/p>\n\n\n\n

Aba Saara muisti veliik\u00f6i kni\u00e4zi\u00e4 da duumai\u010d\u010di: viel\u00e4 on aigua. Hi\u00e4n ei suanun i\u00e4reh omasta pi\u00e4st\u00e4 sid\u00e4, jotta ei olis syvemb\u00e4h vaikuttan veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4h. Mint\u00e4h t\u00e4m\u00e4 olis tanssin vain h\u00e4nen kera eig\u00f6 nikenen toizen? Ken voi vassata, jotta veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 ei viel\u00e4 yhten\u00e4 pi\u00e4n\u00e4 tulis da peris h\u00e4nd\u00e4 omakseh? Moizie kummie on ennengi tapahtun. Kuinba ylbien\u00e4 hi\u00e4n, Saara, silloin sanelis, jotta on ussollizesti armastan da andais t\u00e4m\u00e4n lugie kaikki h\u00e4nen ihalmoi\u010d\u010dijoin kirjazet da muga n\u00e4ytt\u00e4is, kuin \u00e4ij\u00e4 muanitusta h\u00e4nell\u00e4 on pid\u00e4n tukehuttua.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ni \u00e4ij\u00e4 vuotta, ga veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 ei vain tullun. Saara lugi \u201dMonte Criston gruaffua\u201d, \u201dPariizan mistieriel\u00f6i\u201d, \u201dMatkuajua juudalaista\u201d da muida mugahtembuajie frantsielazie romuanoi, lugi da tirpa\u010d\u010duna vuotteli. Hi\u00e4n oli v\u00e4hilleh varma, jotta muga olis veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 tullun, kun olis vain suanun oman mielen mugah pi\u00e4tti\u00e4. Tiett\u00e4v\u00e4ne h\u00e4nd\u00e4 tahottih esti\u00e4, da sent\u00e4h viikostu.<\/p>\n\n\n\n

Eig\u00f6 Saara nimid\u00e4 huolin, hos muamo jo ei en\u00e4mbi\u00e4 tahton tirppua. Muamo ei tied\u00e4n, mid\u00e4 suurie tahtoloi hi\u00e4n omassa rinnassa haudo. Sid\u00e4 ilozemmaksi hi\u00e4n tulis, konza sais n\u00e4h\u00e4, jotta ne todeuvutah.<\/p>\n\n\n\n

