Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nElin loittose\u0161\u0161a mua\u0161\u0161a, niin loittose\u0161\u0161a, jotta kun l\u00e4ksisit t\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4 \u0161inne a\u0161tumah, et olis \u0161uan vuuvven pi\u00e4\u0161t\u00e4 viel\u00e4 ni puolella matkua. \u0160ent\u00e4h kun mua oli ylen loittona, ku\u010duttih \u0161it\u00e4 Loittosek\u0161i muak\u0161i. Totta\u0161e mualla oli kon\u0161anih ollun aivan oma nimi, ka \u0161e oli ammuin unohtun. Milma ku\u010duttih Tuhkapojaksi, ka mint\u00e4h? \u0160it\u00e4 mie en voi pal\u2019l\u2019astua. En \u0161yntyn miehe\u0161t\u00e4 ta naise\u0161ta, vain tiijo\u0161ta, ahnevuk\u0161e\u0161ta, varajanna\u0161ta, arma\u0161\u0161anna\u0161ta ta tiijonhimosuo\u0161ta. Miula ei ollun pereht\u00e4, enk\u00e4 voinun kuolla. Matallani n\u00e4vin inehmisien el\u00e4v\u00e4n ta kuolovan, ruttoh. Ka i\u010de mie en nikon\u0161a m\u00e4nnyn vanhak\u0161i. Pitk\u00e4ki el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytti ruttoh m\u00e4nij\u00e4lt\u00e4, kun \u0161uatoin verrata \u0161it\u00e4 omahani.<\/p>\n\n\n\n
\u0160eikkualle\u0161\u0161a va\u0161tah miula tuli \u00e4ij\u00e4 varattavua, ka oli yksi pahin, \u0161e kaikkien muijen yli\u010d\u010di m\u00e4nij\u00e4. Pilve\u0161hukka. \u0160e oli \u0161yntyn pilvek\u0161e\u0161t\u00e4 ta \u0161e ei voinun kuolla. Ainani tapa hi\u00e4ty\u00e4 \u0161e j\u00e4lell\u00e4h Jynkk\u00e4h pilve\u0161me\u010d\u010d\u00e4h, oli valo. Pilve\u0161hukka ei ke\u0161t\u00e4n valuo, ta kun kerran n\u00e4vin h\u00e4nt\u00e4, mie tiesin mit\u00e4 ruan. Pahak\u0161i mielek\u0161i juuri \u0161iih palah valuo ei \u0161uanun, \u0161ent\u00e4h kun oli y\u00f6 eik\u00e4i taivahalla ollun t\u00e4htie, kumpasilta ottua valuo laihinah. Ka no pi\u00e4tin ki\u00e4rie Pilve\u0161hukalta pi\u00e4n, jotta \u0161uaha lisy\u00e4 aikua. Tiesin, jotta Pilve\u0161hukka \u0161uvai\u010d\u010di arvautuk\u0161ie ta ky\u0161yin \u0161ilt\u00e4: \u201cMi k\u00e4vel\u00f6y huomenek\u0161ella nell\u00e4ll\u00e4 jalalla, p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kahella ta illalla kolmella?\u201d. Hukka smietti ta smietti, pit\u00e4n aikua smietti, ka ei kek\u0161in mit\u00e4 va\u0161\u0161ata. Kon\u0161a p\u00e4iv\u00e4ni alko paistua, mie tiesin jotta voitin. Pilve\u0161hukka joutu pakenomah j\u00e4lell\u00e4h Jynkk\u00e4h pilve\u0161me\u010d\u010d\u00e4h, a mie jatoin matkuani. Niin olin \u0161uanun Pilve\u0161hukan va\u0161tuamah p\u00e4iv\u00e4nkajon. Toi\u010d\u010di mie ik\u00e4v\u00f6i\u010den \u0161it\u00e4, Pilve\u0161hukka oli ainavo olento, miun lis\u00e4k\u0161i, kumpani oli \u0161yntyn ilman vanhempie. Smietin, jotta olisimako voinun erin\u00e4k\u00f6se\u0161\u0161\u00e4 muailma\u0161\u0161a olla tovarissoja?<\/p>\n\n\n\nKuva: Eiji Kirves<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\u0160attu ery\u00e4h\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nKe\u0161ell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 hava\u010d\u010deuvuin kummalliseh p\u00f6rin\u00e4h. Tu\u0161kin \u0161uatoin ka\u010dahtua unnakalla \u0161ilm\u00e4hyk\u0161ell\u00e4 i\u00e4nen \u0161uuntah. Onnakko ampujaini on pi\u00e4\u0161\u0161yn luikasomah \u0161i\u00e4meh ikkunanravo\u0161ta? Nousin k\u00e4sivar\u0161ien varah ta rupein skaniiruimah pirttie ikkunalta ovella \u0161uaten \u0161ilm\u00e4t melkein umme\u0161\u0161a. \u010cupu\u0161\u0161a liekkuheponi hil\u2019l\u2019akkaiseh keikku jalak\u0161illah ie\u0161tua\u0161.<\/p>\n\n\n\n
Kummalieka\u0161, tuumai\u010din. Ei \u0161e p\u00e4iv\u00e4n aikua liiku, luontehe\u0161ta vain \u0161eisou \u0161oime\u0161\u0161a. \u0160ein\u00e4ll\u00e4 \u0161ulo anheli-marionetti heikutti \u0161iipij\u00e4 yl\u00f6\u0161-ala\u0161 ka\u010d\u010duon \u0161ilmill\u00e4h lakie kohti. Ki\u00e4\u0161\u0161\u00e4 \u0161ill\u00e4 oli tuohu\u0161, kumpasen liekki lepetti rauhallise\u0161ti ilmanhenken vienon h\u00f6nk\u00e4n tahissa. Vuottakkua! Kenp\u00e4 on viritt\u00e4n tuohuk\u0161en? Mie \u0161e en ollun.<\/p>\n\n\n\n
P\u00f6rineh kuulu lujempah. Nousin istuol\u2019l\u2019ah ta liep\u0161ahutin jalat lattiella. Nyt mie \u0161en tokatin! Oven reuna\u0161\u0161a pol\u010dalla istu m\u00f6ssikontie kahareisin lentokonehen pi\u00e4ll\u00e4, kumpasen olin kon\u0161anih yksi-kak\u0161i vuotena luatin \u0161kolan klupilla. Pikkaraini kontie pesi hampahie \u0161\u00e4hk\u00f6hamma\u0161harjalla. Mie \u0161i\u00e4nnyin enk\u00e4 ni \u0161uattan olla vaikkasena.<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Heit\u00e4 pe\u0161\u00f6mini! Himottau muata.<\/p>\n\n\n\n
M\u00f6ssikontie mul\u2019l\u2019ahutti \u0161ilm\u00e4t ta jatko hampahien pe\u0161enty\u00e4 puitto ei olis kuullun mit\u00e4 mie \u0161anoin.<\/p>\n\n\n\n
\u0160iin\u00e4 paikkase\u0161\u0161a nousi tuuli, ta lentokoneh kohoi kepie\u0161ti ilmah kantuan m\u00f6ssikontieta keralla. \u0160e kierty\u00e4 hyrr\u00e4si muutoman kerran ymp\u00e4ri huonehta, kuni ilmanhenki hirnuo \u010dir\u0161kutti ikkunan kaposen kahallah, ta m\u00f6ssikontie luikki konehen \u0161iipil\u00f6ill\u00e4 omavaltah. Hamma\u0161harja kirposi lattiella kimpuroimah ta p\u00f6ris\u00f6m\u00e4h. Nousin pistyh, otin \u0161en k\u00e4teh ta pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4llin muoka\u0161ta. Ikkuna \u0161ai ji\u00e4h\u00e4 avonaisek\u0161i \u0161it\u00e4 varoin, kun m\u00f6ssikontie pi\u00e4tt\u00e4is my\u00f6\u0161ty\u00f6 kotih. \u0160e on vet miula ylen arma\u0161, hoti peniytyyki toi\u010d\u010di.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nMu\u0161ikka ta kasi<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Sanna Lipkin<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nMu\u0161ikka kulek\u0161enteli \u0161uolla. Hi\u00e4n kualo vaivuk\u0161issa ta h\u00f6lv\u00e4kk\u00e4n\u00e4. H\u00e4ne\u0161t\u00e4 rupei tuntumah, jotta ei ke\u0161\u0161\u00e4 en\u00e4mpi matata. \u0160iit\u00e4 spuutiutu \u0161uon laijalla istumah pieni harmuankirjava kasi ta ka\u010d\u010do mu\u0161ikkua tarkkaseh. Mu\u0161ikka m\u00e4ni kasin luo ta otti \u0161en y\u0161k\u00e4h. Kasi m\u00e4ni takin \u0161i\u00e4meh ta k\u00e4perty \u0161inne l\u00e4mpim\u00e4h. \u0160e ka\u010d\u010do mu\u0161ikkah \u0161inisill\u00e4 \u0161ilmill\u00e4 ta alko kesr\u00e4t\u00e4. Mu\u0161ikka n\u00e4ki \u0161uon laijalla polun ta l\u00e4ksi \u0161it\u00e4 a\u0161tumah. Ka \u00e4kie tuli kikill\u00e4 ta \u0161e takista hypp\u00e4si ta l\u00e4ksi t\u00f6p\u00f6tt\u00e4m\u00e4h miehen iell\u00e4. Tuli polun\u0161uara va\u0161tah ta mu\u0161ikalla olis himottan l\u00e4htie toista polkuo pitin kuin kasilla, ka l\u00e4ksi kuitenki \u0161en j\u00e4le\u0161\u0161\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hy\u00f6 jatettih matkua, a\u0161\u0161uttih tuon pitky\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lyhytt\u00e4, tai tultih tyhj\u00e4n\u00e4 \u0161eisojan p\u00f6k\u0161\u00e4raisan eteh. Kasi a\u0161tu tietoniekkana p\u00f6k\u0161\u00e4\u0161t\u00e4 kyli\u010d\u010di j\u00e4rven rantah ta rupesi lipomah vett\u00e4. Konsa mie\u0161 pi\u00e4si rantah, hi\u00e4n hok\u0161ai jotta j\u00e4rveh pulppuou hettien vett\u00e4. Hi\u00e4nki joi hettien makieta vett\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 \u0161ijautu ta tuli pimie. Mu\u0161ikka ta kasi m\u00e4ntih p\u00f6k\u0161\u00e4n \u0161i\u00e4meh ta ruvettih lau\u010dalla muate. Mu\u0161ikka \u0161ilitti kasin \u0161ulkunpehmiet\u00e4 turkkie.<\/p>\n\n\n\n
Y\u00f6ll\u00e4 mu\u0161ikka hava\u010d\u010deutu, kun viere\u0161\u0161\u00e4 \u0161eiso naini harmuankirjava\u0161\u0161a r\u00e4\u010d\u010din\u00e4\u0161\u0161\u00e4. Naini palava\u0161ti ka\u010d\u010do mu\u0161ikkua \u0161inisill\u00e4 \u0161ilmill\u00e4. Hy\u00f6 arma\u0161\u0161eltih.<\/p>\n\n\n\n
Huomenek\u0161ella mu\u0161ikka hava\u010d\u010deutu kylm\u00e4h. H\u00e4nen viere\u0161\u0161\u00e4 ei ollun eik\u00e4 kasie eik\u00e4i naista. O\u0161attomana hi\u00e4n smietti, jotta pit\u00e4yk\u00f6 h\u00e4nen tua\u0161 l\u00e4htie \u0161uolla kualua l\u00f6ksytt\u00e4m\u00e4h. Hi\u00e4n pi\u00e4tti kuitenki ensin k\u00e4yv\u00e4 juoma\u0161\u0161a hettie\u0161t\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hettien luona hi\u00e4n l\u00f6yti kasin, ken hypp\u00e4si mu\u0161ikalla y\u0161k\u00e4h, anto n\u2019okkua, kapusi takin \u0161i\u00e4meh ta alko kesr\u00e4t\u00e4. \u0160iit\u00e4 mu\u0161ikka ta kasi l\u00e4hettih matkua jatkamah.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nMuahisien pivot<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Saana Pulkkinen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\n\u0160okeri\u010d\u00e4ijyntien taikasavu\u0161\u0161a \u0161oitto \u0161oitti, inehmiset pl\u00e4\u0161\u0161ittih, ta kaikin oltih ilosie. \u0160yky\u0161yillan h\u00e4m\u00e4r\u00e4 oli l\u00e4mmin ta nakru ta pajo kaijuttih otavoih \u0161uaten. Muahismuamo ta me\u010d\u00e4n mu\u0161ikka oltih ku\u010duttu joukon eriluatusie olovaisie ymp\u00e4ri muailmoloita. Olovaisie, kumpasilla oli mit\u00e4nih yhtehist\u00e4. Kisapruasniekan kruuka pienenty, \u0161uurentu, py\u00f6ri yhteh \u0161uuluh ta ki\u00e4nty tua\u0161\u0161en toiseh. \u0160oitto \u0161eurasi pl\u00e4\u0161\u0161inty\u00e4 ta pl\u00e4\u0161\u0161int\u00e4 \u0161oittuo. Ki\u0161ojen v\u00e4liss\u00e4 kost\u2019at kirmennettih i\u010d\u010dieh imel\u00e4ll\u00e4 omenamehulla ta makeilla sri\u00e4pn\u00f6ill\u00e4, kumpasie jokahini oli kostin\u010dak\u0161i yhtehiseh stolah tuonun. \u201dMiula on niin vessel\u00e4!\u201d hoihki omenapo\u0161kini tytt\u00f6 ta hypp\u00e4i kirjuttajan y\u0161k\u00e4h. Hy\u00f6 oltih kost\u2019at muahisien pitoloissa, kuin oltih ni repo ta tonttu, er\u00e4\u0161 kana tai moni muu. \u201dT\u00e4m\u00e4 on taika-aikua\u201d, \u0161ano kirjuttaja ta kirjutti \u0161en muistoh lehtil\u00f6iksi taikapuuh.<\/p>\n\n\n\n
Vihma \u0161ilitti k\u00e4rv\u00e4is\u0161ienien lakie koko pruasniekan j\u00e4lkehisen p\u00e4iv\u00e4n. Muahisien m\u00f6kki oli hil\u2019l\u2019ani. Kaikki kost\u2019at oli jatettu matkua omih muailmoih. Muahismuamo ta me\u010d\u00e4n mu\u0161ikka lev\u00e4hettih koko p\u00e4iv\u00e4n piisin l\u00e4mm\u00f6\u0161\u0161\u00e4 ta muisseltih illa\u010dun tapahuk\u0161ie. Toise\u0161\u0161a \u0161ija\u0161\u0161a kirjuttaja ta omenapo\u0161kini tytt\u00f6 niise muisseltih pitojen kotvasie. \u201dNe muissot, kumpasie muissellah eniten, \u0161\u00e4ilyt\u00e4h pitemm\u00e4lti,\u201d pakasi kirjuttaja omenapo\u0161kisella tyt\u00f6ll\u00e4. \u0160iit\u00e4 oli repo kirjuttajua pitoloissa juohattan.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMit\u00e4 muahisien pitoloista \u0161anotah\u201d, pakasi Muahismuamo: \u201con niist\u00e4 inehmisill\u00e4 vi\u00e4r\u00e4 mieli. Emm\u00e4 my\u00f6 ti\u00e4l\u00e4 niket\u00e4 v\u00e4kisin pie. Ho\u0161 kennih inehmisien muailma\u0161ta tullut on ji\u00e4nyn my\u00f6\u0161tym\u00e4tt\u00e4, on \u0161e \u0161ent\u00e4h kun hi\u00e4n on oikien luontoh muissettuo tahton ji\u00e4h\u00e4 kotih muahisien muailmah. Toisie starinoja paissah hy\u00f6, ket ei tiijet\u00e4 jotta on muahisien keralla kohakkah o\u0161uttu. Ei ni kaikki muahiset i\u010dek\u00e4n\u00e4 muisseta, jotta hy\u00f6 ollah muahisie.\u201d<\/p>\n\n\n\nKuva: Eetu Autere<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n7.10.2025<\/h2>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4p\u00e4i julguammo li\u017ei\u00e4 fantaziiruittuloi kerdomuksii, yhten jogahizel karjalan pi\u00e4murdehel. Luve sin\u00e4gi!<\/p>\n\n\n\n
