\u010cuuto olet \u0161ie<\/h2>\nTiina Kojonen-Kyll\u00f6nen<\/strong><\/h4>\nMiun ti\u00e4t\u00e4 \u0161aneli miula \u0161anoja, kumpasie muamo oli lap\u0161uo\u0161\u0161a heij\u00e4n koissa k\u00e4ytt\u00e4n. Yksi niist\u00e4 oli \u010duuto<\/strong>. Pojan mamma oli \u0161anon: \u010cuuto olet \u0161ie<\/em>! Kymmenien vuosien j\u00e4lkeh ti\u00e4t\u00e4 tuumai\u010d\u010di miun kera paisse\u0161\u0161a, mit\u00e4 \u0161e lien\u00f6y tarkottan. Mie rupein e\u010d\u010dim\u00e4h t\u00e4t\u00e4 \u0161anua \u0161anakirjoista.<\/p>\nMie tulin \u0161iih k\u00e4sityk\u0161eh, jotta \u0161e \u0161uatto tarkottua kahta asieta:<\/p>\n
\n- jotta hi\u00e4n oli \u2018likainen, resuisissa vaatteissa\u2019 ta \u0161ent\u00e4h<\/li>\n
- \u2018kummallinen, outo\u2019.<\/li>\n<\/ol>\n
\u0160uomek\u0161i voisima \u0161anuo: \u2018Oletpas sin\u00e4 likainen!\u2019 tahi \u2018N\u00e4yt\u00e4tp\u00e4s sin\u00e4 kummalta\/oudolta!\u2019.<\/p>\n
\u0160anan \u010duutoniekka sinonimi on hup\u0161u. Voit olla, jotta mamman \u0161ilmiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuvatu\u0161 (likasissa ta pahoissa vuatteissa kulkija poika) n\u00e4ytti i huppanalta.<\/p>\n
L\u00f6ysin viel\u00e4 muutaki k\u00e4ytty\u00f6 \u010duuto-\u0161analla:<\/p>\n
A voi voi \u010duutuo!<\/em> (\u2018Voi voi t\u00e4t\u00e4 vaivaa!\u2019)<\/p>\nMi \u010duuto teil\u00e4 on?<\/em> (\u2018Mik\u00e4 kumma teit\u00e4 vaivaa?\u2019)<\/p>\n\u010cuutot tuli!<\/em> (\u2018Pulassa \/ Liriss\u00e4 ollaan!\u2019)<\/p>\nEn\u0161i kertua ni\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 \u010duutuo!<\/em> (\u2018Ensi kertaa n\u00e4en t\u00e4mm\u00f6isen ihmeen!\u2019)<\/p>\nVot oli \u010duuto kun<\/em>… (\u2018Olipa ihme kun…\u2019)<\/p>\njoutuo \u010duutoloih<\/em> (\u2018joutua edesvastuuseen\u2019)<\/p>\nluatie \u010duutot<\/em> (\u00b4tehd\u00e4 tepposet\u2019)<\/p>\nArvautu\u0161: \u010cuuto kummalla ajau, kamalalla kaikottau<\/em>. Mi \u0161e on?<\/p>\nKa polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 hi\u00e4n ajelou, hoti ei \u0161it\u00e4 nykyj\u00e4h helpo\u0161ti arvuais.<\/p>\n
K\u00e4ytetyt \u0161anakirjat:<\/p>\n
Karjalan kielen sanakirja, Kotimaisten kielten keskus, 1968\u20132005.<\/p>\n
Karjalais-ven\u00e4l\u00e4ini sanakirja (pohjois-karjalaiset murtehet), Zaikov P., Rugojeva L. Petroskoi, 1999.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4-viena \u0161anakirja, Petroskoi, 2015.<\/p>\n
Opa\u0161tajan Olga Karlovan kommentti<\/h5>\n
\u010cuuto<\/strong> tulou ven\u00e4j\u00e4n \u0161ana\u0161ta \u0447\u0443\u0434\u043e<\/em> (\u010dudo) ’ihme, kumma’. Ka karjalan kiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161iih on tullun lisy\u00e4 merkity\u0161t\u00e4, ta \u0161ie oletki l\u00f6yt\u00e4n monta.<\/p>\n\u010cuuto ei liity \u0161uorah likah. \u010cuutonn\u00e4k\u00f6ni<\/em> on ’oudonn\u00e4k\u00f6inen; kummallinen’. Yhy\u0161\u0161ana lika\u010duuto<\/em> on ’resupekka’. \u010cuutoraiska<\/em> on ’hupsu; ressukka’.<\/p>\n![\"Lapsi.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/boy-58986_960_720_cuuto_lisa-runnels-Pixabay-300x225.jpg\")
Mamman \u010duutoraiska.<\/p><\/div>\n
Kuva: Pixabay \/ lisa runnels<\/p>\n
K\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/h2>\nKirjuttan Tarja
\n<\/strong><\/h4>\n![\"Kuvio.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/Kapalikko-78x300.png\")
K\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/p><\/div>\n