Kerran muamo yhell\u00e4h sano mid\u00e4tahto, mi \u010d\u00f6kk\u00e4i kuin kind\u017ealo syd\u00e4meh. Hi\u00e4n oli silloin juuri andan pullon yhell\u00e4 ylen rikkahalla da arvossetulla tukkukauppamiehell\u00e4, mist\u00e4 muamo oli ylen abie.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Suamma vot n\u00e4h\u00e4, hi\u00e4n sano, jotta sie viel\u00e4 ji\u00e4t ilmain miest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alguh hi\u00e4n nagro noilla sanoilla ylbiesti, vain siid\u00e4 ne h\u00e4nd\u00e4 pahoitettih, da hi\u00e4n tunzigi, jotta ne satatettih. Totta sanuo, h\u00e4nell\u00e4 juohtu mieleh, jotta herrat ei oldu j\u00e4lgiaigua en\u00e4mbi seisty vain h\u00e4nen ymb\u00e4rill\u00e4. Sinne oli tullun tytt\u00f6zie, kumbazie sanottih bobu\u0161kaziksi, ga kumbazet ei oldu h\u00e4nen mielest\u00e4 nimid\u00e4. Kessenkazvuzie, puoliaiguzie tytt\u00f6l\u00f6i vain, ilmain holttie, ilmain i\u010denviendi\u00e4. Heid\u00e4g\u00f6 nyt piettih \u010domina? Moista maguo ei voinun ellendi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mahotoinda se oli, kun sid\u00e4 tarkembah duumai\u010d\u010di. Onnakko ilpoikseh miehet heid\u00e4 kukiteldih, hos hupakat tyt\u00f6t piettih sid\u00e4 todena. Ei h\u00e4nen tarvinnun tytt\u00f6l\u00f6i varata, se olisgi ollun nagrattajua.<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n pi\u00e4tti tovestua sen tulijoissa tanssiloissa. Sent\u00e4h hi\u00e4n tilai i\u010dell\u00e4 uuven, j\u00e4lgim\u00e4zien moudalehtien mugah luajitun sovan valgiesta \u0161ulkkujourasta, ilmain hiemualoi da \u017eilietta syv\u00e4h leikattu iest\u00e4 da tagua, jotta h\u00e4nen t\u00e4yzi rinda, py\u00f6riet k\u00e4zivarret da l\u00e4pett\u00e4j\u00e4n valapat hardiet hyvin tuldih n\u00e4gyvih.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4ll\u00e4 mielin da varmana voitosta hi\u00e4n astu lattiesta poikki valgiessa zualassa. Viel\u00e4g\u00f6 pikkarazet tytt\u00f6kulut tarrettais h\u00e4nen kera kizata? Ei nimid\u00e4! Siel\u00e4 hy\u00f6 vain seizottih zualan perim\u00e4zess\u00e4 \u010dupussa. \u010cupetettih kesken\u00e4h, ka\u010dahettih n\u00e4bieh da nagrua tirskettih peitokkali k\u00e4mmenen tagana muga kuin on tabana niill\u00e4, kumbazet viel\u00e4 ei sebraelosta tunneta. Voibigo duumaija, jotta kentahto noista vois syd\u00e4mie vallottua? Ei ni kuuna kullaispi\u00e4n\u00e4, ei konza hi\u00e4n viel\u00e4 ti\u00e4l\u00e4 oli!<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n si\u00e4ndy tytt\u00f6l\u00f6in nagrannasta, da hi\u00e4n tahto v\u00e4h\u00e4zen heil\u00e4 tazata. Jo illan allussa hi\u00e4n sai sih mahollizuon, konza valssin j\u00e4lgeh m\u00e4ni tualettaperttih kohendamah o\u010d\u010dakid\u017eer\u00f6i. Parahiksi hy\u00f6gi juuri oldih siel\u00e4 tirskett\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hi\u00e4n astu suorah stolan luo da sano k\u00e4skij\u00e4ll\u00e4 i\u00e4nell\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u2013I\u00e4reh, i\u00e4reh, pikkuzet tyt\u00f6t, zirkkalon iest\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n hyvin tiezi, jotta ei nimi muu heid\u00e4 muga kaivan kuin tua \u201cpikkuzet tyt\u00f6t\u201d. A minb\u00e4 hy\u00f6 voijah, pidi vain hyv\u00e4tabazesti v\u00e4litty\u00f6 da andua tilua.<\/p>\n\n\n\n

Zirkkalosta hi\u00e4n n\u00e4gi, kuin hy\u00f6 nirpissettih huulie da ka\u010dottih h\u00e4nd\u00e4 vihazesti. Siid\u00e4 hi\u00e4n ei v\u00e4litt\u00e4n, a hi\u00e4n n\u00e4gi siel\u00e4 mid\u00e4tahto muuda, mi pahasti \u00e4il\u00e4sti h\u00e4nen syv\u00e4ind\u00e4. Hi\u00e4n n\u00e4gi keldazen kid\u017eer\u00e4pi\u00e4n, sinizet, sulajat silm\u00e4t da nuoren n\u00e4v\u00f6n – tua taki oli se, kumbaista oli en\u00e4mm\u00e4ldi kiitetty. Saara ki\u00e4ndy, jotta vois ka\u010d\u010duo h\u00e4nd\u00e4 tarkembah. Toven sanuo \u2013 hi\u00e4n ei ollun pahann\u00e4g\u00f6ne. \u2013 H\u00e4nest\u00e4 hyvin vois kazvua Saaralla varattava kilbailija, sent\u00e4h kun h\u00e4nell\u00e4 oli, mid\u00e4 Saara ei nikonza en\u00e4mbi vois suaha: enzim\u00e4zen nuoruon hembevytt\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 tuli tuskahine tundo, hi\u00e4n ei voinun en\u00e4mbi\u00e4 ka\u010d\u010duo tuada n\u00e4gy\u00f6. Mint\u00e4h hy\u00f6 vain seizottih siel\u00e4 uksen suussa da mint\u00e4h ei vain j\u00e4tetty h\u00e4nd\u00e4 rauhah. Pid\u00e4isg\u00f6 heid\u00e4 muissuttua?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 pertti, toven sanuo, on t\u00e4yzikazvuzilla, hi\u00e4n sano da ki\u00e4ndi heil\u00e4 sell\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tyt\u00f6t ellennettih da avattih uksen jotta l\u00e4htie. Ga hy\u00f6 mid\u00e4tahto m\u00e4nness\u00e4h yykettih da Saaran korvih puututtih n\u00e4m\u00e4 sanat:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tua se on ylen ylbie! Moine \u201cig\u00e4tytt\u00f6\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kuin tulenisku hi\u00e4n puuttu heih. Da ennenkuin hi\u00e4n i\u010de ellendi, oli hi\u00e4n sivaldan tuada keldakid\u017eer\u00e4pi\u00e4d\u00e4 korvalla, muga jotta l\u00e4m\u00e4hti. H\u00e4mm\u00e4stynyt kirrunda kuulu toizesta pertist\u00e4, kumbazeh oli ker\u00e4ydyn joukko naizie.<\/p>\n\n\n\n

