Jovensuun li\u017e\u00e4kse paginpertil\u00f6i piet\u00e4h kevi\u00e4l 2025 Helsingis, Tamberel, Oulus, Kuopios, Jyv\u00e4skyl\u00e4s, Lieksas da Nurmekses. Toizien linnoin vastavundoin tiijot l\u00f6vv\u00e4t elvytyksen uudiskirjazis da niil\u00f6is mainittulois somekohtis. Tahtonet avata paginpertin sinun omale \u010durale, voit lugie ohjavuo elvytyksen blogas.<\/p>\n\n\n\n
Linku ohjavoloih suomekse.<\/a><\/p>\n\n\n\n Linku ohjavoloih livvinkarjalakse.<\/a><\/p>\n\n\n\n Kaikkien:<\/strong> 15.1., 5.2., 5.3., 2.4., 7.5.<\/p>\n\n\n\n Vastavundu piet\u00e4h ainos \u010d 16\u201317.30.<\/p>\n\n\n\n Nuorien:<\/strong> 8.1., 12.2., 12.3., 9.4., 13.5.<\/p>\n\n\n\n Vastavundu piet\u00e4h ainos \u010d 16.30\u201318.30.<\/p>\n\n\n\n *<\/p>\n\n\n\n Alemba sivule on ker\u00e4tty Jovensuun jo piettyl\u00f6in paginpertil\u00f6in kuulumizii da raportoi.<\/p>\n\n\n\n Sulakuu on algavunnuh da jo sen toizennu pi\u00e4n vastavuimmo Kaikkien Paginpertis pagizemah karjalakse omii dieloloi, ruadoloi, muite elostu da \u00e4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n lomua, kudai zavedihes jo huomei kerras \u00e4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n pi\u00e4tteni\u010d\u010d\u00e4n. Vastavundup\u00e4ivy pi\u00e4dyigi olemah Suuri nell\u00e4sp\u00e4ivy da nenga sit enzim\u00e4zekse tiemakse rodih karjalazien kallis pruazniekku da sih liittyj\u00e4t perind\u00f6t se\u017eo omas perehes. Mageimuagariloih ni\u0161koi stolal oli magiedu \u0161okoluaduj\u00e4i\u010d\u010d\u00e4sty, ga mieleh juohtuttih enne kaikkie tavanmugazet kananj\u00e4i\u010d\u00e4t, kudamii \u00c4ij\u00e4ksep\u00e4ivi\u00e4 karjalazet ollah kruasittu eri luaduh, ga puaksuh laukkazen kuoril. Rippujen sit, kui \u00e4ijy kuordu da minmujustu sinul on kruassijes, j\u00e4i\u010d\u010dien v\u00e4rigi voibi vaihtellakseh maksankarvazes muzavanruskieh. Voit kruassie j\u00e4i\u010d\u00e4t se\u017eo ezimerkikse must’oil libo buolal, net sit roitah libo sinizet, libo valpahanruskiet, ga pi\u00e4dielo on, gu mujuu k\u00e4yt\u00e4t luonnollistu. <\/p>\n\n\n\n \u00c4ij\u00e4sp\u00e4iv\u00e4s pagin siirdyi Karjalan Sivistysseuran 120-vuozipruazniekkah. Sen hantuzis piet\u00e4h \u00e4ijy eriluadustu piduo, kudamis er\u00e4hih vie ehtit ottua ozua, ka\u010dahtai programmua t\u00e4s:<\/p>\n\n\n\n Tutustu Karjalan Sivistysseuran 120-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan! – Uutis\u010duppu – Uudis\u010duppu<\/a><\/p>\n\n\n\n Lopus yksi paginpertil\u00e4ine sanoi, gu h\u00e4nel ker\u00e4l telefonas on audioloi, kudamis kuuluu, kui h\u00e4nen pravobuabo pajattau \u010dastu\u0161kua karjalakse da kadrielipajuo ven\u2019akse. I\u00e4niteh oli luajittu 1960-luvul, da omua buabua se nuori paginpertil\u00e4ine on n\u00e4hnyh vaigu fotokuvis, ga nyg\u00f6i my\u00f6 kaikin kuulimmo buaban \u010domua i\u00e4ndy. Tovengi koskettai kodvaine!<\/p>\n\n\n\n Aigu paginpertil\u00e4zil ei juokse, se lend\u00e4y teri\u00e4m linduu! Muga\u017ee rodih t\u00e4lgi kerdua. Ozakse jo 9.4. roih Nuorien Paginperti da tulieh Kaikkien Paginpertiss\u00e4h on ji\u00e4nnyh v\u00e4h\u00e4sty en\u00e4m kuudu, sih ker\u00e4vymm\u00f6 7.5.<\/p>\n\n\n\n \u010comua \u00c4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n pruazniekkua kaikile!<\/p>\n\n\n\n N\u00e4imm\u00f6kseh!<\/p>\n\n\n\n Kirjutus da kuva: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n Kaikkien Paginpertih 5.3. ker\u00e4vyi hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine joukko eri-ig\u00e4histy rahvastu lomaned\u00e4lih ka\u010d\u010domattah. Programmas ei olluh nimid\u00e4 eri\u010dyksellisty: t\u00e4l kerdua \u010duasun aijan kuului vai v\u00e4lli\u00e4 paginua. Da se oligi paras dielo! Jogahizel oli aigua sanella omii ruadoloi da dieloloi sego kuunnella da kyzell\u00e4 toizii paginpertil\u00e4zii. Pagin paginua jatkoi ravieh da vessel\u00e4h. Olih\u00e4i mid\u00e4 paistagi: uuzi sanakniiguprojektu, karjalan tutkimus, kez\u00e4l piett\u00e4vy kielileiri, karjalan opastandu da opastundu, karjalaine kniigukluubu, menny\u00f6n aijan starinat da … uuzi paginperti, kudamua ollah planiiruimas yhteh kohtah, ga sih n\u00e4h vie emmo rubie tarkembah sanelemah, tiijoitammo my\u00f6hemb\u00e4 todevuttuu.<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4h\u00e4n paginpertil\u00e4zen paikku. Kuva: Hiloin Natoi<\/p>\n\n\n\n Harvu paginperti men\u00f6y sanaki\u017eattah, da mugai t\u00e4l kerdua olemmo j\u00e4tt\u00e4nyh aigua sihgi. \u017diivatat, zvierit da el\u00e4tit oldih sanaki\u017eas arbailtavinnu. Ongo pagin lehm\u00e4s, ka\u017eis, hukas vai bo\u0161is, arvata oli kebjei. Jygiemb\u00e4t oldih ezimerkikse kozabo\u0161\u0161i-sanaine da muakondii-muamygry-puaru: j\u00e4lgim\u00e4zet oldaneh sinounimat vai ollou mid\u00e4 eruo niil\u00f6il, emmo loppussah sellit\u00e4nnyh. Ker\u00e4l oli sinounimuagi: nieglikko, \u010diili da jo\u017ea, kai kolme ollah \u010domat da armahat.<\/p>\n\n\n\n Aigu my\u00f6sgi lendi ylen terv\u00e4h. Ozakse jo 12.3. roih Nuorien Paginperti da tulieh Kaikkien Paginpertiss\u00e4h on ji\u00e4nnyh v\u00e4hem kuudu, sih ker\u00e4vymm\u00f6 2.4.<\/p>\n\n\n\n Hyvi\u00e4 kev\u00e4tty kaikile!<\/p>\n\n\n\n Sanaki\u017ea. Kuva: Santra Soloveva<\/p>\n\n\n\n Kirjutus: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n Egl\u00e4i oli t\u00e4m\u00e4n kalenduaruvuvven toine Nuorien Paginperti. Omii dieloloi kerdojes \u00e4ij\u00e4t paginpertil\u00e4zet paistih ruado- da opastundukiirehih n\u00e4h, ga yksikai heile oli ji\u00e4nnyh aigua \u010d\u00f6k\u00e4hti\u00e4kseh paginoile. Er\u00e4hile hualariloih \u0161uorivunnuzile pidi l\u00e4htie keskes vastavundua stola\u010d\u010duh. Sit ei ole nimid\u00e4 mostu, send\u00e4h gu paginperti ei ole nimittuine j\u00e4mpisk\u00f6, tarkah planiiruittu vastavundu, kudai ruadau edukyndeh luajitun programman mugah. Ved\u00e4j\u00e4nny olen opastunnuh pid\u00e4m\u00e4h paginpertii enne muudu v\u00e4ll\u00e4nny olopertinny, kuduah hos ken voi tulla kuundelemah karjalua da pagizemah karjalakse. T\u00e4l kerdua paginoile oli tulluh kaikkiedah yheks\u00e4 hengie, hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine joukko.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4lli\u00e4 atmosfierua huomattih se\u017eo yliopiston viestindyruadajat. Sen puoles vastavundukerdu oligi poikkevukselline, gu saimmo gostikse ristikanzoi, kuduat luajitah somesyv\u00e4indy\u00f6 yliopiston Instagram- da toinah TikTok-k\u00e4ytt\u00e4jile. Opiimmo paista v\u00e4ll\u00e4h da luonnollizeh tabah, hos meidy kuvattih suurel kameral, da er\u00e4h\u00e4s kohtas kuvuajat kyzeltih, kui minuu ved\u00e4j\u00e4nny, mugai er\u00e4sty paginpertin ozanottajua kommentiiruimah kamerale karjalakse paginpertii da sid\u00e4, mind\u00e4h karjalaine kul\u2019tuuru da karjalan kieli kiinnitet\u00e4h meij\u00e4n da \u00e4ijien toizien Suomes el\u00e4jien mielii. Kuvavuksien aigua mustelimmo meij\u00e4n aijembii vastuajii kogemuksii sego sid\u00e4, gu paginpertil\u00e4zet ollah jo harjavuttu kudamittumihgi tv-, kino- da someprojektoih. Net sanotah sit, gu karjalan kieli tovengi on nouzemas Suomes da gu karjalankielizien mielii tahtotah kuulta \u00e4ijis eri kohtis.<\/p>\n\n\n\n Karjalan kielen nouzendas kerrotah se\u017eo pozitiivizet dengoitusuudizet: egl\u00e4i tiijoitettih, gu Suomen Kul\u2019tuurufondu on andanuh yliopistole 200 000 euruo karjalan verkosanakniigan luajindah, da sid\u00e4 tieduo my\u00f6 pruaznui\u010dimmo paginpertis. Nuoret paginpertil\u00e4zet ravieh luajitah sanastuo da opastutah uuzih sanoih, da tiedo uvven sanakniigan luajindas oli heile mieldy my\u00f6, hos sid\u00e4 pid\u00e4ygi vuottua vie \u00e4ij\u00e4n vuottu. Siss\u00e4h (da sen j\u00e4lgeh!) sanastoruado jatkuu ravieh da eri luaduh.