![\"Saunan](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Mari-Rajamaa_kuva_2-1024x768.jpg\")
Eeva Manni: Tuaton perehen da koditalon kuva<\/h2>\n\n\n\n
Fotokuva, kumbazessa on miun tuaton pereht\u00e4 heij\u00e4n koditalon pihalla Suistaman Koiton kyl\u00e4ss\u00e4, on miun armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh. Mie en tiij\u00e4 tarkkah, ked\u00e4 kuvassa on. Se on kuvattu 1920-luvulla, da sent\u00e4h siin\u00e4 ei voi olla miun tuattuo, kun hi\u00e4n oli syndyn 1930. Mie arvelen, jotta siin\u00e4 oldais h\u00e4nen vanhemmat da perehen kaksi vanhinda lasta, lapsien sevotar susiedasta dai k\u00e4skyl\u00e4zie. Kun arvannen ristikanzat oigein, mie olen n\u00e4hnyn heist\u00e4 vain miun buabon. Perehen vanhin poiga kuoli talvivoinassa da ainavo tyt\u00e4r 6-vuodizena. Buabo oli miula l\u00e4hine. Hi\u00e4n eli meij\u00e4n perehen kera da ka\u010d\u010do miuda, kun mie olin pikkarane da miun vanhemmat oldih ruavossa.<\/p>\n\n\n\n
Kuvassa pi\u00e4roulissa lopulla on talo, kumbazesta on j\u00e4llell\u00e4 en\u00e4mbi vain kivijalga da pihalla olija kaivo. Mie olen k\u00e4ynyn talon pihah tuaton da sugulazien kera er\u00e4h\u00e4n kerran. Tuatto da h\u00e4nen velli k\u00e4ydih sinne \u00e4ij\u00e4 kerdua. Hy\u00f6 l\u00e4hettih enzim\u00e4zen kerran j\u00e4rgieh, kun Raja-Karjalah sai m\u00e4nn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Fotokuvat ollah miula ylen t\u00e4rgiet. Ne sanellah endizest\u00e4 eloksesta da kulttuurasta tulijoilla sugupolviloilla. T\u00e4m\u00e4n kuvan kehyksetgi, toinah alguper\u00e4zet, ollah ylen \u010domat. Nyg\u00f6in kuva on pi\u00e4dyn meij\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Karjalazeh sy\u00f6miskul\u2019tuurah kuulutah tiett\u00e4v\u00e4ine monenluaduzet piiruat.<\/p>\n\n\n\n Minul on buaban v\u00e4rtin, kudamal h\u00e4i on ajelluh tuhanzii piiruan kuorii. Konzu ka\u010don buaban v\u00e4rtini\u00e4, n\u00e4in h\u00e4nen k\u00e4it silmien ies da kui putilleh da terv\u00e4h h\u00e4i suau kuoren valmehekse. Joga suovattua h\u00e4i piiruadu pastoi. Konzu lapset tuldih Rastavakse, \u00c4ij\u00e4ksep\u00e4ivi\u00e4 libo muite lomal, h\u00e4nel oli suuri ur\u2019ku niil\u00f6in ker. Gu lastu oli kaikkiedah 13, pidi pastua v\u00e4h\u00e4sty en\u00e4mbi, migu pienele joukole. H\u00e4i luadi \u0161ipainiekkua, keitinpiiruadu da sul\u010dinua, ga enimmy\u00f6lleh juuri \u0161ipainiekkua da keitinpiiruadu. \u0160ipainiekkoih h\u00e4i pani syv\u00e4imekse manna- da riissupudruo. Min\u00e4 suvai\u010din niil\u00f6i enimite mannapudrosyv\u00e4imen ker. Suurih pruazniekkoih h\u00e4i pastoi keitinpiiruadu, net oldihgi minun mieles parahat da iellehgi, gu vai vie kustahto suas syvv\u00e4! Kaiken p\u00e4ivi\u00e4 h\u00e4i seizoi riehtil\u00e4n ies pastamas, ku kai h\u00e4nen lapset da bunukat oldih samua mieldy, ei keitinpiiruadu parembua ole.<\/p>\n\n\n\n Konzu ajattelen buaban luajittuloi keitinpiirualoi da salbuan silm\u00e4t, istun h\u00e4nen ker h\u00e4nen pikkarazes pertis. Juon koufeidu havvotun maijon ker vihandas Sointukupis da sy\u00f6n keitinpiiruadu ylen varovazeh muga, \u0161tobi iralline rissu ei pakkus piiruan syv\u00e4imesp\u00e4i. L\u00e4s kuulen, gu buabo sanou minulleni: \u201cOta, lapskuldu, kettuu koufeih!\u201d<\/p>\n\n\n\n Yksi v\u00e4rtin viey buaballuo pikkarazeh karjalazeh pertih, kudai on t\u00e4yzi mostu rakkahuttu, mittumua vai karjalazil buaboloil on.<\/p>\n\n\n\n Onnen linnut lent\u00e4kky\u00e4 toivon \u0161anomat \u0161iivill\u00e4 Kertokkua ajan tulovan, kon\u0161a lap\u0161et kukaissellah \u0160ellani on aina ollun onnen linnun ty\u00f6, Miula armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh on miun sum\u010d\u010dane, kumbazessa on karjalankielizie sanoi. Otan sen keralla luvennolla, laukkah, sinne kunne konzagi m\u00e4nen. Miun mielest\u00e4 on vessel\u00e4, kun miun karjalan kield\u00e4 malttamattomat tovarissat kyzell\u00e4h, mid\u00e4 sanat tarkotetah libo kun hy\u00f6 opitellah lugie niid\u00e4 i\u00e4neh. Se on moine ylen pieni dielo, ga sengi kautti leviey tiedozus karjalan kielest\u00e4 da mi\u00e4n karjalankielizien karjalazien olemassaolosta. No <\/a>mint\u00e4h muiten sum\u010d\u010da on armas? Sent\u00e4h kun se oli miula enzim\u00e4ne karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh, kumbazen kautti voin ozuttua omua karjalazutta. Sum\u010dan sanat ollah livvinkarjalaksi, da siin\u00e4 lugou: pagizen karjalakse. Se on miula t\u00e4rgie virkeh. Se on karjalan kielell\u00e4 t\u00e4rgie virkeh. Kieli el\u00e4y da kehittyy, kun sid\u00e4 paissah.<\/p>\n\n\n\n No sanelen lyhy\u00f6h viel\u00e4 toizehgi armahah ezineheh n\u00e4h, libo ezinehih: Karjalan kieleh da kulttuurah liittyj\u00e4t kniigat. Negi ollah miula armahat, sent\u00e4h kun niijen kautti suan lizi\u00e4 tieduo. Ne autetah milma opastumah miula armahah kieleh da kulttuurah, miun suvun kieleh da kulttuurah.<\/p>\n\n\n\n Hyvi\u00e4 karjalan kielen pruazniekkua kaikilla!<\/p>\n\n\n\n *<\/p>\n\n\n\n Miula arma\u0161 karjalaisuoh liittyj\u00e4 esineh on miun sum\u010d\u010dani, kumpasen kankahah on painettu eri \u0161anua karjalak\u0161i. Otan \u0161en keralla luvennolla, laukkah, \u0161inne kunne kon\u0161aki m\u00e4nen. Miun miele\u0161t\u00e4 on vessely\u00e4, kun miun karjalan kielt\u00e4 malttamattomat tovarissat ky\u0161ell\u00e4h, mit\u00e4 \u0161anat tarkotetah tahi kun hy\u00f6 kuotellah lukie niit\u00e4 i\u00e4neh. \u0160e on moini ylen pikkaraini tielo, ka \u0161enki kautti leviey tietosu\u0161 karjalan kiele\u0161t\u00e4 ta mi\u00e4n karjalankielisien karjalaisien oloma\u0161\u0161aolo\u0161ta. No mint\u00e4h muiten sum\u010d\u010da on arma\u0161? \u0160ent\u00e4h kun \u0161e oli miula en\u0161imm\u00e4ini karjalaisuoh liittyj\u00e4 esineh, kumpasen kautti voin tuuvva esih omua karjalaisutta. Sum\u010dan \u0161anat ollah livvinkarjalak\u0161i, ta \u0161iin\u00e4 lukou niise: pagizen karjalakse. \u0160e on miula t\u00e4rkie virkeh. \u0160e on karjalan kielell\u00e4 t\u00e4rkie virkeh. Kieli el\u00e4y ta kehittyy, kuni \u0161it\u00e4 paissah.<\/p>\n\n\n\n No \u0161anelen lyhy\u00f6h viel\u00e4 toisehki armahah esineheh n\u00e4hen, tahi esinehih: Karjalan kieleh ta kulttuurih liittyj\u00e4t kirjat. Ne ollah miula niise armahat, \u0161ent\u00e4h kun niijen kautti \u0161uan lisy\u00e4 tietuo. Ne autetah milma opa\u0161tumah miula armahah kieleh ta kulttuurih, miun \u0161uvun kieleh ta kulttuurih.<\/p>\n\n\n\n Hyvy\u00e4 karjalan kielen pruasniekkua kaikilla!<\/p>\n\n\n\n Mibo on minun armahaine ezineh, duumai\u010din t\u00e4d\u00e4 h\u00e4tken, kuni keksin. Miul on \u00e4ijy karjalastu ser\u2019gastu, da yhtet ollah kaikkii armahembat. Ser\u2019gazet ollah valmistettu bronzas.<\/p>\n\n\n\n Muamo andoi net minule lahjakse, konzu t\u00e4ytin kaheksatostu vuottu. Konzu muamo andoi ser\u2019gazet minule, h\u00e4i sanoi vai ”aiguhizel naizel pid\u00e4y olla aiguhizen naizen \u010domendukset.”<\/p>\n\n\n\n Ser\u2019gazet mustoitetah minule karjalazis juuris, send\u00e4h puaksuh pien niidy.<\/p>\n\n\n\n Miula on hopieni vienalaini kaklaristi. Pohjois-Viena -\u0161eura on valmissuttan niit\u00e4 hopie\u0161ep\u00e4ll\u00e4. Mallina on ollun Viena\u0161ta tuotu vanha risti. Hopievit\u2019t\u2019an mie o\u0161\u0161in \u0161iih i\u010de.<\/p>\n\n\n\n Kerran mie m\u00e4nin y\u0161t\u00e4v\u00e4n kera jarmankkah, miss\u00e4 kaupittih monenmoista ilmanikuista tavarua. Miun y\u0161t\u00e4v\u00e4n sussieta oli niise my\u00f6j\u00e4n\u00e4 jarmankalla. Kon\u0161a mie n\u00e4vin t\u00e4m\u00e4n kuva\u0161\u0161a olijan kaklarissin h\u00e4nen stola\u0161\u0161ah, niin tiesin paikalla, jotta miun on pakko \u0161uaha tuo <\/a>vanha vienalaini risti. \u0160e on krassittu \u0161inisell\u00e4 kraskalla. \u0160anotah, jotta starovierat k\u00e4ytettih \u0161inisell\u00e4 krassittuja va\u0161kioprasoja ta va\u0161kiristij\u00e4. Meij\u00e4n muamon heimolaiset on oltu starovieroja. \u0160ent\u00e4h t\u00e4m\u00e4 kaklaristi tuntu t\u00e4rkielt\u00e4 \u0161uaha.<\/p>\n\n\n\n Mie tykky\u00e4n en\u00e4mpi t\u00e4t\u00e4 ristie kuin hopieista. Vanha kaklaristi muissuttau miula meij\u00e4n tuonilmah m\u00e4nnehist\u00e4 heimolaisi\u0161ta Karjala\u0161\u0161a. Viel\u00e4 mie kaiki\u010d\u010di muissan toisen yhenmoisen rissin, min meij\u00e4n Pi\u00e4j\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4 el\u00e4nyt y\u0161t\u00e4v\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4n h\u00e4nen potakkamua\u0161tah Korpij\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miun muamo \u0161ai miun \u00e4mm\u00f6ni hopiesen rissin omak\u0161i. \u00c4mm\u00f6 m\u00e4ni tuonilmasih, ta mie olin \u0161illoin pikkaraini tytt\u00f6. Muamo \u0161iit\u00e4 anto rissin miula, er\u00e4\u0161 vuosi ennen kuin hi\u00e4n i\u010de m\u00e4ni tuonilmasih.<\/p>\n\n\n\n \u00c4mm\u00f6 ta ukko tultih \u0160uomeh kolmen lap\u0161en kera vuotena 1922. \u00c4mm\u00f6 oli nimelt\u00e4h Feodosia, ka \u0160uome\u0161\u0161a h\u00e4nt\u00e4 ku\u010duttih Vera-nimell\u00e4. Mie olen kuullun, jotta ven\u00e4j\u00e4n kielen \u0161analla \u201cvera\u201d tarkotetah u\u0161kuo. Miun muamo on kerton, jotta \u00e4mm\u00f6 oli hristianskoi naini, kumpani moli Jumalua. Mie en tiij\u00e4 kon\u0161a \u00e4mm\u00f6 \u0161ai rissin, tuliko \u0161e h\u00e4nen kera Pi\u0161toj\u00e4rve\u0161t\u00e4 tahi Kiestinkist\u00e4 vain \u0161aiko hi\u00e4n \u0161en \u0160uome\u0161\u0161a. Joka tapahuk\u0161e\u0161\u0161a \u0161e on miun arma\u0161, karjalaisuoh ta miun helieh heimokuntah liittyj\u00e4 esineh.