Kid\u017eer\u00e4pi\u00e4 rubei itkem\u00e4h. Hi\u00e4n ty\u00f6ndi t\u00e4m\u00e4n kynnyksen toizella puolella da salbai oven.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u201cIg\u00e4tytt\u00f6!\u201d Hy\u00f6 oldih tarrettu sanuo h\u00e4nd\u00e4 \u201cig\u00e4tyt\u00f6ksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Veri kuohu yl\u00e4h aivoloih, j\u00e4ndehet j\u00e4ykettih, ki\u00e4t kobrissuttih kuin olis suonda ved\u00e4n. Syv\u00e4in survo, valdasuonet da kulmat tavottih. Hi\u00e4n ei nimid\u00e4 ellend\u00e4n, ei suanun selgied\u00e4 mield\u00e4 pi\u00e4h. A korvissa viel\u00e4gi kaigu tua ozatoin sana: \u201cig\u00e4tytt\u00f6\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kuin koneh hi\u00e4n my\u00f6sty j\u00e4rilleh zirkkalon edeh.<\/p>\n\n\n\n

Voi kammela, min n\u00e4g\u00f6ne hi\u00e4n oli! Ro\u017ea harmuan kalvakka, silm\u00e4t py\u00f6riet, ka\u010de raivo, niska muzavan ruskiena. Tua n\u00e4gy sai h\u00e4nen tuassen tolkkuh. Moizena hi\u00e4n ei voinun m\u00e4nn\u00e4 zualah.<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n oppi rauhoittuo: joi vett\u00e4 da astu ielleh j\u00e4rilleh pertiss\u00e4. Soittuo kuulu muuzikkagaldarilda.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 \u00bbIg\u00e4tytt\u00f6\u00bb? Sid\u00e4 nimie h\u00e4nell\u00e4 ei toista kerdua annettais.<\/p>\n\n\n\n

Oliba h\u00e4nen j\u00e4lgim\u00e4ne kozija, tukkukauppamies tulossa. Hi\u00e4n terv\u00e4h luadi pi\u00e4t\u00f6ksen. Joi viel\u00e4 kerran vett\u00e4, silm\u00e4i kuvua zirkkalossa, da konza n\u00e4gi, jotta ro\u017ea rubei olemah endizell\u00e4h, n\u2019appai hi\u00e4n viuhkan stolalda da l\u00e4ksi kiirehin askelin suorah zualah. Sent\u00e4h kun nyt soitettih justih frantsiezah eig\u00f6 h\u00e4nd\u00e4 oldu viel\u00e4 pyyvetty. <\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n seizattu zualan ovella da ando ka\u010d\u010dehen liuguo yli pertin. Tuala seizo tukkukauppamies. Saara viippai h\u00e4nd\u00e4 luo.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tahtozin tanssie t\u00e4m\u00e4n frantsiezan teij\u00e4n kera, ei teil\u00e4 olle nimid\u00e4 sid\u00e4 vastah?<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n muhizi, varmana siid\u00e4, jotta nua sanat m\u00e4nd\u00e4is tehtoh lemmekk\u00e4h\u00e4sti. Siin\u00e4 hi\u00e4n yhell\u00e4h suuresti petty.<\/p>\n\n\n\n

Tukkukauppamies kumardu hyv\u00e4tabazesti, ga kylm\u00e4n\u00e4 kuin ji\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Pahaksi mieleksi miula pid\u00e4y kield\u00e4ydy\u00f6. Olen jo ehtin kyzy\u00f6 toista.<\/p>\n\n\n\n