<\/p>\n\n\n\n Jo tuttavah tabah ki\u017eaimmo lopukse sanaki\u017eah. T\u00e4l kerdua ved\u00e4j\u00e4l oli ker\u00e4l perind\u00f6lline Alias-ki\u017eua juohattai ki\u017ea, ga ki\u017ean eri\u010dyspiirreh oli se, gu nimittumua tiettyy tiemua ei olluh. Ki\u017eah oli otettu sanua ezimerkikse tatu-, lindu- da fruktusanastolois, kaikil eri murdehil. Nerokkahat paginpertil\u00e4zet sellitet\u00e4h sanoi ylen ravieh, ga t\u00e4l kerdua v\u00e4h\u00e4sty jygiemb\u00e4t oldih juu\u0161totortu <\/em>da keitinkola\u010d\u010du<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Pagin paginua jatkau da pi\u00e4zemm\u00f6 jatkamah sid\u00e4 jo t\u00e4n\u00e4p\u00e4i, konzu tuttavas Auroran kaminpertis vastavuu ezm\u00e4sty kerdua kev\u00e4ttalven karjalankieline kniigukluubu, kuduas rubiemmo yhtes lugemah Salla Simukan<\/strong> Ruskei kui veri -kniigua livvinkarjalakse ki\u00e4nnetynny. <\/p>\n\n\n\n Kniigukluuban j\u00e4lgeh tulii paginkerdu on Kaikkien Paginperti, kuduah ku\u010dummo sinuu 5.3. \u010d 16 algajen. Tulii Nuorien Paginperti on 12.3. N\u00e4imm\u00f6kseh sie!<\/p>\n\n\n\n Ho\u0161 ke\u0161\u00e4h on viel\u00e4 kotvan aikua, ka ka\u010d\u010diet jo ruvetah ki\u00e4ntym\u00e4h l\u00e4mpimih p\u00e4ivih ta vesselih ke\u0161\u00e4pitoloih. Yksi niist\u00e4 on Finno-Ugric Film Festival, kumpani piet\u00e4h Joven\u0161uu\u0161\u0161a (Hopealahti) 22.\u201328.6.2026. Festivalin aikua luajitah lyhytkinuo ammattilaisohjuajien ta paikallisien taituolijien yhtehisruatona. Kinotevo\u0161ta, kumpase\u0161\u0161a olis keralla karjalan kieli ta karjalaini kulttuuri, pi\u00e4\u0161et totevuttamah \u0161ieki idejoi\u010d\u010dijan tahi artistanki roulissa iivananp\u00e4iv\u00e4naikah piett\u00e4v\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ruatopaja\u0161\u0161a! Lisy\u00e4 tietuo festivalista: linkki<\/a><\/p>\n\n\n\n Karjalaisen kinon planuintua kuoteltih eklein ni Joven\u0161uun pakinapirttil\u00e4iset piene\u0161\u0161\u00e4 ruatopaja\u0161\u0161a, kumpaista piettih Sanna Hukkanen<\/strong> ta Kerttu Matinpuro<\/strong> Pohjais-Karjalan kinoyhissyk\u0161e\u0161t\u00e4. Er\u00e4h\u00e4n kreativnoin kirjutu\u0161ruavon kautti hy\u00f6 pantih meit\u00e4 smietik\u00f6im\u00e4h taijolliseh luatuh. Oli mukava huomata, kuin puito\u0161tah imminkummasista smietinn\u00f6ist\u00e4 ta lyhy\u010d\u010d\u00e4isist\u00e4 va\u0161tauk\u0161ista rupei rotiutumah starinua ta kinoh (onnakko) p\u00e4tt\u00e4vy\u00e4 idejua. Tahtonet o\u0161allistuo t\u00e4h kinoprojektih, ota yhtevytt\u00e4 Sannah (linkki yhtevy\u0161tietoloh<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Loppuaijan kisasima kielikuomasuoh liittyj\u00e4h \u0161anakisah. Kielikuomak\u0161i voit ruveta \u0161ieki, malttanet paissa karjalak\u0161i ta tahtonet jakua omua kielenmalttuo kell\u00e4nih toisella. Ken on kielikuoma ta mit\u00e4 on kielikuomasu\u0161, tiiju\u0161\u0161at karjalan elvytt\u00e4misen blogin \u0161ivulla: linkki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Juohatamma: Nuorien Paginperti roih jo tulien ned\u00e4lil 12.2. \u010d 16.30\u201318.30. Tule terveh!<\/p>\n\n\n\n Hyvy\u00e4 saamelaisien kansallisp\u00e4ivy\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4hk\u00f6n v\u00e4liaijan j\u00e4lles j\u00e4lgim\u00e4i ker\u00e4vyimm\u00f6 Kaikkien Paginpertih nell\u00e4npi\u00e4n 15.1. Da vastebo sit paginua t\u00e4ydyi kyll\u00e4l! Pietty Rastavu da rastavanloma, omat ruavot, ozutukset, projektazet da himoruavot, abudengoin paki\u010dendu, karjalazet pl\u00e4\u0161indyharjaitukset da Nuorien Paginperti, toizien linnoin paginpertit, tuliet da endizet ki\u00e4nn\u00f6sruavot, sanastoruavot, lapsien dielot, karjalan kielen komissii da karjalan opastandu sego opastundu \u2013 v\u00e4himy\u00f6lleh kaikkii n\u00e4mmii olemmo ehtinyh ravieh paista \u010duasun aloh. Sanakse, ker\u00e4l oli 16 hengie da jogahine oli ehtinyh paista, niken ei istunuh vaikkani, pai\u010di yhty pikkarastu yskyniekkua, kudai paista vie ei malta, ga h\u00e4igi konzutah opastuu. Toine ker\u00e4l olii vahnembi tytt\u00f6ine taratti ravieh da pai\u010di muudu kyzyi ved\u00e4j\u00e4l, mittuman karjalankielizen nimen h\u00e4i panis i\u010d\u010deh kud\u017eule, pehmiele bobazele. <\/p>\n\n\n\n Mibo nimi p\u00e4dis kud\u017eule?<\/p>\n\n\n\n Paginan j\u00e4lles puoli \u010duassuu meni…refleksiivuki\u017eah, tarkembah sanojen refleksiivuverbiki\u017eah, vie tarkembah moizien verbil\u00f6in sellit\u00e4nd\u00e4h, kudamil voibi olla refleksiivutaivutustu. Hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine tukku verbii pideli arbaittua\u2013arvata\u2013sellitti\u00e4! Ker\u00e4l oli luadiekseh, uskalduakseh, riehkiekseh, pidi\u00e4kseh, uravoijakseh, ottuakseh, unohtuakseh, ker\u00e4hm\u00f6ij\u00e4kseh sego vie kymmeniene muudu verbii, toinah en\u00e4mbigi. Ki\u017ea meni ravieh, vessel\u00e4h da ruttoh. <\/p>\n\n\n\n Refleksiivuki\u017ea: mid\u00e4 n\u00e4mm\u00e4 verbit tarkoitetah?<\/p>\n\n\n\n Aigu lendi teri\u00e4m linduu da \u00e4ijile sid\u00e4 ei t\u00e4ydynyh. Send\u00e4h hy\u00f6 mendih vie \u010duasukse-toizekse jatkopaginoile toizeh kohtah. Pagin paginua jatkau! Da parem pagin jatkuu hyv\u00e4n paginkanzanke. Mostu l\u00f6vv\u00e4t kaikis paginpertil\u00f6is, kudamat ruatah nyg\u00f6i Suomen eri \u010duril. Tule paginale sin\u00e4gi!<\/p>\n\n\n\n Kirjutus da kuvat: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n Nuorien Paginpertin ravei sygyzy on egl\u00e4i loppenuhes suureh da vessel\u00e4h rastavazeh. T\u00e4s kirjutukses ka\u010d\u010delen kui t\u00e4d\u00e4 j\u00e4lgim\u00e4sty vastavundua, mugai Nuorien Paginpertin kogo sygyzyy.<\/p>\n\n\n\n Ezm\u00e4i v\u00e4lt\u00e4m\u00e4tt\u00e4h pid\u00e4y passiboija aktiivizii paginpertil\u00e4zii. Nuorien Paginperti on ruadanuh jo kaksi vuottu, da allus algajen ker\u00e4l on olluh pagizii da maltai ydinjoukko, kudualoin valujua paginua kuundelemal uvvetgi paginpertil\u00e4zet ollah rohkettu da livuttu pagizemah karjalakse. Ved\u00e4j\u00e4n ruado on se\u017eo ylen kebjei, send\u00e4h gu paginua ei nikonzu ole pid\u00e4nyh \u00e4iji\u00e4 vedi\u00e4 libo planiiruija. Nuoril on puaksuh omua projektua, idejua sego starinua, da paginpertis on muvvostunnuh p\u00e4tt\u00e4vy kohtu aijankohtazien dieloloin da tiijon juandah ni\u0161koi. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 sygyzyn on pietty vie er\u00e4s poikkevukselline paginperti, send\u00e4h gu kylmykuul paginpertil\u00e4zet vastavuttih Jovensuun uvvistetus Eliel-muzeis. Olemmo jo kerdonuh meij\u00e4n blogas, gu yliopiston opastajat, opastujat da specialistat oldih ker\u00e4l luadimas Elielin karjalua ka\u010d\u010delijua ozutteluu (linku kirjutukseh elvytyksen blogas<\/a>), ga t\u00e4s on t\u00e4rgei mustua, gu yhtehine ruado zavodittih juuri Nuorien Paginpertis. Nuoret ollah muitegi oldu ne\u010dis projektas ylen aktiivizet, da muzein ozuttelus pi\u00e4zet n\u00e4gem\u00e4h ezimerkikse karjalazien nuorien, juuri paginpertil\u00e4zien, laihinah annettuu sobua, kirjutustu da ezinehty. Kylmykuul v\u00e4h\u00e4sty enne karjalan kielen ned\u00e4lii meidy ku\u010duttih pruaznuimah yhtehisty ruaduo muzeih, da silloi \u00e4ij\u00e4t paginpertil\u00e4zet ezm\u00e4sty kerdua pi\u00e4stih n\u00e4gem\u00e4h omassah ruavon tuloksii sego kuulemah omua i\u00e4ndy vuitinnu muzein ozutteluu. Nengomat yhtehizet ruavot hyvin eistet\u00e4h edehp\u00e4i karjalan n\u00e4gyvytty da voijah yhteltiedy lujendua nuorien karjalazien kielellisty identitiettua. Nuorile pagizijoile pid\u00e4y pozitiivistu kogemustu sit, gu heil on mahto vaikuttua omassah kielen tilandeheh da n\u00e4gyvy\u00f6h. Konzu pagizijale roih tundo, gu h\u00e4nen kielel da ruavol on merki\u010dysty, voibi h\u00e4i l\u00f6ydi\u00e4 v\u00e4gie hos mittumih yhtehizih ruadoloih. Paginpertil\u00e4zetgi ollah jatkettu yhtehisty ruaduo muzeinke, send\u00e4h gu karjalan kielen ned\u00e4lil muzeis piettih enne kaikkie heij\u00e4n organizuittu karjalankieline suovattu. Tapahtuman aigua ezimerkikse piettih karjalankieline opastettu muzeikierros da luvendo sego ozuteltih karjalastu pl\u00e4\u0161indi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paginpertin rastavaine piettih egl\u00e4i, da rahvastu oli muga \u00e4ijy, gu kaikin ei ni synnytty yhteh stolah istumah, er\u00e4hile pidi istuoksehpertin reunal ”lau\u010dal”. Pagin oli vessel da ravei, da ker\u00e4l oli kui tuttavua ristikanzua, mugai moizii, kuduat oldih paginpertis ezm\u00e4sty kerdua. Gost’uagi oli, send\u00e4h gu Jovensuun kampuksel on t\u00e4l ned\u00e4lil pietty kanzoinv\u00e4listy tiedokonehlingvistiekan konferensiedu. Toizin sanojen ker\u00e4l oli suuri da hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine joukko, kudual pagizimmo aijankohtazii dieloloi, kuundelimmo er\u00e4hii kielitehnolougieh liittyjii uudizii, ki\u017eaimmo sellit\u00e4 sana -ki\u017eah da javoimmo Rastavah liittyji\u00e4 lapsusmustuo. Yhten rastavanpajongi pajatimmo!<\/p>\n\n\n\n Suuret passibot vie kaikile paginpertil\u00e4zile. Tahtottavalleh Nuorien Paginpertin toine vuozi on ved\u00e4j\u00e4n li\u017e\u00e4kse olluh t\u00e4rgei da hy\u00f6vylline toizile paginpertil\u00e4zile. Omas ”ruavos” maksau olla ylbeigi, send\u00e4h gu vuvven aigua paginpertil\u00e4zet ollah juattu \u00e4ijis eri kohtis tieduo karjalan kieleh n\u00e4h da omassah kielivalli\u010dendoil ozutettu, gu nuoret karjalazet paistah karjalan kieldy da kehitet\u00e4h sid\u00e4 joga p\u00e4ivi\u00e4. Nyg\u00f6i toivotammo kaikile rauha\u017eua Rastavua (libo talviloma-aigua, et pruaznuinne Rastavua) da vesseli\u00e4 ruaduo da himoruaduo uvvele vuvvele!<\/p>\n\n\n\n Pakinapirtin nell\u00e4\u0161 va\u0161tauvunta oli nell\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 talvikuun nell\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vessel\u00e4 \u0161atuntahini ta vessely\u00e4 on ollun tua\u0161\u0161en ker\u00e4yty\u00f6 yhteh!<\/p>\n\n\n\n Rahva\u0161ta oli pirtti t\u00e4y\u0161i, \u0161iin\u00e4 pi\u00e4ll\u00e4 kahenkymmenen henkie oli parahillah. Paistavua ta ruattavua niise t\u00e4yty, emm\u00e4 ni ehtin ro\u0161tuonlaulantua savotie, no hyv\u00e4 hoti alkuh yhen pruasniekkalaulun kuuntelima YouTube\u0161\u0161a. T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 linkki ro\u0161tuonlaululoih vienankarjalak\u0161i: linkki<\/a>. Ollou kell\u00e4 \u0161anoja toisilla karjalan murtehilla, ty\u00f6nt\u00e4kky\u00e4 vain julkuantua varoin!<\/p>\n\n\n\n Stola oli vorssa ta \u0161y\u00f6miset pruasniekalliset, ro\u0161tuoistahan tulima pruasnuimah. Alottima pivot niep\u0161iemp\u00e4isie mu\u010dmettamalla, \u010d\u00e4inikk\u00e4 k\u00e4vi pienek\u0161i kun gl\u00f6gi\u0161umpuo piti palavalla vejell\u00e4 lieventy\u00e4, onnakko kolme \u010d\u00e4inik\u00e4llist\u00e4 h\u00f6rppim\u00e4 juuvva. Hyv\u00e4 \u0161y\u00f6mini, parempi mieli.<\/p>\n\n\n\n Voit ruveta \u201ckieliruatoloih\u201d! Niit\u00e4 meil\u00e4 tari\u010d\u010di Timoi Munne<\/strong>, kumpani anto ruavon smiettim\u00e4h, kuin vois karjalan kielen k\u00e4ytty\u00f6 lis\u00e4t\u00e4 omah jokap\u00e4iv\u00e4seh elok\u0161eh. Jakautuma pienempih joukkoloih pakajamah. Er\u00e4h\u00e4t ehittih paissa ta yhell\u00e4 aikua luatie pikkaraisie ro\u0161tuonaijan lintusie: kaunehet ki\u00e4t k\u00e4simuasteriloilla da heij\u00e4n opastajal Maria Kuisminal<\/strong>!<\/p>\n\n\n\n Ruatopajan puranna\u0161\u0161a nousi kummaka\u0161 \u0161eikka: er\u00e4hien pirttil\u00e4isien elok\u0161e\u0161\u0161a karjalua on niin \u00e4ij\u00e4, jotta kaikista \u010deril\u00f6ist\u00e4 pi\u00e4li\u010d\u010di purkautuu. Toi\u010d\u010di ei \u0161uomen kielell\u00e4 kirjutanta taho tapahtuo, \u0161ent\u00e4h kun \u0161anaset karjalak\u0161i \u0161iih punouvutah. Muutaki t\u00e4h liittyjy\u00e4 \u0161eikkua on mainittu. Hyv\u00e4 tartteliutuja karjala, hyv\u00e4 my\u00f6! Piss\u00e4n t\u00e4h viel\u00e4 linkin, kumpasen takuana l\u00f6ytyy vuuvven 2023 karjalan kielen net\u00e4lin Karjalakse joga p\u00e4ivi\u00e4 -tekstie: linkki<\/a>. N\u00e4iss\u00e4 kirjutuk\u0161issa inehmiset smietit\u00e4h, kuin vois lis\u00e4t\u00e4 karjalan kielen k\u00e4ytty\u00f6 elok\u0161eh, maksau lugie!<\/p>\n\n\n\n Loittoset ativot, kallehet gost\u2019at. Oli Eestin karjalaista tai Eestin eestil\u00e4ist\u00e4. Eri tiet\u00e4 paginaperttih o\u0161annutta. Eestiss\u00e4 el\u00e4j\u00e4 karjalaini on loitto-opa\u0161tuma\u0161\u0161a avonaisen yliopisson karjalan kur\u0161\u0161iloilla ta Joven\u0161uu\u0161\u0161a t\u00e4h palah k\u00e4ym\u00e4\u0161\u0161\u00e4. A toiset Eestist\u00e4 tulijat tahotah yhtehisruatoh karjalankielisien keralla. Hyv\u00e4t pakinat \u0161aima paissa ta yhtehist\u00e4 ruatuo v\u00e4h\u00e4sen planuija. Paginperti yhist\u00e4y eri\u010dottaista ristikan\u0161ua ta antau mahtuo uu\u0161illa projektiloilla.<\/p>\n\n\n\n Passipo kaikilla t\u00e4n\u00e4 \u0161yky\u0161yn\u00e4 keralla olijilla, n\u00e4keyvymm\u00e4 tua\u0161\u0161en ter\u00e4v\u00e4h, ho\u0161 kalenterin mukah va\u0161ta tulijana 2026 vuotena. Hyvy\u00e4 ro\u0161tuon vuotantua kaikilla!<\/p>\n\n\n\n Juohatamma viel\u00e4: Nuorien paginapertti on 11.12. \u010d 16.30\u201318.30.<\/p>\n\n\n\n Teksti: Olga Karlova<\/p>\n\n\n\n Aika lent\u00e4y kohti karjalan kielen net\u00e4lie, kumpasen tiemana ollah pakinapirtit. En\u0161imm\u00e4ini paginperti karjalak\u0161i piettih yhek\u0161\u00e4n vuotta takaperin Joven\u0161uu\u0161\u0161a. Hyv\u00e4 ideja on viritt\u00e4n \u0161uuren ta t\u00e4rkien ruannan karjalan kielen k\u00e4yt\u00f6n lisy\u00e4misen eteh. Pakinapirtti on spuutiutun jotta ji\u00e4h\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Net\u00e4li takaperin ker\u00e4ytym\u00e4 tua\u0161\u0161en pakinoilla yliopisson kaminapirtin h\u00e4m\u00e4riss\u00e4 istumah, pimiekuun tunnelmua yhess\u00e4 kuottelomah. Huiskehtaki meil\u00e4 rikeneh t\u00e4ytyy, kon\u0161a kaikin ruvetah \u010d\u00e4ijystolan ymp\u00e4ri py\u00f6rim\u00e4h. \u0160iin\u00e4 on \u0161e koko va\u0161tauvunnan omaluatini kotvani niise.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4nn\u00e4 kerralla meit\u00e4 oli kak\u0161ikymment\u00e4. Alkuh pakinan piti tuatto Leo<\/strong>, kumpaselta on pi\u00e4\u0161\u0161yn ilmoih uu\u0161i malittukirja. J\u00e4lkeh \u0161ai ky\u0161yo ta tiiju\u0161tua, v\u00e4lly\u00e4 pakinua niise oli rotiutun. Passibo k\u00e4yndi\u00e4!<\/p>\n\n\n\n \u0160iit\u00e4 Milla H\u00e4rkin<\/strong> piti kuklapajan, hi\u00e4n opa\u0161ti luatimah kuklaista lipo mu\u010d\u010duo tahi tyttie kankahien kairoista. Oli ly\u0161ti pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 k\u00e4siruatoloih, ta jokahini muasterui\u010d\u010di i\u010dell\u00e4h karjalaisen kuklasen kotih viet\u00e4v\u00e4k\u0161i. Tytti \u0161uoritettih r\u00e4\u010d\u010din\u00e4h, jupkah ta peretniekk\u00e4h. J\u00e4lkim\u00e4isek\u0161i mu\u010d\u010do \u0161ai pi\u00e4h \u0161ivotun paikan. Kaunehet ki\u00e4t muasterilla, \u0161ulkkuset passipoiset!