<\/p>\n\n\n\n Muissan lapsuon kez\u00e4n, konza olimma perehen kera diedon muamon luona Suupossa. Oli elokuu da rugehen leikkavon aiga. Tuagieh siel\u00e4 oldih miun diedon vellen da siz\u00e4ren perehet seg\u00f6 miun tuaton vellen pereh. Pravobuabolla oli pihassa pieni ruispeldo, da joga vuotta my\u00f6 perehen da suvun kera autoimma pravobuabuo niitt\u00e4m\u00e4h pellon. Miehet niitettih ruista vikattehella, da naizet ker\u00e4ttih rugehet hein\u00e4seib\u00e4hill\u00e4 kuivamah. My\u00f6 lapset ker\u00e4imm\u00e4 rugehen t\u00e4hkie, kumbazet kirvottih muah. Se oli meist\u00e4 vesseli\u00e4 ruaduo. Rugehesta luajittih omua ruisjauhuo da jauhosta luajittih rugehista leibi\u00e4. Mie aivin ka\u010doin, kuin diedo terendi vikatehta, da miegi tahoin terendi\u00e4, ga olin viel\u00e4 ylen pieni sih. Nyg\u00f6in pravobuabon pelduo ei ole, ga vikatehta my\u00f6 k\u00e4yt\u00e4mm\u00e4 viel\u00e4gi. Miun diedo k\u00e4ytt\u00e4y vikatehta, konza hi\u00e4n niitt\u00e4y heini\u00e4 kez\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Arma\u0161 esineh, mi liittyy karjalaisuoh, mimmoni olis \u0161e miun? Onko miula \u0161emmoista? Mie smietin, mie ka\u010don ymp\u00e4rill\u00e4. Miuh ka\u010d\u010dou Uhtuon ukko \u0161ein\u00e4lt\u00e4. Vot, \u0161iin\u00e4 hi\u00e4n on. Ukko Iivana, miun tuattoni ukko, kumpani k\u00e4vi kuvah I. Nylundilla Tamperehella p\u00e4in. \u0160inne pojat Puavila ta Aleksi h\u00e4net vietih, kun tuatto tuli kostih. H\u00e4nell\u00e4 matka Uhtuo\u0161ta oli tuttava, oli vet hi\u00e4n i\u010de ollun \u0161amalla alovehella sum\u010dankantaja ta turkiskauppie\u0161 vuosikymmenie. Ka nyt oltih pojat kauppiehat. Heil\u00e4 oli omat kaupat, omat armahat perehet. Hy\u00f6 elettih loittona koista, ka maisemat \u00e4ij\u00e4n muissutettih Kuittij\u00e4rven rantoja. Elettih mou\u0161ot vuotta 1902 ta Iivanalla oli jo 75-vuotta.<\/p>\n\n\n\n Kun mie nyt toista \u0161atua vuotta j\u00e4le\u0161t\u00e4 \u0161aman ik\u00e4hisen\u00e4 yrit\u00e4n opa\u0161tuo vienankarjalua ta kirjutuk\u0161ieni kirjutan Ukko Iivanan \u0161ilmien alla, kuva on miula t\u00e4hti, mi ohjuau milma yh\u00e4 \u0161yvemm\u00e4ll\u00e4 kieleh ta juurih. Kon\u0161a mie ka\u010don h\u00e4nt\u00e4, ni\u00e4n h\u00e4net pirtiss\u00e4h pakajama\u0161\u0161a akkah Matron keralla, tervehyisie kertoma\u0161\u0161a pojilta, min\u2019n\u2019oilta, punukoilta, n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u0161\u0161\u00e4 t\u00e4t\u00e4 \u0161amua kuvua ta muitaki kuvie. \u00c4mm\u00f6 Matro pi\u00e4si n\u00e4in matkah. \u0160iih aikah \u0160uome\u0161\u0161a k\u00e4ytih u\u0161ein kuvaliikkehiss\u00e4 ta kuvie juattih kaikilla.<\/p>\n\n\n\n Kun ka\u010don kuvua, ni\u00e4n Iivana-ukon tahon m\u00e4nny\u00f6n teholla kyl\u00e4ker\u00e4hm\u00f6l\u00f6iss\u00e4. Ni\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ke\u0161\u00e4kuuta 1899 kirjuttama\u0161\u0161a nimeh 115 muun uhtuolaisen kera sapiskah, mi ty\u00f6nnettih \u201dH\u00e4nen Ylh\u00e4isyydellens\u00e4 Suomen Suuriruhtinasmaan kenraalikuvern\u00f6\u00f6rille\u201d Ven\u00e4j\u00e4n karjalaisien sum\u010d\u010dakaupan \u0161uattamisek\u0161i lajillisek\u0161i \u0160uome\u0161\u0161a. Viel\u00e4 vanhana miehen\u00e4 hi\u00e4n tahto tehota vienalaisih asieloih. Ni\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 talvikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuotena 1905 ker\u00e4hm\u00f6\u0161\u0161\u00e4 Vienan v\u00e4lly\u00f6n puole\u0161ta. \u0160iit\u00e4 ker\u00e4hm\u00f6\u0161t\u00e4 alko Karjalan kan\u0161an liikeh.<\/p>\n\n\n\n Ker\u00e4hm\u00f6n j\u00e4le\u0161t\u00e4 puolen vuuvven tiet\u00e4mih Uhtuon ukko \u0161iirty tuonilmaisih. Miun tuatto Leo \u0160uome\u0161\u0161a oli vajua vuuvven ik\u00e4ni. Kyll\u00e4, kuva on miula arma\u0161. \u0160e avuau miula yh\u00e4 uu\u0161ie asieloita miun vienankarjalaisuo\u0161\u0161a. Mou\u0161ot miunki kirjutuk\u0161et viel\u00e4i m\u00e4nn\u00e4h tehtoh.<\/p>\n\n\n\n Kuva\u0161\u0161a: Iivana-ukko, Iivana Ananienpoika (Ivan Ananin) Klementjev (1827-1906).<\/p>\n\n\n\n Miun armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh on miun buabon Irjan miula luajitut alazet. Hi\u00e4n on ne luadin nieglondanieglalla, mi oli Karjalassa ylehine taba. Miun buabo on opastun teknikkah omalda muamolda, miun pravobuabo Liisalda. Konza hy\u00f6 l\u00e4htiettih evakkoh H\u00e4mienkyr\u00f6h, Liisan niegla j\u00e4i kodih Kirvuh. Liisa piirdi, mimmone da min kogone niegla oli, da sepp\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 uuven nieglan luadi. Mie ylen suvai\u010den niegluo puikkoloilla vain nieglalla en viel\u00e4 malta. Buabo miula sano, jotta hi\u00e4n miula h\u00e4nen nieglan andau, sent\u00e4h kuin hi\u00e4n ei en\u00e4mbi voi niegluo. Miula nyt pid\u00e4y opastuo!<\/p>\n\n\n\n Muumi-kniigat karjalakse ollah minun armahat ezinehet<\/p>\n\n\n\n Minule armahat ollah muumi-kniigat karjalakse. Lapsennu olles 90-luvul oli vaigu Biblii lapsile karjalakse, ga muudu kniigua ei nimid\u00e4. Konzu jullattih muumi-kniigat, olin ylen hyv\u00e4s mieles da puaksuh muaman da rist\u2019oin kel niidy luvimmo. Muamo da rist\u2019oi opittih minule sellitti\u00e4, konzu mid\u00e4tahto en ellend\u00e4nnyh.<\/p>\n\n\n\n Duumai\u010den, gu literatuuru on t\u00e4rgei kielen kehittymizel. Ei olle kniigua karjalakse, ga sit karjalazet opastutah da lugietah suomekse libo ven\u2019akse da unohtetah oma kieli. Kniigat, tekstat da kielen opastundu \u0161kolas ollah se\u017eo t\u00e4rgiet send\u00e4h, ku net lujendetah karjalastu identitiettua. Karjalan kieli ei ole vaigu sih n\u00e4h, \u0161tobi babazet sil \u0161upahutettas peito\u010duksii da paistas tyhji\u00e4 sugupruazniekois, ne\u010dil kielel voibi lugie, opastuo da opastua sego luadie da ka\u010d\u010duo tv-programmoi libo mid\u00e4tahto muudu. Tahtozin, gu karjalakse jullattas vie en\u00e4mbi kniigua se\u017eo aiguhizih ni\u0161koi.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 esinehet toin muissok\u0161i \u00e4mm\u00f6\u0161t\u00e4, kon\u0161a tulin Vuokkinieme\u0161t\u00e4 el\u00e4m\u00e4h t\u00e4nne \u0160uomeh.<\/p>\n\n\n\n Pe\u0161upualikka. Muissan, kun \u00e4mm\u00f6 pesi mattoja pe\u0161upualikalla.<\/p>\n\n\n\n Rukki ta kartat. Rukilla ta kartoilla \u00e4mm\u00f6 luati villalankua.<\/p>\n\n\n\n Hiili\u0161ility\u0161rauta. \u00c4mm\u00f6ll\u00e4 oli talle\u0161\u0161a viel\u00e4i hiilil\u00f6illa ruataja \u0161ility\u0161rauta, ka en muissa, jotta \u0161it\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4is miun aikah.<\/p>\n\n\n\n Piirualapie. \u0160iit\u00e4 miula on \u00e4mm\u00f6lt\u00e4 perint\u00f6n\u00e4 \u0161uatu onnakko piirualapie. En ole ihan varma, onko \u0161e tovemma\u0161tah piirualapie, no smietin, jotta t\u00e4m\u00e4n moisella vehkehell\u00e4 on voitu no\u0161\u0161ella tahi ki\u00e4nnell\u00e4 sri\u00e4pny\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lehm\u00e4nkello. Lehm\u00e4n kello oli \u00e4mm\u00f6n stola\u0161\u0161a. \u0160e oli \u0161emmoni stola, miss\u00e4 kan\u0161i avattih ta \u0161iin\u00e4 piettih erimoisie esinehie.<\/p>\n\n\n\n Sy\u00f6mizet ollah miula ylen rakkahat karjalazuossa, da sent\u00e4h miun armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh on miun i\u010den luajittu puuhine piiruav\u00e4rttin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mie olin 12-vuodine, konza \u0161kolassa puuk\u00e4ziruadoloissa opassuimma takardamah. Jogahine takardi mintahto ezinehen. Suurin vuitti opastujista luadi tuohusjallan, a mie tahoin luadie piiruav\u00e4rttin\u00e4n. Miun vanhembi velli oli er\u00e4s vuozi aigazembah luadin <\/a>\u0161kolassa piiruav\u00e4rttin\u00e4n mi\u00e4n muamolla, da miegi tahoin oman.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4ziruavot oldih miula lapsena jygiet muga kuin viel\u00e4gi ollah. Hos v\u00e4rttin\u00e4gi on kaikkie muuda kuin t\u00e4yvelline, hyvin sill\u00e4 voibi ajella piiruan kuoren hienoksi.<\/p>\n\n\n\n Mi\u00e4n perehess\u00e4 aivin luajimma piiruat suurimbih pruazniekkoih. M\u00e4nn\u00e4 oraskuussa miula t\u00e4ydy igi\u00e4 40 vuotta da ku\u010duin suvun pruaznuimah miun synnynd\u00e4p\u00e4ivi\u00e4. Mie, muamo da tuatto seg\u00f6 miun nuoremman vellen mu\u010d\u010do perindehellizesti luajimma piiruat, da kebie tuassen oli ajella omalla armahalla v\u00e4rttin\u00e4zell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mi\u00e4n perehe\u0161\u0161\u00e4 mielehisih asieloih ta esinehih kuulutah kirjat ili kniigat. Tykky\u00e4mm\u00e4 lukie karjalaisie starinoja. Mi\u00e4n lap\u0161et ei malteta karjalak\u0161i viel\u00e4 \u00e4ij\u00e4lti, ka reistuamma opa\u0161tua hil\u2019l\u2019akkaiseh. Huoti-ti\u00e4ti, ki\u0161\u0161a ta koira on ylen hyv\u00e4 ki\u00e4nn\u00f6\u0161kniiga karjalak\u0161i luvettavak\u0161i. Ta \u0161en voipi ottua laihinah kirja\u0161\u0161o\u0161ta i\u00e4nikirjana \u0161uomek\u0161i. Mi\u00e4n perehen pikkaraisen en\u0161imm\u00e4ini karjalankielini \u0161ana on ollun \u201dpoppa\u201d. \u0160uurempi lap\u0161i \u0161uattau jo karjalaisie arvautuk\u0161ie ta 10-12 \u0161anua karjalak\u0161i.<\/p>\n\n\n\n Miula on kolme ezineht\u00e4, kumbazet ollah pi\u00e4vytty miula Karjalasta. Mie olen ne Viiburissa syndyny\u00f6ld\u00e4 sugulazelda suanun. Hi\u00e4n oli miun buabon siz\u00e4ren tyt\u00e4r, ga nyt hi\u00e4n jo on tuonilmazissa.<\/p>\n\n\n\n Puuhine tabakkavakkane on k\u00e4zin luajittu podarkka andilahalla \u2013 miun sugulazella \u2013 ra\u0161tavan iell\u00e4 vuodena 1942. H\u00e4n ei m\u00e4nnyn miehell\u00e4, sent\u00e4h kuin miehell\u00e4 tuli surma sovassa.