Da tukkukauppamies ved\u00e4ydy i\u00e4reh. <\/p>\n\n\n\n

Puarat azetuttih rivih. Moni herra n\u00e4gyy oli viel\u00e4 duamatta, ga h\u00e4nd\u00e4 ei niken l\u00e4hestyn. Mid\u00e4 se merki\u010d\u010di?
Pahua ouvoistuan hi\u00e4n ka\u010d\u010do ymb\u00e4rill\u00e4h. Da tovengi, nyt hi\u00e4n sen huomai! Rouvat mittualdih h\u00e4nd\u00e4 silmill\u00e4h da \u010dupeteldih toine toizella. Veres tapahtuma tualettapertiss\u00e4 heil\u00e4 selgieh oli paginan ainehena.<\/p>\n\n\n\n

Ga olisgo se jo tullun herroingi korvih? Hi\u00e4n tunzi mid\u00e4tahto kuristajua kulkussa. <\/p>\n\n\n\n

Merkki annettih, frantsieza algo.<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n j\u00e4i seizomah.<\/p>\n\n\n\n

Tuska t\u00e4ytti h\u00e4nen rinnan. Oligo se mahollista? Hi\u00e4ng\u00f6 pyyd\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 j\u00e4i frantsiezasta i\u00e4reh? Moista ei viel\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 nikonza ollun k\u00e4ynyn.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki tumakoitu h\u00e4nen silmiss\u00e4, hi\u00e4n odva vain pyzy pyssyss\u00e4. Eri tunnot h\u00e4ness\u00e4 voiteldih: satatettu ylbevys, mielipaha, atkala, huigie, da j\u00e4lgim\u00e4in ouvoistaja varavo lemmen kaimuamizesta ij\u00e4ksi. Da kaikki n\u00e4m\u00e4 eri tundehet liityttih yheksi ainavoksi suureksi ahissukseksi. Hi\u00e4n oli upehtuo.<\/p>\n\n\n\n

Konza puarat huimuajassa hyt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 viuhkottih h\u00e4nen siiri\u010d\u010di, k\u00e4vi hi\u00e4n terv\u00e4h muga voimattomaksi, jotta varai kuadumista. Rouvien luona oli tyhj\u00e4 stuula. Hi\u00e4n oppi sih, ga tabai heij\u00e4n ilgamoi\u010d\u010dijat silm\u00e4t da ki\u010ditt\u00e4j\u00e4t muhat. Kavahti da ki\u00e4ndy edehizen ovie kohti. I\u00e4reh h\u00e4nell\u00e4 pidi pi\u00e4ss\u00e4, i\u00e4reh, pihalla puhtahah ilmah.<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n oli suanun pi\u00e4lyssovat pi\u00e4ll\u00e4, oli k\u00e4vellyn kogo pit\u00e4n matan kodih, a ei tied\u00e4n kuinba. Omassa kammarissa hi\u00e4n vasta voibu sen verda, jotta maltto v\u00e4h\u00e4zen selvitti\u00e4 omie duumie. <\/p>\n\n\n\n

Mid\u00e4 hi\u00e4n nyt oli siid\u00e4 ruadan? V\u00e4h\u00e4zen kurittan nen\u00e4k\u00e4st\u00e4 tytty\u00f6 \u2013 ei ni muuda. Oldih hy\u00f6gi oldu h\u00e4nell\u00e4 enzim\u00e4zeksi huigiettomie, ga sid\u00e4 hy\u00f6 tiett\u00e4v\u00e4ne ei nikell\u00e4 kerrottu.<\/p>\n\n\n\n

Mint\u00e4h ussottih kaikki heid\u00e4? Mint\u00e4h ei niken tullun kyzym\u00e4h h\u00e4neld\u00e4 azien oigieda laidua? A voi voi, ristikanzat oldih niin pahoi, niin hirvien pahoi.<\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n kyyn\u00e4ldy da hoivistu.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4gi hi\u00e4n n\u00e4gi selv\u00e4h iess\u00e4 tuan rouvaisvi\u00e4n inhakat ro\u017eat. Hy\u00f6 oldih kaiken aigua h\u00e4nd\u00e4 kajehittu, sent\u00e4h nyt ilkasseldih. Ga eig\u00f6 h\u00e4nell\u00e4 siid\u00e4 ollun niyht\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4? Eig\u00f6 niked\u00e4, ken olis h\u00e4nd\u00e4 puolistan?<\/p>\n\n\n\n

Kussa oldih h\u00e4nen ihalmoi\u010d\u010dijat, h\u00e4nen endizet ritarit kaikki? Kussa hy\u00f6, kumbazet oldih h\u00e4neh lujah palauvuttu, kumbazet h\u00e4nen pienimbie tuittiloi ainos palveldih? Oh, ne oldih pahoi muanittelijoi jogainavo. Ei niyht\u00e4 ainavuo rehellist\u00e4 sieluo heiss\u00e4 ollun.<\/p>\n\n\n\n