Kuva\u0161\u0161a ollah k\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/strong>-kirjat, kumpasie k\u00e4ytet\u00e4h karjalaisissa k\u00e4siruatoloissa. K\u00e4sialan nimity\u0161 on \u0160uome\u0161\u0161a etupistokirjonta ta Karjala\u0161\u0161a luotok\u0161ittain ompelu. \u201dK\u00e4p\u00e4likk\u00f6\u201d, \u201domenainen\u201d, \u201dn\u00e4reinen\u201d, \u201dharavainen\u201d, \u201dpienkirkkonen\u201d, \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4\u00e4\u201d, \u201dl\u00e4tt\u00e4p\u00e4\u00e4\u201d ta \u201drevonnen\u00e4\u201d ollah kirjojen nimityk\u0161ie, kumpasie kirjutetah k\u00e4s(i)paikkoih. Ta toisieki on. Olis hyv\u00e4 tutkie ta kovota kirjojen karjalankielisie nimij\u00e4.<\/p>\nMie luajin tekstin m\u00e4nn\u00e4 net\u00e4lill\u00e4 karjalasista k\u00e4s(i)paikoista N\u00e4k\u00f6kulmia karjalaiseen perinnekulttuuriin <\/em>-kur\u0161\u0161illa. K\u00e4s(i)paikka<\/em> on pyh\u00e4 paikka oprasan yll\u00e4 tahi kirik\u00f6\u0161\u0161\u00e4. \u0160e voipi niisi olla jokap\u00e4iv\u00e4se\u0161\u0161\u00e4 k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4 olija paikka koissa, kumpaseh kuivatah ki\u00e4t. K\u00e4s(i)paikalla on erimoisie nimityk\u0161ie pivon (luokkaliina, obraaznikka) ta murtehen (k\u00e4spaikka, k\u00e4sipaikka, k\u00e4zipaikka) mukah. Vienan Karjala\u0161\u0161a on k\u00e4sipaikka<\/em> ta Aunuk\u0161e\u0161\u0161a tiijet\u00e4h viel\u00e4i \u0161anua vuarupaikku<\/em>, kumpaseh p\u00e4t\u00f6y likaset ki\u00e4t pyyhkie. \u0160uomen ylehiskiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161anotah k\u00e4spaikka<\/em>.<\/p>\nL\u00e4htehet:<\/p>\n
Lukkarinen, Annikki – Heikkil\u00e4-Palo, Liisa (toim.)1995: K\u00e4spaikat pyh\u00e4iset pyyhkiet. Helsinki: Gummerus.<\/p>\n
S\u00e4ppi, Leena – Oino, Lauri (toim.) 2010: K\u00e4spaikka. Muistiliina. Helsinki: Maahenki.<\/p>\n
Kuva: Schvindt, Theodor 1894: Suomalaisia koristeita. Ompelukoristeita. <\/em>Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n<\/h2>\nPahkakul’l’ukka<\/h2>\nSirpa M\u00e4nty<\/strong><\/h4>\n![\"Mets\u00e4.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/pahkakullukka_pienempi-300x225.jpg\")
Pahkakul’l’uka\u0161ta kaffie ta juopukkaista m\u00e4tt\u00e4h\u00e4lt\u00e4. Kuva: Sirpa M\u00e4nty.<\/p><\/div>\n
Me\u010d\u010d\u00e4h on mukava ta kepie ottua keralla puini kuppi, kumpani on luajittu pahka\u0161ta: pahkakul\u2019l\u2019ukka<\/strong> \u0161en nimi on.<\/p>\n\u0160iih pa\u0161\u0161uau kuatua kahvie tahi \u010d\u00e4ijy\u00f6, ollou palavua vett\u00e4 termosassa, tahi on \u0161uanun ropivolla keitty\u00e4 vejen. Ylen makielta pahkakul\u2019l\u2019uka\u0161ta niise vilut juomat maissutah, hot pal\u2019l\u2019a\u0161 vesiki.<\/p>\n
Ne ollah kaunehet kru\u0161kat, \u0161emmo\u0161et min keralla on mukava me\u010d\u010d\u00e4h l\u00e4htie.<\/p>\n
Pa\u0161\u0161uau niih tiett\u00e4v\u00e4ini panna marjua, huttuo, \u0161uppie tahi mit\u00e4nih muuta \u0161y\u00f6mi\u0161t\u00e4, onhan \u0161e monik\u00e4ytt\u00f6ni kapineh! Onnakko \u0161upilla ta hutulla viel\u00e4 parempi olis v\u00e4h\u00e4sen \u0161uurempi pahka\u0161ta luajittu stau\u010d\u010da, pahkakul’l’u.<\/p>\n
\u0160anavakkani:<\/p>\n
pahkakul\u2019l\u2019ukka \u2013 pahkakuppi, kuksa<\/p>\n
palavua vett\u00e4 \u2013 kuumaa vett\u00e4<\/p>\n
pal\u2019l\u2019a\u0161 vesi \u2013 pelkk\u00e4 vesi, puhdas vesi<\/p>\n
kru\u0161ka \u2013 muki<\/p>\n
stau\u010d\u010da \u2013 kulho<\/p>\n
pahkakul’l’u \u2013 pahkasta tehty kulhomainen astia<\/p>\n