Kontie, J\u00e4n\u00f6 ta Kasi<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh \u010cikko Pajari<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nKuvat luajittih: \u010cikko Pajari <\/strong>ta 9-vuotini poika<\/p>\n\n\n\nOli ennen me\u010d\u00e4\u0161\u0161\u00e4 pirtti, kumpase\u0161\u0161a eli \u00e4mm\u00f6. \u00c4mm\u00f6ll\u00e4 oli kuurnis kasi. Me\u010d\u00e4\u0161\u0161\u00e4 niise eli me\u010d\u00e4n el\u00e4v\u00e4ist\u00e4, \u0161emmosie kuin kontie ta j\u00e4n\u00f6.<\/p>\n\n\n\n\u00c4mm\u00f6n ta kasin pirtti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\u00c4mm\u00f6 ta kasi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\u0160attupa \u0161iit\u00e4 kerran niin, jotta \u00e4mm\u00f6 \u0161e sri\u00e4ppi piiruata. Makie tuuhhu levisi tiet\u00e4 my\u00f6ten ta makiella haisu me\u010d\u010d\u00e4h \u0161uaten. Juuri \u0161ill\u00e4 aikua matkalaini ajo \u00e4mm\u00f6n pirtist\u00e4 kyli\u010d\u010di, ta ihan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hillenti vauhtieh. Matkalaini pietti autoh ta i\u010de l\u00e4ksi e\u010d\u010dim\u00e4h, mist\u00e4 \u0161e makie vainu tulou. \u0160amoin me\u010d\u010d\u00e4elukat \u0161uatih \u0161en aromatnoin hajun. Kohta \u00e4mm\u00f6n pirtin ymp\u00e4ri oli ker\u00e4ytyn tyhj\u00e4p\u00f6\u010d\u010d\u00f6sie yhteh, matkalaini \u0161eiso l\u00e4hell\u00e4 ovie, a j\u00e4n\u00f6 ta kontie issuttih kahallah olijan ver\u00e4j\u00e4n alla. \u0160illoin tapahtu kummallista, \u00c4mm\u00f6n kuurnis ta v\u00e4h\u00e4v\u00e4kini kasistarikkaini hypp\u00e4i ove\u0161ta pihalla piirua kainalo\u0161\u0161ah.<\/p>\n\n\n\nKontie, J\u00e4n\u00f6 ta Kasi <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKontie ta j\u00e4nis p\u00f6ll\u00e4\u0161\u0161yttih ta ravieh l\u00e4hettih kohti matkalaisen parkuituo matkama\u0161inua. Elukat kiirehen kautti piettih neuvuo ta pirtist\u00e4 kuulujan karjehen kuultuo, kolmoveh pi\u00e4tti ahmie piiruan heij\u00e4n ke\u0161en ma\u0161ina\u0161\u0161a. Hy\u00f6 hyp\u00e4ttih kulkuneuvoh ta kontie rupesi \u0161oufferiksi. \u0160ent\u00e4h kun vain h\u00e4nen \u010dorpat t\u00e4ytettih kuasupedalih.<\/p>\n\n\n\nEl\u00e4ttil\u00f6in \u0161eikkamatka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\u0160iit\u00e4 \u0161e alko Kontien, J\u00e4n\u00f6n ta Kasin yhtehini \u0161eikkamatka pitin \u0160uomie. Matkalaisen kukkaro oli unohtun ma\u0161inan istumella, ta tenkua oli \u00e4ij\u00e4! En\u0161imen el\u00e4tit l\u00e4hettih Pi\u00e4linnua kohti. Kontie oli aina tahton pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 Linnanmi\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Linnanmi\u00e4n puisso\u0161\u0161a oli pauhu pi\u00e4ll\u00e4! \u010cuutoista kuummua, ka ei niken kiinnitt\u00e4n mit\u00e4n\u00e4 huomijuo elukkakolmoveheh. Tottane imehniset ka\u010dottih heit\u00e4 ristikan\u0161oiksi, kumpaset vain ollah \u0161uoriuvuttu kontien, j\u00e4niksen ta kasin kruuttah. Kasi ta J\u00e4n\u00f6 varattih laittehie. Vain Kontiella himotti m\u00e4nn\u00e4 viikinkiveneheh ta ko\u0161enla\u0161entah. Kasi ta J\u00e4n\u00f6 piettih iluo \u0161y\u00f6m\u00e4ll\u00e4 hattarua ta popkornie. M\u00e4rk\u00e4n\u00e4 kuin n’orppa Kontie my\u00f6\u0161ty joukkoh. \u0160en j\u00e4lkeh smietittih jatkua matkua kohti Turkuo.<\/p>\n\n\n\n
Me\u010d\u00e4nel\u00e4vie kiinno\u0161ti \u0160uomen vanhan pi\u00e4linnan viere\u0161\u0161\u00e4 olija Koroinen. \u0160iel\u00e4 on \u201dEl\u00e4v\u00e4n kulttuurin Koroinen\u201d, ku\u0161\u0161a ollah hyv\u00e4 kaffila, polkupy\u00f6r\u00e4korjuamo ta yhtehise\u0161\u0161\u00e4 k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4 olija peltomua. Kahvila\u0161\u0161a el\u00e4tit juotih kaffie ta \u010d\u00e4ijy\u00f6 niep\u0161iemp\u00e4isien keralla. J\u00e4n\u00f6 ei \u0161uanun k\u00e4p\u00e4lie pijell\u00e4 ta pihisti vavo\u0161ta yhen morkohkan. Toiset h\u00e4nt\u00e4 kirottih, ka oishan \u0161it\u00e4 voinun o\u0161tua ho\u0161 mist\u00e4nih Prisma\u0161ta!<\/p>\n\n\n\nMorkouhka stolalla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nVuitti er\u00e4h\u00e4s pitkemb\u00e4s starinas<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Laura Orta<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nAmy tiezi, \u0161to dorogas eroi pieni l\u00e4s huomuamatoi troppaine, kudai vei tiedovoitule zuahariruogopellole. Rounoku dogadimattah Amy astui yhten askelen, sen j\u00e4lles toizen da sit jo i\u00e4re turvallizel dorogal kohti tundemattomua troppua. H\u00e4i k\u00e4vis vaigu terv\u00e4zeh pellol da juoksis sit baban luo. H\u00e4i oli kaikkeh ka\u010d\u010domattah jo suuri tytt\u00f6, kudai maltoi pidi\u00e4 huoldu omas i\u010des.<\/p>\n\n\n\n
Umbehkazvanuh troppaine oli lyhyt da terv\u00e4h Amy tuli pieneh me\u010d\u010d\u00e4h. Me\u010d\u010dy oli ylen \u010doma, da Amy p\u00f6r\u00e4htihes innokkahasti juoksemah. Kai me\u010d\u00e4s ozuttihes moizekse mieldykiinnitt\u00e4j\u00e4kse, \u0161to Amy kummeksi mind\u00e4h me\u010d\u010di\u00e4 piettih varattavannu. Seh\u00e4i oli \u00e4iji\u00e4 mieldykiinnitt\u00e4jembi, migu moni muu kohtu. Me\u010d\u00e4n keskes Amy dogadi pienen lammin, kudamas kazvettih pitk\u00e4t ka\u017el\u2019at da sinizet liiliet. H\u00e4i tahtoi ka\u010della liiliel\u00f6i l\u00e4hemb\u00e4 da astui lammin randah da kurkisti sen kirkahah vedeh. Lammis uijendeltih v\u00e4rikk\u00e4h\u00e4t kalat. Amy tahtoi n\u00e4ht\u00e4 kalat parembah, kurottihes l\u00e4hemb\u00e4kse da l\u00e4s pakui vedeh.<\/p>\n\n\n\n
Mid\u00e4 kummua? J\u00e4lgim\u00e4zes kodvazes Amyn k\u00e4zi tabai randukiven da tartui siih. Kentahto ka\u010doi h\u00e4ndy vies suorah silmih. Oman zirkalokuvan sijah Amy n\u00e4gi ihan toizen tyt\u00f6n vien pinnal! Tytt\u00f6 ozuttihes abiekse. Bruuniloin silmien sijas h\u00e4nel oldih sinizet silm\u00e4t, da kid\u017eer\u00f6in tukkien sijas suorat tukat. Da kaiken li\u017e\u00e4kse vierahal tyt\u00f6l oldih o\u010d\u010dutukat. A voi voi, ka\u010dos vai kummua, oligo me\u010d\u010dy yhtell\u00e4h maagielline? Amy p\u00f6ll\u00e4styi da pi\u00e4tti l\u00e4htie me\u010d\u00e4sp\u00e4i i\u00e4re. Vikse aiguzien starinat oldihgi tottu.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nPapinsurmuajat<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Jenni Larinen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Elena Rapa<\/strong><\/p>\n\n\n\nVanhin velli ruado jonon enzim\u00e4zen\u00e4 da pani mattie. Velleksien alguper\u00e4ne pluana oli ollun selgie: terv\u00e4h huondeksen tulduo hiivuttais avainloukon kautti da pi\u00e4st\u00e4is v\u00e4ll\u00e4ll\u00e4. Kentahto yhell\u00e4h ehti ty\u00f6ndi\u00e4 avaimen omalla paikallah viime y\u00f6n\u00e4, da sent\u00e4h pagotroppane pidi nyt i\u010de porata lukun vierest\u00e4. \u201dMie en en\u00e4mbi\u00e4 malta\u201d, sellitti vanhin velli. \u201dMiegi olen ihan t\u00e4yzi\u201d, my\u00f6d\u00e4ili keskim\u00e4ne velleksist\u00e4. \u201dNo mie vie olen n\u00e4ll\u00e4s, m\u00e4ngi\u00e4 i\u00e4reh!\u201d komandui\u010d\u010di nuorin velli. Lopuskalla vellekset pi\u00e4stihgi poraudumah sundugan sein\u00e4m\u00e4n l\u00e4bi. Vanhin velli tutki pagotroppaista da saneli, jotta ulgosein\u00e4m\u00e4n luakkapinda on ylen libie jallan alla da sid\u00e4 my\u00f6ten olis mahotoinda heitty\u00f6 jalgazin. Nyt p\u00e4di vain putilline pakkumine lattiella. \u201dMint\u00e4h ei luajittu loukkuo alemma?\u201d tiijusti t\u00e4ss\u00e4 vaihiessa nuorin da hajukkahin pi\u00e4 pilajauhuo t\u00e4ynn\u00e4. \u201dAiga m\u00f6lli\u0161k\u00f6 olet! L\u00e4kk\u00e4!\u201d vastai vanhin \u00e4rh\u00e4kk\u00e4n\u00e4 da hypp\u00e4i. Se ki\u00e4ndi ilmassa puolentoista mukkie ei muga ylen hallitusti da j\u00e4i pertin lattiella sell\u00e4ll\u00e4h muata rellottamah. \u201dAbuo! Selgi\u00e4 kivist\u00e4y! En tunne jalgoi. Tulgua auttamah!\u201d veikki v\u00e4ll\u00f6tti.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n1.10.2025<\/h2>\n\n\n\n Egl\u00e4i on pietty kanzoinv\u00e4listy ki\u00e4nd\u00e4jienp\u00e4ivi\u00e4. P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistol sygyzyl joga p\u00e4ivi\u00e4 on ki\u00e4nd\u00e4jien p\u00e4ivy, send\u00e4h gu ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran raviet opastujat ki\u00e4nnet\u00e4h kaikenualusta tekstua. T\u00e4n\u00e4p\u00e4i julguammo kolme niil\u00f6is, yhten jogahizel karjalan pi\u00e4murdehel: Skokunan el\u00e4keh<\/strong> (vienankarjalak\u0161i), Sinine kazi<\/strong> (suvikarjalaksi) da Toivo gor’an keskes<\/strong> (livvinkarjalakse).<\/p>\n\n\n\nSkokunan el\u00e4keh<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nP\u00e4iv\u00e4ni t\u00e4yvytteli en\u0161imm\u00e4isien \u0161ukahaisien keralla ilmanranna\u0161\u0161a. Otva otva ne t\u00e4ytettih valottamah mussikanvarvan lehtie, kumpaset oltih jo muututtu ru\u0161kiek\u0161i ta liputettih hentose\u0161ti tuule\u0161\u0161a. Lehen pi\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 makuaja huomene\u0161ka\u0161tien pisareh kuvaisti huomenek\u0161en valuo mi\u00e4r\u00e4tt\u00f6mien v\u00e4ri\u0161\u00e4vyjen kera, kumpasie ei oltu ennein n\u00e4hty.<\/p>\n\n\n\n
Ka pruunikirjani skokuna, jo starikak\u0161i mainittu, ei kuinto primiettin kaikkie t\u00e4t\u00e4, hi\u00e4n oli ju\u0161tih nou\u0161\u0161un mukava\u0161ta mualouko\u0161tah ta h\u00e4nt\u00e4 ihna\u0161\u0161utti. Ery\u00e4\u0161 virkaniekka, kumpasen kunnivo oli pity\u00e4 kaikki hajuttomat \u0161i\u00e4nn\u00f6t, mit\u00e4 vain sakonua luatijat b\u2019urokratit kuvottih, oli ju\u0161tih ev\u00e4nnyn h\u00e4nelt\u00e4 pensiell\u00e4 pi\u00e4\u0161yn. Ei puito\u0161tah iky\u00e4 tahi ruattuja ty\u00f6vuo\u0161ie ollun tarpehek\u0161i. Kenp\u00e4 niit\u00e4 vuo\u0161ieki oliki niin tarkkaseh \u010dotainun? Eih\u00e4n \u0161it\u00e4 pie kenenk\u00e4n\u00e4 omua pi\u00e4t\u00e4h vi\u00e4ritty\u00e4, kun maijon vilu\u0161\u0161utantah piettyj\u00e4 vuo\u0161ie ei virallise\u0161ti \u010dotattu aktiiviseh ruatourah. Eih\u00e4n \u0161e mitytt\u00e4k\u00e4n\u00e4 kepiet\u00e4 ruatuo nikon\u0161a ollun. Kuinto nyt pit\u00e4is \u0161uaha \u010dotat puutillah.<\/p>\n\n\n\n
Ka niin piti ty\u00f6nty\u00e4 pumakat \u0161alkkuh, ta varu\u0161tautuo matkah, jotta heti huomenek\u0161e\u0161ta \u0161uattais ji\u00e4viyty\u00f6 lukomah maitopurkkien viivakoudiloita. \u0160iit\u00e4 oli \u0161anottu jotta \u0161e olis ylenny\u0161, ka ei \u0161e niin hi\u00e4viselt\u00e4 viralta tuntun, parempi ruato oli ollun istuo maitokorvo\u0161\u0161a.