Ga hi\u00e4n tazuais heil\u00e4. Ei m\u00e4nis nikonza nimih pidoloih, kierd\u00e4is heid\u00e4, ei ka\u010d\u010dois heih kohti, kun kavulla ozauvuttais vastah tulemah. Viel\u00e4 hy\u00f6 muissettais t\u00e4m\u00e4n illan.<\/p>\n\n\n\n

Saara heitti \u0161ulkkujourapluat\u2019an pi\u00e4ld\u00e4 da lykk\u00e4i sen divanalla. Sield\u00e4 malttauduu k\u00e4skyl\u00e4ne korjuamah huomena. Hi\u00e4n ei sid\u00e4 tuan j\u00e4lgeh en\u00e4mbi k\u00e4ytt\u00e4is, ei tirppan n\u00e4h\u00e4gi mugomua, kumbane niin pahan ozan h\u00e4nell\u00e4 toi. <\/p>\n\n\n\n

Hi\u00e4n pyzytteli ussollizesti koissa pit\u00e4t aijat sen j\u00e4lgeh. Monet tanssit oldih m\u00e4ndy kylli\u010d\u010di; joga kerdua hi\u00e4n vuotti kuulla, jotta siel\u00e4 olis kaihottu h\u00e4nd\u00e4, ga tyhj\u00e4h. Ei tullun niken k\u00e4ym\u00e4h h\u00e4nen luo, da kun hi\u00e4n toi\u010d\u010di ozaudu tabuamah endizie tuttavie, piettih hy\u00f6 h\u00e4nd\u00e4 v\u00e4ltellen da vierahana. Eig\u00f6 hi\u00e4ngi omasta puolesta l\u00e4hestyn niked\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ga hi\u00e4n tunzi i\u010den ozattomaksi da yksin\u00e4zeksi. Hi\u00e4n k\u00e4rzi, eig\u00f6 hi\u00e4n tied\u00e4n, kuinba hoivendua syd\u00e4men kibuo. Muamo \u010dohkai p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toizeh talohuossa; sih ei Saara voinun liitty\u00f6, se oli h\u00e4nest\u00e4 kuivua, jogap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, prouzallista. Paremmin hi\u00e4n istu kammarissa i\u010dekseh da heitty omilla mielikuvilla da huavehilla.<\/p>\n\n\n\n

Ainavo, mi toi\u010d\u010di sai h\u00e4nen unohtamah eloksen tugelat da tuhmuot, oli mugahtembuajoin, seikkualennalla t\u00e4ytettyl\u00f6in romuanoin lugemine. Siid\u00e4 hi\u00e4n viel\u00e4 sai uskuo da varmua toivuo tulevazuosta. Kun ei veliik\u00f6i kni\u00e4z\u00e4 h\u00e4nd\u00e4 en\u00e4mbi muistaisgi, toinah toi\u010d\u010di ilmessyis kohalla kentahto bohatta, vallalline matkuaja, ken pi\u00e4dyis n\u00e4gem\u00e4h h\u00e4nen da silm\u00e4nlipahusaijassa h\u00e4neh palauduis. Heij\u00e4t terv\u00e4h ven\u010dattais da tua bohatta herra veis h\u00e4nen loitos. Eig\u00f6 siid\u00e4 oman linnan herrat yhell\u00e4h v\u00e4h\u00e4zen h\u00f6blissytt\u00e4is?<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ss\u00e4 hi\u00e4n kez\u00e4fatierua oli er\u00e4s kallivone niemes, kumbazesta siiri\u010d\u010di suven \u010duralta tulijat laivat kullettih. Sinne hi\u00e4n m\u00e4ni joga p\u00e4ivi\u00e4 valgiet sovat pi\u00e4ll\u00e4, tukat pitill\u00e4 kid\u017eerill\u00e4, pieni sogoli kez\u00e4\u0161li\u00e4pp\u00e4 pi\u00e4ss\u00e4. Kallivolla hi\u00e4n azettu, puolen pit\u00e4kseh, kyng\u00e4n nojah. Jupkan runzahat rupit laskeudu h\u00e4nest\u00e4 ymb\u00e4ri, kid\u017eer\u00e4t valuttih alah hardieloilla da k\u00e4zi, kumbane \u0161okkua tugi, oli kajakan valgie. Mintahto kniigan hi\u00e4n pani kahallah h\u00e4nen edeh, ga silm\u00e4t ei sih ka\u010d\u010don, ne huaveillen h\u00e4ilyttih loitos vien yli, meren sell\u00e4n \u010duralla.

