{"id":17098,"date":"2024-03-22T13:41:01","date_gmt":"2024-03-22T11:41:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/?page_id=17098"},"modified":"2024-05-28T14:05:06","modified_gmt":"2024-05-28T11:05:06","slug":"jussi-huovisen-muissolla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/jussi-huovisen-muissolla\/","title":{"rendered":"Ju\u0161\u0161i Huovisen muissolla"},"content":{"rendered":"\n

Jussi Huovinen <\/strong>(2. \u0161ulakuuta 1924 \u2013 12. ora\u0161kuuta 2017) oli vienankarjalaisen kulttuurin tiet\u00e4j\u00e4 ta \u0161anan\u0161uattaja. Hi\u00e4n \u0161ynty ta eli \u0160uomen vienalaiskyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Hietaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"Runolaulaja
Ju\u0161\u0161i Huovini \u0161oittau kantelehella Kuivaj\u00e4rven pruasnieka\u0161\u0161a, 1992. Kuva: Peter Schwarz<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toimittajan ky\u0161ymyk\u0161eh \u2013 mimmosena hi\u00e4n tahtois n\u00e4h\u00e4 Karjalua<\/em> \u2013 Ju\u0161\u0161i va\u0161tai n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

”El\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja siel\u00e4 ihmini el\u00e4y. Ne omat kyl\u00e4t ja ne perehet, miss\u00e4 ne el\u00e4y.. Siel\u00e4 kasvau nuori polvi.. Siel\u00e4 se luonnonmukani el\u00e4m\u00e4 ja n\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4n arvot kunnivoijah. Semmosen Karjalan mie haluon siit\u00e4…<\/em>\u201d (Monen taidon mies -kino, Karjalan TV).<\/p>\n\n\n\n

Ju\u0161\u0161i Huovisen \u0161ynnynt\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u0161t\u00e4 tulou 100 vuotta. Matkuajan kevy\u00e4n 2024 aikana Vienankarjalaise\u0161\u0161a pakinaklupissa on paistu \u0160uomen Vienan kylist\u00e4 ta rahvaha\u0161ta. On muisseltu ta tiiju\u0161\u0161eltu Ju\u0161\u0161in karjalaista perinty\u00f6, kumpasen \u0161uuri tiet\u00e4j\u00e4 on jakan j\u00e4lkipolviloilla. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 \u0161ivu on luajittu Ju\u0161\u0161i Huovisen muisson kunnivok\u0161i.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Pakinaklupilaisien kirjutuk\u0161et<\/h3>\n\n\n\n

Tuatto arma\u0161<\/h4>\n\n\n\n

Pirjo Schwarz<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Vanha
Tytt\u00e4ret Pirjo ta Ritva tuaton y\u0161\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Kuva: Ju\u0161\u0161i Huovisen perehen kotialbomi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuatto arma\u0161! 100 vuotta \u0161iun \u0161yntym\u00e4\u0161t\u00e4 viey miut lap\u0161uoni aikah. Ei ollun muantiet\u00e4 Hietarveh, kinttupolkuo pitin k\u00e4velin muamon ta \u0161iun per\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Korpiko\u0161en yli\u010d\u010di luonnonniitty\u00f6 niitt\u00e4m\u00e4h, makain har\u0161on alla vieno\u0161\u0161a tuule\u0161\u0161a ta p\u00e4iv\u00e4ni l\u00e4mmitti.<\/p>\n\n\n\n

\u0160ie loajit miula kotikoivujen v\u00e4lih kiikun, ta mie niin ahkerah \u0161iin\u00e4 liekuin, jotta hiemat rikki m\u00e4ntih. K\u00e4vim\u00e4 marja\u0161\u0161a ta \u0161iene\u0161\u0161\u00e4 Lau\u010d\u010dakankaha\u0161\u0161a, Rantalan takua m\u00e4nim\u00e4 V\u00e4li\u0161uon poikki Kar\u0161ikkovuaran \u0161ynkk\u00e4h kuu\u0161ikkoh mussikkah ta milma pelotti karhut. Murhi\u0161uolla Autiopuron varre\u0161ta l\u00f6ysim\u00e4 \u0161uurta hilluo. K\u00e4vim\u00e4 kalalla Vuokkij\u00e4rvell\u00e4ki me\u00e4n \u010duilakalla venehell\u00e4 ta \u0161aima \u0161uurta \u0161iikua, talvella hiihtoma iskukoukuilla matikkua pyyt\u00e4m\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n