\u0160uon puoliv\u00e4lih pi\u00e4\u0161ty\u00f6 p\u00e4iv\u00e4ni oli jo nou\u0161\u0161un l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4h hyv\u00e4se\u0161ti heinikky\u00f6 ta kaikkie el\u00e4vy\u00e4 ruohuo. Skokunan \u0161ilmih e\u010d\u010diyty kullankarvasie pikkaraisie kukkie, kumpaset ka\u0161vettih inehmisen pi\u00e4t\u00e4 muissuttavan hein\u00e4tupahan pi\u00e4ll\u00e4 ta \u0161en kyle\u0161\u0161\u00e4. Kummallisen tarkkaseh niit\u00e4 piti ka\u010d\u010duo. Tuli \u0161emmoni tunto, jotta \u0161ill\u00e4 \u0161ijalla piti pietty\u00f6, ta ka\u010do \u010duutuo ta kummua, skokuna huomai jotta \u0161en harmi\u010du\u0161 kato \u0161ama\u0161\u0161a kun p\u00e4iv\u00e4ni haihutti \u0161uo\u0161ta nou\u0161ijan u\u0161van j\u00e4lkimm\u00e4isie henk\u00e4hyk\u0161ie kaikkiella \u0161en ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vot tuo\u0161\u0161a olis mukava ruveta el\u00e4kkehell\u00e4, hi\u00e4n smietti. Pit\u00e4yh\u00e4n \u0161e mist\u00e4nih koha\u0161ta alottua, ta mielell\u00e4h \u0161it\u00e4 alottais kaunehe\u0161ta paika\u0161ta. T\u00e4m\u00e4 tuva\u0161 n\u00e4ytti \u0161ilmiss\u00e4h ju\u0161tih pa\u0161\u0161uajalta, ta p\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u olis vet hyv\u00e4 alku uuteh.<\/p>\n\n\n\n
Mu\u0161\u0161ankarvaista \u0161alkkuo piti vain v\u00e4h\u00e4sen puha\u0161tua, jotta \u0161iit\u00e4 rotiutu hyv\u00e4 pielu\u0161. \u010cuutuo kaunista oli venyk\u0161ennell\u00e4 \u0161iin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4senpaissossa! \u0160uatto ihan muissella pitkie ruatovuo\u0161ie maitotuottehien keralla. Tarpehelliset pumakat pensiell\u00e4 ji\u00e4nty\u00e4 varoin \u0161uattais toimittua perill\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4hki.<\/p>\n\n\n\n
*Perim\u00e4tiijon mukah el\u00e4vy\u00e4 skokunua on pietty maitoa\u0161tie\u0161\u0161a, jotta maito pisyis viilien\u00e4, ta \u0161amalla \u0161e \u0161evotti maituo.<\/p>\n\n\n\nSkokuna. Kuva: Sirpa M\u00e4nty.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\t\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\u0160ana\u0161tuo\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
t\u00e4yvytty\u00e4 \u2013 kurottaa, kurkottaa, ylt\u00e4\u00e4
Sinine kazi<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Veera Turkki<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Elena Rapa<\/strong><\/p>\n\n\n\nProstikkua, ongo teil\u00e4 kodvane aigua? Voingo kerduo yhen dielon?<\/p>\n\n\n\n
Tuannoin ihan kummasti k\u00e4vi. Laukasta olin tulossa. En ollun ostan nimid\u00e4 kummembua: onnakko leibi\u00e4, morkohkua, tualettabumuagua. Eig\u00f6 niill\u00e4 ossoksilla nimid\u00e4 v\u00e4lie t\u00e4ss\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n
Jo olin pihalla, konza laukan taguada p\u00f6ll\u00e4hti vastah kazi. Suuri kazi da, t\u00e4m\u00e4 on se kumma dielo, kumbazesta en tiij\u00e4, pid\u00e4isg\u00f6 ehki kerduo, jotta ty\u00f6 ett\u00e4 pie milma ihan hupsuna. No, yksikai nyt sanon. Kazi oli sinine, aivin kiirakan sinine eig\u00f6 nimi sinizen musta. Sen turkki l\u00e4petti sinizen\u00e4 muga kuin mill\u00e4tahto pehmiell\u00e4 bobozella, ga muiten se n\u00e4ytti ihan el\u00e4j\u00e4ld\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toinah ka\u010d\u010duo kiirotin ihan p\u00f6ll\u00e4styny\u00f6n n\u00e4g\u00f6zen\u00e4, da se l\u00e4hti tulemah kohti, ka\u010d\u010do milma buitto kuin terstaudunuona da n\u2019augu: \u201cMid\u00e4b\u00e4 killotat?\u201d Sent\u00e4h kun olen lapsesta suaten ka\u010d\u010don televiizorua, en ollun \u00e4llistyn siid\u00e4, jotta kazi pagizi, a sinine turkki milma muga h\u00e4mm\u00e4ssytti, jotta sanoin suorah: \u201cKuinba olet tuan v\u00e4rine?\u201d Kazi nagro kuintahto vastakavazin da sano: \u201cSen taki tahtozit tiedi\u00e4, ga eib\u00e4 ni ti\u00e4n ristikanzoin tarvi\u010de aivin kaikkie ellendi\u00e4. Ei ni miula maksa kummeksie, mint\u00e4h ty\u00f6 ielleh j\u00e4rilleh k\u00e4ytt\u00e4 tuah taloh da i\u00e4reh tullessa kannatta hos mid\u00e4 kummua. Taki kazitgi suahah eli\u00e4 omua elosta da olla hos mimmozie. M\u00e4ne vai omah kodih, da mie m\u00e4nen, kunne m\u00e4nen.\u201d Siid\u00e4 se vain l\u00e4hti laukan tagaista me\u010dikky\u00f6 p\u00e4in da kadoi tuhjoloih, eng\u00f6 ole sid\u00e4 en\u00e4mbi n\u00e4hnyn.<\/p>\n\n\n\n
Nyt mie vain smietin, mid\u00e4 t\u00e4st\u00e4 pid\u00e4is duumaija. Olettago ty\u00f6 n\u00e4hnyn moizie kaziloi? Olisgo hyv\u00e4 vain pidi\u00e4 kazin neuvuo eig\u00f6 nimid\u00e4 kogo dielosta huolie? Maltattago auttua?<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nToivo gor’an keskes<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Heli Palviainen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nTroppaine me\u010d\u00e4s oli peittynyh kirjavih lehtih. Ruskei, keldaine da maksankarvaine sevottih muas rounogu suuri mualavus. Ilmas tuli kostiel mual da hil\u2019l\u2019azel sygyzyllizel viluzel.<\/p>\n\n\n\n
Naine kulgi hil\u2019l\u2019azeh troppua my\u00f6te. H\u00e4nen rinnal juoksi pieni koiru, kudai azettelih toi\u010di n\u2019uustamah muadu libo me\u010d\u00e4st\u00e4m\u00e4h tuulen py\u00f6ritettyl\u00f6i lehtii. Me\u010d\u00e4s oli hil\u2019l\u2019a\u017eus, kuduadu rikoi vaigu askelien krabineh da tuulen \u0161upahtus puuloin oksis.<\/p>\n\n\n\n
Kodvazekse naine azetui da nosti ka\u010d\u010dien yl\u00e4h. Harmualoin pilvil\u00f6in v\u00e4lis p\u00e4iv\u00e4ine murdihes n\u00e4g\u00f6vih. Sen valgei puutui koivun ladvoih, da lehtet sytyttih kirkahah kuldah, vihmupizaret puuloin lehtil l\u00e4petettih muga kui pienet ti\u00e4htet. Tuulen puhujes lehtet irdavuttih da lenneltih alah rauha\u017eah, kiireht\u00e4m\u00e4tt\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n
Naine salbai silm\u00e4t da muhizi konzassah. T\u00e4s momentas oli kai. Vahnan me\u010d\u00e4n ysky tari\u010d\u010di urostustu, tuuli silitti hell\u00e4h \u0161okkua.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4i duumai\u010d\u010di, \u0161to hos sygyzy on pimien da vilun iel, sit oli se\u017eo kaunehuttu da v\u00e4gie. Jogahine pakkui lehti ozutti, kui \u010doma voibi olla pi\u00e4sti\u00e4 v\u00e4ll\u00e4le, luadie tilua uvvele.<\/p>\n\n\n\n
Naine jatkoi matkua koiranke, syv\u00e4in v\u00e4h\u00e4zel kebjiemb\u00e4nny da tied\u00e4jen, ku pimien j\u00e4lles valgonou vie kev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\nKuva: Heli Palviainen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n30.9.2025<\/h2>\n\n\n\n Syvysopastundukavvel 2025 P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Suomen yliopistos piet\u00e4h kaunehkirjalli\u017euon ki\u00e4nd\u00e4mizen ki\u00e4nn\u00f6sseminuarua. Seminuarah on ker\u00e4vynnyh hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine joukko, da ker\u00e4l on karjalan jogahizen pi\u00e4murdehen pagizijua.<\/p>\n\n\n\n
Rubiemmo sygyzyn aigua julguamah opastujien kodiruadoloi da luvendoloin aigua ruadopajois luajittuloi ki\u00e4nn\u00f6ksii. Ezm\u00e4i juammo opastujien i\u010d\u010deh fantaziiruittuloi kerdomuksii. Opastujile annettih ohjavokse kirjuttua hos mittuine, mind\u00e4h ei keksittygi starin libo kerdomus da ki\u00e4ndi\u00e4 se karjalakse. Nyg\u00f6i julguammo kolme niil\u00f6is, jogahizel murdehel yhten.<\/p>\n\n\n\n
Pegasuk\u0161en l\u00e4ht\u00f6<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Johanna Pelling<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nHi\u00e4n hyp\u00e4t\u00e4 pyyh\u00e4llytt\u00e4y alahak\u0161i vuaran rinnett\u00e4 puittokuin jumalien no\u0161\u0161attama viehkuri, kipakkana ta tulen iskuja kantuan. Taivon lualla jyr\u00e4j\u00e4y ukkoni, raivona; niise h\u00e4nen \u0161ilmiss\u00e4 leiskuu tuli, niijen \u0161yvyk\u0161ih mahtuu koko muailmankaikkevu\u0161. H\u00e4nen kapiet ollah i\u00e4nett\u00f6m\u00e4t kallivuo va\u0161\u0161en; mie olen mykistyn \u0161uarnallisen ilme\u0161\u0161yk\u0161en ie\u0161\u0161\u00e4, kon\u0161a ihualen h\u00e4nen hopiehista helottavua karvua ta kajehin, koko \u0161i\u00e4meni vi\u00e4ll\u00e4 kajehin Bellerophonie, vaikka hi\u00e4n on jo tuonilmasih \u0161iirtyn. Mip\u00e4 luati Bellerophonista moisen voiman ta kaunehuon arvosen? Mint\u00e4h juuri hi\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
Ka \u0161illoin, ilmain varotu\u0161ta, heponi levitt\u00e4y valkiet \u0161iipeh ta n\u00e4ky \u0161alpuau miun henkie. I\u00e4nett\u00f6m\u00e4n\u00e4 puitto taivahan anheli tahi \u010duuto tuonilmasi\u0161ta hi\u00e4n lent\u00e4y miun yli\u010d\u010di hehkuon hopieta ta tulta, poikki t\u00e4htitaivaha\u0161ta ta universumista, aina aijan toisella puolella \u0161uaten, jumalien valtakuntah yhenvertasena heij\u00e4n rinnalla. En tiij\u00e4 mint\u00e4h, a n\u00e4ky \u0161uau miun \u0161ilm\u00e4t kyyn\u00e4lih, puittokuin \u0161i\u00e4meni juohattais, jotta muailma ei nikon\u0161a ole \u0161ama h\u00e4nen l\u00e4h\u00f6n j\u00e4lkeh.<\/p>\n\n\n\n
\u201cPro\u0161\u0161ai, Pegasus.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Mie hiiskutan, vet miun i\u00e4ni halkieu muailman \u0161yt\u00e4men keralla, uppuou ukon jyryh, peitt\u00e4ytyy ik\u00e4v\u00e4h ta tu\u0161kah, \u0161ent\u00e4h kun h\u00e4nt\u00e4 ei en\u00e4mpi ole.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKatti-kazin huavehie omasta perehest\u00e4<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Sirpa Vasiliou<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Elena Rapa<\/strong><\/p>\n\n\n\nMuatilalla el\u00e4j\u00e4 Katti-kazi oli suanun jo kolmet poigazet, a joga kerdua iz\u00e4nd\u00e4v\u00e4gi oli adoptiiruinun kai poigazet muijalla. Nyt Katti pi\u00e4tti olla viizahembi da peitti\u00e4 va\u010dassa kazvajat poigazet, da luadi pez\u00e4n tanhuon mustimbah \u010duppuh. ”Ti\u00e4ld\u00e4 hy\u00f6 ei miun poigazie l\u00f6yvet\u00e4!”, duumai\u010d\u010di Katti.<\/p>\n\n\n\n
