Lyhyt vastavus rubriekan kyzymykseh: ilmai kielen k\u00e4ytty\u00f6 argielokses pagizii assimiliirui\u010deh ymb\u00e4rist\u00f6n kieleh. T\u00e4m\u00e4n kirjutuksen algu da loppu sellitet\u00e4h kirjuttajan n\u00e4g\u00f6kulmua karjalan kieleh. Pi\u00e4oza kirjutukses sellitt\u00e4y karjalan kielen roulii kielipoliitiekas, kudai on oza valdupoliitiekkua. Kirjutus se\u017eo kuhkuttau tunnustumah Dmitrii Bubrihan suureh kieliruadoh.<\/p>\n
<\/p>\n
Minun oma kieli<\/strong><\/p>\n Kielenelvytysty \u0161eikui\u010d\u010dijas kirjalli\u017euos mainitah termin \u201dideolougine selgend\u00e4mine\u201d. Se ei tarkoita aivopezuu, a ajatuksien da motivacien selgend\u00e4misty kielidieloh n\u00e4h: Kudai on minun muamankieli? Mih se p\u00e4d\u00f6y? Ongo minul samat oigevuot oman kielen k\u00e4ytt\u00f6h, kui toizil rahvahil? Ketbo pi\u00e4tet\u00e4h, kui pagizen? Mid\u00e4 voin ruadua oman muamankielen hyv\u00e4kse? Mittuzet ollah minun vellalli\u017euot omah rahvahah da yhteiskundah n\u00e4h? T\u00e4s kirjutukses sanelen, kui minun omat mielet omah kieleh n\u00e4hte ollah kehitytty vuozien aloh, mittuzennu n\u00e4in karjalan kielen elvytyksen mahtot da mid\u00e4 i\u010de ruan.<\/p>\n Olen roinnuhes karjalazeh pereheh Suomes puolikymmendy vuottu toizen muailmanvoinan j\u00e4lgeh. Minun vahnembat onnuako ei tietty, mid\u00e4 kieldy hy\u00f6 paistah, ga hy\u00f6 maltettih paista. Hy\u00f6 mollembat oldih suistamolazet, kui died\u2019oit da buabatgi. Nenga min\u00e4gi, kui nenga 50 sevoitardu, opastuin pagizemah suistamokse. Rajakarjalazinnu meidy evakujiruittih Yl\u00e4-Savoh, kus l\u00e4him\u00e4t susiedat oldih savolazet. Nyg\u00f6i vuozikymmenien j\u00e4lgeh sevoittarien joukos onnuako i\u010de olen ainavo, kudai kudakui m\u00e4lli\u00e4y karjalan kieldy. Ruadovuozinnu assimil\u2019acii s\u00f6i kielen.<\/p>\n \u0160kola ei maltanuh karjalan kieldy. Sie pidi huijustellakseh omua kieldy da tarkah kuunnella da mugavuo normusuomeh. Suuri passibo Suomele kazvatukses, a mind\u00e4h Suomi ei andanuh opastustu minun omal kielel, ei ni tunnustanuh sen kielen olemasolendua?<\/p>\n Algu\u0161kolan, oppi\u0161kolan da yliopiston j\u00e4lgeh nelli vuozikymmendy hu\u0161kahtettihes akadiemizes ruavos, suomen da anglien kielil. Toizihgi kielih kaiken aigua opastuin, enimite suvai\u010din ispuanien kieldy. Kanuadan vuvvennu kiinnostuin sen muan kandurahvahien kyzymyksis. Kaksi kerdua k\u00e4vyin Mehikoh, nenga kolmekse ned\u00e4lii. Ajelin autobusoil yhten okenan rannas toizen okeanan randah. Kiibein aztekoin da mayoin piramidoih da diivui\u010din kul\u2019tuuroin nouzuloi da kuadumizii da sig\u00e4l\u00e4zien endizien da nyg\u00f6zien rahvahien kovua ozua. Se motiviirui\u010d\u010di ruadamah Amnesty Internationalas, kudamas rubein ved\u00e4m\u00e4h Keski-Amerikka -kampuaniedu Suomes. Se juohatti diivui\u010d\u010demah omangi rahvahan ozua ristikanzan oigevuksien n\u00e4g\u00f6kulmas. Rubein verest\u00e4m\u00e4h karjalan kielen maltoloi da sistemuattizesti omin p\u00e4in opastumah karjalan kieldy.