<\/p>\n\n\n\n Lopu\u0161\u0161a viel\u00e4 a\u0161ettuma yhtehiseh videoh, starina \u0161iit\u00e4 jatkuu onnakko karjalan kielen net\u00e4lin aikua.<\/p>\n\n\n\n Tulija pakinapirtti piet\u00e4h nell\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 4.12. \u010d 16\u201317.30<\/strong>. Tulkua terveh ro\u0161tuoista pit\u00e4m\u00e4h<\/strong>!<\/p>\n\n\n\n Teksti: Olga Karlova<\/p>\n\n\n\n Eklein meit\u00e4 ker\u00e4yty kymmenen aikuhista ta kak\u0161i pikkaraista muamoneh p\u00e4ivineh. Mielt\u00e4 hyvitt\u00e4y, kon\u0161a ruavahien ke\u0161en py\u00f6riy ni lap\u0161ie, \u0161iin\u00e4 on jatkuvuon toivuo. Muiten tiemana oliki lap\u0161enkieli ta \u0161iih liittyj\u00e4 karjalan kielen \u0161ana\u0161\u0161on kerro\u0161, kumpaista himottais no\u0161tua k\u00e4ytt\u00f6h ta kehitty\u00e4 iell\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Pakinapirtin vet\u00e4j\u00e4 tari\u010d\u010di \u0161anaruatuo. Jokahini pirttil\u00e4ini oli \u0161uanun er\u00e4h\u00e4n lippusen, kumpasissa oli mit\u00e4ki lap\u0161enkielen \u0161anua karjalak\u0161i. Niih \u0161anoih piti tuttavu\u0161tuo ta \u0161iit\u00e4 jakua ne eri joukkoloih semantiekan mukah: \u0161y\u00f6miset, runkan o\u0161at, pereh ta er\u00e4h\u00e4t muut \u0161anat. Ho\u0161 merkityk\u0161et ei oltukana entise\u0161t\u00e4h tuttavie, ka \u0161anojen i\u00e4ntehelliset muuvvot oltih hyvin\u00e4 apuniekkoina, jotta \u0161ai arvuamallaki pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 oikieh semanttiseh joukkoh. Kon\u0161a \u0161anat oli juattu, lukima ne i\u00e4neh ta tarvite\u0161\u0161a sorttirui\u010d\u010dima \u0161anat uuvve\u0161tah, hairehta oli, ka niijen kautti opa\u0161tuu paremmin. \u0160iit\u00e4 viel\u00e4 tarkentima er\u00e4hien \u0161anojen merkityk\u0161et Karjalan kielen verkko\u0161anakirja\u0161ta. Lap\u0161ienkielen \u0161anat ollah vessel\u00e4t, t\u00e4\u0161\u0161\u00e4 er\u00e4h\u00e4t esimerkit:<\/p>\n\n\n\n manni(kki)<\/strong> \u2013 maito<\/p>\n\n\n\n pii\u010d\u010di<\/strong> \u2013 piirua<\/p>\n\n\n\n pi\u010d\u010da<\/strong> \u2013 pitsa<\/p>\n\n\n\n kotti<\/strong> \u2013 kostin\u010d\u010da<\/p>\n\n\n\n r\u00f6ppy<\/strong> \u2013 kyly<\/p>\n\n\n\n n\u00e4\u0161\u0161i<\/strong> \u2013 n\u00e4nni (suom. tissi)<\/p>\n\n\n\n \u010di\u010d\u010di<\/strong> \u2013 kakka<\/p>\n\n\n\n \u010debi<\/strong> \u2013 \u0161ep\u00e4y\u0161 (suom. hali)<\/p>\n\n\n\n kippi <\/strong>\u2013 kipie (suom. pipi)<\/p>\n\n\n\n Jotta \u0161anat painuttais mieleh, niit\u00e4 on hyv\u00e4 py\u00f6ritty\u00e4 pakina\u0161\u0161a. Pakinapirttil\u00e4iset \u0161uatih valita i\u010dell\u00e4h hahmon, pienen figuran \u2013 revon, yksi\u0161arvisen, hauvan, ponin \u2013 ta niill\u00e4 \u0161iit\u00e4 paistih ke\u0161ken\u00e4h puittokuin lap\u0161et kisattais. Luatiutuo lap\u0161ek\u0161i ho\u0161 kotvasek\u0161i, olisko mit\u00e4 mukavampua!<\/p>\n\n\n\n Paginapertin tavan mukah oli muutaki \u201cei-ohjattuo\u201d pakinua, vaihtoma kuulumisiena ta pakasima pimiekuu\u0161\u0161a piett\u00e4vy\u00e4 karjalan kielen net\u00e4lie, \u0161en tiemanahan ollah juuri karjalankieliset Paginperti-paginakluubat. Pit\u00e4y ruveta varu\u0161tautumah.<\/p>\n\n\n\n Linkki Lap\u0161enkielen \u0161ana\u0161to (vienankarjala\u2013suomi)<\/a><\/p>\n\n\n\n Teksti: Olga Karlova<\/p>\n\n\n\n Nuorien Paginpertin egl\u00e4i avavuttuu ollah mollembat Jovensuun karjalankielizet paginkluubat ruvettu matkuamah edehp\u00e4i. T\u00e4h sygyzyn ezm\u00e4zeh vastavundah ker\u00e4vyi hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine 10 hengen joukko, kuduas kaikis nuorembal igi\u00e4 oli vaigu nelli vuottu.<\/p>\n\n\n\n Paginpertil\u00f6in kez\u00e4pauzu on olluh pitky da paginpertil\u00e4zile himoitti jo teri\u00e4mb\u00e4h vastavuo sen j\u00e4lles. Er\u00e4hile Paginperti on ainavo kohtu, kuduas hy\u00f6 pi\u00e4st\u00e4h pagizemah karjalakse, da toizet ollah kogo kez\u00e4n juostu yhtes karjalazien da karjalankielizien tapahtumasp\u00e4i toizeh. Niil\u00f6in li\u017e\u00e4kse pagizimmo sygyzyn karjalankielizii tapahtumii. Ozakse niil\u00f6i syndyy sygyzyh \u00e4ijy: paginah nostettih ezimerkikse karjalazien nuorien pl\u00e4\u0161indyharjaitukset, kevi\u00e4l jullattuh elvytysprogrammah liittyj\u00e4t seminuarat, er\u00e4h\u00e4t ezimerkikse taido-ozutteluloin avuajazet, kegripruazniekku Jovensuus da karjalan kielen ned\u00e4li. Da hyv\u00e4 nenga, send\u00e4h gu yhtes vessel, eri\u017ee atkal.<\/p>\n\n\n\n Kaikin tiet\u00e4h, gu nuoret paginpertil\u00e4zet ollah raviet da liityt\u00e4h \u00e4ijih eri projektoih. Ezm\u00e4zes vastavundas pagizimmo pai\u010di muudu kursoi, kui sygyzyl ainos. Ker\u00e4l oli kui opastujua, mugai opastajua. \u00c4ij\u00e4t paginpertil\u00e4zet oldih juuri allettu suvi- libo livvinkarjalah opastundan P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos, da er\u00e4s paginpertil\u00e4ine rubieu sygyzyn aigua opastamah kolmel eri karjalan kielen kursal. Kaikil on kiireh, ga aigua on ji\u00e4nnyh toizihgi dieloloih, send\u00e4h gu paginpertil\u00e4zet mainittih se\u017eo ezimerkikse ukrainan da ven\u2019an kielien sego indielazen tansin kursat. Kursupagin viritti duumaimah himoruadoloi. Karjalan kieli on kaikile paginpertil\u00e4zile rakas, ga er\u00e4h\u00e4t duumaittih, gu pid\u00e4s l\u00f6ydi\u00e4 vie mitahto nengoinegi himoruado, kudai nikui ei liitys karjalan kieleh. Huaveh voibi ezm\u00e4i ozuttuakseh kummakkahakse, ga se sanou sit, gu karjalan kieli ei en\u00e4mbi\u00e4 ole himoruado, ga tavalline, alalline vuitti elostu, da gu kielen elvyt\u00e4ndy da kehit\u00e4ndy ollah ozituttu. Tazapaino on t\u00e4rgei, send\u00e4h gu kieliaktivistale ei pie gruuzie i\u010d\u010die liijal ruavol!<\/p>\n\n\n\n Passibo kaikile, ket tuldih Nuorien Paginpertih. T\u00e4s on hyv\u00e4 jatkua, da tulii vastavundu piet\u00e4h 9.10. \u010d 16.30\u201318.30. Jo enne sid\u00e4 roih Kaikkien Paginperti, 2.10. \u010d 16\u201317.30. N\u00e4imm\u00f6kseh paginpertil\u00f6is!<\/p>\n\n\n\n \u0160yky\u0161yini kripame\u010d\u010d\u00e4 ku\u010d\u010duu, ka hyv\u00e4 kun kerkiemm\u00e4 kiirehienki ke\u0161ell\u00e4 yhteh ker\u00e4yty\u00f6 kuulumisiena vaihtamah. Eklein pakinoilla oli kuin vanhua tuttavua, niin uuttaki pirttil\u00e4ist\u00e4. Nuorin toi kerallah pehmien tovarissan, kumpasen nimi on \u010coma. \u010comalla bobasella \u010doma nimi!<\/p>\n\n\n\n Pakasima ke\u0161y\u00e4, juuri alkajua karjalan opa\u0161\u0161untua ta pluanie \u0161yky\u0161yk\u0161i. Ke\u0161\u00e4n \u00e4kiet ei er\u00e4hie meist\u00e4 \u00e4ij\u00e4lti vaivattu, kun vain pi\u00e4si j\u00e4rvie kylp\u00f6m\u00e4h. Pruasniekkua ta erimoista pituo karjalak\u0161i niise oli t\u00e4ytyn. Ken on pl\u00e4\u0161\u0161in ke\u0161\u00e4n kaiken, ken hu\u0161tan muiten vain. Prosto olenta niise on er\u00e4hill\u00e4 ollun hyv\u00e4k\u0161i.<\/p>\n\n\n\n Oli meil\u00e4 kostissa loittoniki k\u00e4vij\u00e4. Tartun yliopisson tutkija Polina Oskolskaja <\/strong>tuli \u0161anelomah tutkimu\u0161projektista, kumpasen hanttusissa hi\u00e4n pakauttelou karjalankielisie karjalaisie \u0160uome\u0161\u0161a. Hyv\u00e4k\u0161i mielek\u0161i muutoma kielimuasteri on jo l\u00f6ytyn, ka tutkija mielell\u00e4h ku\u010d\u010duis keralla lisy\u00e4 karjalan kielen malttajua (polina.oskolskaia(at)ut.ee).