\u201dHuikea\u201d ei ole \u201dhuikie\u201d<\/h2>\nKirjuttan Nunnu <\/strong><\/h4>\n![\"H\u00e4pe\u00e4.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/people-gd46cfa6e2_1280_huikie-273x300.png\")
Miula on huikie. Kuva: Pixabay.<\/p><\/div>\n
\u0160uomen kiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161anua \u201dhuikea<\/em>\u201d k\u00e4ytet\u00e4h, kon\u0161a mit\u00e4nih tahi ket\u00e4nih ylen killatah ta kiitell\u00e4h. \u0160it\u00e4 ei pie ki\u00e4nty\u00e4 karjalan \u0161analla huikie<\/strong>, muiten tulou hairivo. Huikien yksi sinonima karjalan kiele\u0161\u0161\u00e4 on h\u00e4pie.<\/p>\nEsimerkit Karjalan kielen verkko\u0161anakirja\u0161ta:<\/p>\n
Miun on huikie.<\/em><\/p>\nEik\u00f6 s\u030ciula hoti huikie tule, kun tuommoista pakajat.<\/em><\/p>\nOlet \u0161ie huijotoin koira, et yht\u00e4 huikieta varaja.<\/em><\/p>\nEr\u00e4h\u00e4t \u0161anat:<\/p>\n
huikie \u2013 h\u00e4pe\u00e4, ujous; h\u00e4vett\u00e4v\u00e4, h\u00e4pe\u00e4llinen, sopimaton, ilke\u00e4, paha, ujo<\/p>\n
huijissella, huijisseliutuo \u2013 h\u00e4peill\u00e4, olla h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n<\/p>\n
huijotoin \u2013 h\u00e4pe\u00e4m\u00e4t\u00f6n<\/p>\n
Mou\u0161ot t\u00e4ll\u00e4 kur\u0161\u0161illa olijat n\u00e4m\u00e4 jo tiijet\u00e4h, no tahoin niist\u00e4 kirjuttua, \u0161ent\u00e4h kun huikie voit olla hairiehvet\u00e4j\u00e4 \u0161ana.<\/p>\n
Smuakkuset<\/h2>\nMari Rajamaa<\/strong><\/h4>\n![\"Smuakkuset.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/Smuakkuset_Onttoni-Miihkali-1933_Suomen-kansallismuseo_Suomalais-ugrilaiset-kokoelmat-222x300.jpg\")
Mint\u00e4h smuakkuset?<\/p><\/div>\n
Mie olen smiettin y\u00f6t\u00e4 p\u00e4ivy\u00e4 tikutu\u0161malliloita ta -\u0161ana\u0161tuo. Yhen kirjan nimity\u0161 on smuakkuset<\/strong>, \u0161en merkity\u0161t\u00e4 en ole l\u00f6yt\u00e4n. Olga juohatti, jotta ka\u010do Kotuk\u0161en \u0161anakirja\u0161ta moakku-\u0161anan va\u0161tinehta. L\u00f6yty \u201dm\u00e4ti\u201d tahi \u201dunikko\u201d. En\u00e4mpi t\u00e4m\u00e4 on miu\u0161ta \u201dunikko\u201d, ka en tiij\u00e4. Tiet\u00e4isk\u00f6 kennih va\u0161\u0161ata, mint\u00e4h \u0161emmoni nimi: smuakkuset?<\/p>\nKuva: Onttoni Miihkali 1933. Suomen kansallismuseo. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat.<\/p>\n
T\u00e4h olen ker\u00e4nnyn pient\u00e4 tikutu<\/strong>\u0161\u0161ana\u0161tuo<\/strong>.<\/p>\nala\u0161et<\/strong> \u2013 aluslapaset<\/p>\nkauniskirjani<\/strong> \u2013 kauniisti koristeltu, kirjottu<\/p>\nkesselikirja<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\nkinna\u0161 <\/strong>\u2013 kinnas, <\/strong>lapanen<\/p>\nkirja<\/strong> \u2013 koriste, kirjonta, kuvio<\/p>\nkirjavarsi<\/strong> \u2013 kirjavavartinen<\/p>\nkirjokinna<\/strong>\u0161 <\/strong>\u2013 kuviolapanen, kuviokinnas, kirjokinnas<\/p>\nlanka<\/strong> \u2013 lanka<\/p>\nlemmenlehdet<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\nminetka \u2013 <\/strong>kynsik\u00e4s<\/p>\nniekluo<\/strong> \u2013 neuloa tav. kinnasneulalla mutta my\u00f6s puikoilla; kutoa verkkoa<\/p>\nplaskaset \u2013 <\/strong>er\u00e4s koristekuvio<\/p>\nrantu<\/strong> \u2013 raita<\/p>\nrihma<\/strong> \u2013 lanka<\/p>\nristikirjani<\/strong> \u2013 raidallinen<\/p>\n\u0161ahan hampahat<\/strong> \u2013 sahalaita (er\u00e4s koristekuvio)<\/p>\nsmuakkuset<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\n\u0161ormika\u0161<\/strong> \u2013 sormikas<\/p>\n\u0161ukka<\/strong> \u2013 sukka<\/p>\ntikkuri <\/strong>\u2013 neulepusero<\/p>\ntikuttaja<\/strong> \u2013 neuloja<\/p>\ntikuttamini<\/strong> \u2013 neulominen<\/p>\ntikuttua<\/strong> \u2013 kutoa (sukka)puikoilla<\/p>\ntikutu\u0161<\/strong> \u2013 neule(ty\u00f6)<\/p>\ntikutu\u0161tikku<\/strong> \u2013 (sukka)puikko, neulepuikko<\/p>\nvilla<\/strong> \u2013 villa<\/p>\nvillalanka<\/strong> \u2013 villalanka<\/p>\nvillani<\/strong> \u2013 villainen<\/p>\nv\u00e4ri<\/strong> \u2013 v\u00e4ri<\/p>\nv\u00e4rini<\/strong> \u2013 v\u00e4rinen<\/p>\n\u010casouna<\/strong><\/h2>\nKerttu Nurmela<\/strong><\/h4>\n![\"Tsasouna.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/Venehjarven-casouna_Irma-Lahti-300x200.jpg\")
Venehj\u00e4rven \u010dasouna: kellojalat ta kupu. Kuva: Irma Lahti.<\/p><\/div>\n
\u010c\u00e4ss\u00f6yn\u00e4 on pravoslaunoi molintahuoneh. Karjalan verkko\u0161anakirjan mukah \u0161it\u00e4 on ku\u010duttu \u0161anoilla ”t\u0161oassoina” Kiestinkiss\u00e4 ta ”tse\u00e4\u0161\u0161\u00f6\u00f6n\u00e4” Pistoj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. K\u00e4yt\u00e4n iell\u00e4h kirjuttuas’s’a t\u0161-konsonanttiyhtym\u00e4n tilah nykykarjala\u0161\u0161a normitettuo \u010d-kirjainta. Uhtuo\u0161\u0161a \u0161e on ollun \u0161ek\u00e4 \u010di\u00e4ss\u00f6yn\u00e4 jotta \u010di\u00e4ss\u00f6in\u00e4 ta \u0161uvempana \u010dassoina, \u010dassovna, \u010dassouna, \u010dasouna, \u010dasoona, \u010dasounu ta \u010dasoonu.<\/p>\n
Molintahuonehen nimi tulou veny\u00e4h\u00e4n \u0161ana\u0161ta t\u0161asovnja<\/em> (\u0447\u0430\u0441\u043e\u0432\u043d\u044f<\/em>), mi tulou \u0161ana\u0161ta t\u0161as \u2018hetki, tunti\u2019 \u0161ent\u00e4h, kun \u010di\u00e4ss\u00f6yn\u00e4\u0161\u0161\u00e4 sluu\u0161itah vain kotva.<\/p>\n\u0160uome\u0161\u0161a molintahuonehista k\u00e4ytet\u00e4h nimityk\u0161ie tsasouna<\/em>, rukoushuone<\/em> tahi kappeli.<\/em><\/p>\n\u0160uomen vanhin, karjalaiseh mallih luajittu \u010dasouna<\/strong> on Hattuvuara\u0161\u0161a. \u0160e on strojittu vuotena 1792. \u0160uome\u0161\u0161a pravoslaunoilla kirik\u00f6ll\u00e4 on \u0161iin\u00e4 yhek\u0161\u00e4nkymment\u00e4 \u010dasounua.<\/p>\nL\u00e4htehet:<\/p>\n
Karjalan kielen verkkosanakirja, Kotimaisten kielten keskus.<\/p>\n
www.ortodoksi.net<\/p>\n
www.ort.fi<\/a><\/p>\n\u0160anavakkani<\/p>\n
sluu\u0161ie = toimittaa jumalanpalvelus tai muu kirkollinen toimitus<\/p>\n
sluu\u0161pa = jumalanpalvelus<\/p>\n
pravoslaunoi, pravoslavni = ortodoksinen<\/p>\n
jorhata = veisata, messuta, lukea resitatiivisesti<\/p>\n
opietn\u2019a = liturgia, ehtoollisjumalanpalvelus<\/p>\n
kirikk\u00f6 = kirkko<\/p>\n
malittu, malitvo, molitvo = rukous, siunaus<\/p>\n
molie = rukoilla, anoa rukoillen<\/p>\n
Spuassa, Spuassu = Vapahtaja, Kristus<\/p>\n
kellojalat = kellotapuli<\/p>\n
kupu = kupoli<\/p>\n
Tuulipaikka<\/h2>\nKirjuttan Kati
\n<\/strong><\/h4>\nTuulipaikka<\/strong> on valkie lentanmoisek\u0161i leikattu vuate, mi \u0161ivotah hautaristih kalmismualla. Kuni \u0161e vaihetah uuteh, niin pit\u00e4lti vainua muissetah. Tuulipaikkoja viel\u00e4ki muissetah \u0161ituo Karjala\u0161\u0161a. Marinmualla ta Udmurtia\u0161\u0161a tai muilla \u0161uomelais-ugrilaisilla alovehilla niit\u00e4 voipi n\u00e4h\u00e4 ei vain kalmismualla, a puissa pyhill\u00e4 vuoriloilla tai hetteill\u00e4. Mou\u0161ot niijen kautti ty\u00f6nnettih malittuja tahi tervehyisie vainailla, imehnisill\u00e4, ket ollah tuonilma\u0161\u0161a. Lien\u00f6y heit\u00e4 \u0161ulual\u2019tu, kun \u0161anottih: ”Heit\u00e4 pois kivissy\u0161, el\u00e4 vaivoa en\u00e4mpi milma. Mie annan siule tuulipaikan.” (SKVR 1, 4)<\/p>\n![\"Tuulipaikka.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/tuulipaikat_pienenmpi-koko-300x225.jpg\")