<\/p>\n Nevvostoliiton kuadumine oli ki\u00e4nnehkohtu. Petroskoin yliopiston kolliegat e\u010dittih kontaktoi da ku\u010duttih minuugi k\u00e4ym\u00e4h. Net kontaktat ollah viegi jatkuttu, hil\u2019l\u2019akkazeh. Ga minule oli vuottamatoi yll\u00e4tys n\u00e4ht\u00e4 Oma Mua -lehti kioskan ikkunas. Astuin lehten toimitukseh da tottu se oli \u2013 P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Karjalas viegi on el\u00e4vii karjalazii. Net kontaktat ollah jatkuttu da levetty. Rubein ajelemah motociklal \u0161kolih, kudamis oli karjalan kielen opastajii. Minuu hyvin vastattih da ylbiesti ozutettih karjalastu gorni\u010d\u010dua. A minus rubei tundumah, ku gorni\u010doil tahtottih ozuttua, ku karjalan kieli da karjalazet ollah mennytty aigua. Perustin verkosivuston opastajat.net. Sen alguper\u00e4zenny tarkoituksennu oli tarita paikku opastusmaterjualoin juandah ni\u0161koi, ga moine ajatus oli opastajile vieras, varattavu da mieldykiinnitt\u00e4m\u00e4t\u00f6i.<\/p>\n 2000-luvun enzim\u00e4zel vuozikymmenel rubein en\u00e4mb\u00e4n lugemah da kirjuttelemah karjalan kielel. Luajiin enzim\u00e4zen versien Tiedotehniekku -kirjas da Karjal-suomi-karjal (livvin murdehel) -sanakirjan. Se\u017eo ker\u00e4in, toimittelin da luajiin kirjakse tukun kirjutuskogomustu, avvutin Muumiloin ki\u00e4nd\u00e4ji\u00e4gi ellend\u00e4m\u00e4h luonnontiijollizii termin\u00f6i da kul\u2019tuurueroloi. Nenga tuttavuingi monih karjalan kielel kirjuttajih eri puolil Karjalua. Ajatus karjalan kielen virrallizes stuatusas Karjalan tazavallas rubei kiihoittamah karjalazien mielii da nostattamah murrehtorii. T\u00e4s tiemas i\u010degi kirjuttelin Omah Muah da ker\u00e4in net mielet Karjalazil o\u010dkil -kirjah.<\/p>\n 2000-luvun allus karjalan kielen stuatussu nouzi Suomesgi paginoih. Passibo Karjalan Kielen Seuran v\u00e4zym\u00e4tt\u00f6m\u00e4le lobbuandale: vuvvennu 2009 parluamentu hyv\u00e4ksyi prezidentan ukuazan, kudai velvoittau Suomen raportuimah kodoper\u00e4zen karjalan kielen stuatusas Europan Nevvostole. Se oli enzim\u00e4ine kerdu, konzu karjalan kieli mainitah t\u00e4l tazol Suomen zakonsistiemas. Karjalan kieli muga kui rubei olemah olemas.<\/p>\n Se nostatti Suomes induo toruamah karjalan kieles. Minuu abeitti karjalan kielen toruandu Ven\u2019an Karjalas, nyg\u00f6i rubei abeittamah Suomesgi. Diivui\u010din, kui v\u00e4hih tiedoloih da ahtahah ajattelendah jyrk\u00e4t mielet perustutah. Duumai\u010din, ku pid\u00e4y ker\u00e4t\u00e4 tieduo, kui eriluaduzet libo samanmoizet karjalan murdehet ollah, ku toruandu hos perustus oigieh tiedoh. Ollahgo toizet karjalan murdehet kui po\u010dinruo\u010d\u010dii vai voibigo niil\u00f6i kudakui ellendi\u00e4. Passibot Anneli Sarhimuale da Jelena Bogdanovale, kudamat avvutettih keri\u00e4m\u00e4h ruadojoukko sid\u00e4 sellitt\u00e4m\u00e4h. Viijes vuvves saimmo tukkuh k\u00e4zikirjan, kudamah panimmo rinnakkai 21 deskriptiivizen libo normatiivizen karjalan kieliopin da toizien dokumentoin tiijot. Eruo tiett\u00e4v\u00e4ine on, ga ei mostu suurdu, ku toizen murdehen pagizijua ei vois kudakui ellendi\u00e4. Meij\u00e4n mieles ei ole perustehii nimitti\u00e4 karjalazen paginan muodoloi eri kielikse, semmite ku tahtonemmo nostua oman kielen zakonoih da suaha valdivollistu tugie omale kielele.