Nenga hi\u00e4n vuotteli bohattua, uomieda sulhaista, huavehien ezineht\u00e4. Kuin hi\u00e4n vain laivalla olis, pid\u00e4is h\u00e4nell\u00e4 huomata h\u00e4nen ti\u00e4ld\u00e4 kallivolda. Huomata da mieldy\u00f6 samalla, da juossa lendi\u00e4 h\u00e4nen luo, muga n\u00e4bieh kuin suingi ennitti.

Kallivosta siiri\u010d\u010di kulgi my\u00f6d\u00e4h\u00e4s laivua, joga p\u00e4ivi\u00e4. Binoklit ki\u00e4nnettih h\u00e4nd\u00e4 kohti, ga hi\u00e4n pidi oman azennon, eig\u00f6 tarrennun sih \u010durah silmi\u00e4 \u00e4ij\u00e4ldi ki\u00e4ndi\u00e4, ne kun huaveillen ka\u010dottih meren selg\u00e4h, loitos vien yli.

Hi\u00e4n yhell\u00e4h tiezi j\u00e4ksilleh, mimmoista rahvasta laivassa konzagi oli, da herroih n\u00e4h hi\u00e4n taiten oli perill\u00e4. Sent\u00e4h kun niijen joukosta hi\u00e4n joga kerdua e\u010d\u010di sid\u00e4 ig\u00e4v\u00f6idy\u00f6, ouvoissettuo, sid\u00e4 tundematoinda, kumbaista hi\u00e4n on kogo eloksen armastan, jumaloinun, vuottan.

P\u00e4iv\u00e4 m\u00e4ni, toine tuli. Yh\u00e4 kiihakammaksi h\u00e4nen kaibavus kazvo, yh\u00e4 ussollisena hi\u00e4n kallivolla vuotteli. Ned\u00e4lit nelluttih, kez\u00e4 kulu, sygyzy l\u00e4heni. Hi\u00e4n ei en\u00e4mbi venyn, hi\u00e4n istu, ki\u00e4t rississ\u00e4. Silm\u00e4t ei en\u00e4mbi vezi\u00e4 mitattu, ne t\u00e4hyssettih sid\u00e4 ilmanrandua, kumbazesta laiva oli tulossa. Da kun se ilmesty, sebrai hi\u00e4n sid\u00e4 toivolla da varavolla, kuni se h\u00e4nen kohalla tuli. Tuskahine oli se ka\u010de, kumbazella hi\u00e4n ka\u010d\u010deli jogahista kummua herrua, kumbazen hi\u00e4n laivalla huomai. Eig\u00f6 hi\u00e4n jo j\u00e4lgim\u00e4in ilmestyis?

Tyhj\u00e4 toivo! Hi\u00e4n ei ilmestyn. Hy\u00f6 linnah j\u00e4rilleh muutettih. Uuzi hubikauzi algo, tua aiga, kumbaista hi\u00e4n ennen oli aivin riemulla vassannun da kumbane iellehgi oli h\u00e4nell\u00e4 tuonun uuzie voittoloi, uutta laurua da tukuttuan enn\u00e4tettyl\u00f6i syd\u00e4mie. Nyt, mib\u00e4 ero! Nyt hi\u00e4n ka\u010d\u010do sen elosta syrj\u00e4st\u00e4, ka\u010dkerassa mieless\u00e4. Hi\u00e4n ei en\u00e4mbi kuulun linnan sebroveheh, h\u00e4nd\u00e4 ei ig\u00e4v\u00f6itty, ei hyv\u00e4ksytty keralla. Eig\u00e4 hi\u00e4n voinun tupata sebrah, ei voinun eig\u00f6 ni tahton – ei nimill\u00e4 pi\u00e4paginalla! Sent\u00e4h kun hi\u00e4n arveli \u0161to n\u00e4gis jogahizen vierahan ristikanzan silmiss\u00e4 peitollista ilppua da suupieliss\u00e4 hallitun nagron nytk\u00e4hyksie. Muailma oli muga paha da ristikanzat muga kadaloi!