<\/p>\n\n\n\n I\u00e4nirauda da okarina ollah miun sugulazen tuaton ezinehie. Hi\u00e4n oli kanttora Viiburissa, kuni hi\u00e4n perehen kera l\u00e4hti sodua pagoh. I\u00e4nirauda iellehgi ruadau ylen hyvin, vain i\u00e4ni siin\u00e4 on hil\u2019l\u2019ane. Okarinalla ei voi soittua, se on enembi \u010domennus.<\/p>\n\n\n\n Mieli minulleni k\u00e4sk\u00f6y, N\u00e4mmil sanoil algau Kalevala karjalan kielel. My\u00f6 tiij\u00e4mm\u00f6, \u0161to Elias L\u00f6nnrot k\u00e4ytti eepoksen materjualannu karjalankielisty rahvahanrunohuttu, ga vaste vuvvennu 2009 se jullattih enzim\u00e4sty kerdua karjalakse. Kalevala kerdou karjalazien mielih da hengih n\u00e4h da send\u00e4h se on minule kaikis paras karjalaine ezineh.<\/p>\n\n\n\n Kalevala karjalan kielel ei ole vaiku ezineh, se on eepos – suuri kirju. Kirju on ainos en\u00e4mbi, migu ezineh, send\u00e4h gu kirjas on el\u00e4vy sana. Kalevalan ki\u00e4ndi karjalan kielele suuri karjalaine inehmine, runoilii, kirjuttai da ki\u00e4nd\u00e4i Zinaida Dubinina. H\u00e4i ainos kirjutti, mittuzet arvokkahat ollah karjalan kieli da karjalazien oma kodirandu. Ilmazen ij\u00e4n el\u00e4y Kalevalas dai toizis Dubininan tevoksis sana. Karjalaine sana.<\/p>\n\n\n\n Lopukse tahtozin vie kirjuttua pienen tekstan Zinaida Dubininan Minun rodu -runosp\u00e4i:<\/p>\n\n\n\n Vaikkani on kivi rannal. Miun lap\u0161uo\u0161\u0161a ei ollun kaikkie ylenmi\u00e4rin, \u0161ent\u00e4h \u0161y\u00f6t\u00e4vy\u00e4 riitti ta makieta oli. Pi\u00e4asie jotta oli vere\u0161t\u00e4. Kala oli no\u0161\u0161ettava uamusella aikasin j\u00e4rve\u0161t\u00e4, verkkoloista pi\u00e4\u0161\u0161ett\u00e4v\u00e4, heti puha\u0161\u0161ettava ta \u0161iit\u00e4 i \u0161amana pi\u00e4n\u00e4 pannulla tahi patah. Lihua ta maituo \u0161ai oma\u0161ta karja\u0161ta, marjat ta \u0161ienet me\u010d\u00e4\u0161t\u00e4. \u0160en t\u00e4hen ruattavua l\u00f6yty huomenek\u0161e\u0161ta iltah. \u0160emmoista makuo kuin on va\u0161tapy\u00f6hitty ta -pe\u0161ty voi, ei \u0161ua <\/a>kaupa\u0161ta o\u0161tua. Ennein maito pantih happanomah ta \u0161en pi\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4ytynytt\u00e4 kermua hapatettih. Kun oli \u0161uatu tarpehek\u0161i, pissettih kirnuh tahi py\u00f6htimeh, korkieh puiseh puua\u0161tieh ta h\u00e4rkkimell\u00e4 piek\u0161ettih, kuni voi erkautu piim\u00e4\u0161t\u00e4. Muissan kun m\u00e4nin nuapurih Ort\u2019joh, niin \u0161iel\u00e4 vanha Anni-mummo u\u0161ei\u010d\u010di istu pirtin per\u00e4ll\u00e4 ta oli voita kirnuoma\u0161\u0161a. Voi pe\u0161tih mone\u0161\u0161a puhtaha\u0161\u0161a vie\u0161\u0161\u00e4 ta \u0161iit\u00e4 \u0161uolattih. Hivahutettih koissa paissetun ruisleiv\u00e4n n\u2019okkah eik\u00e4 \u0161en parempua ollun.<\/p>\n\n\n\n 1950-luvulla kerman kery\u00e4mist\u00e4 helpotti, kun hankittih separaattori (< lat. separator, \u2019erottaja\u00b4), maijonhalkasija. \u0160e oli ihmehellini kojeh, kumpani erotti maijon kerma\u0161ta. Alahana oli punani runko-o\u0161a, kumpase\u0161\u0161a oli k\u00e4sin vi\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 kokotti. \u0160en pi\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4ttih kaikki o\u0161at. Arvelen, jotta ne oltih alumiinisie eik\u00e4 ter\u00e4k\u0161isie. En nyt tiij\u00e4 varma\u0161ti. Alahana oli kuula ta \u0161en pi\u00e4ll\u00e4 \u00e4ij\u00e4n yl\u00f6\u0161p\u00e4in a\u0161etettavie ta kapenevie loukollisie kuppija, kumpasi\u0161\u0161a kerma konehta py\u00f6ritty\u00e4iss\u00e4 erottu. Niijen pi\u00e4ll\u00e4 tuli kak\u0161i onttuo, la\u010dakkua trupao\u0161ua, lyhemm\u00e4\u0161t\u00e4 juoksi kerma, pitemm\u00e4\u0161t\u00e4 kuorittu maito, py\u00f6hinmaito tahi pettomaito. Niijen alla a\u0161etettih a\u0161tiet. Pi\u00e4limm\u00e4ini o\u0161a oli \u0161uuri lavie a\u0161tie, mih l\u00e4mmin va\u0161talyp\u0161etty ta \u0161iivil\u00f6ity maito kuattih. Ta \u0161en ke\u0161ell\u00e4 vivullini reik\u00e4, kumpani avattih va\u0161ta \u0161en j\u00e4lkeh, kun alettih vi\u00e4nty\u00e4 konehta.<\/p>\n\n\n\n Mie joka huomene\u0161 ennein kouluh l\u00e4hty\u00f6 Kuivarveh separoi\u010din maijon ta pesin kaikki o\u0161at vanhemmilla valmehek\u0161i. \u0160e oli huolellista hommua. Piti hyvin pe\u0161\u0161\u00e4 ta i kuivata. Oli \u0161emmoni py\u00f6rie kol\u010d\u010da, renka\u0161, mih kuppio\u0161at pissettih, ta a\u0161etin \u0161en \u0161ein\u00e4ll\u00e4. Miula t\u00e4m\u00e4 on arma\u0161 esineh, kumpani muissutti milma entise\u0161t\u00e4 aja\u0161ta ta el\u00e4m\u00e4\u0161t\u00e4 \u0161iel\u00e4 Hietaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4, kun l\u00f6ysin \u0161en o\u0161at vintilt\u00e4 ke\u0161\u00e4ll\u00e4 vuotena 2018. Halusin kuotella, o\u0161uanko viel\u00e4 kovota \u0161en separaattorin ta v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 i piti, etten ni muissa. \u010cikko Ritvan kera kokosima. Kuvua en hok\u0161annun ottua. Ta \u0161iel\u00e4 \u0161e nyt pisyy lukkujen takana enk\u00e4 \u0161ua t\u00e4h h\u00e4t\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Niise oli tuaton luatima kaunis py\u00f6hin, kumpasen hi\u00e4n on antan musejolla. \u0160iit\u00e4 oli kuva miun muissin mukah po\u0161tikortissa, kumpasie oli luajittu Vienankarjalaiset hi\u00e4t -n\u00e4ytelm\u00e4\u0161t\u00e4, ka miula ei en\u00e4mpi ole moista. Oli tuotu uporak\u0161i t\u00e4h spektaklih Domnan pirttih \u0161it\u00e4 varoin.<\/p>\n\n\n\n Mie sain buabolda h\u00e4nen vanhan nieglan. Buabo tuagieh nieglo alazet miula da miun siz\u00e4rell\u00e4. My\u00f6 panimma nieglotut alazet kindahih.<\/p>\n\n\n\n Nieglalla nieglomine on vanha karjalane taba. Mie en viel\u00e4 malta niegluo, ga mie ossin kniigan, kumbazessa opassetah. Tulijana vuodena mie opassun nieglomah.<\/p>\n\n\n\n Duumai\u010den, t\u00e4m\u00e4n kirjan on minun muamo ostanuh Imbilahti-pruazniekoil voinan j\u00e4lgeh konzutahto 1970 -luvul. Kirjas on kuvii da kerdomuksii kaikkien Imbilahten hieruloin elokseh n\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Muamo on el\u00e4nyh Imbilahtel Uomuan hierus omassah enzim\u00e4zet 16 vuottu. Kirjan kuvis n\u00e4in muaman hienolois i\u010d\u010deh luajittulois rahvahanruutis \u0161kolayst\u00e4vien ker. Sit on kuvas Ivan-die\u010foi da h\u00e4nen velli Vasili, nerokkahat kalaniekku da kondienkuadai. Sit kerrotah, kus ollah kyl\u00e4n el\u00e4jien taloit, kus on \u010dasounu, kus sijai\u010d\u010dou laukku, Uuksunjogi dai Uomaslambi. Olen \u0161uanun n\u00e4m\u00e4 miula t\u00e4rkiet ta kaunehet vienalaiset vuattiet \u2013 \u0161ulkkupaikat, \u010d\u00e4p\u010d\u00e4n ta sorokanh\u00e4nn\u00e4n \u2013 tuattoni muamolta Aleksandra Lipposelta (Lipkin o.s. Loginov).<\/p>\n\n\n\n \u0160ulkkupaikkua on kak\u0161i: valkie ta ru\u0161kiemu\u0161ta. \u010c\u00e4p\u010dy\u00e4 pa\u0161\u0161uau pity\u00e4 pruasniekkana tai muiten min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ka\u010d\u010do. Sorokanh\u00e4nt\u00e4 on kaunehe\u0161ti helmil\u00f6ill\u00e4 kirjual\u2019tu ta piissurit korissetah h\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/a>\u00c4mm\u00f6ni \u0161ano miula, jotta t\u00e4m\u00e4 \u201dpiissurih\u00e4nt\u00e4\u201d oli ollun h\u00e4nell\u00e4 soroka\u0161\u0161a h\u00e4iss\u00e4 (i\u010de sorokka ei ole \u0161\u00e4ilyn). Sandra m\u00e4ni ven\u010d\u00e4ll\u00e4 Levasen Vasselein kera vuotena 1910.<\/p>\n\n\n\n Pereh l\u00e4ksi Vuokkinieme\u0161t\u00e4 \u0160uomeh tuiskukuu\u0161\u0161a 1922.<\/p>\n\n\n\n Miun armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh on miun suistamolazen buabon piiruav\u00e4rttin\u00e4. Yhell\u00e4h armahemmat i\u010de piiruav\u00e4rttini\u00e4 ollah v\u00e4rttin\u00e4h liittyj\u00e4t muissot. Ylehes mie olen en\u00e4mbi semmone ristikanza, kumbazella muissot ollah kallehemmat kuin ezinehet, ga ezinehet tullah kallehiksi, konza niih liittyy muistoloi. Miula on yksi jygie muisto, kun mie da buabo yhess\u00e4 luajimma piiruada. Siid\u00e4 on jo kuuzitoista vuotta, vain mie muissan hyvin, kuin paissoimma niid\u00e4 silloin miun pruazniekkah. Viel\u00e4gi yht\u00e4 piiruan paistamine juohattau miun mieleh buabon da sen kerran. Buabon piiruav\u00e4rttin\u00e4 oli silloingi keralla, vain mie duumai\u010den, jotta my\u00f6 emm\u00e4 sid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4n, py\u00f6rittelimm\u00e4 kuoret k\u00e4mmenell\u00e4. Mie en aigazembah tied\u00e4n, kuinba v\u00e4rttini\u00e4 pid\u00e4y k\u00e4ytti\u00e4, vain m\u00e4nn\u00e4 kerralla, konza paissoin piiruada, mie maltoingi v\u00e4rttin\u00e4ll\u00e4 ajella piiruan kuorie da se oli ylen kebied\u00e4! Onnakko mie olen j\u00e4lgim\u00e4in tarbeheksi \u00e4ij\u00e4n kerdua luadin piiruada.<\/p>\n\n\n\n Miun lap\u0161uo\u0161\u0161a ei ollun kaikkie ylenmi\u00e4rin, \u0161ent\u00e4h \u0161y\u00f6t\u00e4vy\u00e4 riitti ta makieta oli. Pi\u00e4asie jotta oli vere\u0161t\u00e4. Kala oli no\u0161\u0161ettava uamusella aikasin j\u00e4rve\u0161t\u00e4, verkkoloista pi\u00e4\u0161\u0161ett\u00e4v\u00e4, heti puha\u0161\u0161ettava ta \u0161iit\u00e4 i \u0161amana pi\u00e4n\u00e4 pannulla tahi patah. Lihua ta maituo \u0161ai oma\u0161ta karja\u0161ta, marjat ta \u0161ienet me\u010d\u00e4\u0161t\u00e4. \u0160en t\u00e4hen ruattavua l\u00f6yty huomenek\u0161e\u0161ta iltah. \u0160emmoista makuo kuin on va\u0161tapy\u00f6hitty ta -pe\u0161ty voi, ei \u0161ua <\/a>kaupa\u0161ta o\u0161tua. Ennein maito pantih happanomah ta \u0161en pi\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4ytynytt\u00e4 kermua hapatettih. Kun oli \u0161uatu tarpehek\u0161i, pissettih kirnuh tahi py\u00f6htimeh, korkieh puiseh puua\u0161tieh ta h\u00e4rkkimell\u00e4 piek\u0161ettih, kuni voi erkautu piim\u00e4\u0161t\u00e4. Muissan kun m\u00e4nin nuapurih Ort\u2019joh, niin \u0161iel\u00e4 vanha Anni-mummo u\u0161ei\u010d\u010di istu pirtin per\u00e4ll\u00e4 ta oli voita kirnuoma\u0161\u0161a. Voi pe\u0161tih mone\u0161\u0161a puhtaha\u0161\u0161a vie\u0161\u0161\u00e4 ta \u0161iit\u00e4 \u0161uolattih. Hivahutettih koissa paissetun ruisleiv\u00e4n n\u2019okkah eik\u00e4 \u0161en parempua ollun.