Tuulipaikat Vuokkiniemen kalmismualla. Kuva: Olga Karlova.<\/p><\/div>\n
Kalma, kropni\u010d\u010da, kuolinvuattiet ta tuulipaikka<\/h2>\nKai Peksujeff<\/strong><\/h4>\n![\"Kropnitsa.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/Tollonjovella-Niilo-Peksujeffin-luatima-kropnicca-225x300.jpg\")
Tollonjovella Niilo Peksujeffin luatima kropni\u010d\u010da. Kuva: Kai Peksujeff.<\/p><\/div>\n
Kun inehmini l\u00e4ht\u00f6y tuonilmasih, oma pereh, heimolaiset ta \u0161uurempiki joukko l\u00e4het\u00e4h kaimuamah pokoiniekkua muah. \u0160it\u00e4 ennein vainua \u0161uoritetah kuolinvuattehih. Ennein vainua oli i\u010de ely\u00e4ss\u00e4h valinnun valkiet vuattiet \u0161it\u00e4 varoin. Kaimoveh matatah kalmismualla ta vainua la\u0161etah krovu\u0161\u0161a muah. \u0160iit\u00e4 j\u00e4le\u0161t\u00e4p\u00e4in \u0161iih kohtah luajitah kropni\u010d\u010da<\/strong>. \u0160e on hauvan pi\u00e4ll\u00e4 olija pikkaraisen pertin tapani huoneh, kumpaseh on luajittu niisi kato\u0161risti. \u0160iih tavan mukah \u0161ivotah aina\u0161ki muissinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuulipaikka<\/strong> ili \u0161uikaleh kanka\u0161ta pokoiniekan muissok\u0161i.<\/p>\nAlempana olija\u0161\u0161a kuva\u0161\u0161a on miun \u00e4mm\u00f6n hauta Teuvalla. I\u010de aikonah luajin pikkaraisen muistomerkin tuulipaikkoja varoin pa\u010d\u010dahan viereh.<\/p>\n
![\"Hautaristi.](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/Iro-169x300.jpg\")
\u00c4mm\u00f6n hauta, pieni risti ta tuulipaikat. Kuva: Kai Peksujeff.<\/p><\/div>\n
Repo<\/h2>\nIrma Aleksejeva<\/strong><\/h4>\nMoni ihmini on n\u00e4hnyn t\u00e4t\u00e4 ru\u0161kieta veitikky\u00e4. Toi\u010d\u010di repo<\/strong> vain ka\u010d\u010delou meit\u00e4 loittuota ta ei ruohi tulla l\u00e4hell\u00e4. A toi\u010d\u010di i kalua tulou vara\u0161tamah kala\u0161tajalta, ei ka\u010do \u010duipottele. Ruuvvak\u0161ihan revolla kelpuau melkein kaikki: kala, liha, mavot, marjat t.n.i. Kevy\u00e4ll\u00e4 repo \u0161uapi pentuja. Ne \u0161ynnyt\u00e4h \u0161okeina, kuurnehina ta ilman hampahie. \u010cuumu\u0161\u0161a \u0161iit\u00e4 repoveh<\/em> ka\u0161vau ta \u0161yky\u0161yll\u00e4 ollah jo i\u010d\u010den\u00e4isie.<\/p>\nRepo-kuoma<\/em> mainitah monissa starinoissaki. Niiss\u00e4 \u0161e on hiitroi ta poikkoi, ka toi\u010d\u010di hi\u00e4n joutuu i punt\u2019ukkoih. Niist\u00e4ki hi\u00e4n \u0161elviey.<\/p>\nPakina\u0161\u0161a rahva\u0161 maini\u010d\u010dou t\u00e4t\u00e4 elukkua:<\/p>\n
\n- revon \u010duumu<\/em>: pirtti on kuin revon \u010duumu<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n
N\u00e4in \u0161anotah, kon\u0161a pirtiss\u00e4 on \u0161emmoni \u0161iivo, jotta ei ole paikkua kunne a\u0161tuo.<\/p>\n
\n- repo nuuhteli puk\u0161ut<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n
Kon\u0161a nuotivolla makuajan puk\u0161uloih lenti kypin\u00e4.<\/p>\n
\n- repo \u0161ie olet, ka h\u00e4nt\u00e4 puuttuu<\/em>.<\/li>\n<\/ul>\n
Kon\u0161a pakina on hiitroista ihmise\u0161t\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4htehet<\/p>\n
https:\/\/kaino.kotus.fi\/cgi-bin\/kks\/karjala.cgi?a=repoi&b=1&ha=repo<\/a><\/p>\n