\"Jenni
Vanhemmat tultih kalalta. \u0160\u00e4yny\u00e4t\u00e4 on \u0161uatu vakan t\u00e4yteh. Kuva\u0161\u0161a: Enni ta Jussi Huovinen v. 1969.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Elo\u0161 oli prostoita, a emm\u00e4 ollun nimit\u00e4n\u00e4 muuta vailla. \u0160ie k\u00e4vit elon eissok\u0161i ruavo\u0161\u0161a vierahilla. \u0160uatoit kaikkie, \u0161oittuaki, \u0161\u00e4vellit, niise kroassit tauluja. Lap\u0161ukaisilla luajit Kiikkapolskan, \u0161oitit heil\u00e4. Kuuntelit luontuo ta lintujen kielt\u00e4. \u0160ynnyttih \u0160epp\u00e4linnun laulu, Kiuru- ta Ilta Viena\u0161\u0161a -val\u0161\u0161it. Kuuntelit niise vanhempie\u0161 ta pissit mielehe\u0161, \u0161iu\u0161ta tuli runolaulaja, perintehen jatkaja. \u0160\u00e4vellit muamo\u0161 lauluja.<\/p>\n\n\n\n

Tuatto arma\u0161! Ik\u00e4v\u00f6i\u010den \u0160ilma ta passipoi\u010den. Annan n\u2019okkua. \u0160iun tytt\u00f6 Pirjo<\/p>\n\n\n\n

Muamolta ta tuatolta \u0161uatu kallis perint\u00f6<\/h4>\n\n\n\n

Pertti Virtaranta<\/strong> kirjuttau Polku sammui<\/em> -kirja\u0161\u0161ah (1972, \u0161. 102): <\/p>\n\n\n\n

”Iivana ja Oksenie Huovisen poika Jussi, joka asuu Hietaj\u00e4rvess\u00e4, on suuresti kiinnostunut vanhemmiltaan kuulemiinsa asioihin. Kansanrunousarkistoon h\u00e4n on vuosina 1961\u20131963 l\u00e4hett\u00e4nyt tietoja 77 numeroa, ja minulle h\u00e4n saneli elokuussa 1967 muutamia \u00e4itins\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 lauluja ja loitsuja. Oksenie-\u00e4idilt\u00e4 ovat per\u00e4isin Jussin muistamat kehtolaulut, jotka on liitetty vienalaisten lastenlaulujen kokoelmaani.”.<\/p>\n\n\n\n

\"Oksenie
Ju\u0161\u0161in muamo, Oksenie Huovinen (Puavilan Oksenie), oli \u0161yntysin rajan toiselta puolelta Niskaj\u00e4rven kyl\u00e4\u0161t\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"Iivana
Ju\u0161\u0161in tuatto, Iivana Huovinen, \u0161ynty ta eli Hietaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. Hietarvie\u0161 ku\u010duttih h\u00e4nt\u00e4 Parta-Iivanak\u0161i.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ammuni piiru\u0161\u0161u\u0161 Ju\u0161\u0161ista<\/h4>\n\n\n\n

Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Jussi
Jussi Huovinen \/ Kuivaj\u00e4rven pruasniekka-afi\u0161a vuuvvelta 1987. Piiru\u0161tan: Sirpa M\u00e4nty (o\u0161. Sepp\u00e4nen).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olen \u0161yntyn \u0160uomu\u0161\u0161almella, ta \u0161iel\u00e4h\u00e4n Ju\u0161\u0161i Huovini<\/strong> on jo ammuin tunnettu koko pit\u00e4j\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Mie olin 19-vuotini, ju\u0161tih lukijo\u0161ta pi\u00e4\u0161\u0161yn, kun milma pyritettih luatimah Ju\u0161\u0161ista kuvua Kuivaj\u00e4rven pruasniekkaposterih. Pijin \u0161it\u00e4 kunnivo\u0161\u0161a ta \u0161uurena \u010destin\u00e4, kun \u0161ain h\u00e4nen kuvan piiru\u0161tua. Kuva m\u00e4ni painoh \u0160uomu\u0161\u0161almen kunnan kautti, ta originalin mie tahoin lahjottua Ju\u0161\u0161illa. Ty\u00f6n\u0161in \u0161en kenen lien\u00f6y mata\u0161\u0161a Kuivaj\u00e4rveh m\u00e4n\u00f6m\u00e4h h\u00e4nell\u00e4, ka mit\u00e4 \u0161en keralla \u0161iit\u00e4 tapahtu, en tiij\u00e4. \u0160e my\u00f6\u0161ty miula j\u00e4lell\u00e4h, totta\u0161e tieto ei kulken kuvan keralla, jotta hi\u00e4n olis \u0161en \u0161uanun i\u010dell\u00e4h pity\u00e4. Viel\u00e4i \u0161e miula hyv\u00e4\u0161\u0161\u00e4 talle\u0161\u0161a on.<\/p>\n\n\n\n