<\/p>\n <\/p>\n Karjalazet histouries<\/strong><\/p>\n Karjalazet da suomelazet roittih sit rahvasjoukos, kudai nenga viizi tuhattu vuottu tagaperin l\u00e4hti Uralan p\u00e4iv\u00e4nlaskupuolelp\u00e4i da tuli Baltiekkumeren rannoile nenga kaksi tuhattu vuottu tagaperin. Suomeh tulluh joukko jagavui suomelazikse da karjalazikse, kuduat jatkettih matkua Luadogan rannoile vuodessah 700. Niil\u00f6ih aigoih Suomenlahtel oli muudugi liikendehty. Vikingat ajeltih Olhavanjoven da Dnepran kauti Vizantieh. Dnepran varrel hy\u00f6 perustettih nenga v. 900 Kijevan Rus\u2019 -valdivon, kudamas Ukrainan da Ven\u2019an valdivot ollah roittu. Olhavanjoven yl\u00e4juoksul oli Novgorodan kauppupaikku, kudai kazvoi Novgorodan tazavallakse nenga v. 1100. Karjalazii mainitah Novgorodan liittolazikse, ga onnuako hy\u00f6 terv\u00e4h puututtih Novgorodan alamaizikse. 1300-luvul Ruo\u010din da Novgorodan v\u00e4lih luajittih raja, kudai jagoi karjalazet kahtele puolele rajua. 1400-luvun lopul Novgorod puutui Moskovan valdah.<\/p>\n Ruo\u010din da Ven\u2019al v\u00e4lil k\u00e4ydih 1100-1800 monii sodii, pahakse ozakse karjalazile, Karjalas pi\u00e4li\u010di libo pi\u00e4l. 1600-luvul, konzu Ruo\u010d\u010di valloitti Karjalua, suuri vuitti karjalazii l\u00e4hti Syv\u00e4in-Ven\u2019ale, Tverin alovehele. Ven\u2019an otettuu Suomen Ruo\u010dilp\u00e4i, vuozisada 1800-1900, karjalazet elettih yhtes muas, hos Tverin karjalazet loitombi da erill\u00e4h.<\/p>\n 1900-luvul muailmanvoinat sevoitettih karjalazien elaigua. Enzim\u00e4ine muailmanvoinu ty\u00f6ndi suuren joukon vienankarjalastu Suomeh. Toizen muailmanvoinan allus Nevvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4i Suomie vastah da ty\u00f6ndi Luadogan pohjaspuolel el\u00e4ny\u00f6t rajakarjalazet evakkoloikse Suomeh. Tyhjenny\u00f6h Raja-Karjalah da muijallegi Karjalah Nevvostoliitto siirdi ven\u2019alastu, valgoven\u2019alastu da ukrainalastu rahvastu da k\u00e4yt\u00e4nd\u00f6s pakoitti karjalazen rahvahan vaihtamah kielen ven\u2019akse. Kanzoin sevoitustu jatkettih tyhjend\u00e4m\u00e4l \u201dperspektiivattomat\u201d kyl\u00e4t da keri\u00e4m\u00e4l rahvastu suurembih kylih.<\/p>\n <\/p>\n Kielipolitiekku enzim\u00e4zeh muailmanvoinan loppussah<\/strong><\/p>\n Rahvahien levites, syys libo toizes, kontaktat loittozembih el\u00e4jih v\u00e4het\u00e4h. Konzu luonnon ymb\u00e4rist\u00f6t da susiedat vaihtutah, rahvahat alletah kehitty\u00f6 eri kanzoikse, kuduat paistahgi eri tabah. Kul\u2019tuurat kehityt\u00e4h suittamal suullistu perindy\u00f6 da siird\u00e4m\u00e4l se uuzile sugupolvile. Kirjutuksen keksimine merki\u010d\u010di suurdu harpavustu kul\u2019tuuroin kehityksele. A kehitys voi menn\u00e4 toizehgi \u010durah: kieli da kul\u2019tuuru voijah h\u00e4vit\u00e4 mintahto katastrofan, tehnolougizen j\u00e4lgehji\u00e4nd\u00e4n t\u00e4h, libo vierahan vallan ual puututtuu.<\/p>\n Samah aigah, konzu suomelazet ollah li\u017eetty da bohatuttu, my\u00f6 karjalazet olemmo v\u00e4hennyh h\u00e4viend\u00e4n pardahale. Onnuako t\u00e4s on omuagi vigua, emmo ole maltanuh pidi\u00e4 kieldy. Ga on i huonuo herruozua. El\u00e4mm\u00f6 valdivolois, kuduat tahtotah assimiliiruija kodirannal el\u00e4j\u00e4n karjalazen rahvahan kieli muijalp\u00e4i tulluon valloittajan kieleh.