Miun ti\u00e4t\u00e4 \u0161aneli miula \u0161anoja, kumpasie muamo oli lap\u0161uo\u0161\u0161a heij\u00e4n koissa k\u00e4ytt\u00e4n. Yksi niist\u00e4 oli \u010duuto<\/strong>. Pojan mamma oli \u0161anon: \u010cuuto olet \u0161ie<\/em>! Kymmenien vuosien j\u00e4lkeh ti\u00e4t\u00e4 tuumai\u010d\u010di miun kera paisse\u0161\u0161a, mit\u00e4 \u0161e lien\u00f6y tarkottan. Mie rupein e\u010d\u010dim\u00e4h t\u00e4t\u00e4 \u0161anua \u0161anakirjoista.<\/p>\n Mie tulin \u0161iih k\u00e4sityk\u0161eh, jotta \u0161e \u0161uatto tarkottua kahta asieta:<\/p>\n \u0160uomek\u0161i voisima \u0161anuo: \u2018Oletpas sin\u00e4 likainen!\u2019 tahi \u2018N\u00e4yt\u00e4tp\u00e4s sin\u00e4 kummalta\/oudolta!\u2019.<\/p>\n \u0160anan \u010duutoniekka sinonimi on hup\u0161u. Voit olla, jotta mamman \u0161ilmiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuvatu\u0161 (likasissa ta pahoissa vuatteissa kulkija poika) n\u00e4ytti i huppanalta.<\/p>\n L\u00f6ysin viel\u00e4 muutaki k\u00e4ytty\u00f6 \u010duuto-\u0161analla:<\/p>\n A voi voi \u010duutuo!<\/em> (\u2018Voi voi t\u00e4t\u00e4 vaivaa!\u2019)<\/p>\n Mi \u010duuto teil\u00e4 on?<\/em> (\u2018Mik\u00e4 kumma teit\u00e4 vaivaa?\u2019)<\/p>\n \u010cuutot tuli!<\/em> (\u2018Pulassa \/ Liriss\u00e4 ollaan!\u2019)<\/p>\n En\u0161i kertua ni\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 \u010duutuo!<\/em> (\u2018Ensi kertaa n\u00e4en t\u00e4mm\u00f6isen ihmeen!\u2019)<\/p>\n Vot oli \u010duuto kun<\/em>… (\u2018Olipa ihme kun…\u2019)<\/p>\n joutuo \u010duutoloih<\/em> (\u2018joutua edesvastuuseen\u2019)<\/p>\n luatie \u010duutot<\/em> (\u00b4tehd\u00e4 tepposet\u2019)<\/p>\n Arvautu\u0161: \u010cuuto kummalla ajau, kamalalla kaikottau<\/em>. Mi \u0161e on?<\/p>\n Ka polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 hi\u00e4n ajelou, hoti ei \u0161it\u00e4 nykyj\u00e4h helpo\u0161ti arvuais.<\/p>\n K\u00e4ytetyt \u0161anakirjat:<\/p>\n Karjalan kielen sanakirja, Kotimaisten kielten keskus, 1968\u20132005.<\/p>\n Karjalais-ven\u00e4l\u00e4ini sanakirja (pohjois-karjalaiset murtehet), Zaikov P., Rugojeva L. Petroskoi, 1999.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4-viena \u0161anakirja, Petroskoi, 2015.<\/p>\n \u010cuuto<\/strong> tulou ven\u00e4j\u00e4n \u0161ana\u0161ta \u0447\u0443\u0434\u043e<\/em> (\u010dudo) ’ihme, kumma’. Ka karjalan kiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161iih on tullun lisy\u00e4 merkity\u0161t\u00e4, ta \u0161ie oletki l\u00f6yt\u00e4n monta.<\/p>\n \u010cuuto ei liity \u0161uorah likah. \u010cuutonn\u00e4k\u00f6ni<\/em> on ’oudonn\u00e4k\u00f6inen; kummallinen’. Yhy\u0161\u0161ana lika\u010duuto<\/em> on ’resupekka’. \u010cuutoraiska<\/em> on ’hupsu; ressukka’.<\/p>\n Mamman \u010duutoraiska.<\/p><\/div>\n Kuva: Pixabay \/ lisa runnels<\/p>\n K\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/p><\/div>\n Kuva\u0161\u0161a ollah k\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/strong>-kirjat, kumpasie k\u00e4ytet\u00e4h karjalaisissa k\u00e4siruatoloissa. K\u00e4sialan nimity\u0161 on \u0160uome\u0161\u0161a etupistokirjonta ta Karjala\u0161\u0161a luotok\u0161ittain ompelu. \u201dK\u00e4p\u00e4likk\u00f6\u201d, \u201domenainen\u201d, \u201dn\u00e4reinen\u201d, \u201dharavainen\u201d, \u201dpienkirkkonen\u201d, \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4\u00e4\u201d, \u201dl\u00e4tt\u00e4p\u00e4\u00e4\u201d ta \u201drevonnen\u00e4\u201d ollah kirjojen nimityk\u0161ie, kumpasie kirjutetah k\u00e4s(i)paikkoih. Ta toisieki on. Olis hyv\u00e4 tutkie ta kovota kirjojen karjalankielisie nimij\u00e4.