<\/p>\n\n\n\n Olemma planuinun \u0161yky\u0161yk\u0161i er\u00e4\u0161t\u00e4 tiemua ta \u0161ana\u0161tuo, mimmosie himottais erikseh kehitell\u00e4 oma\u0161\u0161a karjalan pakina\u0161\u0161a. Niist\u00e4 \u0161iit\u00e4 kerromma my\u00f6hemp\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Ta lopuk\u0161i <\/p>\n\n\n\n ku\u010d\u010du pl\u00e4\u0161\u0161int\u00e4harjotuk\u0161ih:<\/p>\n\n\n\n Taroin Santra<\/strong> ta Karjalaiset Nuoret \u0160uome\u0161\u0161a <\/em>piet\u00e4h \u0161yky\u0161yn oloh tan\u0161\u0161ikur\u0161\u0161it Joven\u0161uu\u0161\u0161a. En\u0161imm\u00e4iset pl\u00e4\u0161\u0161int\u00e4harjotuk\u0161et ollah 13.9. \u010d 17\u201318.30 (Tanssisali Motti, Papinkatu 5). Tule terveh pl\u00e4snie panomah karjalak\u0161i ta ilmain!<\/p>\n\n\n\n ta juohatu\u0161:<\/p>\n\n\n\n Nousijalla net\u00e4lill\u00e4 piet\u00e4h Nuorien Paginperti 11.9. \u010d 16.30\u201318.30, kumpasen vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 on Niko Tynnyrinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Teksti ta kuva: Olga Karlova<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Kirjuttan: Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ke\u0161y\u00e4 va\u0161\u0161en on mieleh k\u00e4yv\u00e4 piknik\u00e4ll\u00e4, a omalla karjalaisella joukolla ruatua mit\u00e4ki yhe\u0161\u0161\u00e4 on kahta kertua vessel\u00e4mpi. P\u00e4ivy\u00e4 paistua \u010dirottau, ho\u0161 vihma onki p\u00f6l\u00e4tellyn huomenek\u0161e\u0161ta. Pluaniloissa on kisata kyykky\u00e4 pakinapirttil\u00e4isien ke\u0161en.<\/p>\n\n\n\n \u0160kolan kentt\u00e4 p\u00e4t\u00f6y hyvin kyyk\u00e4n kisuantah tai muiten pakinapiknik\u00e4n pient\u00e4h. En\u0161iruatona on \u010derien piirr\u00e4nt\u00e4 ta kyykkien pissyt\u00e4nt\u00e4. Kyykk\u00e4-kisan nimie on karjalan kielen murtehissa v\u00e4kitukku: kyykk\u00e4, kriukka, kr\u2019uukka, gr\u2019uuha<\/em>. \u0160iin\u00e4 paikkase\u0161\u0161a \u0161yntyy j\u00e4rkieh ni pakinua, mill\u00e4 \u0161analla mit\u00e4ki kisah kuulujua vehkeht\u00e4 tahi toimintua karjalak\u0161i ku\u010dutah. Olemma pi\u00e4tt\u00e4n ruveta kery\u00e4m\u00e4h karjala\u2013\u0161uomi-kyykk\u00e4\u0161ana\u0161tuo tukkuh. Pakina ruavon savotiu, a yhe\u0161\u0161\u00e4 ruatamini jatkau ta kehitt\u00e4y kuin pakinua niin ruantuaki.<\/p>\n\n\n\n Enim\u00e4t pirttil\u00e4isist\u00e4 ei ole ly\u00f6ty kyykky\u00e4 ennen, vain rohka\u010d\u010duloina ka\u010do lykit\u00e4h pualikkoja kohti kyykkie. \u0160anak\u0161i ly\u00f6ntipualikat ollah jykiett\u00e4v\u00e4t, a kyyk\u00e4t kuu\u0161\u0161otetah loitokkali kisuaja\u0161ta. Ka hyv\u00e4 mieli ta tahto opa\u0161tuo uuteh kaiki\u010d\u010di voitetah. Ei muuta kun iell\u00e4hki: pualikka k\u00e4teh, kyykk\u00e4 kumoh.<\/p>\n\n\n\n \u0160uuret passipot Suutarin Pekalla<\/strong>, kumpani on varu\u0161tan kyykk\u00e4vehkehet ta opa\u0161tan pualikkua lykkim\u00e4h!<\/p>\n\n\n\n 23.5.2025: Kaikkien Paginperti oraskuul: elvytysprogrammu, b\u00f6b\u00f6kkykalenduaru da kez\u00e4pikniekku<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sit meile juohtui mieleh, gu kez\u00e4h\u00e4i on l\u00e4henem\u00e4s da senke tulemas eriluadustu b\u00f6b\u00f6kki\u00e4. Niil\u00f6in er\u00e4hii nimil\u00f6i toi\u010di et musta, ga juohatuksekse Olga Karlova on luadinuh b\u00f6b\u00f6kkykalenduaran, kuduan l\u00f6vv\u00e4t t\u00e4s: https:\/\/blogs.uef.fi\/\u2026\/popokkakalenteri-kahallah\u2026\/<\/a> Lopukse olemmo sobinuh perind\u00f6llizen kez\u00e4pikniekan p\u00e4iv\u00e4h n\u00e4h da se roih 11.6. \u010d 15. Tarkembah piendykohtah ni\u0161koi ilmoittelemmo v\u00e4h\u00e4sty my\u00f6hemb\u00e4. Paginperti nyg\u00f6i on kez\u00e4pauzal. Kirjutus da kuvat: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Kev\u00e4t puhuu viel\u00e4 viluhkuo ilmua, ho\u0161 Joven\u0161uu\u0161\u0161a onki jo kaimattu j\u00e4lkimm\u00e4iset lumet. \u0160ulakuu \u0161e lumet \u0161ulattau tai ku\u010d\u010duu imehnisie kev\u00e4truatoloih. Ka er\u00e4h\u00e4t kuitenkis viel\u00e4 l\u00f6yvet\u00e4h aikua ta tullah iltua istumah yliopisson kaminapirttih, kumpaseh ker\u00e4yvymm\u00e4 pakajamah karjalak\u0161i. Eklein meit\u00e4 oli \u0161ei\u010d\u010demen p\u00e4lp\u00e4\u010d\u010dy\u00f6 ta yksi y\u0161k\u00e4niekka, hi\u00e4n on muiten muata puhkuttan kaikki kevy\u00e4n aikah pietyt karjalaiset pakinapirtit ta kniigakluubat. Karjalan pakina on pikkaraisella puittokuin uinotu\u0161laulu, tiet\u00e4y, jotta muamolla pit\u00e4y olla omua aikua pakinoihki.<\/p>\n\n\n\n Alkuh ottima paistavak\u0161i videoprojektin, kumpani on Vuokkiniemi-\u0161euran ta karjalan kielen elvyty\u0161projektin 2022\u201324 yhtehini tulo\u0161. \u0160en pi\u00e4idejana oli tuuvva vanhat arhiivai\u00e4nittehet t\u00e4h aikah ta \u0161emmoseh muotoh, mi kiinitt\u00e4is nykyaijan kuuntelijan ta ka\u010d\u010dojan mielt\u00e4. Ka\u010d\u010doma yhe\u0161\u0161\u00e4 er\u00e4h\u00e4n videon ta ihualima karjalan pakinua, kumpaista l\u00e4\u0161\u0161\u00e4 kuuvvenkymmenen vuuvven takua nyt \u0161uau ken vain kuunnella. <\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4tietuo videoprojektista, linkki<\/a>. <\/p>\n\n\n\n Linkki videoloih Youtube\u0161\u0161a.<\/a><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 kertua meit\u00e4 Joven\u0161uuh tuli tiiju\u0161tamah Martti Penttonen<\/strong> Kuopio\u0161ta p\u00e4in. Mie\u0161 on Kuopion paginpertin yksi vet\u00e4jist\u00e4 ta oli ly\u0161ti \u0161uaha tervehyisie sluatniekoilta. Martilla oli kirjakostin\u010d\u010dua keralla ta hi\u00e4n \u0161aneliki oman Karjalazil o\u010dkil <\/em>-kirjan uuvve\u0161ta painok\u0161e\u0161ta. <\/p>\n\n\n\n Aika lenti ruttoh, ka kuulumiset oli \u0161aneltu ta \u010d\u00e4inikk\u00e4 tyhj\u00e4k\u0161i juotu. Passipo kaikilla keralla olijilla!<\/p>\n\n\n\n Ora\u0161kuulla ku\u010dumma Nuorien Paginaperttih, kumpani piet\u00e4h 8.5. \u010d 16.30\u201318.30, ta Kaikkien Paginperti on 22.5. \u010d 16\u201318.<\/p>\n\n\n\n Kirjutu\u0161: Olga Karlova<\/p>\n\n\n\n Sulakuun Nuorien Paginpertin piimm\u00f6 nell\u00e4npi\u00e4n 10.4. Vastavundu oli moine ravei, ga kai ei puuttunuh ni yhty kuvua ottua, da ravei on olluh paginpertin ved\u00e4j\u00e4n ruadogi, send\u00e4h gu vaste nyg\u00f6i, tossargen, on olluh aigua kirjuttua vastavundan kuulumizet. Sanakse, vie paginpertil\u00e4zetgi ollah raviet: yhtet oldih tuldu j\u00e4rgieh kursoilp\u00e4i libo kandiseminuarasp\u00e4i, toizet oldih otettu loittoruaduo ker\u00e4le. Kiirehengi keskel ker\u00e4le tuli hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine pieni joukko, 8 hengie.<\/p>\n\n\n\n Pagizimmo pai\u010di muudu aijankohtahizii dieloloi, kudualoi oligi \u00e4ijy. Ved\u00e4j\u00e4nny juohatin paginpertil\u00e4zile yliopiston karjalan elvytysjoukon mennyt ned\u00e4lil jullatus yhtehizien projektoin e\u010d\u010doankietas da oli ilo kuulta, gu nuoril oli idejua da huavehtu, hos aigua ehoittua omua projektua ei juuri nyg\u00f6i ni olis. Li\u017e\u00e4kse pagizimmo ezimerkikse elvytyksen hantuzis vastavujas kniigukluubas sego kevi\u00e4n karjalazis tapahtumis. \u00c4ij\u00e4t paginpertil\u00e4zet vuotetah pai\u010di muudu KN\u0160-yhtistyksen besod’ua, kudai piet\u00e4h kez\u00e4l Jovensuus. <\/p>\n\n\n\n Vie pagizimmo vuvven 2025 karjalan kielen ned\u00e4lin allustajua tiemua. En pal’l’asta sid\u00e4 vie t\u00e4s tekstas, ga nuorile se oli mieldy my\u00f6. Duumai\u010dimmo yhtes jo sid\u00e4, kui mahtollizen tieman kauti vois tuvva n\u00e4g\u00f6vih karjalazii nuorii da heij\u00e4n k\u00e4ytettyy karjalua. Ezimerkikse nengomien paginoin vuoh Nuorien Paginperti ei ole vaigu mittuinetahto v\u00e4llymuodoine paginkluubu, ga se\u017eo moine t\u00e4rgei kohtu, kuduan kauti nuoret pi\u00e4st\u00e4h vaikuttamah karjalan elvyt\u00e4ndy- da kehit\u00e4ndyruadoloih sego sanelemah omii mielii.