<\/p>\n 1800-luvul, konzu Suomi da Karjal kuuluttih Ven\u2019an valdivoh, suomelaine kul\u2019tuuruv\u00e4gi eli nacionalizman aigua. Suomelazet filoulogat da folkloristat k\u00e4veltih Karjalas e\u010d\u010dim\u00e4s suomela\u017euon juurii. Nenga hy\u00f6 ker\u00e4ttih Suomen arhiivoih \u00e4ij\u00e4n tieduo karjalazes kul\u2019tuuruperind\u00f6s da karjalan kieles, kudai muite toinah olis ji\u00e4nnyh keri\u00e4m\u00e4tt\u00e4h. Arvid Genetz julgai vuozinnu 1867-1884 karjalan kielen murdehien kieliopitgi.<\/p>\n Enzim\u00e4zen muailmanvoinan lopul 1920-luvun algussah tapahtui samah aigah azieloi, kudamis ripui Karjalan tulii aigu. 1918 Suomelazet Karjal-aktivistat ker\u00e4ttih sodajoukkoloi Karjalan liitt\u00e4mizekse Suomeh. 1920 karjalazet i\u010de perustettih Karjalan v\u00e4liaigazen halli\u010duksen, ga eibo olluh v\u00e4gie puolistuakseh ruskiedu armiedu vastah, eigo ni Rahvahien Liitos suadu abuu.<\/p>\n Vuvvennu 1920 Suomen i\u010d\u010den\u00e4zysnevvottelus Nevvosto-Ven\u2019anke Suomi tahtoi liitti\u00e4 Karjalan alovehen Suomenlahten \u2013 Luadogan \u2013 Oniegan \u2013 Vienanmeren p\u00e4iv\u00e4nlaskupuolel Suomeh. Kyzymykseh karjalan kieles Suomen pi\u00e4nevvottelii Paasikivi vastai: \u201dKeyh\u00e4ll\u00e4 da v\u00e4h\u00e4luguzella rahvahalla ei ole v\u00e4gie omah kul\u2019tuurah da autonomieh. Pid\u00e4sgo olla karjalankielizet \u0161kolatgi, da yliopistogi?\u201d (\u010cotaittih ku P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Karjalas eli 140 000 karjalastu da 40 000 ven\u2019alastu.) Ven\u2019al silloi mendih torat ruskieloin da valgieloin v\u00e4lil da <\/p>\n Kielipoliitiekku enzim\u00e4zes muailmanvoinas toizeh<\/strong><\/p>\n Muailmanvoinien v\u00e4lizinny vuozinnu Suomi salbai Raja-Karjalan ven\u2019alastamis\u0161kolat da perusti suomenkielizii \u0161kolii. Suomenruo\u010d\u010dilaine lingvistu Edvard Ahtia ottavui karjalan kielen ruadoh. H\u00e4i ker\u00e4i karjalan kielen sanastuo nell\u00e4ndes miljonua sanalippustu da luadi karjalan kieliopin. Ga eibo h\u00e4i suannuh kannatustu karjalan kielele, ku sih aigah muan hengi oli suomelasnacionalistine \u2013 karjalazilgi pidi olla suomenkielizii suomelazii.<\/p>\n Petroskoil suomenkieline hallindo pi\u00e4tti, ku karjalazien kirjukieli on suomen kieli send\u00e4h, ku ei ole karjalan kirjukieldy, eigo karjalas ni voi luadie hallindoh p\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kieldy. T\u00e4m\u00e4 poliitiekku jatkui 1930-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4h.<\/p>\n Revol\u2019ucien j\u00e4lgeh Ven\u2019an bol\u2019\u0161evistizel hallindol oli \u00e4ijy valgiedu vihaniekkua. Send\u00e4h Lenin tahtoi suaha cuarin sorretut v\u00e4hembist\u00f6t revol\u2019ucien puolele. H\u00e4i pani alguh suuren v\u00e4hembist\u00f6l\u00f6in kirjahmalto -kampuanien. Stalin vallittih kanzalli\u017eusazieloin komissuarakse \u2013 j\u00e4lgehp\u00e4i voibi sanuo, ku tuli hukku lambahien paimoikse. V\u00e4hembist\u00f6kielile pidi luadie kirjaimikko, kielioppi, sanastot, opastundukirjat. Ga eih\u00e4i kieli ole vai \u0161kolah ni\u0161koi. Kielel pidi p\u00e4die yhteiskunnas \u2013 ruavos, hallindos da kul\u2019tuuras. Kymmenet v\u00e4hembist\u00f6t suadih omassah kirjukielet da omakielizet opastundukirjat da \u0161kolat. Yhtell\u00e4h, ruavahat oldih vara\u010dut: Voibigo muutokseh luottua? Ei meil nenga paistu kui opastetah, \u2026<\/p>\n Vuvvennu 1931 piiteril\u00e4ine lingvistu Dmitrii Bubrih ku\u010duttih ved\u00e4m\u00e4h karjalan kirjukielen luajindua Tverin Karjalas. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4l vauhtil h\u00e4i p\u00e4devien abuniekoinke kehitti normitetun Tverin karjalan kirjukielen, kudamal sit kirjutettih opastundukirjat da muudugi lugiettavua.<\/p>\n Samah aigah Karjalan tazavallas suomenkieline hallindo oppi luadie karjalazis suomenkielizii. Lien\u00f6ygo irouniedu, ku tveril\u00e4zes luvendukirjas \u201dRuamma urhakaldi\u201d kirjutetah: \u201dKaikki karielazet opa\u0161\u0161utah finnoin kielell\u00e4, kumbane on heil\u00e4h maltavembi hormin kield\u00e4\u201d.<\/p>\n Vuvvennu 1937, sen j\u00e4lgeh ku suomelaine hallindo oli eroitettu, Bubrih ku\u010duttih Karjalah luadimah kaikile karjalazile yhten\u00e4sty karjalan kieldy fa\u0161istizen suomen sijah, da karjal nimitettih tazavallan virrallizekse kielekse. T\u00e4m\u00e4gi projektu meni edehp\u00e4i \u201diskuri\u201d-vauhtil. \u0160kolakirjat da muudu karjalankielisty kirjua valmistui ruttoh. A ti\u00e4 karjalua pidi ruveta kirjuttamah kirillizil kirjaimil \u2013 huonondus kieleh n\u00e4h da merki kanzalli\u017euspoliitiekan ki\u00e4nn\u00f6kses. Poliittine atmosfieru oli kiihkei \u2013 intrigua t\u00e4yzi. Vuvven 1938 allus Bubrihua suudittih surmah \u201dsuomelazennu nacionalistannu\u201d da surmua vuottamah h\u00e4ndy pandih tyrm\u00e4h. Yhtell\u00e4h vuvvennu 1939 huomattih, ku h\u00e4i oli vi\u00e4r\u00e4t\u00f6i. Vuvvennu 1940 karjalan kieli menetti virrallizen kielen stuatusan da se puutui zakonattomakse kielekse, kudamua ei pid\u00e4nyh lapsile opastua. Enneaigazeh kuolendassah, 59-vuodizennu, Bubrih sai opastua da jatkua tutkimusruaduo.<\/p>\n <\/p>\n Kieliruado Nevvostoliiton sorrundan j\u00e4lgeh<\/strong><\/p>\n Toizes muailmanvoinas Nevvostoliiton sorrundassah karjalan kieli uinoi. Suomes poliitikat varattih Karjal-sanangi k\u00e4ytty\u00f6, ku Nevvostoliitosp\u00e4i ei tulis vihastu mustoitustu revan\u0161izmas, da virrallizen Nevvostoliiton poliittizis paginois karjalazien dielot mendih hyv\u00e4s parembah. Nevvostoliiton sorruttuu vuvvennu 1991 paginan luadu muutui.<\/p>\n Ven\u2019an karjalazet uskottih, ku karjalan kieli rubieu nouzemah da sih ni\u0161koi piettih ker\u00e4hm\u00f6l\u00f6i. Konzu paginah nouzi karjalan kielen li\u017ei\u00e4mine valdivonkielekse ven\u2019an rinnale, karjalazet jagavuttih toine toizele vihamielizih kluanoih. Lyhy\u00f6n aigua Bubrihan ruadajannugi olluh Georgii Kert mustoitti, ku \u201dvoinnougo rahvas ellendi\u00e4, gu nyg\u00f6i ei pie panna edeh vai oman kyl\u00e4n murrehtu da vai omua hy\u00f6dyy, gu pid\u00e4y duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua\u201d. Rahvas ei ellend\u00e4nyh. Ehoitus valdivonkielen stuatusas hyll\u00e4ttih vuvvennu 1998 da vie toizen kerran vuvvennu 2000. \u201dMy\u00f6 tyhji\u00e4 vuotimmo kodvan\u201d, sanoi karjalaine runoilii. J\u00e4lgim\u00e4i vuvvennu 2004 hyv\u00e4ksyttih zakon, kudaman mugah karjalan kieldy suau k\u00e4ytti\u00e4, ga se zakon yhtell\u00e4h ei luvannuh kielioigevuksii.