<\/p>\n Mie luajin tekstin m\u00e4nn\u00e4 net\u00e4lill\u00e4 karjalasista k\u00e4s(i)paikoista N\u00e4k\u00f6kulmia karjalaiseen perinnekulttuuriin <\/em>-kur\u0161\u0161illa. K\u00e4s(i)paikka<\/em> on pyh\u00e4 paikka oprasan yll\u00e4 tahi kirik\u00f6\u0161\u0161\u00e4. \u0160e voipi niisi olla jokap\u00e4iv\u00e4se\u0161\u0161\u00e4 k\u00e4yt\u00f6\u0161\u0161\u00e4 olija paikka koissa, kumpaseh kuivatah ki\u00e4t. K\u00e4s(i)paikalla on erimoisie nimityk\u0161ie pivon (luokkaliina, obraaznikka) ta murtehen (k\u00e4spaikka, k\u00e4sipaikka, k\u00e4zipaikka) mukah. Vienan Karjala\u0161\u0161a on k\u00e4sipaikka<\/em> ta Aunuk\u0161e\u0161\u0161a tiijet\u00e4h viel\u00e4i \u0161anua vuarupaikku<\/em>, kumpaseh p\u00e4t\u00f6y likaset ki\u00e4t pyyhkie. \u0160uomen ylehiskiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161anotah k\u00e4spaikka<\/em>.<\/p>\n L\u00e4htehet:<\/p>\n Lukkarinen, Annikki – Heikkil\u00e4-Palo, Liisa (toim.)1995: K\u00e4spaikat pyh\u00e4iset pyyhkiet. Helsinki: Gummerus.<\/p>\n S\u00e4ppi, Leena – Oino, Lauri (toim.) 2010: K\u00e4spaikka. Muistiliina. Helsinki: Maahenki.<\/p>\n Kuva: Schvindt, Theodor 1894: Suomalaisia koristeita. Ompelukoristeita. <\/em>Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n Pahkakul’l’uka\u0161ta kaffie ta juopukkaista m\u00e4tt\u00e4h\u00e4lt\u00e4. Kuva: Sirpa M\u00e4nty.<\/p><\/div>\n Me\u010d\u010d\u00e4h on mukava ta kepie ottua keralla puini kuppi, kumpani on luajittu pahka\u0161ta: pahkakul\u2019l\u2019ukka<\/strong> \u0161en nimi on.<\/p>\n \u0160iih pa\u0161\u0161uau kuatua kahvie tahi \u010d\u00e4ijy\u00f6, ollou palavua vett\u00e4 termosassa, tahi on \u0161uanun ropivolla keitty\u00e4 vejen. Ylen makielta pahkakul\u2019l\u2019uka\u0161ta niise vilut juomat maissutah, hot pal\u2019l\u2019a\u0161 vesiki.<\/p>\n Ne ollah kaunehet kru\u0161kat, \u0161emmo\u0161et min keralla on mukava me\u010d\u010d\u00e4h l\u00e4htie.<\/p>\n Pa\u0161\u0161uau niih tiett\u00e4v\u00e4ini panna marjua, huttuo, \u0161uppie tahi mit\u00e4nih muuta \u0161y\u00f6mi\u0161t\u00e4, onhan \u0161e monik\u00e4ytt\u00f6ni kapineh! Onnakko \u0161upilla ta hutulla viel\u00e4 parempi olis v\u00e4h\u00e4sen \u0161uurempi pahka\u0161ta luajittu stau\u010d\u010da, pahkakul’l’u.<\/p>\n \u0160anavakkani:<\/p>\n pahkakul\u2019l\u2019ukka \u2013 pahkakuppi, kuksa<\/p>\n palavua vett\u00e4 \u2013 kuumaa vett\u00e4<\/p>\n pal\u2019l\u2019a\u0161 vesi \u2013 pelkk\u00e4 vesi, puhdas vesi<\/p>\n kru\u0161ka \u2013 muki<\/p>\n stau\u010d\u010da \u2013 kulho<\/p>\n pahkakul’l’u \u2013 pahkasta tehty kulhomainen astia<\/p>\n Miula on huikie. Kuva: Pixabay.<\/p><\/div>\n \u0160uomen kiele\u0161\u0161\u00e4 \u0161anua \u201dhuikea<\/em>\u201d k\u00e4ytet\u00e4h, kon\u0161a mit\u00e4nih tahi ket\u00e4nih ylen killatah ta kiitell\u00e4h. \u0160it\u00e4 ei pie ki\u00e4nty\u00e4 karjalan \u0161analla huikie<\/strong>, muiten tulou hairivo. Huikien yksi sinonima karjalan kiele\u0161\u0161\u00e4 on h\u00e4pie.<\/p>\n Esimerkit Karjalan kielen verkko\u0161anakirja\u0161ta:<\/p>\n Miun on huikie.<\/em><\/p>\n Eik\u00f6 s\u030ciula hoti huikie tule, kun tuommoista pakajat.<\/em><\/p>\n Olet \u0161ie huijotoin koira, et yht\u00e4 huikieta varaja.<\/em><\/p>\n Er\u00e4h\u00e4t \u0161anat:<\/p>\n huikie \u2013 h\u00e4pe\u00e4, ujous; h\u00e4vett\u00e4v\u00e4, h\u00e4pe\u00e4llinen, sopimaton, ilke\u00e4, paha, ujo<\/p>\n huijissella, huijisseliutuo \u2013 h\u00e4peill\u00e4, olla h\u00e4peiss\u00e4\u00e4n<\/p>\n huijotoin \u2013 h\u00e4pe\u00e4m\u00e4t\u00f6n<\/p>\n Mou\u0161ot t\u00e4ll\u00e4 kur\u0161\u0161illa olijat n\u00e4m\u00e4 jo tiijet\u00e4h, no tahoin niist\u00e4 kirjuttua, \u0161ent\u00e4h kun huikie voit olla hairiehvet\u00e4j\u00e4 \u0161ana.