<\/p>\n\n\n\n Lopukse ki\u017eaimmo vie sellit\u00e4 sana -ki\u017eah. T\u00e4l kerdua sanat oli otettu Leena Lehtolazen<\/strong> H\u00e4i eli pajol -romuanasp\u00e4i, kuduan on ki\u00e4nd\u00e4nyh livvinkarjalakse Maria Kuismin<\/strong>. Muailman ezm\u00e4zeh karjalankielizeh dekkuki\u00e4nn\u00f6kseh luajittuu sanastuo on ka\u010dottu Nuorien Paginpertis jo aijemba, ga pi\u00e4niekoi\u010dendusanaston li\u017e\u00e4kse tekstas on hos mid\u00e4 muudugi mieldykiinnitt\u00e4ji\u00e4. Sellitt\u00e4vikse puututtih ezimerkikse ”pohmel’l’u”, ”va\u010danjylmyri\u010d\u010dy”, ”hallonhalguanduazendo” da ”rungantarkastus”.<\/p>\n\n\n\n Oli ylen vessel vastavuo, passibo kaikile paginpertil\u00e4zile! Da tulgua Kaikkien Paginpertih, kudai roih samazes kohtas 24.4. \u010d 16! Ved\u00e4i t\u00e4l kerdua on Olga Karlova<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Nell\u00e4npi\u00e4n 27. kev\u00e4tkuudu ker\u00e4vyimm\u00f6 Kaikkien Paginpertih kerras vaste pietyn Karjalankielizen kniigukluuban j\u00e4lles, kudamah n\u00e4h sanakse voit l\u00f6ydi\u00e4 tieduo t\u00e4s: https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/2025\/03\/14\/karjalankieline-kniigukluubu-jovensuus-26-3-6-5\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Jo h\u00e4tken meil ei olluh mostu vastavundua, konzu pagin mennys kaiken aigua muga v\u00e4ll\u00e4h da vessel\u00e4h. Da pid\u00e4y vie mainita, gu kai egl\u00e4zet paginpertil\u00e4zet oldih nuoret, kuduat se\u017eo ravieh k\u00e4vv\u00e4h Nuorien Paginpertih, mi vihjuau sih, gu nuoret tahtotah en\u00e4mb\u00e4n paista karjalakse, vastavuo paginkanzoinke puaksumbah da olla ker\u00e4l karjalan elvyt\u00e4nd\u00e4s da kehit\u00e4nd\u00e4s alalleh. Ylen hyv\u00e4 nenga!<\/p>\n\n\n\n V\u00e4ll\u00e4h paginah t\u00e4l kerdua syndyi kaikkie. Ehtiimm\u00f6 paista omii dieloloi, ruadoloi, elostu, uuttu dai vahnua karjalankielisty julgavuo, opastundua da opastandua sego reknailla, mid\u00e4 kaikkie tahtozimmo luadie, lugie, kirjuttua da videoija karjalakse. Emmo rubie kaikkii idejoi vie pal\u2019l\u2019astamah, ga juohatammo jo hyvih todevutettuloih n\u00e4h, kudamis yksi on Jelenan kera karjalak\u0161i: https:\/\/uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi\/jelenan-kera-karjalaksi-lyhyccaini-tietoisku-caijysta\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Enim\u00e4t egl\u00e4zet paginpertil\u00e4zet ollah oldu se\u017eo karjalan opastujii, da nenga sit pagizimmo v\u00e4h\u00e4zen sit, kui karjalan kursoil my\u00f6 sobivutammo kielen opastandua da kehit\u00e4ndi\u00e4. Yksi moizis dielolois on opastujien kirjutuksien julguandu karjalan elvytysblogas, kudamah j\u00e4lgiaigua on tulluh \u00e4ijy opastujien luajittuu kirjutustu da pai\u010di muudu magiedu reseptua vienankarjalak\u0161i: https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/karjalankielizet-retseptat\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Magei-sanaine muite oli egl\u00e4i sanaki\u017easgi, send\u00e4h gu t\u00e4l kerdua arbailimmo ei-loppuhizii adjektiivoi. Ravei da kirkei sego kirmei, vaigei da jygei sego jugei \u2013 sinounimat da eriluaduzet kirjutustavat se\u017eo n\u00e4vyttih ki\u017eas. Maini\u010dimmo sengi, gu hos livvinkarjalas moizet adjektiivat loppietahes ei:h, ga taivuttajes n\u00e4it samazen ie:n, kui toizisgi murdehis. Ki\u017ean luadijan pahattavu k\u00e4ziala ei ole ainos paha dielo: kargei vai karheigo oli kirjutettu eb\u00e4selgieh da sanan suannuh paginpertil\u00e4ine rubei e\u010d\u010dim\u00e4h sid\u00e4 karpie-e\u010d\u010dosanal: https:\/\/kaino.kotus.fi\/kks\/?p=qs-article&kks_id=KKS_92d81dbb750f7d5a7dc5a204e01d9766&list_id=1&keyword=karpie&word=karpie<\/a>. Nenga petties l\u00f6ydyi vie tverinkarjalan karbie-adjektiivu, kudamua ei olluh ki\u017eas.<\/p>\n\n\n\n Uvvennu dielonnu oli vuoropaginki\u017eakse sanottu pagin, konzu paginpertil\u00e4zet kyzeltih toine tostu da nenga paistih kesken\u00e4h ved\u00e4j\u00e4n avuttah. Nengomua vuoropaginki\u017eua pid\u00e4y kehitti\u00e4 iellehgi.<\/p>\n\n\n\n Tulii Kaikkien Paginperti roih 24.4. \u010d 16\u201318 da enne sid\u00e4 ehtit vie \u010d\u00f6k\u00e4hti\u00e4kseh Nuorien Paginpertih 10.4. \u010d 16.30\u201318.30 sego Karjalankielizeh kniigukluubah 8.4. \u010d 17\u201318. Ravei sulakuu on tulemas!<\/p>\n\n\n\n Kirjutus da kuva: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n Egl\u00e4i oli Nuorien Paginperti Jovensuus. Kaminperti on mieldykiinnitt\u00e4i vastavundukohtu, send\u00e4h gu sen atmosfieru on joga kerdua erijyttyine. Puaksuh kaminpertis on olluh vilu, ga t\u00e4l kerdua sie oli latel\u00e4mmityksen t\u00e4h ylen l\u00e4mmin. No, olgah hos kui, karjalazien da karjalankielizien nuorien vastavundat ollah ainos vessel\u00e4t da l\u00e4mm\u00e4t sego Paginpertin ved\u00e4j\u00e4le kebjiet: programmua ei pie ylen tarkah planiiruija, send\u00e4h gu nuoret ravieh da v\u00e4ll\u00e4h paistah toine toizenke. Kerdu oli eri\u010dykselline sengi vuoh, gu kaikis nuorimal paginpertil\u00e4zel oli igi\u00e4 vaste viizi ned\u00e4lii!<\/p>\n\n\n\n Kui ainos, olemmo avannuh vastavundan pagizemal omii dieloloi. Tavan mugah kyzelin jogahistu da nengomal metoudal toi\u010di roih pitki\u00e4 paginua, toi\u010di vaigu lyhy\u010d\u010d\u00e4ine kuibo dielot -kierros. T\u00e4l kerdua emmo paissuh ylen h\u00e4tkie, ga kierroksen aigua mainittih \u00e4ij\u00e4t nuorien elostu koskijat tiemat: opastundu, ruavone\u010d\u010do, vuvvenaijat, himoruavot, juuri ilmah pi\u00e4ssy\u00f6t karjalankielizet kniigat\u2026 Nengomua karjalankielisty paginua on t\u00e4rgei kuulta.<\/p>\n\n\n\n \u00c4ij\u00e4n pagizimmo karjalazes perind\u00f6s da sen ozutandas ezimerkikse muzeilois. Duumai\u010dimmo sid\u00e4, mittumah tabah muzeikontekstas vois ozuttua nyg\u00f6sty karjala\u017euttu, send\u00e4h gu nyg\u00f6zes aijas suurin vuitti ristikanzois ei ozuta omua identitiettua ezimerkikse sobien kauti. Voibi sanuo, gu nyg\u00f6zes Suomes ei ole moizii ylehizii, kaikkien tiettyl\u00f6i karjala\u017euon merkil\u00f6i libo simvoloi, ga karjala\u017eus n\u00e4gyy toizeh luaduh. Maltanet e\u010d\u010die, ga voit karjala\u017euon merkil\u00f6i l\u00f6ydi\u00e4 karjalazien nuorien alakul’tuuras: nuoret luajitah miemua, piet\u00e4h omua pruazniekkua, kehitet\u00e4h kieldy, kirjutetah karjalankielisty starinua\u2026 Mieldykiinnitt\u00e4i olis se\u017eo ka\u010della karjalah opastunnuzien nuorien i\u010den tuvekse luajittuloi mustohpanoloi. Ylehizel tazol paginpertil\u00e4zet duumaittih, gu muzeikontekstas da medies olis hyv\u00e4 ozuttua karjala\u017euon bohatuttu da sid\u00e4, gu karjalan kieli on puaksuh vuitti ihan tavanomahistu elostu, ei suuri da kudamittuinegi pruazniekalline dielo. Audiovizual’noidu materjualua v\u00e4lt\u00e4m\u00e4tt\u00e4h pid\u00e4y! Tahtottavalleh suammo sid\u00e4 terv\u00e4h. Avukse t\u00e4s paginas oli se\u017eo Muzeivirraston da Suomen kul’tuuruperind\u00f6kazvatussebran luajittu Perind\u00f6jura-ruadobruja (Perint\u00f6hyrr\u00e4). Sen vuoh duumai\u010dimmo ezimerkikse sid\u00e4, voijahgo kaikin ottua ozua karjalazih perind\u00f6l\u00f6ih, ollahgo net arvospiett\u00e4v\u00e4t da voigo kaupalli\u017eus kuitahto rikkuo niil\u00f6i.<\/p>\n\n\n\n Ga ei ole mostu (Nuorien) Paginpertii, kuduas ei ki\u017eattas sellit\u00e4 sana -ki\u017eua. T\u00e4l kerdua jogahine ki\u017euaju valli\u010di mittumahtahto kategourien da yhten sih liittyj\u00e4n sanan. Toizet opittih arvata sanua kyzym\u00e4l kebjiedy kyzymysty. Ezimerkikse sy\u00f6misty e\u010d\u010dijes voimmo kyzy\u00f6, syvv\u00e4hgo sid\u00e4 vilunnu vai hiilavannu, libo voibigo sid\u00e4 syvv\u00e4 hos suorah tuhjosp\u00e4i, vai pid\u00e4ygo sid\u00e4 kuitahto varustua. Ki\u017ean t\u00e4s versies sellitt\u00e4j\u00e4n ruado on kebjiembi, migu kyzyjien.