Katti sai kolme hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ist\u00e4 poigasta, da eleli heij\u00e4n kera ozakkahana tanhuon \u010dupussa. Poigazet kazvettih terv\u00e4h em\u00e4n n\u00e4nnimaijolla, da n\u00e4bieh silm\u00e4t avauvuttih, da poigazet allettih jo liikkuo pez\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4h\u00e4n\u00e4 pi\u00e4n\u00e4 Katti-em\u00e4 oli tuassen l\u00e4h\u00f6ss\u00e4 hiird\u00e4 pyyvyst\u00e4m\u00e4h, da duumai\u010d\u010di andua poigaziengi maistua enzim\u00e4ist\u00e4 kerdua lihasy\u00f6mist\u00e4. Da tavan mugah em\u00e4 vuadi poigazie pyzyttelem\u00e4n tarkkazeh pez\u00e4n syv\u00e4imess\u00e4. Katti-em\u00e4n m\u00e4ndy\u00f6 tanhuon uksi oligi ji\u00e4nyn v\u00e4h\u00e4zen kahallah, da si\u00e4meh lenn\u00e4hti \u010diu\u010doi, kumbane issahti kazinpez\u00e4n laijalla. A konza \u010diu\u010doi dogadi kazit, se lendigi ruttoh tanhuosta pihalla. A siid\u00e4b\u00e4 kazinpoigazet kai tahottih l\u00e4htie kummallizen el\u00e4j\u00e4n per\u00e4h, da Miugu, Maugu da Mougu juostih pez\u00e4st\u00e4 i\u00e4reh, tanhuoh.<\/p>\n\n\n\n
\u010ciu\u010doida ei en\u00e4mbi n\u00e4gyn, a siel\u00e4 karzinoissah vot oligi kauhien suurie el\u00e4vie! ”Ka\u010d\u010dokkua, mimmozet hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4izet pul’\u010dakat da p\u00f6rh\u00e4k\u00e4t nuo el\u00e4tit ollah”, ihaili Miugu. ”A kuin hirveid\u00e4 li\u00e4mikk\u00f6l\u00f6i!”, duumai\u010d\u010di poigovehen ainavo poigakazi Mougu, libo uroskazi, kuin hi\u00e4n i\u010de duumai\u010d\u010di. Da rinnalla olijassa karzinassa oli viel\u00e4gi suurembua ziivattua. ”Hui kuin suuret da ter\u00e4v\u00e4t sarvet tuola el\u00e4till\u00e4 on”, kummeksi Miugu. ”Da voi \u010duudo, mid\u00e4 kummua ti\u00e4l\u00e4 tagana rippuu, nengozie pitk\u00e4\u010d\u010dyl\u00f6i, buitto niid\u00e4 tuppikivie kumbazista mamma on paissun, kumbazie oli siel\u00e4 luolissa kussa ezikissit elettih. A nuo haizutah ylen hyv\u00e4ll\u00e4 mannilla”, kummeksi Mougu. ”Hi-hii, ne ollah tippukivil\u00f6i”, muheloitettih Miugu da Maugu. Mougu innostu n\u00e4gem\u00e4st\u00e4, da pi\u00e4tti opitella k\u00e4b\u00e4l\u00e4ll\u00e4, jotta mild\u00e4b\u00e4 nuo tuppi-, ei, vain tippukivet tunnutah. Ga, vuottamattah se kivi oligi pehmie, da se heilahti, da muga i heilahti Muu-lehm\u00e4n jalga, da kazinpoigazet hyglittih miuguon, mauguon da mouguon pagoh, i\u00e4reh karzinasta.<\/p>\n\n\n\n
Muatilan Senja-tyt\u00e4r oli tullun samah aigah tanhuoh muamon kera, da h\u00e4mm\u00e4sty \u00e4ij\u00e4n, konza n\u00e4gi kolme \u010domua kazinpoigua juoksemassa tanhuossa. Samah aigah i Katti-em\u00e4 oli tullun tanhuon uksella suussa kolme magieda hiirulaista. A Katti-kazin hardiet romahettih alah, da hiiret kirvottih suusta, kun hi\u00e4n kuuli tanhuosta ilon kil’l’ahuksen:<\/p>\n\n\n\n
”Ka\u010do mamma, kuin \u010domazie kissimissil\u00f6i”. ”Voi poijat min m\u00e4nitt\u00e4 ruadamah”, duumai\u010d\u010di Katti abiena, da astu ka\u010dkerana i\u00e4reh tanhuolda.<\/p>\n\n\n\n
Kazinpoigazet p\u00f6ll\u00e4ssyttih \u00e4ij\u00e4n, kun heid\u00e4 kohti juoksi tuo suuri kil’l’uja olendo, da hy\u00f6 juostih kiirehen kautti j\u00e4rilleh kodipez\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n
Sih loppu Katti-em\u00e4n huaveh kaziperehest\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
Vai loppugo? Jata sie starinua Katti-kazin perehhuavehista da eloksesta muatilalla.<\/p>\n\n\n\nKuva: Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nLapsusmustoloi: kolme starinua<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Marja Kopeli<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nElin lapsennu fermal, kudai oli j\u00e4rven rannal. Meil oli monenluadustu \u017eiivattua: lehmi\u00e4, kanua da heboinegi oli. Minul da minun vellel oli ig\u00e4eruo vaiku vajai vuozi, da my\u00f6 ainos ki\u017eaimmo kahteikeskei, gu susiedoi ei olluh ihan l\u00e4h\u00e4l.<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4hii starinoi, kudamat liityttih omah lapsuoh, puaksuh kerrottih perehes nagrajen da avoivoittajen. Yhte\u0161\u0161y pi\u00e4n tuatto da muamo oldih hein\u00e4rrel v\u00e4h\u00e4sty loitomba olijal. Buabo oli kois minuu da vellie ka\u010d\u010domas. Silkeskie h\u00e4i huomai, gu meidy lapsii ei n\u00e4vy nikus, ni pertis, ni pihas. Buabo \u00e4ij\u00e4l huolevui meij\u00e4n t\u00e4h. H\u00e4i juoksi randah ka\u010d\u010domah, olemmogo onnuako sie kezoidu kylbem\u00e4s, da ka\u010d\u010deli kai muutgi kohtat. Meidy ei n\u00e4gynyh nikus. Sit h\u00e4nele juohtui mieleh, olizimmogo l\u00e4htenyh vahnembien per\u00e4s niityle. H\u00e4i juoksi niittytiedy pitkin ka\u010d\u010domah. Da sinneh\u00e4i my\u00f6 olimmo menem\u00e4s, velli vahnembannu talutti minuu pienembi\u00e4 siz\u00e4rdy per\u00e4s. Konzu buabo kyzyi, kunnebo my\u00f6 lapset olemmo menem\u00e4s, vastaimmo lujah da boikoih: \u010cuurupellole. Sih yhtell\u00e4h loppihes meij\u00e4n \u0161eikkailu da matku niityle.<\/p>\n\n\n\n
Toine starin liittyy uvven dorogan azumizeh. Meij\u00e4n kois siiri\u010di luajittih uuttu valdutiedy. Tien pohjas pidi r\u00e4j\u00e4hytti\u00e4 kallivuo, da sih k\u00e4ytettih dinamiittua. My\u00f6 vellenke ker\u00e4imm\u00f6 tien pohjas sinizii da ruskieloi ambulangoi omih ki\u017eoih ni\u0161koi. Kerran muamo huomai, \u0161to yhtes meij\u00e4n ker\u00e4tys ambulangas oli vie r\u00e4j\u00e4htym\u00e4t\u00f6i patron. Sih loppihes sit meij\u00e4n ambulangoin keri\u00e4mine.<\/p>\n\n\n\n
Kolmas starin liittyy kanoih da j\u00e4i\u010d\u010dih. Kez\u00e4aigah kanat oldih kanaka\u017einos da -aidazes pihan per\u00e4l. Tuatto kerdoi nagrajen starinua, kui my\u00f6s vellenke k\u00e4vyimm\u00f6 keri\u00e4m\u00e4h j\u00e4i\u010d\u00e4t kanoin pezisp\u00e4i. Ker\u00e4imm\u00f6 net kepkah da toimmo sit pertih. Avoivoi, gu ei olluh mondu rikkovumattomua j\u00e4i\u010d\u010di\u00e4 kepkas pertih tulles.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4\u010d\u010d\u00e4ine lapsusaigaine!<\/p>\n\n\n\nKirjuttai pihakivel vellen da rist’oinke. Kuva: Marja Kopeli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n11.12.2024<\/h2>\n\n\n\n Ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran j\u00e4lgim\u00e4ine kodiruado oli v\u00e4lly da opastujat suadih i\u010de vallita ki\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t tekstat. Julguammo nyg\u00f6i er\u00e4h\u00e4n vuitin niil\u00f6is. T\u00e4l kerdua ki\u00e4nn\u00f6ksii juammo karjalan jogahizel pi\u00e4murdehel da niil\u00f6in tiemoi da tekstutiippoi ollah nuorile tarkoitettu kirjalli\u017eus, reseptu, n’amuloin k\u00e4yt\u00e4ndy, rastavanpajot da verkosaitoin tekstat.<\/p>\n\n\n\n
Karjalan \u0160ivissy\u0161\u0161euran ruanta<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Mari Rajamaa<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nKarjalan \u0160ivissy\u0161\u0161eura el\u00e4y aja\u0161\u0161a ta uuvvistau toimintuah vallalla olijan tilantehen mukah. Ylirajasen ruannan muuvvot on vaiheltu istorijan oloh. Nykyj\u00e4h ruatuo karjalaisien ta muijen yhtehisruatotahojen kera kehitet\u00e4h kumppaluon, ta\u0161avertaisuon ta molenpuolisen hy\u00f6vyn pohjalta.<\/p>\n\n\n\n
Karjalan \u0160ivissy\u0161\u0161eura j\u00e4rje\u0161t\u00e4y vuo\u0161ittain vuo\u0161iker\u00e4hm\u00f6n yhteyve\u0161\u0161\u00e4 pruasniekan, kumpani on avoin kaikilla karjalaisuo\u0161ta kiinno\u0161tunuisilla. Jokavuotisih tapahtumih kuulutah kaikella rahvahalla avonaiset luvennot, kumpaset niise tallennetah \u0161euran YouTube-kanavalla.<\/p>\n\n\n\n
Omua lehtie \u0161eura on julannun peru\u0161tamise\u0161ta \u0161uaten. En\u0161imm\u00e4ini lehti Karjalaisien Pakinoita <\/em>ilme\u0161ty vuotena 1906 n\u00e4ytehnumeroloina. J\u00e4lemp\u00e4isin\u00e4 vuo\u0161ikymmenin\u00e4 lehti ilme\u0161ty eri nimil\u00f6ill\u00e4: Toukomie\u0161<\/em> ta Viena-Aunu\u0161<\/em>. Vuuvve\u0161ta 1945 nimi on ollun Karjalan Heimo<\/em>.<\/p>\n\n\n\nUutis\u010duppu-\u0161ivuloilla julatah joka net\u00e4li karjalankieliset uutiset ta starinat kiele\u0161t\u00e4, kulttuurista ta ajankohtasista tiemoista. Iell\u00e4h \u0161eura on aktiivini viestij\u00e4 sosialise\u0161\u0161a medija\u0161\u0161a. Voit \u0161eurata mi\u00e4n ruatuo Facebookissa, Instagramissa ta X:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u0160eura on alu\u0161ta \u0161uaten julannun karjalan kielt\u00e4 ta kulttuurie ko\u0161kijie opa\u0161\u0161u\u0161kirjoja, tutkimuk\u0161ie, tietokirjoja ta kaunokirjallisutta. Iell\u00e4h on julattu \u00e4ij\u00e4 Karjalan \u0160ivissy\u0161\u0161euran piiriss\u00e4 merkitt\u00e4vien henkil\u00f6jen el\u00e4m\u00e4kertoja \u0161ek\u00e4 Karjalan ta karjalaispakolaisien istorijua ko\u0161kijie kirjoja.<\/p>\n\n\n\n
En\u0161imm\u00e4ini \u0161euran ku\u0161tantama kirja oli aapini Pieni Alku-opa\u0161taja Vienan Karjalaisilla<\/em>, kumpani ilme\u0161ty vuotena 1907. Julkuantaruato on iell\u00e4hki \u0161euran t\u00e4rkiempie alovehie. Kirjojen ta lehtien rinnalla julkuamma e-kirjoja tai muuta verkkomaterijalie. \u0160euran omat julkauk\u0161et l\u00f6yvyt\u00e4h verkkokaupa\u0161ta.<\/p>\n\n\n\n\u0160ivissy\u0161\u0161euran ruatoh on aina kuulun istorijan tallentamini. T\u00e4\u0161t\u00e4 e\u0161imerkkin\u00e4 ollah yhissyk\u0161en \u0161uurenmoiset arhiivat, \u0160ampo-tietokanta ta Carelica-kirja\u0161to. Tallentamalla istorijua ta perinneht\u00e4 \u0161eura on nykysill\u00e4 ta tulijilla \u0161ukupolviloilla \u0161iltani m\u00e4nny\u00f6h aikah. \u0160eura ottau va\u0161tah istorijallista ainehistuo ta esinehisty\u00f6 ta \u0161\u00e4ilytt\u00e4y \u0161en i\u010de tahi huolehtiu \u0161en asienmukase\u0161ta arhivoinnista tahi museimise\u0161ta.<\/p>\n\n\n\n
\u0160euran ruatuo rahotetah j\u00e4\u0161enmak\u0161uloilla, lahjotuk\u0161illa ta raha\u0161tojen tuottoloilla.<\/p>\n\n\n\n
Kertomu\u0161 kuuvve\u0161luokkalaise\u0161ta Kamista (alku)<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nIlma\u0161tolakko! Nyt on pakko!