<\/p>\n Vie kerran vuvvennu 2009 tverinkarjalaine Anatolii Golovkin kirjutti Karjalan tazavallan pi\u00e4miehele da ehoitti, ku Karjalan Tazavallas jatkettas Bubrihan 1930-luvul Tveris allettuu ruaduo karjalazile yhtehizen, virrallizen karjalan kirjukielen luadimizekse. \u201dKu ruvennemmoh\u00e4i kiist\u00e4m\u00e4h murdehis da paginluadulois vie vuozii, ei ji\u00e4 karjalazii, kuduat voidas opastuo da opastua karjalan kieldy\u201d. Konzu Oma Mua -lehti kyzyi tundietun karjalazen lingvistan mielii t\u00e4s dielos, h\u00e4i vastai: \u201d\u2026 Min\u00e4 olen jyrk\u00e4h sid\u00e4 mieldy vastah \u2026 Yhtehisty kieldy luadijes pideli enzim\u00e4i kyzy\u00f6 \u2013 pid\u00e4ygo se heile\u2026\u201d Tozih\u00e4i on, ku karjalazile ei pid\u00e4ne sid\u00e4 kieldy, sit sudre on ruadua sen edeh. Libo vastukavai. Konzu ven\u2019alazet tuldih, kyzyttihgo hy\u00f6, tahtotahgo karjalazet vaihtua oman paginan ven\u2019an kieleh?<\/p>\n Konzu torat karjalan murdehis da kirjukieles ruvettih sambumah Karjalas, Suomes net ruvettih syttym\u00e4h. Passibo Karjalan Kielen Seuran sitkiele lobbailule vuvvennu 2009 parluamentu hyv\u00e4ksyi prezidentan ukuazan, kudai velvoittau Suomen raportuimah kodoper\u00e4zen karjalan kielen stuatusas Europan Nevvostole. Se oli enzim\u00e4ine kerdu, konzu karjalan kieli mainitah Suomen zakonois. Karjalan kieli muga kui rubei olemah olemas, ga kielioigevuksii ukuazu ei lubua. T\u00e4m\u00e4 stuatusan nostatus toinah omal vuitil nosti toruandua murdehis. Sanotah, ku Suomen karjalazet paistah kolmie karjalan kieldy: vienan-, suvi- da livvinkarjalua. Send\u00e4h, ku ollou t\u00e4rgiedy sanottavua karjalazile, se pid\u00e4y ki\u00e4ndi\u00e4 n\u00e4mmile kolmele \u201dkielele\u201d, libo suomekse libo ruo\u010dikse, 0\/3=0, tazapuolizesti. Omakse kielipolitiekakse olen ottanuh nengoman tazapuoli\u017eusnorman: Minule suau paista miltahto n\u00e4mmis kolmes \u201dkieles\u201d, libo \u201dlyydin\u201d libo \u201dtverinkarjalan kielel\u201d, libo muul karjalan \u201dkielel\u201d. Toizielp\u00e4i, kuni ei ole yhtehisty karjalan kielen normua, en ni opi paista libo kirjuttua n\u00e4mmien normoin mugah. Ga en usko, ku zakonoi da \u0161kolakirjoi ruvettas luadimah kolmel eri murdehel.<\/p>\n <\/p>\n Kielenelvytykses<\/strong><\/p>\n Kielenelvytys da kielen pid\u00e4mine ollah vaigei laji.<\/p>\n Kielioigevuksien fundamentu on oigevus muamankieleh. A kus se p\u00e4d\u00f6y? Suomesgi onnuako on monen suan eri kielen pagizijua. Luonnolline tarkendus on, ku se p\u00e4d\u00f6y kodirannal. Kusbo on Suomen karjalazien kodirandu? Vierahal rannal vieras kieli vier\u00f6y pi\u00e4le.<\/p>\n Pagizijasp\u00e4i ka\u010d\u010dojen enzim\u00e4ine da v\u00e4lt\u00e4m\u00e4t\u00f6i kielenelvytyksen ehto on tahto pidi\u00e4 oma kieli. Ongo kielel prestii\u017eua? Vallanpid\u00e4j\u00e4l pid\u00e4y tunnustua rahvahale oigevus pidi\u00e4 oma kieli da andua oigevukset da resursat sen pid\u00e4mizeh, kui vallan kielelegi annetah.<\/p>\n Kielenelvytyksen \u201dVihandas kirjas\u201d Leanne Hinton kyzyy. \u201dMind\u00e4h n\u00e4ht\u00e4 se tusku?