<\/p>\n\n\n\n Passibo kaikile, ket tuldih Nuorien Paginpertih, da n\u00e4imm\u00f6kseh sulakuul! Enne sid\u00e4 ehtit vie \u010d\u00f6k\u00e4hti\u00e4kseh 27.3. \u010d 16-18 Kaikkien Paginpertih, kudai roih samazes kaminpertis.<\/p>\n\n\n\n Egl\u00e4i paginpertil\u00e4zet ker\u00e4vyttih pruaznuimah karjalankielizien uudizien roindup\u00e4ivi\u00e4. Enzim\u00e4ine \u010duassu meni kyzymyksih-vastavuksih, ga v\u00e4ll\u00e4n paginan muvvos. Kuibo Yle uudizet allettih kymmene vuottu tagaperin? Mittumua harjaittelendua sih pidi olla? Mind\u00e4h da kui rodih ki\u00e4nd\u00e4j\u00e4n da lugijan nimi Hiloin Natoi, kudai oli allus vikse hierus k\u00e4ytetty nimi? En rubie kogonastu paginua nyg\u00f6i kirjuttamah, ga nimeh n\u00e4h sanon sen, gu karjalaine luadiu uudizii karjalazel nimel da nenga se\u017eo kunnivoi\u010d\u010dou hierus k\u00e4ytett\u00e4vii nimil\u00f6i. Sanakse, tulien opastunduvuon P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos Olga Karlova pid\u00e4y karjalaine nimist\u00f6ntutkimus -kursan. Tule opastumah sin\u00e4gi. Toinah yhtekse ruavokse roihgi karjalazen nimen luajindu libo e\u010dindy i\u010delles. Ki\u00e4nd\u00e4mizeh voit tulla opastumah Natalia Giloevan (Hiloin Natoin) da Niko Tynnyrizen piett\u00e4v\u00e4h karjalan ki\u00e4nn\u00f6sseminuarah, kudai roih sygyzyl. Pid\u00e4y mainita, gu uudizien ki\u00e4nd\u00e4mine da sih liittyi sanastoruado n\u00e4vyt\u00e4h ki\u00e4nn\u00f6sseminuaras da opastujat ruadopajois se\u017eo luajitah uuttu sanastuo da nenga ollah ker\u00e4l karjalan elvyt\u00e4nd\u00e4s da kehit\u00e4nd\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n Toine \u010duassu lendi paginpertil\u00e4zil vie teri\u00e4m enzim\u00e4sty paistes omii dieloloi, ruadoloi, zobottoi sego kaikkie muudugi. Kelgi on \u00e4ijy opastundua, kelgi on ruavon e\u010dindi\u00e4, kelgi on pieni yskyniekku. Moizet paginat jo pal’l’astetah sen, gu Kaikkien Paginpertih k\u00e4vv\u00e4h nuoret, kudamis ongi karjalan kielen nyg\u00f6ine da tulii aigu. Ylen hyv\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Lopukse vie ehtiimm\u00f6 ki\u017eata sanaki\u017eah, kudamah t\u00e4l kerdua oli otettu oi-loppuhizet substantiivat. Enim\u00e4t niil\u00f6is oldih kebjieh sellitett\u00e4v\u00e4t, ga ezimerkikse juomoi ’juolukka’ toi v\u00e4h\u00e4zen vaigevuttu. Yhtell\u00e4h muga harvembahgi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t sanat sit nostah n\u00e4g\u00f6vih da ki\u017ean j\u00e4lles jo mustat net hyvin.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4imm\u00f6kseh Kaikkien Paginpertis 27.3. \u010d 16-18 da enne sid\u00e4 ehtit vie \u010d\u00f6k\u00e4hti\u00e4kseh Nuorien Paginpertih 13.3. \u010d 16.30-18.30.<\/p>\n\n\n\n Hyvy\u00e4 Kalevalan p\u00e4ivy\u00e4! Hyvi\u00e4 Kalevalan p\u00e4ivi\u00e4!<\/p>\n\n\n\n Kirjutus da kuva: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)<\/p>\n\n\n\n Kirjutannuh: Nuorien Paginpertin ved\u00e4i Niko Tynnyrinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Egl\u00e4i piimm\u00f6 vuvven toizen Nuorien Paginpertin. Paginpertil\u00f6in vuoh on vessel sebrata l\u00e4heniji\u00e4 kev\u00e4tty: pakkaskuul Paginpertin uuttu piendykohtua oli ylen jygei l\u00f6ydi\u00e4 pimies, ga t\u00e4l kerdua oli vie valgei, konzu astuimmo kaminpertih. Sih meidy ker\u00e4vyi hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine joukko, kudual pagin rubei liugumah sid\u00e4 ohjuamattagi.<\/p>\n\n\n\n Jo perind\u00f6llizen kuibo dielot -kierroksen j\u00e4lgeh otimmo vastavundan v\u00e4ll\u00e4kse tiemakse fantuaziisanaston. Tiemah n\u00e4h jullattih kirjutus elvytysprojektan blogas aijemba t\u00e4l ned\u00e4lil, da ne\u010den kirjutuksen luajindah oldih viritetty juuri paginat nuorien karjalankielizien keskes. Paginan tuvekse olin luadinuh sellit\u00e4 sana -ki\u017ean, kuduah t\u00e4l kerdua ki\u017eaimmo v\u00e4h\u00e4zen tavanmugazes poikkevujah tabah. Jogahizeh sanalippuzeh oli kirjutettu mittumantahto fantuaziikirjalli\u017euole da -ki\u017eoile tipi\u010dnoin olendon nimi suomekse da karjalakse. Enim\u00e4t karjalankielizet nimet tiett\u00e4v\u00e4ine oldih vaste ehoituksinnu, kudualoi sellitettyy se\u017eo pagizimmo da duumai\u010dimmo yhtes. Puaksuh luajiimmo nenga, gu sellitimm\u00f6 sanan karjalakse da arbaimmo suomekse, send\u00e4h gu karjalankielizet variantat oldih kaikile uvvet. Ehoitettulois variantois passiboittih enimy\u00f6lleh ugahukkua, kudai pi\u00e4zi luonnollizehgi paginah kerras Paginpertin j\u00e4lgeh: kaminpertisp\u00e4i l\u00e4htiettyy er\u00e4s paginpertil\u00e4ine pihas vie ka\u010dahtih l\u00e4s t\u00e4ytty kuudu da mustoitti, gu pid\u00e4y vardoijakseh ugahukkua. Toizet sanat vie ji\u00e4dih eb\u00e4selgiel\u00f6ikse. Duumai\u010dimmo ezimerkikse erijyttymii vienolendoloi. Pid\u00e4ygo \u201dmerenneito\u201d da \u201dseireeni\u201d eroittua toine toizes vai voibigo mollembis k\u00e4ytti\u00e4 vienneidoi-sanua, tarku merki\u010dys sit mi\u00e4r\u00e4vyy kontekstan mugah? Toizielp\u00e4i seireeni-sanua olis kebjei mugavuttua sirienakse.<\/p>\n\n\n\n Sanaki\u017ean li\u017e\u00e4kse tiemah liittyji\u00e4 dieluo pagizimmo, konzu Ravan Jelena<\/strong> ozutteli i\u010d\u010deh allustajua ki\u00e4nn\u00f6sruaduo. Jelena on ka\u010delluh Astrid Lindgrenan<\/strong> Ran\u2019n\u2019a Rozvontyt\u00e4r -kirjua (suom. Ronja Ry\u00f6v\u00e4rintyt\u00e4r), kuduas on \u00e4ijy vaigu kirjan muailmah ni\u0161koi luajittuu olenduo. Duumai\u010dimmo yhtes, kuibo vois karjalakse ku\u010d\u010duo ezimerkikse nengomii olendoloi kui p\u00f6nthiittinen<\/em>, ajattara <\/em>da kakkiainen<\/em>. N\u00e4mmis j\u00e4lgim\u00e4ine kerras juohatti er\u00e4hile paginpertil\u00e4zile karjalan \u0161ittukul\u2019a-sanan<\/a>. Kotuksen Karjalan kielen sanakirjan mugah se kudakui vastuau suomen sanua paskiainen, ga duumai\u010den, gu sen merki\u010dys ei voi olla ylen luja, send\u00e4h gu sid\u00e4 on k\u00e4ytetty enimy\u00f6lleh lapsis. Ezimerkikse Videlen ezimerkis lapsele sanotah, gu h\u00e4i on \u201daiga \u0161ittukul\u2019a\u201d. Li\u017e\u00e4kse sanakirjas l\u00f6ydyy ezimerkii<\/a> sanan k\u00e4yt\u00e4nd\u00e4s deminutiivannu, t\u00e4l kerdua Si\u00e4m\u00e4rvel: \u201dOh pikoi \u0161ittukul\u2019aine moaman, tule t\u00e4nne.\u201d<\/p>\n\n\n\n Mieldykiinnitt\u00e4ji\u00e4 tiemua ka\u010deltes aigu lendi ylen ravieh. Passibo kaikile paginpertil\u00e4zile paginois sego Karjalan Sivistyssebrale, kuduan avustuksel voimmo ostua paginpertil\u00f6ih tarittavua. T\u00e4lgi kerdua stolal oli kui magiedu, mugai suolastu sy\u00f6misty da tiett\u00e4v\u00e4ine koufeidu da \u010duajuu.<\/p>\n\n\n\nJovensuun paginpertil\u00f6in vastavunduaijat kevi\u00e4l 2026:<\/h4>\n\n\n\n
2.4.2026: Kaikkien Paginperti sulakuul: Hyvi\u00e4 \u00c4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n pruazniekkua!<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/04\/Paginperti2.4-1024x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n5.3.2026: Paginperti kev\u00e4tkuul: pagin paginua jatkoi ravieh da vessel\u00e4h, el\u00e4ttisanaki\u017ea oli kebjiett\u00e4vy<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/03\/Paginpertis-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/03\/Santran-kuva-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n13.2.2026: Tuhukuun Nuorien Paginpertin kuulumizet<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/02\/kuvaukset-paginpertissa-691x1024.jpg\"){kind=spacer}