\u2013 \u00c4mm\u00f6! Mist\u00e4 \u0161ie \u0161iih tulla tup\u0161ahit?
N\u00e4in \u0161e m\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
\nTaika ky\u0161y opa\u0161tajalta: \u201c\u0160uammako my\u00f6 hoti yhen kerran ruatua mit\u00e4nih muapallon hyv\u00e4k\u0161i?\u201d<\/li>\n\n\n\n Opa\u0161tujat vuotettih t\u00e4yvellist\u00e4 va\u0161\u0161u\u0161ta ehotuk\u0161eh.<\/li>\n\n\n\n Kaikilla vuottamatta opa\u0161taja \u0161anoki, jotta mieleno\u0161utuk\u0161eh o\u0161allistumini hyv\u00e4se\u0161t\u00e4 pa\u0161\u0161uau luokan ilma\u0161toka\u0161vatuk\u0161en projektih.<\/li>\n\n\n\n Opa\u0161tujilla annettih luajittavak\u0161i kolmen \u0161ivun pituvuini kirjutu\u0161 oma\u0161ta \u0161uhtautumise\u0161ta ilma\u0161ton l\u00e4mpiemiseh vertuamalla omie ajatuk\u0161ie niih sloganiloih ta pakinavuoroloih, kumpasie opa\u0161tujat n\u00e4htih ta kuultih mieleno\u0161utuk\u0161e\u0161\u0161a.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n\u2013 Ka\u010do kuin keinoka\u0161 ti\u00e4n opa\u0161taja on! \u00e4mm\u00f6 iha\u0161tu.
Kon\u0161a Kaapo starai\u010d\u010di tokatie luokkakaverija parlamenttitalon rappusilla, h\u00e4nen ka\u010dahu\u0161 kiinitty plakattih, kumpaista piteli v\u00e4ll\u00e4h vualienkeltaseh n\u2019upparih peitt\u00e4ytynyt nuori. Tilanneh on niin paha jotta introvertitki ollah ti\u00e4l\u00e4! \u0161aneli plakatti, a n\u2019upparissa luki ILO. Kaapo nousi rappuset puoliv\u00e4lih ta \u0161eisattu Taikan ta Pyryn rinnalla.<\/p>\n\n\n\n
Ghii<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Olga Karlova<\/strong><\/p>\n\n\n\nGhii (\u0161anua ghi<\/em> k\u00e4ytet\u00e4h Intie\u0161\u0161a, \u0161uome\u0161\u0161a on k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4 enklannin kielen variantti ghee<\/em>) tarkottau puha\u0161\u0161ettuo voita, kumpasta k\u00e4ytet\u00e4h ruuvvan valmissuk\u0161eh ta intielaise\u0161\u0161a perintehe\u0161\u0161\u00e4 niisi tervehy\u00f6n hoitoh. Voista poissetah vesi, maitoproteini, laktousi ta maitohappo. J\u00e4lell\u00e4 ji\u00e4y niin ku\u010duttuo ne\u0161tehist\u00e4 kultua, ghiit\u00e4. \u0160en t\u00e4hen ghii passuau niisi laktoosi-intolerantikoilla.<\/p>\n\n\n\nGhii ta kirka\u0161\u0161ettu voi valmissetah \u0161amah luatuh, ka ghiit\u00e4 keitet\u00e4h v\u00e4h\u00e4\u0161en viikompah, jotta voista irronnuot maitoproteinit painutah kattilan pohjalla ta muututah pruuniloiksi. Kirka\u0161\u0161etun voin maku on vienompi ta \u0161en v\u00e4ri on vualiempi, ghiin maku on p\u00e4hkin\u00e4isempy\u00e4 ta \u0161en v\u00e4ri on v\u00e4h\u00e4\u0161en tummemman kullankarvani.<\/p>\n\n\n\n
Ghii on erinomani ra\u0161va, kumpase\u0161\u0161a on \u00e4ij\u00e4 A- ta D-vitaminie ta omega-3 ra\u0161vahappuo. \u0160anotah jotta \u0161e kohentau ruuvvan\u0161ulatu\u0161ta ta no\u0161tau immunitettie. Ghii tirppau \u0161uurempie l\u00e4mp\u00f6tiloja kuin muut ra\u0161vat, \u0161ent\u00e4h \u0161e on ylen hyv\u00e4 riehtil\u00e4ll\u00e4 suarintah.<\/p>\n\n\n\n
Ghiit\u00e4 p\u00e4t\u00f6y purkittua pienoisih sterilisuituloih la\u0161ipurkkiloih, kumpasie on helppo k\u00e4ytty\u00e4. I\u010de vali\u010din purkit kumpasissa ollah \u0161uorat \u0161uut, kun niist\u00e4 on helppo ottua vei\u010dell\u00e4 ghiit\u00e4. Kuni et avanne purkkie, \u0161e \u0161\u00e4ilyy pimie\u0161\u0161\u00e4 ta viilie\u0161\u0161\u00e4 koha\u0161\u0161a, esimerkiksi ji\u00e4skuapissa tahi kar\u0161ina\u0161\u0161a vuo\u0161ie.<\/p>\n\n\n\n
Avuamisen j\u00e4lkeh ghii \u0161\u00e4ilyy huonehenl\u00e4mm\u00f6\u0161\u0161\u00e4 1-3 kuukautta, tahi ji\u00e4\u0161kuapissa pitemp\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n
Huonehenl\u00e4mm\u00f6\u0161\u0161\u00e4 \u0161e pisyy ne\u0161tehisen\u00e4, viilie\u0161\u0161\u00e4 \u0161e muuttuu kiintiek\u0161i keltasek\u0161i massak\u0161i. Molompie voipi k\u00e4ytty\u00e4 \u0161emmosenah suarintah tahi hoti leiv\u00e4n pi\u00e4ll\u00e4, ta tavallise\u0161ti kaikkeh mihi ra\u0161vua muitenki k\u00e4ytet\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n
Ylen hyv\u00e4n \u0161\u00e4ilyvy\u00f6n takie ghii kannattau purkittua ho\u0161 ni ylen pikkaraisih la\u0161ipurkkiloih, kumpasie voipi ottua keralla ev\u00e4\u0161retkil\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ghiin valmissu\u0161<\/h4>\n\n\n\nSterilisui\u010de purkit ta kannet:<\/h5>\n\n\n\n Pe\u0161e lasipurkit ta pane ne 120 a\u0161tieseh kiukuah 20 minuutin aijak\u0161i sterilisuitumah.<\/p>\n\n\n\n
Keit\u00e4 kan\u0161ie v\u00e4h\u00e4\u0161e\u0161\u0161\u00e4 veje\u0161\u0161\u00e4 minuuttie viisi, ta no\u0161\u0161alla puhtahalla k\u00e4sipaikalla kuivumah. Muissa jotta ghii-\u0161\u00e4ilykkeheh ei \u0161ua pi\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vesipisarua, jotta kan\u0161ien pit\u00e4y olla ku\u010do kuivikkaiset kon\u0161a ghii purkitetah.<\/p>\n\n\n\n
Luatinet ghiit\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4hisen mi\u00e4r\u00e4n ta otat \u0161en k\u00e4ytt\u00f6h \u0161ama\u0161\u0161a, voit luatie \u0161en ni sterilisuimattomah purkkih, pe\u0161et vain hyv\u00e4\u0161e\u0161ti purkin tahi muun a\u0161tien.<\/p>\n\n\n\n
Ainehet:<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarvi\u010det vain voita. <\/p>\n\n\n\n
Voit o\u0161tua \u0161it\u00e4 niisi yhell\u00e4 kertua en\u00e4mpiki ollou \u0161e tarjouk\u0161e\u0161\u0161a, ta panna pakkaseh ta luatie ghiit\u00e4 kon\u0161a tahot ta on aikua. I\u010de \u0161ain nell\u00e4\u0161t\u00e4 500g:n voipaketista luajittuo nell\u00e4 ta puoli 3,5 dl:n purkkie ghiit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Rikeneh ghiin ohjeissaa \u0161anotah, jotta \u0161e pit\u00e4is luatie \u0161uolattoma\u0161ta voista, kun valmehe\u0161\u0161a ghiiss\u00e4 ei tarvi\u010de olla \u0161uolua. \u0160uolatoin voi on ainaski meil\u00e4 \u0160uome\u0161\u0161a kallehempua kuin tavallini voi, jotta luajin ghiin ihan tavallise\u0161ta voista.<\/p>\n\n\n\n
Valmissu\u0161prosessin j\u00e4lkeh tokatin, jotta \u0161uola erottu ghiist\u00e4 ta ji\u00e4i \u0161iih massah, kumpasen \u0161iivil\u00f6i\u010din pois, kun valmehen ghiin maku on \u0161uolatoin. Tuumai\u010den, jotta \u0161uolani voi on t\u00e4h\u00e4h yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin \u0161uolatoinki.<\/p>\n\n\n\n
Resepti:<\/strong><\/p>\n\n\n\nLaita voi pak\u0161upohja\u0161eh kattilah liev\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4. Vuota jotta \u0161e otva otva kupliu, ta pie hellua ta\u0161asella l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 niin jotta voi alkau kuplie ta\u0161a\u0161e\u0161ti. T\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vaihie\u0161\u0161a ve\u0161i haihtuu \u0161ulanuo\u0161ta voista, \u0161iih m\u00e4n\u00f6y minuuttie10\u201315. Kattila\u0161\u0161a olijua voita \u0161uapi viel\u00e4 h\u00e4mmennell\u00e4 t\u00e4\u0161\u0161\u00e4 vaihie\u0161\u0161a, ka my\u00f6hemp\u00e4h ei en\u00e4mpi.<\/p>\n\n\n\n
Kun pinnalla on \u00e4ij\u00e4 vuahtie, el\u00e4 en\u00e4mpi h\u00e4mmenn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vuota, jotta vuahti alkau \u0161iirtym\u00e4h reunoilla, ta ghii alkau erotteliutumah. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeh voit kuorie vuahtie varovaise\u0161ti pois pinnalta pienell\u00e4 \u010d\u00e4ijy\u0161iivil\u00e4ll\u00e4 tahi lusikalla. Kaikkie ei ole pakko \u0161uaha pois.<\/p>\n\n\n\n
Maitoproteinit la\u0161keuvutah kattilan pohjalla ta kullankarvani ghii n\u00e4kyy \u0161elkien\u00e4 kattila\u0161\u0161a.<\/p>\n\n\n\n
Pohjalla olija \u010diitalo \u0161uau muuttuo ihan pruuniksi, ennen kuin ghii on valmis. Pohjalla pruunik\u0161i muuttunuot maitoproteinit annetah ghill\u00e4 \u0161en tunnu\u0161oma\u0161en p\u00e4hkin\u00e4nmoisen mavun.<\/p>\n\n\n\n
Koko keit\u00e4nt\u00e4prosessi ke\u0161t\u00e4y \u0161iin\u00e4 30\u201340 minuttie.<\/p>\n\n\n\n
Purkittamini:<\/h5>\n\n\n\n Ghii on helpoin kuatua e\u0161imerkik\u0161i \u00e4kevytt\u00e4 ke\u0161t\u00e4j\u00e4h kannuh ta \u0161iit\u00e4 purkkiloih.<\/p>\n\n\n\n
Pane \u0161uuren ter\u00e4\u0161\u0161iivil\u00e4n pi\u00e4ll\u00e4 tihiet\u00e4 marl\u2019ua, hoti kak\u0161i kerro\u0161ta.<\/p>\n\n\n\n
Kua varova\u0161ti ghii t\u00e4m\u00e4n \u0161iivil\u00e4n l\u00e4pi kannuh. Ihan kaikkie ei pie kuatua, j\u00e4t\u00e4 \u010diitalo kattilan pohjalla.<\/p>\n\n\n\n
\u0160iit\u00e4 kua ghii kannu\u0161ta purkkiloih ta pane kannet \u0161umpah umpeh.<\/p>\n\n\n\n
Purkit umpeuvutah parinkymmenen minutin kuluos\u2019s\u2019a ta kannet n\u2019ap\u0161ahetah ke\u0161elt\u00e4 ala\u0161.<\/p>\n\n\n\nKuva: Sirpa M\u00e4nty<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nSuomelazet magiezien k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 1920-luvulla<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Jenni Larinen<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Katerina Paalamo<\/strong><\/p>\n\n\n\nMagiezien k\u00e4ytt\u00f6 1920-luvun mainosainehissossa<\/h5>\n\n\n\n Mainoksien perustehella aijan magiessortimenttah kuuluttih pastillat, eriluaduzet n\u2019amut, \u0161okoluadalevyt da -kanfietat, marmeluada da lakri\u010d\u010da. Mainoksissa magiezien sy\u00f6nd\u00e4 liittyy kiindiesti \u00e4ij\u00e4h eri ruadamizeh, paikkah da sosializeh tilandeheh. Magiezet kuulutah eriluaduzih merkkip\u00e4ivih, kalendaripruazniekkoih da pidoloih. Joga pruazniekkah on omat magiezet. Liijatengi pastilloi da lakri\u010d\u010doi k\u00e4ytet\u00e4h rohtuna, da lakri\u010d\u010dua da tiettyl\u00f6i \u0161okoluadatuottehie mainossetah hyv\u00e4n\u00e4 ravingona pienill\u00e4 lapsilla. \u0160okoluada, lakri\u010d\u010da da pastillat levittihgi jo allussa levieh k\u00e4ytt\u00f6h rohtuloina. Ravi\u010d\u010demus lien\u00f6y ollun yksipuolista da energiekeyhi\u00e4, da liz\u00e4ksi kyliss\u00e4 yht\u00e4 k\u00e4ytettih parandajie da rohoksie. Kogo muan kattaja tervehy\u00f6nhuoldo rubei kehittym\u00e4h Arvo Ylp\u00f6n perussettuo enzim\u00e4zen lapsienneuvolan Helsingih 1922.<\/p>\n\n\n\n