Hi\u00e4n kierdi heid\u00e4, min suingi voi, da salbaudu omah hillazeh elokseh. Vanhan, yksin\u00e4zen naizen ilottomat p\u00e4iv\u00e4t oldih h\u00e4nell\u00e4 iess\u00e4, nimi ei sih auttan. Se oli prauda, kumbane p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ld\u00e4 roih selgiemm\u00e4ksi. Mu\u017eikoin kylm\u00e4ss\u00e4, huolimattomassa tervehyksess\u00e4, naizien paheksijassa ka\u010d\u010dehessa hi\u00e4n lugi nimen: ”ig\u00e4tytt\u00f6”. Da se vaikutti h\u00e4neh joga kerda buitto mavon pissos.

Vuuvet, kumbazet sebrattih, muuvossettih vain yhen ainavon kuoleudunuoin toivehien istorijan. H\u00e4nen elos oli mujutoinda, hillaista, harmuada. Nimi tabahus ei luadin vaihteluo sen yksiluaduzuoh, eig\u00e4 nimi ilozembi vaikutus viritt\u00e4n mield\u00e4. Allussa viel\u00e4 pettymykset tabaildih toine toista, lopuskalla hi\u00e4n ei en\u00e4mbi pettyn nikussa, sent\u00e4h kun hi\u00e4n ei en\u00e4mbi nimid\u00e4 toivon.

Da yhell\u00e4h oli h\u00e4nell\u00e4 viel\u00e4 ruokossa ozattomuon j\u00e4lgim\u00e4ne isku. H\u00e4nen muamo m\u00e4ni tuonilmazih. I\u00e4reh h\u00e4neld\u00e4 riuhattih ainavo tugi da yst\u00e4v\u00e4. Nyt h\u00e4nen oldih viskattu yksin yhist\u00e4h kylm\u00e4n muailman hardeilla. Ei ollun h\u00e4nell\u00e4 niked\u00e4, kumbazella olis ehki abieda valuttan, ei ni yksi ristikanza h\u00e4nest\u00e4 v\u00e4litt\u00e4n, ei niken kyzyn, oligo h\u00e4nd\u00e4 vai ei.

Hi\u00e4n itki da kirgu. Ei tahton sy\u00f6mizie eig\u00e4 ni juomizie. Hi\u00e4n kiroi muailmua, kumbane h\u00e4nd\u00e4 vihai da ahisteli, hi\u00e4n moitti Hospodie, kumbazella oli armuo kaikilla muilla, pai\u010d\u010di h\u00e4nell\u00e4 ei. Ga muamo magai kylm\u00e4n\u00e4 da k\u00f6mp\u00e4kk\u00e4n\u00e4, silm\u00e4t sammunuoina, suu sinizen\u00e4 da kalman karva ro\u017ealla. Ei eleydyn h\u00e4nen hyvi\u00e4lyst\u00e4, eig\u00f6 kuullun h\u00e4nen valituksie. Ei niid\u00e4 niken kuullun, ei kuullun, eig\u00f6 tahton ihualemah tulla. Hylgyn\u00e4 da ozattomana hi\u00e4n sai itkie kyyn\u00e4let kuivih da tyhjendi\u00e4 suruloin mal\u2019l\u2019an r\u00f6pp\u00f6l\u00f6i my\u00f6ten.

Voimat j\u00e4lgim\u00e4in rauvettih. Ei hi\u00e4n en\u00e4mbi voinun tundie, ei ig\u00e4vi\u00e4 eig\u00f6 huolda. Tyhjys t\u00e4ytti rinnan, pimied\u00e4 tyhjytt\u00e4 oli tulevazus h\u00e4nell\u00e4 loukolleh da tyhj\u00e4ksi oli myrsky pyyhkin h\u00e4nen aivot.

Tunnottomana hi\u00e4n istu da ka\u010d\u010do edeh. Ei pid\u00e4n luvussa sid\u00e4, jotta vellanperij\u00e4t tuldih da myydih h\u00e4neld\u00e4 gluadit da vuattiet. Tapahtu ymb\u00e4rill\u00e4 mid\u00e4tahto, ei se h\u00e4nen huomavuo hava\u010duttan eig\u00f6 mield\u00e4 \u010dahluomah suanun. Puussaksi h\u00e4nen pertti pandih, dai segi oli h\u00e4nest\u00e4 yhenmoista. Ga siid\u00e4 sanottih, jotta h\u00e4nell\u00e4 pidi muuttua i\u00e4reh. Hi\u00e4n ei sid\u00e4 enzim\u00e4in ellend\u00e4n. Sanottih toine da kolmas kerda. Siid\u00e4 hi\u00e4n r\u00e4j\u00e4hti nagramah. H\u00f6r\u00f6sty kiukkapi\u00e4st\u00e4h, ka\u010d\u010do heid\u00e4, da nagro uuvestah.