Pakajamma vienalaisista kylist\u00e4 ta rahvaha\u0161ta<\/h4>\n\n\n\n

Eerika Haurinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Lehtileikkele.
Passipo\u0161anat perehelt\u00e4 Ju\u0161\u0161in 70-vuotisp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeh. Yl\u00e4-Kainuu, 8.4.1994.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vienankarjalaise\u0161\u0161a pakinaklupissa olemma paissun \u0160uomen vienalaisista kylist\u00e4. Nimelt\u00e4h ne ollah Hietaj\u00e4rvi, Kuivaj\u00e4rvi ta Rimpi. Olen luken n\u00e4ist\u00e4 kylist\u00e4 Pertti Virtarannan<\/strong> kirjoista, vain mukavua oli ni kuulla pakinalupissa, kun toiset muissellah ta kerrotah ho\u0161 mimmoista el\u00e4vy\u00e4 starinua. I\u010de en ole \u0161ill\u00e4 \u010dupukalla k\u00e4ynyn, ka \u0160uomu\u0161\u0161almi on l\u00e4hell\u00e4 Ouluo, ta hyvin mie voisin \u0161inne pluaniiruija matkua perehen kera. Kultal\u00e4htie\u0161t\u00e4 pakasima niise. \u0160e l\u00e4he on niin l\u00e4hell\u00e4 \u0160uomen ta Veny\u00e4hen rajua, jotta pit\u00e4is olla erillini lupa m\u00e4nn\u00e4 \u0161ill\u00e4 alovehella. Kultal\u00e4htiell\u00e4 en totta\u0161e i\u010de pi\u00e4\u0161e, ka voin cd-levylt\u00e4 kuunnella Jussi Huovisen<\/strong> lauluo ta miele\u0161\u0161\u00e4 matata karjalaiskylien me\u010d\u010dih.<\/p>\n\n\n\n

Kultakaivo<\/h4>\n\n\n\n

Mari Rajamaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Kultakaivo.
Kultakaivo. Kuhmon Rimpi. Kuva: Olga Karlova<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ka\u010do kaivuo, kullankarvaista.<\/p>\n\n\n\n

Vesi pul\u2019ppuou ta \u0161iit\u00e4 \u0161e kulkou p\u00e4iv\u00e4nnou\u0161uh ta p\u00e4iv\u00e4nla\u0161kuh.<\/p>\n\n\n\n

Ota Kultakaivo\u0161ta vett\u00e4 pahkakul\u2019l\u2019ukkah.<\/p>\n\n\n\n

Makie on vesi, Vienan vesi.<\/p>\n\n\n\n

Skokunan \u0161uat tai \u0161y\u00f6t \u0161en, i \u0161uat uartehen.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\u0160uomen vienankarjalaisie kylie Kalevalan laulumailla<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kai Peksujeff<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Jussi
Jussi ta Enni Huovinen. Hietarvi. Kuva: Kai Peksujeff<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ihain l\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Veny\u00e4hen rajua ollah \u0160uomen puolella viel\u00e4i nykyj\u00e4hki kak\u0161i vienalaiskyly\u00e4, Kuivarvi (suom. Kuivaj\u00e4rvi) ta Hiet\u00e4rvi (suom. Hietaj\u00e4rvi). Muutomie kertoja olen \u0161iel\u00e4 k\u00e4ynyn. En\u0161i kertua k\u00e4vin perehen kera pruasnuima\u0161\u0161a Lehti-Iivanan pruasniekkua ta majottuma Domnan Pirttih.<\/p>\n\n\n\n