Magiezie k\u00e4ytettih toizen sugupuolen huomavon nossattamizeh, tarittih gostilla da omilla lapsilla palkinnoksi ahkeruosta libo pahan mielen kytkemizeksi. Ylehizen opassundavellallizuon tulo n\u00e4gyy \u0161kolah da opassundah liittyj\u00e4n\u00e4 mainossandana. Pastillat voijah olla avuksi ruaduassa, ga muut magiezet kuuluttih v\u00e4ll\u00e4h aigah. Linnan ilot da uuvet dielot \u2013 el\u00e4v\u00e4t kuvat, konsertat, ouppera, autolla ajamine \u2013 suadih kai omat magiezet. Muanpuolissanda, piknikat, juna- da tramvaimatat m\u00e4ndih vessel\u00e4sti magieda syyvess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ainehisto yll\u00e4tti miun monipuolizuolla. N\u00e4ytt\u00e4ygi sild\u00e4, jotta juuri 1920-luvulla magiezie opittih juurruttua kaikkiella suomelazien jogap\u00e4iv\u00e4zeh elokseh da pruazniekkah. Magiezista tahottih aktiivizen mainonnan avulla suaha joga paikan tuoteh da tovenn\u00e4g\u00f6zesti sen k\u00e4ytt\u00f6 \u00e4ij\u00e4ll\u00e4 ristikanzalla jogap\u00e4iv\u00e4istygi. Se, otettihgo rahvas tovellizuossa magiezie keralla ammundarualla da soudumatalla, vuadis liz\u00e4sellityst\u00e4 ezim. fotokuvien, p\u00e4iv\u00e4kniigoin libo kaunokirjallizuon avulla. Toizen muailmanvoinan aigah kogo Suomen alovehella pidi loppie n\u2019amun sy\u00f6nd\u00e4, kuin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ollun ni zuaharie ni kakaoda. My\u00f6hemb\u00e4h kehitettih n\u2019amup\u00e4iv\u00e4, sent\u00e4h kuin varmahgi hava\u010duttih magiezien vahingollizih vaikutuksih.<\/p>\n\n\n\n
Rastavanpajot<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Tarja Tonteri<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nL\u00f6vvin kniigupuali\u010dal kirjan, kuduas ozuttau perindehellizii rastavanpajoloi (Reijo Pajamo, Taas kaikki kauniit muistot. Joululaulujen taustat ja tarinat, WSOY, 1982). Rastavanpajotradicii yhtistyy lujasti rastavanvuotandah da tiett\u00e4v\u00e4ine i\u010d\u010deh rastavanpruazniekkah. Net ollah t\u00e4rgei oza rastavanviet\u00e4ndi\u00e4, ga niil\u00f6il on se\u017eo t\u00e4rgeidy muuzikku-da kul\u2019tuurallis-histouriellistu merki\u010dysty. Rastavanpajot kuulutah kui kirikk\u00f6l\u00f6is, kodilois, laukois, mugai jarmankois jo enne varzinastu Rastavua. Minun omas lapsuskois muamo pajatti ainos, konzu ku h\u00e4i luadi rastavanvalmistelemizii meile lapsile da kogo perehele. My\u00f6 lapsetgi pajatimmo muamanke. Tuatto ei nikonzu pajatannuh, send\u00e4h gu h\u00e4nel ei olluh nimittumua pajoi\u00e4ndy. Yhtell\u00e4h h\u00e4i ylen suvai\u010d\u010di meij\u00e4n pajatandua.<\/p>\n\n\n\n
Sanotah, \u0161to kuulu\u017ein rastavanpajo on ”Jouluy\u00f6, juhlay\u00f6”. En tiij\u00e4, ongo pajo se\u017eo ki\u00e4nnetty karjalakse. Ne\u010den on s\u00e4veld\u00e4nnyh austrielaine Franz Gruber vuvvennu 1818 da sanat on kirjutannuh Joseph Mohr. <\/p>\n\n\n\n
Se\u017eo keskiaijal oli roinnuh Piae Cantiones pajoker\u00e4vys, kudamas oli pajoloi kirikk\u00f6vuvven suurih pruazniekkoih n\u00e4h, se\u017eo Rastavah n\u00e4h. Nennii pajoloi pajatettih enne kaikkie nuoret \u0161kolaniekat. 1800-lugu oli rastavupajoloin kulduaigua. <\/p>\n\n\n\n
Suomelazes rastavanpajoperindehes keskel on rastavanaijan alovehymb\u00e4rist\u00f6, kirikk\u00f6matkat, rastavanukko, rastavanhaldiet, rastavansy\u00f6mizet, rastavankuuzi da rastavanpodarkat. T\u00e4rgevin dielo rastavanpajolois on tiett\u00e4v\u00e4ine i\u010de rastavansanomu, Hristosan roindu. <\/p>\n\n\n\n
Suomen L\u00e4hetysseura julguau enne Rastavua ”Kauneimmat joululaulut” ,”\u010comimat rastavanpajot” -tetratin ev.lut.kirikk\u00f6h ni\u0161koi. Niil\u00f6is tapahtumis on ainos \u00e4ijy rahvastu. Pajotetratis on moizii tuttavii rastavanpajoloi, kui ezimerkikse ”Enkeli taivaan lausui n\u00e4in, Maa on niin kaunis, En etsi valtaa loistoa, Sylvian joululaulu jne”. En tiij\u00e4, ongo niidy se\u017eo ki\u00e4nnetty karjalakse. Joga vuottu ker\u00e4l on se\u017eo uuzii pajoloi. Youtubes l\u00f6vvin Hannu Brelon ylen vessel\u00e4n karjalazen pajon ”Rastavan iekku”. Ne\u010dis pajos lapset pajatetah nenga: ”Rastava on armas aigu, Rastaval on kebjei mieli”. Minule rastavanpajotradicii on t\u00e4rgei vuitti rastavanvuottamistu da pruaznui\u010dendua. Hyvi\u00e4 rastavanaijan viett\u00e4misty rastavanpajoloinke!<\/p>\n\n\n\n
10.12.2024<\/h2>\n\n\n\n Ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran \u010dupus on aijemba jullattu kursan opastujien suomesp\u00e4i ki\u00e4nnettyl\u00f6i Wikipedii-kirjutuksii vienankarjalak\u0161i da livvinkarjalakse. Nyg\u00f6i julguammo Wiki-ki\u00e4nn\u00f6kset suvikarjalaksi.<\/p>\n\n\n\n
Kai ki\u00e4nn\u00f6kset suvikarjalakse on tarkistannuh Katerina Paalamo<\/strong>.<\/p>\n\n\n\nPedri \u0160emeikka<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Jenni Larinen<\/strong><\/p>\n\n\n\nPedri Iivananpoiga \u0160emeikka (1825 Suistama \u2013 11. sulakuuda 1915 Tuubovuara) oli karjalane runonlaulaja. \u0160emeikka tunnettih liijatengi pedravirzien malttajana, da h\u00e4nd\u00e4 ku\u010duttih j\u00e4lgim\u00e4zeksi suureksi runonlaulajaksi. Hi\u00e4n laulo arhiivoin i\u00e4nittehill\u00e4 runoloi. Hi\u00e4n syndy Suistamalla da eli Tuubovuaran \u00d6ll\u00f6l\u00e4ss\u00e4, Pohjais-Karjalassa.<\/p>\n\n\n\n
\u0160emeikan kunnivoksi on Sordavalah pyssytetty Alpo Sailon vessos Runonlaulajan pa\u010das. Liz\u00e4ksi \u00d6ll\u00f6l\u00e4n P\u00f6r\u010d\u010d\u00e4m\u00f6n er\u00e4muakalmissossa on \u0160emeikan muistomerkki. Samuli Paulaharju fotokuvai \u0160emeikkua \u00d6ll\u00f6l\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pedri \u0160emeikan p\u00e4ivi\u00e4 vietet\u00e4h joga vuotta 1. hein\u00e4kuuda Kossennissan melli\u010d\u010d\u00e4- da kievarimuzeilla.<\/p>\n\n\n\n
Kirjasto<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Meri Truhponen<\/strong><\/p>\n\n\n\nKirjasto on ylehizeh k\u00e4ytt\u00f6h tarkotettu tila, keri\u00e4lem\u00e4 kniigoi, lehtil\u00f6i da laihinah annettavie tavaroi seg\u00e4 palveluloi. Kniigoin liz\u00e4ksi kirjastoloissa voijah s\u00e4ilytti\u00e4 ezimerkiksi k\u00e4zikirjutuksie, karttoi, i\u00e4nittehie da periodajulgavoloi.<\/p>\n\n\n\n
Nyg\u00f6in kirjastoloin keri\u00e4lem\u00e4t muuvossutah painettuloista ainehistoloista seg\u00e4 verkossa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 palveluloista, sent\u00e4h kuin kirjassot voijah suaha k\u00e4ytt\u00f6oigevuksie da lisenssoi erijyttyzih ainehistoloih libo tiedokandoih azieniekkoin k\u00e4ytt\u00f6h. Kirjassot voijah liz\u00e4ksi auttua tiijone\u010dinn\u00e4ss\u00e4 libo j\u00e4rjesti\u00e4 v\u00e4ll\u00e4sti suadavilla olijua ainehistuo kebiesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Kirjassot pyrrit\u00e4h taguamah taza-arvozen pi\u00e4zyn tiedoh da eist\u00e4m\u00e4h tiijonlugumalttuo jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 libo ruadoeloksessa.<\/p>\n\n\n\n
Luondo<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Sirpa Vasiliou<\/strong><\/p>\n\n\n\nLuondo tarkottau ylehes muaperi\u00e4 seg\u00f6 vezialovehie da atmosfierua kazviloin da el\u00e4vien kera, ennen kaikkie vain v\u00e4h\u00e4n, libo ei niyht\u00e4 ristikanzan ruattuna el\u00e4nd\u00e4ymb\u00e4riston\u00e4. Luonduo tutkijoin tiijonaloin yhtehine nimitys on luonnontiedo. \u202f<\/p>\n\n\n\n
Luonnontiijollizen n\u00e4g\u00f6kannan mugah ristikanza on i\u010degi elukka da oza luonduo. Nenga ei ristikanzua eig\u00e4 h\u00e4nen luajittuo kulttuuraymb\u00e4risty\u00f6 voija pidi\u00e4 vastakohtana luonnolla. Jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 piet\u00e4h yhell\u00e4h joudavana korrostua kulttuuraymb\u00e4riss\u00f6n eruo koskemattomasta, diikoista luonnosta, a k\u00e4ytet\u00e4h vain termie luondo. Liz\u00e4ksi jogap\u00e4iv\u00e4zess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tuagieh\u202fduumaijah, jotta luondo-termi tarkottau pi\u00e4aziessa el\u00e4vi\u00e4 luonduo.\u202f<\/p>\n\n\n\n
Luonnontiijossa luondo ellennet\u00e4h kaikkiella olijaksi atoman ozazista t\u00e4htisistiemoih suaten, da samalla kohtieksi tutkimuksella, kumbazessa on kai, mid\u00e4 vain voibi tutkie. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tiedoloin v\u00e4lizess\u00e4 ruavonjavossa humuanizen kulttuuran tutkimus on ollun ennen muuda ristikanzantiedoloin alua.<\/p>\n\n\n\n
Tambere<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Eeva Manni<\/strong><\/p>\n\n\n\nTambere (suomeksi da vienankarjalaksi Tampere, ruo\u010diksi Tammerfors) on Suomen linna da Pirkanmuan muakundakessus, kumbane on N\u00e4zij\u00e4rven da Pyh\u00e4j\u00e4rven rannoilla. Tamberen linnassa el\u00e4y l\u00e4ss\u00e4 259\u202f000 ristikanzua da leviemb\u00e4h kogo alovehella l\u00e4ss\u00e4 440\u202f000 ristikanzua. Sid\u00e4 vastah Tamberen linna-alovehen kundayhtym\u00e4n ruanda-alovehella el\u00e4y l\u00e4ss\u00e4 421\u202f000 ristikanzua. Tambere on el\u00e4j\u00e4luvulda Suomen kolmanneksi suurin kunda da sen l\u00e4hikundien kera toizeksi suurin linna-aloveh.<\/p>\n\n\n\n
Tambere on el\u00e4j\u00e4luvulda Pohjaismualoin suurin syv\u00e4inmualinna. Tamberen susiedakunnat ollah Kangasala, Lembi\u00e4l\u00e4, Nogia, Orivezi, Ruovezi da Yl\u00f6j\u00e4rvi.<\/p>\n\n\n\n
Tamberen kessusta-alovehen keskehizin oza on j\u00e4rvi- da harjualovehella N\u00e4zij\u00e4rven da Pyh\u00e4j\u00e4rven v\u00e4lizell\u00e4 kannaksella, kumbazen l\u00e4bi virduau Tammerkoski N\u00e4zij\u00e4rvest\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveh. Tammerkossen langiendakorgehus on 18 metrie. Sen rannoilla n\u00e4gyj\u00e4t ruskiekirpi\u010d\u010d\u00e4zet fuabrikkarakennukset kerrotah Tamberen tevollizushistoriesta. Tambere ongi historiellizesti Suomen enzim\u00e4ne da suurin tevollizuslinna. Tammerkossen koskimaizemua on nimitetty yheksi Suomen kanzallismaizemista.<\/p>\n\n\n\n