Siid\u00e4 suaten h\u00e4nd\u00e4 sanottih ”ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi”. Da siid\u00e4 suaten lapset h\u00e4nd\u00e4 varattih.

H\u00e4nell\u00e4 annettih fatiera enzim\u00e4zeksi potokkauuli\u010dan varrella. Sih nossettih h\u00e4nell\u00e4 kravatti da stola da vanha kamoda, kumbazen jua\u0161\u0161iekkah oli j\u00e4tetty rud\u017eistunutta vuatekukkua, lenttabanttua, kanfiettadeviizua, tua kuva nuorusaijoilda da kirjazet, kumbazet hi\u00e4n siid\u00e4 \u00e4ij\u00e4 my\u00f6hemb\u00e4h ker\u00e4i tukkuh da nivo yhteh. Ne ve\u0161\u0161at hi\u00e4n otti keralla, konza muutti t\u00e4nne Seilazen mi\u00e4ll\u00e4. Niid\u00e4 ka\u010dellessa hi\u00e4n eli oman eloksen lyhy\u00f6n ilon silloin-toi\u010d\u010di viel\u00e4 uuvestah, unohtuan kodvazeksi, jotta hi\u00e4n nyt oli ”ig\u00e4tytt\u00f6” da ”ylm\u00e4kk\u00f6 mamsseli”.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ki\u00e4nn\u00f6s suvikarjalaksi: Sirpa Vasiliou, Veera Turkki, Jenni Larinen da Meri Truhponen Kielentarkissus: Elena Rapa Linkka Minna Canthan kirjutettuh algutekstah Vanha tytt\u00f6 Wikiaineisto-sivulla. * H\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih ’ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi’, da hi\u00e4n eli loittona linnan agjalla vanhan kalmisson tagana, Seilazen mi\u00e4ll\u00e4 suaten. Siel\u00e4 vuograt oldih huogehemmat, da sent\u00e4h hi\u00e4n oli sinne algujah muuttangi. Pidi eli\u00e4 si\u00e4st\u00e4v\u00e4zesti, sent\u00e4h kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":580,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-22691","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nIg\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ig\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ki\u00e4nn\u00f6s suvikarjalaksi: Sirpa Vasiliou, Veera Turkki, Jenni Larinen da Meri Truhponen Kielentarkissus: Elena Rapa Linkka Minna Canthan kirjutettuh algutekstah Vanha tytt\u00f6 Wikiaineisto-sivulla. * H\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih ’ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi’, da hi\u00e4n eli loittona linnan agjalla vanhan kalmisson tagana, Seilazen mi\u00e4ll\u00e4 suaten. Siel\u00e4 vuograt oldih huogehemmat, da sent\u00e4h hi\u00e4n oli sinne algujah muuttangi. Pidi eli\u00e4 si\u00e4st\u00e4v\u00e4zesti, sent\u00e4h kun […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-11-25T07:27:20+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"19 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/\",\"name\":\"Ig\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-11-14T06:23:06+00:00\",\"dateModified\":\"2025-11-25T07:27:20+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ig\u00e4tytt\u00f6\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/\",\"name\":\"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ig\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ig\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","og_description":"Ki\u00e4nn\u00f6s suvikarjalaksi: Sirpa Vasiliou, Veera Turkki, Jenni Larinen da Meri Truhponen Kielentarkissus: Elena Rapa Linkka Minna Canthan kirjutettuh algutekstah Vanha tytt\u00f6 Wikiaineisto-sivulla. * H\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih ’ylm\u00e4k\u00f6ksi mamsseliksi’, da hi\u00e4n eli loittona linnan agjalla vanhan kalmisson tagana, Seilazen mi\u00e4ll\u00e4 suaten. Siel\u00e4 vuograt oldih huogehemmat, da sent\u00e4h hi\u00e4n oli sinne algujah muuttangi. Pidi eli\u00e4 si\u00e4st\u00e4v\u00e4zesti, sent\u00e4h kun […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/","og_site_name":"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","article_modified_time":"2025-11-25T07:27:20+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"19 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/","name":"Ig\u00e4tytt\u00f6 - Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website"},"datePublished":"2025-11-14T06:23:06+00:00","dateModified":"2025-11-25T07:27:20+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/igatytto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ig\u00e4tytt\u00f6"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/","name":"Karjalan kielen elvytt\u00e4minen","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/22691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/580"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22691"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/22691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22730,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/22691\/revisions\/22730"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}