\"Domnan
Otto muamoh kera appomarjua \u0161y\u00f6m\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Domnan pirtti. Kuva: Kai Peksujeff<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u0160ittein olen matannun Kuivarveh muutomie kertoja kyl\u00e4n omua pruasniekkua varoin. Kuivaj\u00e4rven pruasniekka piet\u00e4h hein\u00e4kuu\u0161\u0161a. Joka kerralla olen uu\u0161ien heimolaisien kera tuttavu\u0161tun \u2013 ka \u0161e kaiki\u010d\u010di on ylen mukavua.<\/p>\n\n\n\n

\"Matkamiehen
Tuatto ta poika matkamiehen rissill\u00e4 Kuivarve\u0161\u0161a. Rissin on luatin Ju\u0161\u0161i Huovini, kumpani oli \u0161uuri k\u00e4simuasteri. Kuva: Kai Peksujeffin kotiarhiiva.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Me\u010d\u010d\u00e4 meil\u00e4 pakajau<\/h4>\n\n\n\n

Tuulikki Halla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuin ka\u0161vit ta elukat, niise kielet voijah olla vuaranalasie.<\/p>\n\n\n\n

Ammuin miun kantamuamot ta -tuatot kaiki\u010d\u010di pakauteltih karjalak\u0161i, onnakko my\u00f6 lap\u0161et ta punukat pakajamma vain \u0161uomek\u0161i.<\/p>\n\n\n\n

Voimma i\u010deki ruveta opa\u0161tumah! On kur\u0161\u0161iloita, pakinaklubie, \u0161anavakkaista, ker\u00e4hmy\u00f6\u2026 Voipi tuttavu\u0161tuo pakinah, i niise i\u010den ruveta luatimah virkkehie.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4kk\u00e4 me\u010d\u010d\u00e4h miun keralla opa\u0161tumah \u0161uomek\u0161i ta karjalak\u0161i!<\/p>\n\n\n\n

\"Piirustus.
Kuin ka\u0161vit ta elukat, niise kielet voijah olla vuaranalasie. Kuva: Tuulikki Halla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u0160anavakkasen \u0161ualehet ollah: me\u010d\u010d\u00e4 \u2013 mets\u00e4, kuu\u0161i \u2013 kuusi, havunniekla \u2013 havupuun neulanen, huapa \u2013 haapa, huavanlehti \u2013 haavanlehti, vihrie \u2013 vihre\u00e4, ok\u0161a \u2013 oksa, kultakaivo, hete, l\u00e4he \u2013 l\u00e4hde, kripa \u2013 tatti, mussikka \u2013 mustikka, kukka \u2013 kukka, hukka \u2013 susi, kontie i karvakulleroini i levieo\u010d\u010da i k\u00e4p\u00e4lik\u00e4\u0161 \u2013 karhu, a\u0161tuo \u2013 k\u00e4vell\u00e4, r\u00f6\u010d\u010d\u00e4 \u2013 loska, r\u00e4nt\u00e4, vihma \u2013 vesisade, ukkoni \u2013 ukkonen, ukonkuari \u2013 sateenkaari, kuutoma \u2013 kuu.<\/p>\n\n\n\n

Matka Hietaj\u00e4rveh<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Anja Suvanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hietaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4 oli r\u00e4kkehini ke\u0161\u00e4p\u00e4iv\u00e4 \u0161eisahtun. Taiva\u0161 kohosi korkiena. Pi\u00e4\u010dkyt ki\u010derrettih ta piirrettih vikurua ilman alla.<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovisen<\/strong> \u0161inivalkie talo \u0161eiso kaunehena kuin pruasniekkua vuottuan, ovi ravollah. A\u0161\u0161uimma \u0161i\u00e4meh. Ka, no is\u00e4nt\u00e4 ilo\u0161tu. Heimolaiset, monikertaset pruasnieka\u0161\u0161a olijat tultih. \u0160amasien kera oli pijetty pes\u2019s\u2019outat Domnan pirtill\u00e4<\/em> Kuivaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. Heimolaisilla oli ollun vienalaisen kulttuurin kur\u0161\u0161iloita. Niill\u00e4 oli luajittu muasterien opa\u0161\u0161uk\u0161e\u0161\u0161a naisilla ko\u0161tovuattehie, lap\u0161illa kuklie ta miehet i\u010dell\u00e4h viisikielisie kantelehie. Jussi oli \u0161oittan omua viisikielist\u00e4 kantelehta ta laulan omie ta niise vanhempie lauluja kyl\u00e4n vierahilla. <\/p>\n\n\n\n