\u201d V\u00e4h\u00e4mielizel diktuattoralgi on kielen h\u00e4vit\u00e4nd\u00e4n nero, a hengenh\u00e4d\u00e4h puuttunuon kielen elvytt\u00e4mine puaksumbah h\u00e4viey, migu pellastuu. Mind\u00e4h maksas s\u00e4ilytti\u00e4 pienetgi kielet? Hinton sanou kolme syydy. Enzim\u00e4zekse h\u00e4i maini\u010d\u010dou, ku pienisgi kielis lingvistat suahah tutkimusmaterjualua fundametal\u2019noih kielentutkimukseh. Hos arhiivois olisgi materjualua, kielen h\u00e4viend\u00e4n j\u00e4lgeh sid\u00e4 en\u00e4mbi\u00e4 ei sua. Toine syy on se, ku kieli kandau kul\u2019tuurua. Kieles on sadoi vuozii, tuhanzii vuozii, hos kui vahnua tieduo eloiymb\u00e4rist\u00f6s, vuorovaikutukses luonnon da toizien kanzoin v\u00e4lil. Kielen h\u00e4vites kaidenou kul\u2019tuurudiversitiettu. Kolmas syy, ei v\u00e4h\u00e4zin, on ristikanzan oigevus omah kieleh. Pienen kielen pagizii ei ole v\u00e4hembiarvoine, migu suuren kielen pagizii.<\/p>\n Toizen muailmanvoinan j\u00e4lgeh kanzoinv\u00e4lizel tazol, ezim. Yhtistynnyzien Kanzukundien Ristikanzanoigevuksien deklaracies, da Euroupan Nevvoston V\u00e4hembist\u00f6- da ei alovehellizien kielien peruskirjas, on selgiesti puolistettu kielellisty taza-arvuo da oigevuksii. Ga realizmua on se, ku valdivot puolistetah omii oigevuksii suurembih n\u00e4h, da ollah sogiet omien v\u00e4hembist\u00f6l\u00f6in ELDIA-projektan eloivoima\u017eusbarometru on hyv\u00e4 kritierii sen mi\u00e4ri\u00e4mizeh, ongo kieli eloivoimaine. Projektas sellitettih karjalan kielen tilua kazvatukses, zakonanluajindas da medies. Yll\u00e4ttigo se ked\u00e4, ku ELDIA-projektu ozutti karjalan kielen varavonalazekse.<\/p>\n On pozitiiviziigi tuloksii \u2013 kielipez\u00e4. Kazvatukses enzim\u00e4ine porras on kazvatus enne \u0161kolua. Nygyaijannu, konzu vahnembat k\u00e4vv\u00e4h ruadoh koin ulgopuolel, kielipez\u00e4 on hyv\u00e4 metodu kielen siirr\u00e4nd\u00e4h. Kielipez\u00e4s lapset opastutah perind\u00f6llizeh muamankieleh. Ga yhten kielipez\u00e4n vaikutus pagizijoin luguh on sada, olettajen ku pez\u00e4s \u201dvalmistuu\u201d kaksi lastu vuvves da hy\u00f6 suahah \u0161kolaopastus da ruado karjalakse da elet\u00e4h vie viizikymmen vuottu. Nenga karjalazien nyg\u00f6zen pagiziiluvun pid\u00e4mine vuadis viizi sadua kielipezi\u00e4, on olemas yksi. Sit tarvittas vie omakieline \u0161kolaopastus, toinah yliopistogi da Pi\u00e4l olen sellit\u00e4nnyh karjalan kielen k\u00e4ytty\u00f6 yhten ristikanzan kogemukses, valdivoloin kielipoliitiekas da kanzoinv\u00e4lizien normoin perspektiivas. Minul on hrounielline etnoallergii da identitietannu minul on 2000-luvun muailman kanzalaine, uskon tiedoh da ruadoh, a karjal on minun kieli. K\u00e4ytt\u00f6kieleh n\u00e4hte opin olla realistine, en optimistine engo pessimistine. Minun mieles 1930-lugu oli karjalan kieleh n\u00e4hte toivehii nostattai, hos muite vuozikymmenen loppuu kohti se kehityi hirviekse. Sen j\u00e4lgeh karjalan kieli on olluh v\u00e4ll\u00e4n da <\/p>\n Mid\u00e4 ruadua?<\/strong><\/p>\n J\u00e4lgim\u00e4zen kahten vuozikymmenen aigua olen kirjutannuh da toimitannuh tukun karjalankielisty kirjua. Minun principannu on olluh, ku kirjutan da pagizen karjalan kieles da karjalazile vaiku karjalakse. J\u00e4lgim\u00e4zet kirjat ollah oldu Karjalan Kielen Koin (Vielj\u00e4rvel) toimindua ezittelij\u00e4t kirjat, Bubrihan yhten\u00e4zel karjalan kielel kirjutetut kielioppi da Nevvostoliiton histourien \u0161kolakirju, robotiekan da tiedotehniekan opastundukirjat. Mid\u00e4 meinuan l\u00e4hiaijal ruadua:<\/p>\n Olen pid\u00e4nyh robotiekan da tiedotehniekan kursoi lapsile Karjalan Kielen kois. Voinnengo vie pidi\u00e4? Hos interneta\u010di, ku vai sie l\u00f6ydys paikalline abuopastai, rauduzuavesin taguagi.