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/02\/sanapeli-paginpertissa-1024x768.jpg\")
6.2.2026 Tuiskukuun Kaikkien Pakinapirtti: taijollista smietik\u00f6inty\u00e4 ke\u0161\u00e4h kohti<\/h4>\n\n\n\n
![\"FUFF](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/02\/626434222_1199573705675595_3279240289274593210_n-1024x661.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"Luova](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/02\/IMG-20260206-WA0000-768x1024.jpg\")
![\"Keskustelupiiri.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/02\/IMG-20260206-WA0003-768x1024.jpg\")
16.1.2026: Kaikkien Paginperti pakkaskuul: eritiemahistu paginua sego refleksiivuki\u017ea<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/01\/20260115_155059-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2026\/01\/20260114_132222-1024x853.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n12.12.2025: Mustelemmo Nuorien Paginpertin sygyzyy 2025<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/WhatsApp-Image-2025-11-19-at-16.19.25-1-768x1024.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/WhatsApp-Image-2025-12-11-at-18.18.03-1024x835.jpeg\")
4.12.2025: Kaikkien pakinapirtin \u0161yky\u0161yn nell\u00e4\u0161 va\u0161tauvunta: ruatopajua, loittoista ativuo, ro\u0161tuon niep\u0161iemp\u00e4ist\u00e4 ta pluanie tulijak\u0161i aikua<\/h4>\n\n\n\n
![\"Keskustelupiiri](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/1000048353-768x1024.jpg\")
![\"Karkkipussi\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/IMG-20251205-WA0001-768x1024.jpg\")
![\"K\u00e4sity\u00f6.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/12\/1000048358-768x1024.jpg\")
6.11.2025: Kaikkien Paginapertin \u0161yky\u0161yn kolma\u0161 va\u0161tauvunta: oli vessel\u00e4 paissa ta muasteruija kuklasie<\/h4>\n\n\n\n
![\"Karjalainen](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/11\/1000045645-768x1024.jpg\")
![\"Keskustelupiiri\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/11\/IMG-20251106-WA0015-1024x768.jpg\")
![\"Karjalankielinen](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/11\/IMG-20251106-WA0008-768x1024.jpg\")
![\"Risunukke.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/11\/1000045111-1-768x1024.jpg\")
2.10.2025: Kaikkien Pakinapirtin \u0161yky\u0161yn toini va\u0161tauvunta: lap\u0161enkielell\u00e4 pakajantua<\/h4>\n\n\n\n
![\"Sanateht\u00e4v\u00e4.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/IMG-20251003-WA0003-768x1024.jpg\")
![\"Kuvakaappaus.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/paginapertti_kks_lastenkieli.png\")
11.9.2025: Sygyzyn ezm\u00e4ine Nuorien Paginperti<\/h4>\n\n\n\n
4.9.2025: Joven\u0161uun paginaperttien \u0161yky\u0161y avattu<\/h4>\n\n\n\n
![\"sienikori\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/09\/kripavakka-1024x576.jpg\")
12.6.2025: Pualikka k\u00e4teh, kyykk\u00e4 kumoh: Joven\u0161uun pakinapirttil\u00e4iset piettih kyykk\u00e4piknikky\u00e4<\/h4>\n\n\n\n
![\"Kyykk\u00e4.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/06\/kyykka_alku_1-768x1024.jpg\")
![\"Kyykk\u00e4.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/06\/PCIMG_2025-06-12_15-42-49-1024x1024.jpg\")
Egl\u00e4ine paginperti pi\u00e4dyi samazeh p\u00e4iv\u00e4h karjalan kielen elvytysprogramman julguandupruazniekanke da se toi tiemua paginah ni\u0161koi. Pid\u00e4y mainita, gu kai paginpertil\u00e4zet oldih nuoret da, kui my\u00f6 puaksuh sanommo, nuoris ongi karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu, send\u00e4h paginua elvytysprogramman todevutandah n\u00e4h t\u00e4ydyi. Ker\u00e4l oli Nuorien Paginpertin ved\u00e4i da yksi elvytysprogramman pi\u00e4luadijois Niko Tynnyrinen, kudamua pagizuttelimmo programmah n\u00e4h vie tarkembah, hos julguandupruazniekas h\u00e4i jo oligi pid\u00e4nyh yhtes Lotta Jalavanke ylen hyv\u00e4n paginan da kai paginpertil\u00e4zet oldih siegi paikal.
Elvytysprogrammas on mainittu \u00e4ijy kohtua, kudamih programman todevujes pid\u00e4s suaja uuttu ruadajua. Paginpertis my\u00f6 rubeimmogi fantaziiruimah, mittumih ruadoloih kengi tahtos ottuakseh. Nenga sit jo rodih selgei, gu yksi tahtos ruadua lapsienke, toine Ylen karjalankielizes toimitukses, kolmas ki\u00e4ndi\u00e4 kniigoi, nell\u00e4s sanastokomissies da \u00e4ij\u00e4t vie ken kus. Todevukkah programmu! Sen l\u00f6vv\u00e4t t\u00e4s:
https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/166302<\/a>
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/05\/paginperti22.5.2025.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Olga pidi paginpertis b\u00f6b\u00f6kkysanaki\u017eangi. Vessel oli sellitell\u00e4 b\u00f6b\u00f6kk\u00f6i da muudu niil\u00f6ih liittyji\u00e4 sanua. Ker\u00e4l oli yksitt\u00e4sty sanastu, pitkembi\u00e4 rakendehtu, sanayhtymi\u00e4 da sinounimua: vastah tuldih \u010dakat, liipoit-liipoilinduzet-liipukkazet, jumalanlehm\u00e4t dai kupinat \u010dahlomizienke.
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4mmi\u00e4, ga ei liijakse r\u00e4kkie kezi\u00e4 kaikile!<\/p>\n\n\n\n24.4.2025: \u0160ulakuun Kaikkien Pakinapirtti<\/h4>\n\n\n\n
15.4.2025: Ravei Nuorien Paginperti sulakuul<\/h4>\n\n\n\n
28.3.2025: Kaikkien Paginperti kev\u00e4tkuul: v\u00e4lli\u00e4 paginua, sana- da vuoropaginki\u017eua sego video- da julgavoidejua<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/03\/20250324_145533-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n14.3.2025: Kev\u00e4tkuun Nuorien Paginperti<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/03\/Untitled-1024x1024.jpg\")
28.2.2025: Kaikkien Paginperti tuhukuul: lykkyy uudizile da hyvi\u00e4 Kalevalan p\u00e4ivi\u00e4!<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/02\/KPP27.2-1024x792.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n14.2.2025: Nuorien Paginperti tuhukuul: paginua fantuaziisanastos<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/02\/WhatsApp-Image-2025-02-13-at-17.56.51-1024x768.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/02\/WhatsApp-Image-2025-02-14-at-09.39.32-1024x768.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/KaikkienPaginperti30.1.2025-1024x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/1000038097-768x1024-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-12-09-at-12.22.54-768x1024-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-12-09-at-12.22.541-768x1024-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/1000036504-768x768-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-10-13-at-16.48.56-768x1024-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/1000032811-768x768-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-09-08-at-15.24.15-768x1024-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/1000025418-768x1024-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/20240526_160352-768x576-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/Paginpertis-28.4.2024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-04-21-at-15.48.13-768x1024-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/WhatsApp-Image-2024-03-24-at-17.44.17-768x522-1.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/20240317_155736-768x576-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/20240317_171621-768x1024-1.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/01\/diaesitys_mari-rajamaa-768x576-1.jpg\")