Olima tuttavu\u0161tun vuosie takaperin Jussin ta Ennin<\/strong>, h\u00e4nen naiseh keralla. <\/p>\n\n\n\n

\u0160iin\u00e4 pirtiss\u00e4 vajehtima kuulumisie, hyvie ta huolie antajie. Ennie muistelima. <\/p>\n\n\n\n

Keittim\u00e4 kahvit ta joima meij\u00e4n vuottajaisen, juu\u0161toleiv\u00e4n kera. Ka\u0161telima hellenet\u00e4lin t\u00e4hen ylen kuivak\u0161i k\u00e4ynytt\u00e4 ka\u0161vimuata. <\/p>\n\n\n\n

Pi\u00e4sim\u00e4 k\u00e4ym\u00e4h reuna\u0161\u0161a \u0161eisojah uuteh Hietaj\u00e4rven perinnehtaloh. \u0160en on pistyh \u0161uattan Juminkeko<\/em>-\u0161i\u00e4tij\u00f6. <\/p>\n\n\n\n

A voi miten pak\u0161uloista hirsil\u00f6ist\u00e4 on talo strojittu! Karjalaista mallie kokonah, tukova ta ul\u2019l\u2019a\u0161!<\/p>\n\n\n\n

Hil\u2019l\u2019asina istuma, mieli m\u00e4nnehiss\u00e4. Oltihko meij\u00e4n ukkojen ta \u00e4mm\u00f6jen talot t\u00e4mm\u00f6sie heij\u00e4n omissa kyliss\u00e4h Viena\u0161\u0161a?<\/p>\n\n\n\n

Jussin koissa viel\u00e4 puajima vienankarjalaisista kulttuurikur\u0161\u0161iloista. Ne niin hyv\u00e4se\u0161ti yhisset\u00e4h ihmisie ta annetah tukie oman heimon el\u00e4jill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jussin \u0161oitot ta laulut yh\u00e4 l\u00e4imet\u00e4h ilon tuojina miun el\u00e4m\u00e4n virroissa. <\/p>\n\n\n\n

Kaikki hyv\u00e4t \u0161anelima toini toisillah \u0161in\u00e4 kotvasena. Tunsin \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4, jotta moni kallis as\u2019s\u2019a oli \u0161iin\u00e4 kuin ”viimisell\u00e4 kukkulalla”.<\/p>\n\n\n\n

Helle \u010diretti, \u00e4kie tie juohatti iltap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 kohti. Elettih iell\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4h\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli Jussi Huovinen laulan h\u00e4nen j\u00e4lkim\u00e4isen lauluh.<\/p>\n\n\n\n

Issun koissa kaupunkissa. Toivosin, jotta viel\u00e4 pi\u00e4sisin k\u00e4ym\u00e4h Hietaj\u00e4rveh, vienankarjalaisilla runomailla.<\/p>\n\n\n\n

Anjan kera matalla oltih Kerttu Nurmela<\/strong> ta Meri Rajamaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Uuni.
Tuli palau piisiss\u00e4. Hietaj\u00e4rven perinnehtalo \u0161yky\u0161yll\u00e4 2023. Kuva: Olga Karlova<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Linkit arhiivai\u00e4nittehih<\/h3>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta 2.4.2024<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Mit\u00e4 linnut kertovat<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Mit\u00e4 Suomen vienalaiskyliss\u00e4 viljeltiin?<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Miten luonnosta luetaan s\u00e4\u00e4t\u00e4?<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Miten Jyrinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin?<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Kiikkapolska<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Oli ennen nelj\u00e4 neitt\u00e4<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

Jussi Huovinen 100 vuotta: Ilta Vienassa \u2013 haitarilla<\/a>, Markku Nieminen \/ Juminkeon arkisto<\/p>\n\n\n\n

\n\n \n