<\/p>\n\n\n\n 1950-luvulla kerman kery\u00e4mist\u00e4 helpotti, kun hankittih separaattori (< lat. separator, \u2019erottaja\u00b4), maijonhalkasija. \u0160e oli ihmehellini kojeh, kumpani erotti maijon kerma\u0161ta. Alahana oli punani runko-o\u0161a, kumpase\u0161\u0161a oli k\u00e4sin vi\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 kokotti. \u0160en pi\u00e4ll\u00e4 ker\u00e4ttih kaikki o\u0161at. Arvelen, jotta ne oltih alumiinisie eik\u00e4 ter\u00e4k\u0161isie. En nyt tiij\u00e4 varma\u0161ti. Alahana oli kuula ta \u0161en pi\u00e4ll\u00e4 \u00e4ij\u00e4n yl\u00f6\u0161p\u00e4in a\u0161etettavie ta kapenevie loukollisie kuppija, kumpasi\u0161\u0161a kerma konehta py\u00f6ritty\u00e4iss\u00e4 erottu. Niijen pi\u00e4ll\u00e4 tuli kak\u0161i onttuo, la\u010dakkua trupao\u0161ua, lyhemm\u00e4\u0161t\u00e4 juoksi kerma, pitemm\u00e4\u0161t\u00e4 kuorittu maito, py\u00f6hinmaito tahi pettomaito. Niijen alla a\u0161etettih a\u0161tiet. Pi\u00e4limm\u00e4ini o\u0161a oli \u0161uuri lavie a\u0161tie, mih l\u00e4mmin va\u0161talyp\u0161etty ta \u0161iivil\u00f6ity maito kuattih. Ta \u0161en ke\u0161ell\u00e4 vivullini reik\u00e4, kumpani avattih va\u0161ta \u0161en j\u00e4lkeh, kun alettih vi\u00e4nty\u00e4 konehta.<\/p>\n\n\n\n Mie joka huomene\u0161 ennein kouluh l\u00e4hty\u00f6 Kuivarveh separoi\u010din maijon ta pesin kaikki o\u0161at vanhemmilla valmehek\u0161i. \u0160e oli huolellista hommua. Piti hyvin pe\u0161\u0161\u00e4 ta i kuivata. Oli \u0161emmoni py\u00f6rie kol\u010d\u010da, renka\u0161, mih kuppio\u0161at pissettih, ta a\u0161etin \u0161en \u0161ein\u00e4ll\u00e4. Miula t\u00e4m\u00e4 on arma\u0161 esineh, kumpani muissutti milma entise\u0161t\u00e4 aja\u0161ta ta el\u00e4m\u00e4\u0161t\u00e4 \u0161iel\u00e4 Hietaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4, kun l\u00f6ysin \u0161en o\u0161at vintilt\u00e4 ke\u0161\u00e4ll\u00e4 vuotena 2018. Halusin kuotella, o\u0161uanko viel\u00e4 kovota \u0161en separaattorin ta v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 i piti, etten ni muissa. \u010cikko Ritvan kera kokosima. Kuvua en hok\u0161annun ottua. Ta \u0161iel\u00e4 \u0161e nyt pisyy lukkujen takana enk\u00e4 \u0161ua t\u00e4h h\u00e4t\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n Niise oli tuaton luatima kaunis py\u00f6hin, kumpasen hi\u00e4n on antan musejolla. \u0160iit\u00e4 oli kuva miun muissin mukah po\u0161tikortissa, kumpasie oli luajittu Vienankarjalaiset hi\u00e4t -n\u00e4ytelm\u00e4\u0161t\u00e4, ka miula ei en\u00e4mpi ole moista. Oli tuotu uporak\u0161i t\u00e4h spektaklih Domnan pirttih \u0161it\u00e4 varoin.<\/p>\n\n\n\n Mie valli\u010din kniigan \u201dSuuri karjalane piiruakirja\u201d, kumbazessa kerrotah Karjalan rikkahasta piiruakulttuurasta.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6 nyg\u00f6in tiij\u00e4mm\u00e4 ylen hyvin yhen piiruan. Sid\u00e4 ku\u010dutah riissupiiruaksi. A piirualoi on \u00e4ij\u00e4 eriluaduzie. Niijen syd\u00e4men\u00e4 voibi olla ezimerkiksi kazvoksie, kartohkua, kalua, nagrista, siend\u00e4, lihua. Niid\u00e4 on jogahizella oman mavun mugah. A mie i\u010de suvai\u010den en\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 <\/a>kazvoksie kuin lihua.<\/p>\n\n\n\n Kniigassa on tieduo piiruaperinn\u00f6st\u00e4 da \u00e4ij\u00e4 reseptua. Se on ylen hyv\u00e4 da t\u00e4rgie dielo.<\/p>\n\n\n\n Minun armas karjala\u017euoh liittyi ezineh on pieni puuhine kauhaine. Ne\u010de oli minun muamale ylen armas da min\u00e4 se\u017eo \u00e4ij\u00e4l sid\u00e4 suvai\u010den. Muamo sai kauhan Salmisp\u00e4i, omas tuatasp\u00e4i, konzu h\u00e4i meni miehele vuozii tagaperin. Kauhu on ainos olluh meij\u00e4n perehen kuhn\u2019as sy\u00f6ndyvehkehien jua\u0161\u0161iekas. Stolas, konzu pereh istavui sih murginoimah, oli kauhu ker\u00e4l hos tyhj\u00e4nnygi. No konzu muamo valmisti murginua, oli <\/a>kauhu ylen hy\u00f6vylline. Min\u00e4 nyg\u00f6igi puaksuh k\u00e4yt\u00e4n kuhn\u2019as piendy kauhua. Ne\u010dil kauhazel voibi hos pieksi\u00e4 muarjusuuppua da hos mittumua rokkuagi da liendy.<\/p>\n\n\n\n Kauhaine voibi olla se\u017eo vai \u010domendusvehkehenny, konzu se on toven taijokastu k\u00e4ziruaduo.<\/p>\n\n\n\n \u0160uanen esitell\u00e4: Outi-kuklani, 88 vuotta.<\/p>\n\n\n\n Outi tuli meij\u00e4n \u0161ukuh vuotena 1935. \u00c4mm\u00f6 ta ukko voitettih \u0161e \u0160ortavalan laulujuhlilla arvalla.<\/p>\n\n\n\n \u00c4mm\u00f6 <\/a>ylen hyvin piti Outista huolta. Outi veny p\u00e4iv\u00e4selt\u00e4 \u0161uoja\u0161\u0161a p\u00f6yt\u00e4tuukien (n\u00e4in \u00e4mm\u00f6 oli \u0161anon skuatterija) pi\u00e4ll\u00e4 lippaha\u0161\u0161a. Mie ky\u0161yin \u00e4mm\u00f6lt\u00e4: \u201d\u0160uanko ka\u010d\u010duo Outie?\u201d. \u00c4mm\u00f6 lupai ta niin \u0161ain ottua Outin y\u0161k\u00e4h. Ka\u010d\u010delin Outin kaunista n\u00e4ky\u00f6, ihanie vuattehie, ru\u0161kieta ko\u0161tuo, vihriet\u00e4 peretnikky\u00e4, valkieta r\u00e4\u010d\u010diny\u00e4, valkeita \u0161ukkie, mu\u0161tie kenkie ta kakla\u0161\u0161a olijua helminauhua ta \u0161ilittelin Outin lainehilla k\u00e4herrettyj\u00e4 tukkie.<\/p>\n\n\n\n Tuatto tari\u010d\u010di Outin miula ro\u0161tuon potarkkana, kon\u0161a olin 12-vuotini. Outi muuttu miun huoneheh \u0161kuapin pi\u00e4ll\u00e4 istumah. T\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 \u0161ain \u0161en omah kotih.<\/p>\n\n\n\n Kuvassa on miun i\u010den planuidu da ommeldu ryijy. Siin\u00e4 on \u00e4ij\u00e4 simvolua, ga kuvassa on vain palane yl\u00e4reunua. Ryijy ei ole viel\u00e4 valmis, libo kaksi rivie pid\u00e4y ommella da valmistua. \u010comennusfiguurassa yhissyt\u00e4h karjalane kukkilindu da Suomen kanzallislindu, laulujou\u010den. Ne ollah miun perehen da juuriloin simvolat.<\/p>\n\n\n\n Kukkilindu on Karjalan pyh\u00e4 lindu. Ussotah, jotta kukkilindu tuou suvai\u010dusta, ozua da valgieda. Sana \u201dkukki\u201d kuvastau puhasta da armasta, konza se sanotah omalla mieless\u00e4piett\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Kukkilindu liz\u00e4ksi on sielun lindu, kumbazen muuvossa ristikanzan sielu matkuau kuolennan j\u00e4lgeh taivahah libo tulou kerdomah viestin taivahasta.<\/p>\n\n\n\n Minun tuattoni on roinnuhes vuvvennu 1912 nyg\u00f6zen rajan tagua Iloman\u010din Vuottoniemel Vuottoj\u00e4rven rannal. H\u00e4i oli kuldazet k\u00e4it. H\u00e4i maltoi azuo mid\u00e4 vai tahtoi. T\u00e4m\u00e4n suoluastien h\u00e4i luadi voinan aigah. Konzu mendih kalah da me\u010d\u010d\u00e4h, oli hyv\u00e4 pidi\u00e4 suolua t\u00e4s asties.<\/p>\n\n\n\n Miula t\u00e4m\u00e4 tiema oli ylen jykie ta en tiet\u00e4n mit\u00e4i kirjuttua. Miula ei ole mit\u00e4n\u00e4 perehen vanhua esineht\u00e4, onnakko ery\u00e4h\u00e4n\u00e4 huomenek\u0161ena hava\u010d\u010deuvuin ta tokatin! Mie kirjutan uporoista!<\/p>\n\n\n\n Miula on Vienan risti, kumpani on luajittu Muarie Kotkansalon ristie my\u00f6ten. Risti on miun kakla\u0161\u0161a joka net\u00e4li ta on miula arma\u0161. En\u0161imm\u00e4ini risti oli lahja ta kallis, oli <\/a>\u0161omani pitk\u00e4 hopieni vit\u2019t\u2019a ta hopieni upora. Lahja oli perehelt\u00e4 ta meil\u00e4 oli yhenmoiset. Miula k\u00e4vi \u0161uuri hairahu\u0161, kon\u0161a muuttuma viisi vuotta takaperin P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uome\u0161ta pohjaseh. Riputin rissin muuttop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaklah ta l\u00e4ksim\u00e4 matalla. Smietin, jotta upora on \u0161uoja\u0161\u0161a kakla\u0161\u0161a. A vain kuin paha\u010d\u010daini ajatu\u0161 oli. Piettym\u00e4 \u00e4mm\u00f6ll\u00e4 kostih ta toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4ksim\u00e4 tua\u0161 matkah. Uuvve\u0161\u0161a koissa kantoma tavarat \u0161i\u00e4meh, ta illalla en l\u00f6yt\u00e4n ristie nimist\u00e4. Ka\u010doin vuattiet, takin kormanot, laukun, \u0161um\u010dan, a vain ei mit\u00e4n\u00e4. Ei uporua. Nell\u00e4 vuotta e\u010din uuvve\u0161tah ta uuvve\u0161tah kaikki loukot ta \u010dupukat ta ei mit\u00e4n\u00e4. Tu\u0161ka oli \u0161uuri, olin apie ta toivoin \u00e4ij\u00e4n, jotta risti l\u00f6ytyis. O\u0161\u0161in va\u0161kisie kak\u0161i onnakko, ne ei oltu \u0161amat, ne ei oltu miun hopiesie. Viime kevy\u00e4n\u00e4 kon\u0161a kolma\u0161 muutto oli takana ta upora ei ollun l\u00f6ytyn, mie o\u0161\u0161in uuvven hopiesen. Nyt on tua\u0161 \u0161omani upora kakla\u0161\u0161a ta muissuttau perehe\u0161t\u00e4 ta heimokunna\u0161ta. \u0160amah aikah smietin lahjauporua ta apiena muistelen ta toivon, jotta min\u00e4nih p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u0161e nou\u0161ou esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 upora on perintehini rissinvieron upora, kumpani on kakla\u0161\u0161a vuattehien \u0161i\u00e4me\u0161\u0161\u00e4 koko inehmisen el\u00e4m\u00e4n. Mie pien \u0161it\u00e4 vuattehien pi\u00e4ll\u00e4, \u0161ent\u00e4h tahon n\u00e4ytty\u00e4 omua kulttuurie iell\u00e4h ta muistua omua ristikuntua.