<\/p>\n Rubien luadimah nell\u00e4tty ediciedu Tiedotehniekku-kirjas. Internetan tehniekku ruttoh muuttuu. Tiedotehniekan opastundu kyzyy higie, eigo sid\u00e4 kuundelemal voi opastuo. A videol vois ezitell\u00e4, mid\u00e4 vois opastuo.<\/p>\n Editui\u010den vie yhten bubrihankielizen kirjan nyg\u00f6i lugiettavakse. Tverin Karjalas 1932 jullattih \u201dRuamma urhakaldi\u201d luvendakirju. Se t\u00e4vvend\u00e4s \u201dBubrih trilougien\u201d Bubrihan kieliopin da \u0160estakovan historijan j\u00e4lgeh. \u201dRuamma urhakaldi\u201d kirjas voi opastuo, pai\u010di kieldy, histouriedu, tehniekkua, suarnoi da lozungoi, ezimerkikse: \u201dEnne \u0161y\u00f6ndi\u00e4 pe\u017ee k\u00e4zie\u201d, \u201dParemmin n\u00e4\u010d\u00f6t\u00e4 \u0161y\u00f6mist\u00e4\u201d, \u201dLenin \u0161ano: Luaji hot\u2019 i v\u00e4hembi no paremmin\u201d, \u201dMeil\u00e4 ni yht\u00e4 vuak\u0161ua viera\u0161ta muada ei pie, no i omua muada ni kell\u00e4 ni yht\u00e4 ver\u0161kua emm\u00e4 anna\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lyhyt vastavus rubriekan kyzymykseh: ilmai kielen k\u00e4ytty\u00f6 argielokses pagizii assimiliirui\u010deh ymb\u00e4rist\u00f6n kieleh. T\u00e4m\u00e4n kirjutuksen algu da loppu sellitet\u00e4h kirjuttajan n\u00e4g\u00f6kulmua karjalan kieleh. Pi\u00e4oza kirjutukses sellitt\u00e4y karjalan kielen roulii kielipoliitiekas, kudai on oza valdupoliitiekkua. Kirjutus se\u017eo kuhkuttau tunnustumah Dmitrii Bubrihan suureh kieliruadoh. Minun oma kieli Kielenelvytysty \u0161eikui\u010d\u010dijas kirjalli\u017euos mainitah termin \u201dideolougine selgend\u00e4mine\u201d. Se ei tarkoita […]<\/p>\n","protected":false},"author":580,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-11035","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\nbol\u2019\u0161eviekat tahtottih rauhoittua hos yksi \u010dura, raja Suomenke. Ga ei suannuh Suomi P\u00e4iv\u00e4nnouzu-Karjalua, sai vai Raja-Karjalan, kudai jo Ruo\u010din vallan aigah kuului Suomeh. Rauhansobimuksen ven\u2019ankielizeh protokollah tiett\u00e4v\u00e4sti kirjutettih, ku Karjalas hallindon kieli on rahvahan kieli. Samazennu vuon Lenin ku\u010dui suomelazen Gyllingan Karjalan ruadorahvahan kommunan pi\u00e4mieheksi \u2013 ajatus vikse oli, ku nenga h\u00e4i suau aijoin aloh Suomengi liitetykse Nevvostoliittoh.<\/p>\n
\noigevuksii i\u010d\u010deh n\u00e4h. Ku valdivot kunnivoittas hyv\u00e4ksyttyl\u00f6i sobimuksii, voizimmoh\u00e4i my\u00f6 karjalazet kuuluo hos Kitain valdivoh, a tiij\u00e4mm\u00f6, mittuine on tiibetil\u00e4zien da uiguriloin oza.<\/p>\n
\nyhteiskunnallizii palveluloi. Ruvetahgo nengomat dielot todevumah?<\/p>\n
\nruton pakundan tilas. Suas vuvves karjalakse pagizijoin lugu on pienennyh toinah kymmenendeh vuittih, yhtell\u00e4h Suomes da Ven\u2019al on ruvettu kehitt\u00e4m\u00e4h rinnakkai viitty kirjukieldy. L\u00f6vvyt\u00e4hgo kirjuttajat hos aberiloile? Identitietan ozuttamizeh t\u00e4ydyy yksi sana \u201dterveh\u201d. E\u010d\u010dim\u00e4l toinah l\u00f6ydys joga kyl\u00e4legi eroittai sana. Minun mieles Kert da Golovkin oldih oigiet, konzu hy\u00f6 kuhkutettih jatkamah Bubrihan ruaduo yhtehizen kirjukielen luadimizekse, da varaitettih murrehtoris pagizijoin v\u00e4hetes.<\/p>\n