Kustaa III perusti Tamberen vuodena 1779, ga linna algo kazvua vasta 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lgeh, konza siid\u00e4 tuli t\u00e4rgie tevollizuskessus. Liijatengi tekstiil\u2019atevollizus oli merkitt\u00e4v\u00e4. My\u00f6hemb\u00e4h tevollizustuotanduo on muuttan i\u00e4reh linnasta, da Tamberen talohus on keskittyn palveluloih da korgien tehnologien yrityksih.<\/p>\n\n\n\n
Tambere on liz\u00e4ksi kulttuura- da sporttalinna. Siel\u00e4 ruatah Suomen vanhimbih teatroih kuulujat Tamberen Teatra da Tamberen Ruadorahvahan Teatra. Muzeikessus Vapriikassa on \u00e4ij\u00e4 muzeida da ozutteluo, ga matkualullizesti t\u00e4rgein kohta on yhell\u00e4h S\u00e4rk\u00e4nniemen kizapuisto. Popul\u2019arnoissa kulttuurassa Tambere tunnetah liijatengi Manserock-nimen suanuosta muuzikkaluavusta. Paikallizena sy\u00f6mizen\u00e4 piet\u00e4h mustuamakkarua. Tamberella kizuau monda sportan pi\u00e4sarjajoukkovehta, da linnua piet\u00e4h tuagieh suomelazen ji\u00e4kiekon \u201ck\u00e4tky\u00f6n\u00e4\u201d. Linnan omat SM-liigajoukkovehet ollah muan m\u00e4nestyneimbih kuulujat Ilves da Tappara.<\/p>\n\n\n\n
Platon<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Anssi Asikainen<\/strong><\/p>\n\n\n\nPlaton (griekaksi: \u03a0\u03bb\u03ac\u03c4\u03c9\u03bd, Pl\u00e1t\u014dn), syndyj\u00e4h Aristokles (\u1f08\u03c1\u03b9\u03c3\u03c4\u03bf\u03ba\u03bb\u1fc6\u03c2; n.\u2009427\u2013 348 eaa.), oli klassizen kauven muinane griekkalane filosofa, kumbaista piet\u00e4h yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nlaskumualazen filosofien t\u00e4rgeimmist\u00e4 duumai\u010d\u010dijoista da kirjutetun dialogan da dialektikan muodoloin kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Hi\u00e4n nosti n\u00e4gyvih probliemoi kaikilla t\u00e4rgeill\u00e4 alovehilla, kudamat my\u00f6hemb\u00e4h juattih teoriettizen filosofien da k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llizen filosofien oza-alovehih kuulujiksi, da hi\u00e4n oli viel\u00e4 Platonan akademien perustaja. Platonan akademie oli filosofine skola Atienassa, kussa Platon opasti omie opassuksie, kumbazet my\u00f6hemb\u00e4h tunnettih platonizmana.<\/p>\n\n\n\n
Platonan kuuluzin ruado on muodo- libo idejateorie, kumbaista piet\u00e4h sellityksen\u00e4 universualoin probliemah. H\u00e4nen duumih vaikutettih lujasti ezisokruattizet filosofat Pythagoras, Herakleitos da Parmenides, a tiedo heist\u00e4 on enimy\u00f6lleh Platonalda i\u010deld\u00e4 per\u00e4zin.<\/p>\n\n\n\n
Platon on h\u00e4nen oman opastajan Sokrateksen da opastujan Aristoteleksen kera keskehine huahmo p\u00e4iv\u00e4nlaskumualazen filosofien historiessa. Ussotah, kuin Platonan kaikki kirjutukset ollah s\u00e4ilytty jo 2400 vuotta t\u00e4yvellizin\u00e4 \u2013 toizin kuin l\u00e4ss\u00e4 kaikkien muijen h\u00e4nen aigalazien kirjutukset. Hos niijen kannatus ollougi vaihellun, niid\u00e4 on alalleh luvettu da tutkittu jo kodvan aigua. Neoplatonizman kautti hi\u00e4n on liz\u00e4ksi vaikuttan kuin hristillizeh mugai islamalazeh filosofieh. Alfred North Whitehead on nygyaigana kuuluzasti sanon: ”Turvallizin ylehissys europpalazesta filosofizesta perindehest\u00e4 on se, kuin se muuvostuu sarjasta kommenttoi Platonasta.”<\/p>\n\n\n\n
19.11.2024<\/h2>\n\n\n\n Ki\u00e4nn\u00f6sseminuaran \u010dupus on aijemba jullattu kursan opastujien suomesp\u00e4i ki\u00e4nnettyl\u00f6i Wikipedii-kirjutuksii livvinkarjalakse. Nyg\u00f6i julguammo Wiki-ki\u00e4nn\u00f6kset vienankarjalak\u0161i. My\u00f6hemb\u00e4 roih vie suvikarjalan vuoro.<\/p>\n\n\n\n
Kai ki\u00e4nn\u00f6kset vienankarjalakse on tarkistannuh Olga Karlova<\/strong>.<\/p>\n\n\n\nPuanaj\u00e4rvi<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Nunnu Raatikainen<\/strong><\/p>\n\n\n\nPuanaj\u00e4rvi (ven. \u041f\u0430\u043d\u043e\u0437\u0435\u0440\u043e, Panozero) on kyl\u00e4 Vienan Kemijoven varrella Karjalan ta\u0161avalla\u0161\u0161a Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Puanaj\u00e4rvi kuuluu Kemin piirin Vi\u00e4r\u00e4ko\u0161en kyl\u00e4kuntah.<\/p>\n\n\n\n
Puanaj\u00e4rvi on esi-istorijallini el\u00e4nt\u00e4paikka. \u0160e oli vuo\u0161isatojen aijan P\u00e4iv\u00e4nnou\u0161u-Vienan hallinnollini ke\u0161ku\u0161. Vuotena 1905 kyl\u00e4n el\u00e4jie la\u0161ettih 427. Vuotena 2024 vanha\u0161\u0161a istorijallise\u0161\u0161a Puanaj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4 on 15 el\u00e4jy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Puanaj\u00e4rvi on arhitektuurin muistomerkki, \u0161ent\u00e4h kun \u0161e on \u0161\u00e4ilyn \u0161uurena, n\u00e4v\u00f6lt\u00e4h karjalaisena kyl\u00e4n\u00e4. Monet talot ollah vanhan perintehen mukah luajittu. Puanaj\u00e4rvi oli pit\u00e4lti hi\u00e4nalani, \u0161ent\u00e4h kun \u0161it\u00e4 tahottih upottua vejen alla ve\u0161ivoimalan takie. Puanaj\u00e4rvi pi\u00e4si kolme kertua World Monuments Watch -fondan hi\u00e4nalasien kulttuuripaikkojen lissalla. Vuotena 2006 kyl\u00e4ll\u00e4 annettih Europa Nostra -mitali kulttuuriperinn\u00f6n \u0161\u00e4ilytt\u00e4mise\u0161t\u00e4.\u202f<\/p>\n\n\n\n
Puanaj\u00e4rven pruasniekkua, Il\u2019l\u2019anp\u00e4ivy\u00e4, piet\u00e4h 2.8.<\/p>\n\n\n\n
Kuu<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/p>\n\n\n\nKuu (simvoli: \u263e) on Muan ainuo luonnollini kiertolaini ta p\u00e4iv\u00e4iskunnan viijennek\u0161i \u0161uurin kuu. \u0160en \u0161\u00e4jeh on 27 prosenttie Muan \u0161\u00e4tehe\u0161t\u00e4, mi luatiu \u0161iit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4iskunnan \u0161uurimman kuun emoplanettah n\u00e4hen. Kuun massa on 1,23 prosenttie ta tihevy\u0161 61 prosenttie Muan va\u0161tuajista mi\u00e4rehist\u00e4. \u0160e kiert\u00e4y Muata \u0161iin\u00e4 384 400 kilometrin loittovuolla.<\/p>\n\n\n\n
Kuu on vejenhenk\u00e4\u0161\u0161yk\u0161eh \u0161alpautun Muan keralla. \u0160en t\u00e4hen Kuu\u0161ta on ki\u00e4ntyn Muan \u0161uuntah kaiki\u010d\u010di yksi ta \u0161ama puoli, Kuun loittoni puoli tahi niin \u0161anottu \u201dpimie puoli\u201d ji\u00e4y pisyv\u00e4ise\u0161ti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mih.<\/p>\n\n\n\n
Kuu kuva\u0161tau P\u00e4iv\u00e4\u0161en valuo, ta \u0161e on toisek\u0161i kiilakkahin kohe taivahalla P\u00e4iv\u00e4sen j\u00e4lkeh. \u0160iin\u00e4 kuukauven aikua Kuu kulkou l\u00e4pi \u0161i\u00e4nn\u00f6nmukaset vaihiet uuvve\u0161ta kuu\u0161ta puolikuutaman kautti t\u00e4y\u0161ikuutamah. Erityise\u0161ti t\u00e4m\u00e4n kierron t\u00e4hen Kuu\u0161ta on tullun t\u00e4rkie kulttuurillini ikoni, kumpasella on ollun \u0161uuri vaikutu\u0161 eri rahvahien aijanmi\u00e4rit\u00e4nt\u00e4h, mifologijah ta taiteheh.<\/p>\n\n\n\n
Ylehise\u0161ti u\u0161otah, jotta Kuu on \u0161yntyn \u0161amoih aikoih kuin Mua, melki 4,5 miljardie vuotta takaperin. \u0160ynny\u0161t\u00e4 on luajittu \u00e4ij\u00e4 erimoista teorijua, ta nii\u0161t\u00e4 \u00e4ij\u00e4lti kannatetah t\u00f6rm\u00e4vy\u0161gipotesua. \u0160en mukah nuoreh Muah t\u00f6rm\u00e4i protoplanetta Theia, kumpani oli noin Mars-planetan kokoni kohe. Yhtehva\u0161tauvunna\u0161\u0161a Muan kiertoravalla j\u00e4i aine\u0161ta, kumpase\u0161ta rotiutu Kuu.<\/p>\n\n\n\n
En\u0161imm\u00e4ini miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6in luotain la\u0161keutu Kuun pinnalla vuotena 1959. Apollo 8 ekipa\u017eah keralla kierti Kuun vuotena 1968. Kuu on ainuo toini taivahankappaleh, kumpasen pinnalla ihmini on a\u0161tun. Vuo\u0161ina 1969\u20131972 Kuuh la\u0161keutu kuu\u0161i kosmossalentuo ekipa\u017ean keralla, niist\u00e4 en\u0161imm\u00e4ini oli Apollo 11 hein\u00e4kuu\u0161\u0161a 1969. Vuuvven 1972 j\u00e4lkeh Kuuh on ty\u00f6nnetty vain tiijollista ruatuo ruatajie miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mie luotamie.<\/p>\n\n\n\n
\u0160uvanto<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Mari Rajamaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n\u0160uvanto (ven. \u041a\u0443\u0448\u0435\u0432\u0430\u0301\u043d\u0434\u0430, Ku\u0161evanda) on kyl\u00e4 Karjalan ta\u0161avallan Louhen piirin Kiestinkin kyl\u00e4kunna\u0161\u0161a Veny\u00e4hell\u00e4. \u0160e \u0161eisou Pistojoven muuvvo\u0161taman \u0160uvantoj\u00e4rven rannalla 82 kilometrie Kiestinkist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nla\u0161ku\u0161uuluh p\u00e4in. Kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 on nell\u00e4 el\u00e4jy\u00e4 (vuotena 2013).<\/p>\n\n\n\n
\u0160uvannon kyl\u00e4 on \u0161yntyn 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. 1800- ta 1900-lukujen vaihtehe\u0161\u0161a \u0161e muuvvo\u0161ti l\u00e4hikylineh Pistoj\u00e4rven volostih kuulunuon \u0160uvannon kyl\u00e4kunnan. \u0160uvannon lis\u00e4k\u0161i kyl\u00e4kuntah kuuluttih Kiimaisvuara ili N\u00e4rhil\u00e4n (Narvijev dvor) kyl\u00e4 ta Makarielan (Makarely) uuviskyl\u00e4. Vuotena 1905 niiss\u00e4 oli 263 el\u00e4jy\u00e4. \u0160uvannon kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 oli 27 pirttie ta 167 el\u00e4jy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Neuvo\u0161toaikana peru\u0161\u0161ettih aluk\u0161i Uhtuon ta \u0161iit\u00e4 Kiestinkin piirih kuulunut \u0160uvannon kyl\u00e4neuvo\u0161to. \u0160uvannon lis\u00e4k\u0161i \u0161iih kuuluttih Akkala (ven. Akkola), Kato\u0161lampi (Kato\u0161lamba), Kiimaisj\u00e4rvi, Korpij\u00e4rvi (Korpiozero), Kutuni, Makariela ta Tuhkala tai Tuhkalah luvettu Ahonvuara. Vuotena 1933 niiss\u00e4 oli 461 el\u00e4jy\u00e4, kumpasista melki kaikin oltih karjalaiset. \u0160uvanno\u0161\u0161a el\u00e4jie oli 140. My\u00f6hemp\u00e4h \u0160uvanto liitettih \u0160ohjanan\u0161uun kyl\u00e4neuvo\u0161toh.<\/p>\n\n\n\n
Steel pan<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh da ki\u00e4nd\u00e4nyh Tiina Kojonen-Kyll\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\nSteel pan ili pannu on melodini ly\u00f6nt\u00e4\u0161oitin, kumpani on kehitetty Trinidadissa, Karibijalla.<\/p>\n\n\n\n