<\/p>\n\n\n\n Karjalazus on miula enimy\u00f6lleh kield\u00e4 da sy\u00f6mizie. Miun jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 eloksessa ei ole moista ylen armasta ezineht\u00e4, kumbane miula yhistyis karjalazuoh. Onhan tovengi karjalazie dieloloi, moizie kuin ruutat libo obrazat, vain mie en kuulu pravoslaunoih kirikk\u00f6h eng\u00e4 ni ole pid\u00e4n karjalazie sobie.<\/p>\n\n\n\n Kielen da karjalazien sy\u00f6mizien liz\u00e4ksi pruazniekat ollah miula ylen t\u00e4rgiet. <\/a>\u00c4ij\u00e4p\u00e4iv\u00e4 aivin on ollun mi\u00e4n koissa kallis pruazniekka. Hos ni miun muamo ei kuulu pravoslaunoih kirikk\u00f6h, hi\u00e4n miun lapsuossa aivin luadi ylen \u00e4ij\u00e4n \u010domennusta \u00c4iji\u00e4p\u00e4ivi\u00e4 varoin. Buabolla tiett\u00e4v\u00e4ne \u00c4ij\u00e4p\u00e4iv\u00e4 oli oman vieron t\u00e4h t\u00e4rgie. Toi\u010d\u010di miegi buabon keralla pyhitin da k\u00e4vyin sluu\u017ebah. Lampatkan duuhu da ristahodu pimiess\u00e4 ollah miulagi armahat muissot.<\/p>\n\n\n\n Onnakko miun armahin karjalane ezineh on mitahto \u00c4ij\u00e4hp\u00e4iv\u00e4h liittyj\u00e4 \u010domennus, virbovi\u010d\u010da libo kruassittu j\u00e4i\u010d\u010d\u00e4. Miula on ezimerkiksi \u010domat ruskiet huobaj\u00e4i\u010d\u00e4t, kumbazet olen ostan Karjalatalon \u00c4ij\u00e4np\u00e4iv\u00e4n my\u00f6j\u00e4zist\u00e4. Valgiet pajunlambahat da v\u00e4rikk\u00e4h\u00e4t \u010domennukset sid\u00e4 vastah ollah moine puara, kumbane aivin ilehytt\u00e4y da kodie \u010domendau. Virbovi\u010dat ollah sengi t\u00e4h t\u00e4rgiet karjalazet ezinehet, jotta virvottamine on kaikkien tundiettu taba, ga niken ei oigein tiij\u00e4, jotta se on karjalazilda levinnyn ozaksi kogo Suomen kulttuurua.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n vuuvven tiema, arma\u0161 karjalaisuoh liittyj\u00e4 esineh tahto tulla miula vaikiek\u0161i tiemak\u0161i, kun ei miula onnakko ole nimimmoista karjalaista ve\u0161\u0161ua.<\/p>\n\n\n\n Mie smietin ta smietin kuni tokatin, on miula \u00e4ij\u00e4 kirjua. Niist\u00e4 mie voin opa\u0161teliutuo ho\u0161 mih karjalaisuoh liittyj\u00e4h asieh. Niit\u00e4 mie \u0161uvai\u010den! Oma\u0161ta kirjapol\u010da\u0161ta l\u00f6ytyyki monenluatuista kirjua. Aapini, \u0161emmoni lukukirja, mi opa\u0161tau mimmoni on karjalan <\/a>kirjaimikko. \u0160e opa\u0161tau ni alkupakinoih karjalak\u0161i kuvien kera. Toiset lukukirjat vuoro\u0161tah perehytet\u00e4h karjalan kielen kielioppih. \u0160anakirjoista voipi l\u00f6yty\u00e4 uu\u0161ie \u0161anoja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4k\u0161i jokap\u00e4iv\u00e4se\u0161\u0161\u00e4 pakina\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n Lap\u0161ien kirjat tua\u0161 tuttavu\u0161\u0161utetah nykyp\u00e4iv\u00e4sih \u0161anoih vesselien starinojen kautti.<\/p>\n\n\n\n Runokirjan runoja lukiessa pit\u00e4y jo smiettie erimoisie merkityk\u0161ie \u0161anojen takuana ta rivien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjat ollah ylen t\u00e4rkiet, ta niijen avulla kieli, istorija, kulttuuri ta tieto kuletah rahvahalta rahvahalla. \u00c4ij\u00e4n olen t\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vuosien aikana opa\u0161tun kirjuttamah ta pakajamah, vain kon\u0161a kieli el\u00e4y, aina riitt\u00e4y uutta opa\u0161\u0161uttavua!<\/p>\n\n\n\n Muistakkua ty\u00f6ki kehitty\u00e4 omua kielineruo, ta kannattua ta opa\u0161tuo karjalan kielt\u00e4. \u0160en voitta ruatua vaikka lukomalla kirjoja!<\/p>\n\n\n\n Hyvy\u00e4 karjalan kielen net\u00e4lie kaikilla!<\/p>\n\n\n\n Miun armas obraza oli ennen miun muamon buabon, miun pravobuabon koissa miun suvun kodikyl\u00e4ss\u00e4 Suistamolla. Obraza oli miun rodnilla ylen kallis. Nyg\u00f6in se on n\u00e4hnyn \u00e4ij\u00e4n aigua da evakkomatan. Se on n\u00e4hnyn, kuin miun diedo on ollun pikkarane briha\u010d\u010du. Se on matannun miun buabon kodih Lieksah, miun muamon kodih, da nyg\u00f6in se on miun koissa. Miusta obraza on ylen \u010doma nygyaigazen k\u00e4zipaikan kera.<\/p>\n\n\n\n Miun buabolla da t\u00e4dill\u00e4 oli ferezit. Hy\u00f6 pandih ferezin pi\u00e4ll\u00e4 pruazniekkoih. Ferezi oli heill\u00e4 ylen armas vuate \u2013 da hy\u00f6 oldih ylen armahat miulla. T\u00e4di da buabo ollah nyg\u00f6in tuonilmazissa. Mie ombelin i\u010de oman ferezin i\u010dell\u00e4ni. Kangas ei ole perindehelline. Kangahassa on linduzie, kuin karjalan k\u00e4g\u00f6zie. Mie suvai\u010den sen kangasta: siin\u00e4 n\u00e4vyt\u00e4h nygyaiga da vanhat perindehet. Miusta miun ferezi p\u00e4d\u00f6y ylen hyvin miulla. Aivin, kun mie panen sen pi\u00e4ll\u00e4, t\u00e4di da buabo ollah miun mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Terveh teile! Teidy tervehtiy Karjalaine kruugu. Meij\u00e4n armas ezineh on ka\u0161\u0161ali. Ka\u0161\u0161ali on puhtas karjalaine bruja, kudai on luajittu tuohes. Ennevahnas karjalazii sanottihgi sum\u010dankandajikse.<\/p>\n\n\n\n Ka\u0161\u0161alis voit kandua kaikenmostu tavarua: kalua, gribua, marjua, siendy dai ev\u00e4sty. Sit piet\u00e4h niityle da me\u010d\u010d\u00e4h k\u00e4vves sy\u00f6mizii.<\/p>\n\n\n\n <\/a>Tiij\u00e4tt\u00f6go ty\u00f6, \u0161to ka\u0161\u0161alis on kieli? \u2013 Ka\u0161\u0161alin vuittiloin nimet ollah: kieli, kielinuoraine, kielibal\u2019ukku- libo pualikkaine, viilehtekset, rindunuoraine libo -vi\u010d\u010du da vie on nelli raska\u010dindu, kudamat ollah kaijembat viilehtesty, ainos nahkahizet.<\/p>\n\n\n\n Terv\u00e4h tulou talvi. Sit rastavanukol on tavannu tuvva lahjoi da gostin\u010doi perehien lapsile. Tuomazet ollah nyg\u00f6i huavozes, a karjalastu moudua my\u00f6 t\u00e4h dieloh p\u00e4dis parembi ka\u0161\u0161ali.<\/p>\n\n\n\n Toivotammo kaikile hyvi\u00e4 karjalan kielen p\u00e4ivi\u00e4 da vesseli\u00e4 Rastavan vuotandua!<\/p>\n\n\n\n Minul kois on \u00e4ijy vahnua ezinehty, ga minul ei ole nimittumii karjalazii ezinii. Silloi konzu minun sugulazet jouvvuttih l\u00e4htem\u00e4h Karjalasp\u00e4i, hy\u00f6 ei kerritty ottua ker\u00e4le nimid\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ezimerkikse minul on kaunis stuulu, kuduan ostin Helsingin raudutieazemal. Hy\u00f6 my\u00f6dih kai pertilomut silloi, konzu viizi vuottu tagaperin hy\u00f6 luajittih uvven hotellin raudutieazemal. Stuulan mallin piirdi Eliel Saarinen. <\/a>Stuulu on jugend-stiil\u2019ua, se luajittih 1900-vuozisuan allus.<\/p>\n\n\n\n Minul on se\u017eo vahnu puuhine kamodu, kuduan my\u00f6 l\u00f6vvimm\u00f6 Kainuus pienes saruas suon reunal. My\u00f6 emmo varrastannuh sid\u00e4, my\u00f6 kyzyimm\u00f6 omistajal luvan. Kamodu on jygei da se on kogonah puuhine. Omistai kerdoi, \u0161to kamodu luajittih 1950-vuozikymmenel. My\u00f6 toimmo kamodan Helsingih pienen tavaran vedelij\u00e4l.<\/p>\n\n\n\n Minul on se\u017eo \u00e4ijy piendy vahnua ezinehty, ezimerkikse koufeikuppiloi, laudazii da puuhizii kyl\u00e4taloloin ezinii, kudamil igi\u00e4 on v\u00e4hi\u00e4 vajai sada vuottu. Hos minul ei ni ole Karjalasp\u00e4i ezinehii, ga t\u00e4s olen i\u010d\u010deni armahii ezinehii luvetelluh karjalakse.<\/p>\n\n\n\n Minule karjala\u017euon t\u00e4rgevin oza on karjalan kieli. Vie \u0161kolaniekannu min\u00e4 pi\u00e4tin, \u0161to tahton opastuo karjalan kieldy da huaveilin paista karjalakse dovari\u0161oinke.<\/p>\n\n\n\n Send\u00e4h min\u00e4 l\u00e4htin Karjalan rahvahan liiton piettyl\u00f6ile kielikursoile. Sie minun enzim\u00e4ine opastundukniigu oli Olga Karlovan kirjutettu \u2013 Vienankarjalan alkeiskur\u0161\u0161i. Minule se on minun matkan, minun enzim\u00e4izen askelelen simvolu. Min\u00e4 otingi t\u00e4m\u00e4n <\/a>opastundukniigan kerale, konzu muutin Ven\u2019alp\u00e4i Suomeh, hos minul oli vai kolme \u010d\u0430modanua. Konzu ka\u010don t\u00e4d\u00e4 kniigua, ga terv\u00e4zeh juohtuu mieleh, kui minun sugulazet ihalmoijahes, konzu perehpruazniekoil hyvittelen karjalakse. Hos hy\u00f6 jo ei voidu nimit\u00e4 i\u010de sanuo karjalakse \u2013 hy\u00f6 ellendettih hyvin, mid\u00e4 min\u00e4 pagizin.<\/p>\n\n\n\n Send\u00e4h se on minun armas karjala\u017euoh liittyi ezineh.<\/p>\n\n\n\n Karjalazus on miula kaiken aigua kuintahto mieless\u00e4 da igi\u00e4 en\u00e4mbi tulduo aivin en\u00e4mm\u00e4ll\u00e4. Diedon pereh eli Karjalassa, da karjalazus tulou sield\u00e4 v\u00e4gev\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Nyg\u00f6in miun armas karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh libo dielo on karjalane mu\u017eikanpaida. Tahoin luajittua sen kaksi vuotta tagaperin, ku selgeni, jotta miun sovassa kavonnuon suistamalazen diedon vellen runganozie on l\u00f6ydyn l\u00e4hild\u00e4 kaduomispaikkua Juustilua. Luajin j\u00e4lgim\u00e4in pi\u00e4t\u00f6ksen <\/a>ostua, ku iess\u00e4 oli harvinane da igimuissettava voinassa kuolluon urhon muahpanenda.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lgeh olen pannun paijan pi\u00e4ll\u00e4 m\u00e4nn\u00e4 kez\u00e4n\u00e4 kolme kerdua. Enzim\u00e4zen kerran Suistaman laulupruazniekkoin illa\u010d\u010duloissa Iisalmessa da kahessa kez\u00e4svuad’bossa.<\/p>\n\n\n\n Paida on nossattan kyzymyksie, ihassusta da kunnivoi\u010dusta. Liz\u00e4ksi paida on ruadan paginan avuajana: moni ristikanza on tullun kerdomah omista kogemuksista libo omasta karjalazuosta da sugujuuriloista.<\/p>\n\n\n\n Miun tulija karjalazuoh liittyj\u00e4 perinneh on opastuo luadimah py\u00f6r\u00f6zie libo kukkozie, moizie, mimmozie muamo paisto, kun oli keitt\u00e4n ylen \u00e4ij\u00e4n riissukua\u0161\u0161ua.<\/p>\n\n\n\n Miula ei ole karjalazie juurie. Sent\u00e4h en voi sanuo, jotta miula olis ezineht\u00e4, kumbane olis perindehelline da karjalane. Mie en ole opastun karjalah ennen t\u00e4d\u00e4 sygyzy\u00f6, a tiett\u00e4v\u00e4ne tahon opastuo en\u00e4mm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Miun <\/a>ezineh on ylen uuzi. Se on kniigane, kumbazessa on karjalan kieleh liittyji\u00e4 dieluo. Kniigane on syndyn Karjalan Sivissysseuran da P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson karjalan elvytysprojektan yhtehisruadona. Se oli miun mielest\u00e4 ylen mield\u00e4kiinitt\u00e4j\u00e4, konza l\u00f6yvin sen, sent\u00e4h kuin en ollun aigazembah \u00e4iji\u00e4 karjalan kieleh tuttavustun.<\/p>\n\n\n\n Miun mielest\u00e4 on ylen t\u00e4rgie, jotta ristikanzat voijah lugie kebiesti karjalah liittyjist\u00e4 dieloloista, sent\u00e4h kuin \u0161kolassa ei paissa niist\u00e4 nimid\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Net\u00e4lit ka\u010d\u010delin ymp\u00e4ri, ka en l\u00f6yt\u00e4n yht\u00e4k\u00e4n\u00e4 \u0161emmoista esineht\u00e4, kumpani juohuttelis miula mieleh karjalaisutta. Vaikka on niit\u00e4 karjalaisie esinehie ho\u0161 kuin \u00e4ij\u00e4n miula t\u00e4\u0161\u0161\u00e4, ka puitto niinkuin v\u00e4h\u00e4n karjaisutta niiss\u00e4 on tahi vouvse ei ole.<\/p>\n\n\n\n \u00c4mm\u00f6ni ta ukkoni talo kaikkineh eloneh tuou mieleh karjalaisuon ta karjalan kielen. Miula \u0161e on totta\u0161 ainut karjalaisuoh liittyj\u00e4 esineh, vaikka ei \u0161it\u00e4 esinehek\u0161i voi \u0161anuo. Onnakko \u0161e <\/a>tulou mieleh \u0161ent\u00e4h, kun \u0161iel\u00e4 my\u00f6 kaikin pakasima karjalak\u0161i ta elim\u00e4 tavallisen karjalaisen rahvahan elo\u0161ta. \u0160e on \u0161e miun karjalaisuon paikka nykyj\u00e4hki.<\/p>\n\n\n\n Vaikka ukkuo ta \u00e4mmy\u00f6 jo monta vuotta ei ole, ka kun a\u0161\u0161ut heij\u00e4n pihah ta panet ver\u00e4j\u00e4n kiini ni heti rupiet smiettim\u00e4h karjalak\u0161i ta pakajamahki, kun vain \u0161attumou kennih karjalankielini va\u0161tah.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 esineht\u00e4 tahi artefaktie on Karjalan paikannimil\u00f6iss\u00e4? Karjalaini nimiss\u00f6ntutkimu\u0161 -kur\u0161\u0161in nimi\u0161ualista, olkua hyv\u00e4t!<\/p>\n\n\n\n T\u00e4s valli\u010din kaksi t\u00e4rgiedy ezinehty. Enzim\u00e4ine on buaban oma paikku. Se oli h\u00e4nele t\u00e4rgei da h\u00e4i pidi sid\u00e4 pruazniekkoin aigah. Nyg\u00f6i paikku on minul da sid\u00e4 min\u00e4 panen pi\u00e4le toi\u010di. Toine ezineh on suoluvakkaine. T\u00e4m\u00e4 oli buaban talois Tuuksel, Anuksen \u010dupul. Vakkastu piettih p\u00e4cil.<\/p>\n\n\n\n Nyg\u00f6ine elos, tiett\u00e4v\u00e4ine, eruou mennyzis aijois. Sid\u00e4, kui <\/a>elettih enne, ei sua ni verdailla nyg\u00f6zeh elokseh. \u00c4ijy gor\u2019ua, h\u00e4di\u00e4 da vaigevuttu pidi n\u00e4ht\u00e4 rahvahil enne. Vaiku yksikai, mittuine jygei ni olis elos da sen hommat, niken rahvahis ei voiveroitannuh eigo ni itkenyh. Mugai eli minun buabo: toi\u010di itki ga sit jo nagroi. Pani t\u00e4m\u00e4n paikan pi\u00e4le da pajuo tarahutti: ”Engo jovva, engo jovva. Me\u010d\u00e4s koivuu kuadamah. Oi, en jovva, oi, en jovva. Kuldua polvil pid\u00e4m\u00e4h.” N\u00e4mmii pajoloi oli ylen \u00e4ijy, mid\u00e4 buabo pajatti. Buabo kuoli, ga paikkaine j\u00e4i minule. Voizin kirjuttua t\u00e4s \u00e4ij\u00e4n, gu kerrottavua on. 1 talvikuudu buabal rodies jo 95 vuottu. Sid\u00e4 peri\u00e4 kirjutan h\u00e4nen mustokse. Muite pien oman kielen mieles da syv\u00e4imes. Min\u00e4 pagizen, muamo da tiett\u00e4v\u00e4ine omat lapset ellendet\u00e4h, mid\u00e4 my\u00f6 taratammo.<\/p>\n\n\n\n Suoluvakkazen toin sezo Karjalasp\u00e4i, omas hierusp\u00e4i. Se oli vahnu da huono. Vakkaine oli ainos buaban talois p\u00e4\u010din pi\u00e4l da sid\u00e4 ei siep\u00e4i suannuh siirdi\u00e4. Buabo kuoli da otin vakkazen i\u010dele mustokse. Muamo puhtasti sen, kruassii da \u010domendeli kukkazil, lakal voideli. Nenga tuli ylen hyv\u00e4 gu uuzi vakkaine.<\/p>\n\n\n\n Minun muamo on roinnuh Imbilahtes Uomuan hierus vuvvennu 1923, da ozakse h\u00e4i on elos!<\/p>\n\n\n\n Muaman pereh kuului pravoslaunoih kirikk\u00f6h, a h\u00e4i muutti vieron miehel olles. Yksikai suvai\u010dus omua roinduvieruo kohtah on viegi suuri.<\/p>\n\n\n\n <\/a>Muaman da muijien sugulazien kel olimmo kodirandumatkas vuvvennu 2006. Meidy oli 8 hengie da \u0161ouferi: \u010dikko, muamo, muaman siz\u00e4r, muaman \u010dikon tyt\u00e4r ukonke, minun velli, minun ukko da min\u00e4 i\u010de.<\/p>\n\n\n\n E\u010diimm\u00f6 muaman roindukoin sijua Uomuan hierus, ga emmobo l\u00f6yd\u00e4nyh. Uuzi dorogu oli muuttanuh land\u0161aftua ylen \u00e4ij\u00e4l.<\/p>\n\n\n\n Y\u00f6n j\u00e4lles matkustimmo Valamoin manesterih p\u00e4i, konzu l\u00e4henimm\u00f6 Valamoidu, valgiet rakendukset da kuldazet ba\u0161n\u2019at dai kupolat nostih viesp\u00e4i ylen kirkahinnu, net mustan ainos. Saimmo vietti\u00e4 kogonazen p\u00e4iv\u00e4n suarel; kuulimmo kirikk\u00f6pajoloi, s\u00f6imm\u00f6 murginua da k\u00e4velimm\u00f6 jallai pienel skiital. Sie min\u00e4 ostin t\u00e4m\u00e4n \u010doman mustoezinehen, kudai juohattau sit matkas, matkuobrazan.<\/p>\n\n\n\n Miula arma\u0161 esineh on vakka. Vakka voit olla luajittu monenmoisista materijaliloista, kuvottu p\u00e4rie\u0161t\u00e4 tahi pajun vi\u010doista. Er\u00e4s kaunis vanha pikkaraini vakkani on kuvottu ole\u0161ta, ta vaikka materijali on hento, on kuitenkis vakkani luja ta pitk\u00e4ik\u00e4ni. Vakat ollah hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4. \u0160ienien kery\u00e4nn\u00e4\u0161\u0161\u00e4 ne ollah ainovat k\u00e4yp\u00e4set. M\u00e4rkien ta puhtahien vuatteijen kantamiseh \u0161uuri p\u00e4revakka on hyv\u00e4. Kalavakka on niisi aina para\u0161 omah k\u00e4ytt\u00f6tarkotuk\u0161eh. No <\/a>\u0161uuremmat vakat k\u00e4yv\u00e4h viel\u00e4i esinehien \u0161\u00e4ilytyk\u0161eh. Muissan kun meil\u00e4 koissa oli aina lakanoja ta kanka\u0161paikkoja pietty \u0161uurissa p\u00e4revakoissa. N\u00e4iss\u00e4 vakoissa toi\u010d\u010dinah oli ni p\u00e4rie\u0161t\u00e4 kuvotut kannet.<\/p>\n\n\n\n \u0160uurempia vakkoja k\u00e4ytty\u00e4ss\u00e4 mietin toi\u010d\u010di, kuin hyv\u00e4t tarpehelliset ne oli, kon\u0161a karjalaisien piti ruttoh l\u00e4htie evakkoh omilta elo\u0161ijoiltah. En tiij\u00e4 oliko p\u00e4revakkoja varu\u0161\u0161ettu etukynteh t\u00e4t\u00e4 varoin. Ei totta\u0161e ollun, no hyv\u00e4 kun niit\u00e4 l\u00f6yty koista u\u0161iempie tai ruttoh niit\u00e4 voitih luatie lisy\u00e4. Niiss\u00e4 oli mahto ottua mit\u00e4nih t\u00e4rkiet\u00e4 matkah ta kulettua omah uuteh paikkah tuntomattomah.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4k\u0161i o\u0161ak\u0161i vakan kutojie, p\u00e4rien kiskojie ta pajuniekkoja viel\u00e4ki on. Arvo\u0161\u0161an kaunehie k\u00e4ytt\u00f6esinehie, mit\u00e4 k\u00e4simuasterit \u0161uatettih tai viel\u00e4ki \u0161uatetah luatie.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 duumai\u010din h\u00e4tken, mi on minun armahin karjala\u017euoh liittyi ezineh, da sit min\u00e4 mustoitin: seh\u00e4i on Antoine De Saint-Exuperyn kirjutettu kniigu \u201dPieni Prinsut\u201d. T\u00e4m\u00e4n kirjalli\u017euon klassikan on ki\u00e4nd\u00e4nyh karjalakse Aleksi Ruuskanen da ilmah pi\u00e4st\u00e4nyh on Karjalan Kielen Seuru vuvvennu 2018. T\u00e4h kniigah liittyy yksi starin:<\/p>\n\n\n\n Minuu h\u00e4tken ollah interesuittu Suomen <\/a>sugukielet da -rahvahat. Enzim\u00e4i luvin ylen \u00e4ij\u00e4n estounielazis da heij\u00e4n kieles. Sit alloin lugie muis Suomen sugurahvahis da \u201dl\u00f6vvin\u201d karjalazet. \u017di\u00e4li, ku minul ei ole olluh dovari\u0161\u0161oi, kudamienke olizin voinnuh paista karjalazis. Vaiku yksi dovari\u0161\u0161u tahtoi da kuundeli minun paginoi karjalazis da sih n\u00e4h, gu hy\u00f6 ei olla suomelazii dai heij\u00e4n kieli ei ole suomen murreh. Se oli ylen vessel dielo: kerduo, gu Karjalan Kielen Seuru julguau da my\u00f6y karjalankielisty kirjalli\u017euttu.<\/p>\n\n\n\n Sit meni aigua. Minul oli roindup\u00e4ivy da min\u00e4 ku\u010duin omii dovari\u0161\u0161oi i\u010d\u010deni kodih viettim\u00e4h ildua. En pid\u00e4nyh virrallistu pruazniekkua eigo ni lahjakse pid\u00e4nyh tuvva nimid\u00e4. Yhtell\u00e4h se dovari\u0161\u0161u tuli da andoi minule lahjan. Olin ylen h\u00e4mm\u00e4stynnyh, ku en vuottanuh nimid\u00e4. Da sit h\u00e4mm\u00e4styin vie li\u017ei\u00e4: h\u00e4i oli ostanuh minule livvinkarjalankielizen kniigan! Minul ei olluh vie ni yhty karjalankielisty kniigua. Minun dovari\u0161\u0161u oli mustanuh, \u0161to minuu interessuijah karjalazet da karjalan kieli. Rubein terv\u00e4zeh sid\u00e4 lugemah, hos min\u00e4 en ellend\u00e4nnyh kieldy hyvin.<\/p>\n\n\n\n Se kniigu on minule sit l\u00e4mmin musto, ga merki\u010d\u010d\u00f6y se\u017eo \u00e4ij\u00e4n muudugi. Min\u00e4 tahtoin opastuo lugemah ne\u010den kniigan da ellendi\u00e4 sen putilleh. Voibi sanuo, \u0161to Pieni Prinsut andoi minule li\u017ei\u00e4 motivaciedu ruveta opastumah karjalan kieldy da kul\u00b4tuurua. Send\u00e4h se on ylen t\u00e4rgei karjala\u017euoh liittyi ezineh.<\/p>\n\n\n\n Olen duumainnuh h\u00e4tken, mibo olis minule t\u00e4rgevin karjala\u017euoh liittyi eziheh. Sid\u00e4-t\u00e4d\u00e4 on juohtunuh mieleh – pashaformu, buaban obrazat – a jygei oli pi\u00e4tti\u00e4 mih n\u00e4h kirjuttazin.<\/p>\n\n\n\n <\/a>Mondu karjala\u017euoh liittyji\u00e4 ezinehty minul ei ole. T\u00e4rgevim\u00e4t karjala\u017euoh liittyj\u00e4t dielot minule ollah buaban starinat, konzu muamanke yhtes pagizemmo karjala\u017euoh n\u00e4h, karjalaine mu\u017eikku, konzu muaman da sevoittarenke yhtes karjalazii pajoloi pajatammo, da tiett\u00e4v\u00e4ine karjalan kieli, kudamua meij\u00e4n suvus on enne paistu da kudamua nyg\u00f6i i\u010de opastun pagizemah.