\u0160oittimen istorija\u0161ta<\/h5>\n\n\n\n Trinidadissa imehniset ker\u00e4yvyttih yhteh kuottelomah, mitein erimoiset metalliset \u0161\u00e4ilij\u00f6t ta keittij\u00f6v\u00e4linehet \u0161oitetah. Patoja ta pannuja, pisketti- ta mualipurkkija, ruhkakorija, autojen o\u0161ija ta \u00f6ljypu\u010d\u010dija k\u00e4ytettih en\u0161iksi \u0161emmosenah ly\u00f6nt\u00e4\u0161oittimina. 1930-luvulla huomattih, jotta metallirumpujen pohja\u0161\u0161a olijan kumuran piit\u00e4m\u00e4n voit viritty\u00e4 erimoisilla \u0161\u00e4velkorkevuk\u0161illa, min t\u00e4hen oli mahto \u0161oittua tunnu\u0161tettavija melodijoja. N\u00e4in rotiuvuttih en\u0161imm\u00e4iset ter\u00e4\u0161pannut.\u202f<\/p>\n\n\n\n
Pannut t\u00e4n\u00e4pi\u00e4n\u00e4<\/h5>\n\n\n\n Nykysen luatusek\u0161i \u0161oitin oli kehittyn 1955 vuoteh \u0161uaten. \u0160oittimie luajitah pi\u00e4asie\u0161\u0161a \u00f6ljypu\u010d\u010diloista. Pannun metallipinnalla ly\u00f6tyl\u00f6ist\u00e4 piit\u00e4mist\u00e4 jokahini tuottau erimoisen \u0161oitannan \u0161en paikan ta kovon mukah. Pannuja \u0161oitetah ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 piit\u00e4mij\u00e4 kahella puutikulla, kumpasen n\u2019okka on pi\u00e4ly\u0161\u0161etty kumilla.<\/p>\n\n\n\n
Steel band<\/h5>\n\n\n\n Steel bandan ili steel pan -orkesterin i\u00e4nialoveh kattau pianon i\u00e4nialan; \u0161ent\u00e4h \u0161iin\u00e4 pit\u00e4is olla ainaki 6-7 \u0161oittajua. Yhteh \u0161oittimeh kuuluu 1-6 pannua, ta jokahisella \u0161oittimella \u0161oittau vain yksi imehnini. Orkesterissa on eri-i\u00e4nita\u0161osie pannuja soprano\u0161ta bassoh. Yhe\u0161\u0161\u00e4 \u0161oittime\u0161\u0161a voit olla \u0161\u00e4velie noin viije\u0161t\u00e4toista (altti- ta kitarapannut) kolmehkymmenehki \u0161uaten (violi- ta sopranopannut). \u0160oittimen kovo\u0161ta \u0161uattau pi\u00e4tell\u00e4 \u0161en i\u00e4nita\u0161on: mit\u00e4 \u0161uurempi \u0161oitin, \u0161it\u00e4 matalampi i\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n
\u0160oittajat<\/h5>\n\n\n\n Pannuorkesteriloissa \u0161oitettih alu\u0161ta alkuan vain miehet; naiset ruvettih \u0161oittamah pannuja va\u0161ta 1970-80-luvulla. Trinidadilaisten pannuorkesterien \u0161oitanta ulkomualaisilla festivaliloilla alko hil\u2019l\u2019an v\u00e4ll\u00e4n levit\u00e4 muajilman eri puolilla. Nykyj\u00e4h pannuorkesterit ruatah kaikissa muano\u0161issa.<\/p>\n\n\n\n
Uhtuo<\/h3>\n\n\n\n Ki\u00e4nd\u00e4nyh Aleksandra Soloveva<\/strong><\/p>\n\n\n\nUhtuo tahi Kalevala (ven.\u202f\u202f\u041a\u0430\u043b\u0435\u0432\u0430\u043b\u0430, Kalevala, vuoteh 1963 \u0161uaten \u0423\u0445\u0442\u0430, Uhta, karj. Uhtuo) on kyl\u00e4 Ke\u0161ki-Kuittij\u00e4rven pohjaisrannalla Karjalan ta\u0161avalla\u0161\u0161a Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Vuuvven 2010 rahvahanla\u0161ennan mukah Uhtuon kyl\u00e4\u0161\u0161\u00e4 eli 4 529 henkie ta koko kaupunkikunna\u0161\u0161a l\u00e4hikyl\u00e4t keralla lukien 4 840.<\/p>\n\n\n\n
Kalevala on 8 321 el\u00e4j\u00e4n Kalevalan kan\u0161allisen piirin hallintoke\u0161ku\u0161. Kunnalla on yhtehini raja Jy\u0161kyj\u00e4rven kunnan kera ta se on muiten Luu\u0161almen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
14.11.2024<\/h2>\n\n\n\nM\u00f6tin suuri \u0161eikkailendu<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh: Svea Kentz<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh: Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nM\u00f6tti oli pikkaraine da vara\u010d\u010du ka\u017ei. Se ainos ki\u017eai vai kodipihas, hos pihan vieres oli suuri me\u010d\u010dy. Se oli ihan moine me\u010d\u010dy, mittumas ka\u017eit ylen \u0161uvaijah kulgie. Ga ei M\u00f6tti. H\u00e4i nikonzu ei ruohtinuh k\u00e4vv\u00e4 me\u010d\u010d\u00e4h.<\/p>\n\n\n\n
Joga p\u00e4ivi\u00e4 M\u00f6tti kuundeli me\u010d\u00e4n i\u00e4nii, n\u2019uusteli sen aromuattua da huaveili. Joga p\u00e4ivi\u00e4 se i\u010delleh saneli \u201dOlizinbo rohkiembi ka\u017ei. Olis muga\u017eu dielo k\u00e4vv\u00e4 me\u010d\u010d\u00e4h, kui toizetgi ka\u017eit\u201d. Toi\u010di se meni me\u010dik\u00f6n agjale, ga terv\u00e4h ki\u00e4ndyi j\u00e4rilleh kodih. (Aigua meni.)<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4h\u00e4nny p\u00e4iv\u00e4nny M\u00f6tti pi\u00e4tti l\u00e4htie tutkimah me\u010d\u010di\u00e4. Vie kodvazen h\u00e4i istui kodipihas da smietti. Sit se astui kaidua troppastu my\u00f6 me\u010d\u010d\u00e4h p\u00e4i. Troppu oli sammalikas, \u010doman vihandu.
M\u00f6tti kulgi ristah-r\u00e4stih me\u010d\u010di\u00e4 my\u00f6te. Me\u010d\u010dy vai sageni da syngeni. M\u00f6ttii varaitti, no se rohkendi i\u010d\u010die sil, gu ylen tahtoi l\u00f6ydi\u00e4 lukun. Vuottamattah M\u00f6tti n\u00e4gi eriluaduzen puun. Se nikonzu ei olluh n\u00e4hnyh nengostu puudu. Puun rungos oli pikkaraine uksi. M\u00f6tti oppi avaindu lukkuh. Uraa! Avain p\u00e4di lukkuh. M\u00f6tti avvai uksen da astui pertih. M\u00f6tti diivui\u010d\u010di kohtastu. Se oli kui suarnumua. Kaikenmoizii v\u00e4rikk\u00e4hii liippoloi da linduloi lendeli sinne t\u00e4nne. Joga kohtas kazvoi suurdu \u010domua kukkua. Se oli ylen rauha\u017eu paikku.<\/p>\n\n\n\n
M\u00f6tti oli hyv\u00e4s mieles. H\u00e4i oli ruohtinuh k\u00e4vv\u00e4 me\u010d\u010d\u00e4h da avata puun kolos olijan uksen. Hos se ei ellend\u00e4nnyh, mi ne\u010de paikku oli, ellendi M\u00f6tti sen, gu se oli omaluaduine juuri h\u00e4nelleh. Tiett\u00e4v\u00e4ine, tullou nyg\u00f6i mid\u00e4tahto elokses edeh, M\u00f6tti en\u00e4mbi\u00e4 ei varua. Ota vastah kai, mid\u00e4 vastah tulou! Se on ielleh pieni, ga i\u010devarmu da ozakas ka\u017ei.<\/p>\n\n\n\nKuva: Svea Kentz<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nKa\u017ei nostau oman h\u00e4nn\u00e4n, mikse sin\u00e4 et omua maltuo<\/h3>\n\n\n\n Kirjutannuh: Maria Kopeli<\/strong><\/p>\n\n\n\nTarkistannuh: Natalia Giloeva<\/strong><\/p>\n\n\n\nOlisgo sinule kebjei kuvata omua maltuo hos kuvittehellizes ruadopagizutandas? Nengozes tilandehes moni algau puaksuh kerduo omas ruadohistouries, luvetella organizacieloi da ruadotiituloi. En jo sano, gu men\u00f6y hongah o\u010din, ga ollougo nengomal taval kuvates kyzymys ihan maltos?<\/p>\n\n\n\n
Verdailii ezimerki minus i\u010des tovestau, mid\u00e4 tarkoitan. Olen ruadanuh Savonia-ammattikorgei\u0161kolas lektorannu, planiirui\u010d\u010dijannu, azientundijannu, projektupi\u00e4lik\u00f6nny da opastundupi\u00e4lik\u00f6nny h\u00e4tken eri ruadolois. Ne\u010de luvettelo tovestau, gu ruadopraktiekkua da monenluaduzii tiituloigi on kerrinnyh kyll\u00e4l ker\u00e4vy\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
A gu kuvuazin omua maltuo t\u00e4h tabah \u201dmaltan ruadua kollektiivizesti, olen i\u010d\u010den\u00e4ine da innovaciekas, maltan kehitti\u00e4 dialougallizeh tabah da kest\u00e4n kehitt\u00e4mizeh liittyji\u00e4 eb\u00e4varmuttu\u201d, dai andazingo eriluaduzen kuvan omas maltos? J\u00e4lgim\u00e4zen listan luadimine tunduu minus mittuzeltah taval jygiemb\u00e4kse.<\/p>\n\n\n\n
En muite keksinyh nualoi maltoloi omas pi\u00e4s, gu citiirui\u010din omua suadua digitualistu maltomerkii. Sain maltomerkin yhtes valdukunnallizes projektas er\u00e4hii vuozii tagaperin, da ielleh merki on minul ezimerkikse s\u00e4hk\u00f6po\u0161tan allekirjutukses.<\/p>\n\n\n\n
Maltuo duumaijah puaksuh tuloksih n\u00e4h<\/strong><\/p>\n\n\n\nYlehine ilmiv\u00f6 ruadoelokses on, \u0161to omua maltuo tunnustetah pahoi. Suomen i\u010d\u010den\u00e4\u017ey\u00f6n dengufondan Sitran 2021 organizuittulois malton tunnustamizeh liittynyzis pagizutandois tuli ilmi, gu maltuo mietit\u00e4h enne kaikkie nengomis eriluaduzis kritikui\u010d\u010demis- da kilbutilandehis ruaduo, abudengua libo opastundupaikkua e\u010d\u010dijes. Puaksuh omas maltos kerrotah verduamal sid\u00e4 tuloksih, hos oman malton mi\u00e4rittelend\u00e4h olis mahtuo se\u017eo hyv\u00e4n ruavon da jogap\u00e4iv\u00e4zen eloksen kauti.<\/p>\n\n\n\n
Maltuo ker\u00e4vyy li\u017ei\u00e4 kogo aijan. Ollou oman malton iellizes kuvuamizes mennyh jo vuozii, olis hyv\u00e4 p\u00e4ivitti\u00e4 tilandeh. Maltuo ker\u00e4vyy v\u00e4hin-v\u00e4h\u00e4zin, da sit roih kebjiehgi i\u010dest\u00e4h selgei se, mid\u00e4 et jogap\u00e4iv\u00e4zes elokses en\u00e4mbi\u00e4 ni huomua.<\/p>\n\n\n\n
Omua maltuo voit ka\u010della se\u017eo muga sanotun Joharin ikkunan kauti. Joharin ikkunas on nelli kodastu: avvonaine, peitetty, sogei da tundematoi. Avvonaine kodaine on sid\u00e4 maltuo, kudaman ristikanzu i\u010de da se\u017eo toizet tunnustetah. Peitetty on toizile peitos syys libo toizes da sogei on mostu maltuo, kudaman toizet n\u00e4ht\u00e4h, ga kudamua i\u010de et n\u00e4i libo ei malta kuvata. A tundematoi on peitos kaikis, ga sen kodazen tagan voibi olla \u00e4ijy potenciualua.<\/p>\n\n\n\n
Malto n\u00e4g\u00f6vih -ned\u00e4li toi julgi toizien maltuo, ei omua<\/strong><\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/angel-luciano-hWwL0n3_As-unsplash-1024x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/janko-ferlic-SDivo1PTBDs-unsplash-1024x683.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/daniel-macura-74TmvN2xMgU-unsplash-683x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/Muahisien-pivot-1024x525.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/20251007_093235-916x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/20251007_093143-1024x804.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/20251007_093330-1024x498.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/20251007_093412-1024x404.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/20251007_093301-926x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/bady-abbas-XAkPN7aEGJM-unsplash-1024x683.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/weronika-romanowska-RXV1X3wEe8k-unsplash-1024x683.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2025\/10\/Skokuna_SirpaManty-1.jpg\")