<\/p>\n\n\n\n A mit ollah net ezinehet, kudamat ollah minule armahimat? Duumai\u010den, gu net ollah minun kniigat. Enimite ollah minun kniigat suomekse libo angliekse, ga er\u00e4sty on se\u017eo karjalakse. Net ollah enimite buaban perindy\u00f6. Nyg\u00f6i, konzu en\u00e4mb\u00e4n i\u010de karjalan kieldy ellend\u00e4n, tahtozin se\u017eo en\u00e4mb\u00e4h kniigua karjalakse. Muumi-kniigoi ylen suvai\u010den, net tahtozin i\u010dele se\u017eo karjalakse.<\/p>\n\n\n\n Kniigat ollah minule ylen t\u00e4rgiet, da ainos olen lugemistu ylen suvainnuh. Net ollah tovengi minun t\u00e4rgevim\u00e4t ezinehet – karjala\u017euoh liittyj\u00e4t da muitengi.<\/p>\n\n\n\n Terveh Teile, hyv\u00e4t ri\u0161tikanzat!<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 tahtozin ezitti\u00e4 omannu armahannu karjalazennu brujannu oman pruazniekkupaijan. A Ty\u00f6 kyzytt\u00f6, mibo ne\u010de buite bruja? A min\u00e4 sellit\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Konzu min\u00e4 ne\u010did\u00e4 paidua tilain, annoin kai mitat. No sit ollou jongoi kolmie vuottu da minun mitat muutettihes. No vs\u2019o taki paidu i p\u00e4d\u00f6y da mie sid\u00e4 kaikis pruazniekois i pien.<\/p>\n\n\n\n Miun \u00e4mm\u00f6 ta ukko elettih pereheh kera Vuokkiniemen Tollonjovella ta lopuk\u0161i ennein \u0160uomeh m\u00e4ny\u00f6 Vuokkiniemen Ryhj\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vuoteh 1944 \u0161uaten. Moniehi\u010d\u010di olen \u0161iel\u00e4i k\u00e4ynyn, kun Vienah olen heimolaisien kostih matannun. Ihain alkuh perehen talo no\u0161\u0161ettih ta srojittih jove\u0161\u0161a olijalla Yp\u00e4nkilahen \u0161uarella, kumpaista ku\u010duttih vain \u0160uari. Manterella kun piti pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4, \u0161outamalla ke\u0161\u00e4ll\u00e4 ta \u0161uksilla talviaikah joven pi\u00e4li\u010d\u010di m\u00e4ntih. Ka nykyj\u00e4h talo on \u0161iirretty Hukkalanterm\u00e4ll\u00e4 joven rannalla kaunehien koivujen viereh, a \u0161e ei en\u00e4mpi ole ihan yht\u00e4 \u0161uuri kuin alkuh. \u0160e talo miula muissuttau miun juuriloista Vienan Karjala\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n Minule armas karjalaine ezineh on buaban luajittu riehtil\u010dep\u010dy, suomekse \u201cpannumyssy\u201d. Riehtil\u010dep\u010dy on k\u00e4zin kirjondettu Suarij\u00e4rvel, kus buabo oli perehenke pavos talvivoinan aigua. Buabal igi\u00e4 oli sih aigah kolmetostu vuottu. Mustan, gu buabo kerdoi, \u0161to alovehellizet ristikanzat oldih ylen yst\u00e4v\u00e4llizet heile. Tiij\u00e4n, gu salmilazil oli eriluaduzii maltoloi evakkoloinnu, ga ainos ei olluh nenga. Minun t\u2019outa <\/a>andoi riehtil\u010dep\u010d\u00e4n minule mennyt vuon. Nyg\u00f6i se on minun keit\u00e4ndypertin puali\u010dal.<\/p>\n\n\n\n Toine armas karjalaine ezineh minul on olluh jo lapsennu. Se on Viiburin buabasp\u00e4i suadu kuklukodizen ut\u2019ugan alustu. Buaban perehen kodi oli palanuh talvivoinan aigua. Konzu pereh tuli Viiburih nenga vuvennu 1942, buabo l\u00f6ydi ut\u2019ugan alustan koin ruoppahis. Min\u00e4 lapsennu duumai\u010din, mil minun buabas tundui oman koin ruopas. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4h ainos minul oli mieles, \u0161to minun suvus oli pagolazii Karjalasp\u00e4i.<\/p>\n\n\n\n Olimmo karjalan kielen kursal Vielj\u00e4rves heinykuus vuvvennu 2011.<\/p>\n\n\n\n Silloi vie emmo olluh naimizis, ven\u010davuimmo vuvven per\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n <\/a>Ned\u00e4lin olimmo Vielj\u00e4rven kielikylys: p\u00e4iv\u00e4l opastuimmo karjalan kieldy kursal da illat da y\u00f6t elimm\u00f6 Ton\u2019alluo gostis. Ton\u2019a on karjalaine, h\u00e4nen paginluadu on gu muuzikkua, se\u017eo h\u00e4nen vellel, kudai silloi eli Ton\u2019an talois.<\/p>\n\n\n\n Kai eht\u00e4t heij\u00e4nke pagizimmo, nagroimmo da itkimm\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Sen ned\u00e4lin aigua jo undugi n\u00e4imm\u00f6 karjalakse!<\/p>\n\n\n\n Kursal meidy opasti Olga \u017darinova. H\u00e4i on ylen hyv\u00e4 da juumorantundoine opastai.<\/p>\n\n\n\n Kursan j\u00e4lgim\u00e4zen illan pruazniekas kai opastujat saimmo podarkan.<\/p>\n\n\n\n Olga meile yhtehizen podarkan andoi: ku\u017eoit, kudamat kniigua lugietah.<\/p>\n\n\n\n \u201dAhkerat oletto karjalan kieleh opastumah muga kui ku\u017eoit ollah ahkerat\u201d, saneli meile Olga.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 \u010doma ve\u0161\u0161i oli keral konzu meij\u00e4t vuvvennu 2012 ven\u010daittih.<\/p>\n\n\n\n Ku\u017eoit istuttih meij\u00e4n pruazniekkustolas.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4p\u00e4i net istutah meij\u00e4n kniigupuali\u010dal, karjalan kielen kniigoin ies.<\/p>\n\n\n\n Net kehoitetah meidy en\u00e4mb\u00e4n karjalakse pagizemah.<\/p>\n\n\n\n Net mustoitetah meidy kaikis armahis karjalazis yst\u00e4vis.<\/p>\n\n\n\n Se\u017eo net mustoitetah meidy suvaimah luonduo. Gu mustazimmo kaikkien b\u00f6b\u00f6kk\u00f6in t\u00e4rgevy\u00f6n. Anna gu emmo liigua katkua heinii pihamual, j\u00e4t\u00e4mm\u00f6 palaizen katkuamattah. Anna luonnonkukat kazvetah, b\u00f6b\u00f6k\u00e4t lennell\u00e4h da ker\u00e4t\u00e4h metty.<\/p>\n\n\n\n Minul i\u010del ei ole karjalazii juurii. Karjala\u017eus yhtell\u00e4h kiinnitt\u00e4y mieldy, gu jo tuonilmazih mennyh buat\u2019koini oli Salmisp\u00e4i rodu\u017ein. H\u00e4i tuli j\u00e4lles voinua 9-vuodizennu briha\u010dunnu perehenke Pohjas-Savoh.<\/p>\n\n\n\n Gu buat\u2019koini on jo tuonilmazis, en voi kyzy\u00f6 h\u00e4nel en\u00e4mbi\u00e4 nimid\u00e4 karjalazis aijois engo nimis muus. J\u00e4llel on vai mustot. Ozakse on fotokuvii mennyzil yhtehizil <\/a>aijoil. Nuat kuvat ollah minun armahat karjala\u017euoh liittyj\u00e4t ezinehet.<\/p>\n\n\n\n Buat\u2019koi oli ruadai. H\u00e4i ylen suvai\u010d\u010di luadie uuttu pelduo da ruadua kogonahgi konehienke. Silloi-toi\u010di konzu olimmo gostis, h\u00e4i otti bunukan ker\u00e4le ruadoh. Ga en\u00e4mbi se oli bunukoil tuttavundua ma\u0161inoih, gu net ainos kiinnitet\u00e4h briha\u010d\u010duloin mieldy.<\/p>\n\n\n\n Yhtes kuvas minun poigu on buat\u2019koinke kaivurin kabinkas. Mollembil on kuulosuojaimet korvil. Kuva on otettu meij\u00e4n koin pihas. Mid\u00e4 hy\u00f6 oldihgi silloi kaivamas, nyg\u00f6i jo en ni musta.<\/p>\n\n\n\n Toizes kuvas on toine bunukku buat\u2019koinke. T\u00e4l kerdua hy\u00f6 ajetah traktoral. Buat\u2019koi rakkahal nevvoi lapsii. Se oli h\u00e4nen taba suvaija heidy.<\/p>\n\n\n\n Nuorennu luonnonyst\u00e4v\u00e4nny da ekologistannu duumai\u010din, ku minule ei pie motorajonevvuo. Yhtell\u00e4h puutuin motociklan da ma\u0161inangi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kse, ga syys.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4vyin Nevvostoliittoh enzim\u00e4zen kerran vaste vai konzu se oli kuolemazillah. Oman alan kolliegat ku\u010duttih k\u00e4ym\u00e4h Petroskoin yliopistoh. Yliopiston foijies oli kiosku da kioskan ikkunas Oma Mua -nimine lehti. Ongo ti\u00e4 karjalazii? L\u00f6ydyi adressi, sie istui nuori naine, <\/a>L\u2019ubov\u2019 Arefjeva, kudai pagizi karjalakse \u2013 h\u00e4i nyg\u00f6igi kirjuttau Omah Muah. Sain tiedi\u00e4, ku er\u00e4his \u0161kolisgi vie opastetah karjalan kieldy. I\u010degi verestin muamankieldy, himoitti tuttavuo opastajienke. A kuibo pi\u00e4zet bokkukylih? Pidi menn\u00e4 ajo\u0161kolah.<\/p>\n\n\n\n Enzim\u00e4i ostin kevytmotociklan, sit skuuteran, ga ei net oldu p\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kylil ajelendah. A sit interneta\u010di sain tiedi\u00e4, ku vuvves 1931 algajen Anglies valmistettuu Royal Enfield Bullet -motociklua nyg\u00f6i valmistetah Indies ihan yhtenmoizennu, ga motorakse voit vallita diezelmotorangi. A Suomeh sid\u00e4 ei tuodu, eigo Suomi ni hyv\u00e4ksynnyh nengomua ilmanlijastajua. A Germuanies on paja, kudai azendau Enfieldah nygyaigazen germuanielazen Hatz-diezelan. Se on minuh ni\u0161koi! K\u00e4vyin ostamah pi\u00e4l kuvatun Enfieldan Jochen Sommeral, kudai viegi on sen pajan johtai da ruadai. H\u00e4i viegi kehittel\u00f6y diezel-Bulletua, a nyg\u00f6i my\u00f6y sid\u00e4 Sommer nimizenny.<\/p>\n\n\n\n Enfieldal ajelin vajuas kymmenes vuvves 160 tuhattu kilometrii. Puolet t\u00e4s oli ajelendua Karjalan kylil da \u0161kolil, Ve\u0161kelyksesp\u00e4i Anukseh da Meliorativnoisp\u00e4i Videleh, nenga kymmenel \u0161kolal. Se oli uskolline ruadohebo. Er\u00e4hi\u010di paikkain rengahii doroguvarres. Toizel kerral suuren vihman j\u00e4lgeh S\u00e4nd\u00e4m\u00e4n da Tuuloksen v\u00e4lizel me\u010d\u010dydorogal langein syv\u00e4h luhtah motociklan ual, a pi\u00e4zin siep\u00e4i el\u00e4v\u00e4nny. S\u00e4hk\u00f6l\u00f6ih tuli vigua, a diezel k\u00e4ynnistyy da k\u00e4y ilmai s\u00e4hk\u00f6l\u00f6igi, pid\u00e4y vai lujah potkata k\u00e4ynnistyspedalua. Enfieldan mehaniekku on yksinkerdaine da enimy\u00f6lleh sid\u00e4 voi omal nerolgi kohendua. Ga vahnus h\u00e4nelegi tuli, a silloi jo olin \u0161kolatgi \u201ckarjalazien gorni\u010doinke\u201d n\u00e4hnyh. Pi\u00e4stin ruadohevon el\u00e4kkehele da m\u00f6in motocikloin keri\u00e4j\u00e4le. Minule h\u00e4i oli ajonevvo, kudai vedi kunne pidi, uskolline ruadohebo.<\/p>\n\n\n\n Minun armas da t\u00e4rgei karjala\u017euoh liittyi ezineh on tiedokoneh. Se ei ole tiett\u00e4v\u00e4ine mitahto vahnu libo perind\u00f6lline karjalaine ezineh, ga eih\u00e4i minun HP en\u00e4mbi\u00e4 moine uuzigi ole, ga se minule ainos mustoittau karjalan kieldy da karjala\u017euttu. Opin vie sellitti\u00e4 t\u00e4s, mind\u00e4h nenga.<\/p>\n\n\n\n![\"Kehyksiss\u00e4](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kuva_Eeva-Manni-1024x838.jpg\")
Aira Sumiloff: V\u00e4rtin<\/h2>\n\n\n\n
![\"Pulikka](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Aira-Sumiloff1-1024x522.jpg\")
Helvi Ala-Viitala, Muarien Kat’in Helvi: Karjalaiset onnen linnut<\/h2>\n\n\n\n
ristikan\u0161alla kaikilla, kovan onnen el\u00e4jill\u00e4
pahan ajan \u0161uanehilla, ilmain o\u0161ua omua
tahtomatta, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
ruavahat elet\u00e4h tavoillah.<\/p>\n\n\n\n
onnie jakamah valmissettu.<\/p>\n\n\n\n![\"Katossa](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Helvi-Ala-Viitala_kuva-768x1024.jpg\")
Elena Rapa: Sum\u010d\u010dane da kniigat \/ Sum\u010d\u010dani ta kirjat<\/h2>\n\n\n\n
![\"Kangaskassi,](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Elena-Rapa.png\")
\u0160an’a Uski, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Ser’gazet<\/h2>\n\n\n\n
![\"Kuva](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Sana-Uski.png\")
Kerttu Nurmela: Vienalaini kaklaristi<\/h2>\n\n\n\n
![\"Vienalainen](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kerttu-Nurmelan-kuva1.jpg\")
Heidi Gilhooly: \u00c4mm\u00f6n risti<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Heidi-Gilhooly_kuva-772x1024.jpg\")
Tuisku R\u00e4ty, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Vikateh<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Tuisku-Raty.jpg\")
Pirjo-Liisa Kotiranta: Uhtuon Iivana-ukon kuva \u0161ein\u00e4lt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Pirjo-Liisa-Kotiranta_kuva.png\")
Emmi Kuittinen, P\u00e4iv\u00e4nouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Alazet<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Alazet.png\")
Laura Orta, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Muumi-kniigat<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Laura-Orta.png\")
Olga Ker\u00e4nen: L\u00e4mmin muisto \u00e4mm\u00f6\u0161t\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Olga-Keranen_hiilisilitysrauta_kuva_3.jpg\")
Veera Turkki, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Piiruav\u00e4rttin\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Veera-Turkki-768x1024.jpg\")
Sisko Pajari: Kirja karjalak\u0161i<\/h2>\n\n\n\n
Kati H., P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Kolme ezineht\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kati-H-768x1024.jpg\")
Helena Silvennoinen-Kuikka: Kalevala<\/h2>\n\n\n\n
Duumaine pi\u00e4h moine tuli
Ruveta pajattamah,
Runoloi sanelemah,
Suguvirty suoldamah,
Roduvirty laulamah.
Sanazet suus suletah,
Paginazet pakutah,
Kielen n\u2019okas l\u00e4htiet\u00e4h,
Hammaskeskis hajotah.<\/p>\n\n\n\n
Peldo paginah ei yhty.
Niitty ei nimid\u00e4 virka,
Eigo seiny sanua sano.
Vezi peitt\u00e4y venehj\u00e4llen,
Aldo aigazii ei musta.
Vaigu sana tied\u00e4y kaiken.
Mustau karjalaine sana,
Ku ti\u00e4 eli meij\u00e4n sugu,
Karjazien rodu ruadoi.
Sana \u2013 se on viestin suattai.
Hyv\u00e4 sanelii on suarnu,
Pajo \u2013 paras sanan tuoju.
Sana rovun elos pid\u00e4y,
Rahvaspolvet yhteh sidou.
Kuni el\u00e4y meij\u00e4n sana,
Sini meij\u00e4n sugu seizou.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Helena-Silvennoinen-Kuikka.png\")
Jussin Pirjo, Pirjo Schwarz: Kirnu tahi py\u00f6hin ta separaattori<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Jussin-Pirjo_kuva_Finna-742x1024.jpg\")
Kaarina L., P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Niegla<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kaarina-L-768x1024.jpg\")
Jovensuun rahvahanopiston karjalan kursan opastui, Sep\u00e4n Jefimin Lyydin Jelena: Impilahti-kirju<\/h2>\n\n\n\n
Kirjan v\u00e4lis on se\u017eo lehten leikattuloi ozii, kuolinilmoituksii, svua\u010fbuku\u010d\u010duloi da kaikenualastu t\u00e4rgiedy bumuagua. \u00c4ij\u00e4n kerdua olen ka\u010delluh da lugenuh t\u00e4d\u00e4 kirjua, muamo on uskaldannuh kirjan minule, konzu h\u00e4nen aigu lopeh.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/405782930_652818900351081_9124311898807180508_n.jpg\")
Marita Lipponen: \u0160ulkkupaikka, \u010d\u00e4p\u010d\u00e4 ta sorokanh\u00e4nt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Marita-Lipponen_kuva-799x1024.jpg\")
Tyyni, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Buabon piiruav\u00e4rttin\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Tyyni-1024x1024.jpg\")
Jussin Pirjo, Pirjo Schwarz: Kirnu tahi py\u00f6hin ta separaattori<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Tanja-Goman_kuva_Finna.jpg\")
Svea Kentz, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopiston suvikarjalan opastuja: Suuri karjalane piiruakirja<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Svea-Kentz.png\")
Tarja Tonteri, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Minun puuhine kauhaine<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Tarja-Tonteri.png\")
Jeremiel\u00e4n Pikku-Iivanan Ju\u0161\u0161in Muarie, Mari Rajamaa: Outi-kuklani<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Mari-Rajamaa_Outi-venyy_kuva-768x1024.jpg\")
Pirita I. Hipp-Koskenoja, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Ryijy<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Pirita-Hipp-Koskenoja.jpg\")
Jovensuun rahvahanopiston karjalan kursan opastui: Suoluastii<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Jovensuun-rahvahanopiston-karjalan-kielen-kursan-opastui.png\")
Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta ili Moisein Reeta, Reeta Suvanto: Vienan risti, miula kallis ta arma\u0161 upora<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/405108168_652826133683691_3236230612324534556_n-746x1024.jpg\")
Meira Pappi, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: \u00c4ij\u00e4hp\u00e4iv\u00e4h liittyj\u00e4 \u010domennus<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kuva_Meira-Pappi-768x1024.jpg\")
Eerika Haurinen: Mimmoni arma\u0161 ve\u0161\u0161a? Ka kirjua mie \u0161uvai\u010den!<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/405767865_652826970350274_8128693033526283385_n-768x1024.jpg\")
Lilli Suistola: Obraza da ferezi<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kuva_Lilli-Suistola-2-1024x768.jpg\")
Karjalaine kruugu: Ka\u0161\u0161ali<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Karjalaine-kruugu.png\")
Satu Honka, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Minun ezinehii karjalakse<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Pixabay1.png\")
Aleksandra Soloveva: Karjalan opastundukniigu<\/h2>\n\n\n\n
Feodorin Iivi: Karjalane mu\u017eikanpaida<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Nimeton.png\")
Kimmo Juntunen, P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja: Miun karjalazuoh liittyj\u00e4 ezineh<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kimmo-Juntunen-1024x576.jpg\")
Punukan kirjutu\u0161: \u00c4mm\u00f6l\u00e4 ta ukkol\u2019a miele\u0161\u0161\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Irma-Aleksejeva_kuva.jpg\")
P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-\u0160uomen yliopisson opa\u0161tujat: Esinehet ta artefaktit Karjalan paikannimil\u00f6iss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/esinehet_artefaktit_nimistokurssi_kuva-1024x542.jpg\")
Irina Karvonen, Pyh\u00e4j\u00e4rvi, ki\u00e4nd\u00e4i, karjalan opastai, suomen kielen opastai da nyg\u00f6i eri\u010dysopastai: Buaban paikku da suolavakkaine<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Irina-Karvonen-2.png\")
Jovensuun rahvahanopiston karjalan kielen kursan opastui: Obrazu<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Jovensuun-rahvahanopiston-karjalan-kielen-kursan-opastui-2.png\")
Pekka Suutari: Vakka<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/406037041_654294620203509_7945620021460193693_n-1024x768.jpg\")
Tero Tikkanen, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Minun armas karjalaine ezineh on Pieni prinsut -kniigu<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Tero-Tikkanen.png\")
Keri Kallio, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Kniigat karjalakse ollah minun armahat ezinehet<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Keri-Kallio.png\")
Janne Waris: Minun paidu<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/405788186_654304073535897_6671836992969966306_n-768x1024.jpg\")
Kai Peksujeff: Tuaton perehen kotitalo Viena\u0161\u0161a<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Kai-Peksujeff_kuva-1024x1024.jpg\")
Sofia Silfvast, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Kaksi ezinehty<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/nukkekodin-silitysraudan-alusta-Viipurista-713x1024.jpeg\")
Pirjo da Pe\u0161a: Podarku<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/IMG_06751-1024x625.jpg\")
Marja Kopeli, livvinkarjalan jatkokursan opastui: Fotokuvat ollah armahat karjala\u017euoh liittyj\u00e4t ezinehet<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/Marja-Kopeli.png\")
Martti Penttonen: Royal Enfield diezel \u2013 minun ruadohebo<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2024\/01\/IMG-20240105-WA0000-1024x683.jpg\")
Jaana Petsalo: Tiedokoneh<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/405772953_654307036868934_7574869654061505626_n-768x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/IMG_4860-1024x695.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/12\/IMG-20231129-WA0007-768x1024.jpg\")