<\/p>\n Mint\u00e4h smuakkuset?<\/p><\/div>\n Mie olen smiettin y\u00f6t\u00e4 p\u00e4ivy\u00e4 tikutu\u0161malliloita ta -\u0161ana\u0161tuo. Yhen kirjan nimity\u0161 on smuakkuset<\/strong>, \u0161en merkity\u0161t\u00e4 en ole l\u00f6yt\u00e4n. Olga juohatti, jotta ka\u010do Kotuk\u0161en \u0161anakirja\u0161ta moakku-\u0161anan va\u0161tinehta. L\u00f6yty \u201dm\u00e4ti\u201d tahi \u201dunikko\u201d. En\u00e4mpi t\u00e4m\u00e4 on miu\u0161ta \u201dunikko\u201d, ka en tiij\u00e4. Tiet\u00e4isk\u00f6 kennih va\u0161\u0161ata, mint\u00e4h \u0161emmoni nimi: smuakkuset?<\/p>\n Kuva: Onttoni Miihkali 1933. Suomen kansallismuseo. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat.<\/p>\n T\u00e4h olen ker\u00e4nnyn pient\u00e4 tikutu<\/strong>\u0161\u0161ana\u0161tuo<\/strong>.<\/p>\n ala\u0161et<\/strong> \u2013 aluslapaset<\/p>\n kauniskirjani<\/strong> \u2013 kauniisti koristeltu, kirjottu<\/p>\n kesselikirja<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\n kinna\u0161 <\/strong>\u2013 kinnas, <\/strong>lapanen<\/p>\n kirja<\/strong> \u2013 koriste, kirjonta, kuvio<\/p>\n kirjavarsi<\/strong> \u2013 kirjavavartinen<\/p>\n kirjokinna<\/strong>\u0161 <\/strong>\u2013 kuviolapanen, kuviokinnas, kirjokinnas<\/p>\n lanka<\/strong> \u2013 lanka<\/p>\n lemmenlehdet<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\n minetka \u2013 <\/strong>kynsik\u00e4s<\/p>\n niekluo<\/strong> \u2013 neuloa tav. kinnasneulalla mutta my\u00f6s puikoilla; kutoa verkkoa<\/p>\n plaskaset \u2013 <\/strong>er\u00e4s koristekuvio<\/p>\n rantu<\/strong> \u2013 raita<\/p>\n rihma<\/strong> \u2013 lanka<\/p>\n ristikirjani<\/strong> \u2013 raidallinen<\/p>\n \u0161ahan hampahat<\/strong> \u2013 sahalaita (er\u00e4s koristekuvio)<\/p>\n smuakkuset<\/strong> \u2013 er\u00e4s koristekuvio<\/p>\n \u0161ormika\u0161<\/strong> \u2013 sormikas<\/p>\n \u0161ukka<\/strong> \u2013 sukka<\/p>\n tikkuri <\/strong>\u2013 neulepusero<\/p>\n tikuttaja<\/strong> \u2013 neuloja<\/p>\n tikuttamini<\/strong> \u2013 neulominen<\/p>\n tikuttua<\/strong> \u2013 kutoa (sukka)puikoilla<\/p>\n tikutu\u0161<\/strong> \u2013 neule(ty\u00f6)<\/p>\n tikutu\u0161tikku<\/strong> \u2013 (sukka)puikko, neulepuikko<\/p>\n villa<\/strong> \u2013 villa<\/p>\n villalanka<\/strong> \u2013 villalanka<\/p>\n villani<\/strong> \u2013 villainen<\/p>\n v\u00e4ri<\/strong> \u2013 v\u00e4ri<\/p>\n v\u00e4rini<\/strong> \u2013 v\u00e4rinen<\/p>\n Venehj\u00e4rven \u010dasouna: kellojalat ta kupu. Kuva: Irma Lahti.<\/p><\/div>\n \u010c\u00e4ss\u00f6yn\u00e4 on pravoslaunoi molintahuoneh. Karjalan verkko\u0161anakirjan mukah \u0161it\u00e4 on ku\u010duttu \u0161anoilla ”t\u0161oassoina” Kiestinkiss\u00e4 ta ”tse\u00e4\u0161\u0161\u00f6\u00f6n\u00e4” Pistoj\u00e4rve\u0161\u0161\u00e4. K\u00e4yt\u00e4n iell\u00e4h kirjuttuas’s’a t\u0161-konsonanttiyhtym\u00e4n tilah nykykarjala\u0161\u0161a normitettuo \u010d-kirjainta. Uhtuo\u0161\u0161a \u0161e on ollun \u0161ek\u00e4 \u010di\u00e4ss\u00f6yn\u00e4 jotta \u010di\u00e4ss\u00f6in\u00e4 ta \u0161uvempana \u010dassoina, \u010dassovna, \u010dassouna, \u010dasouna, \u010dasoona, \u010dasounu ta \u010dasoonu.<\/p>\n Molintahuonehen nimi tulou veny\u00e4h\u00e4n \u0161ana\u0161ta t\u0161asovnja<\/em> (\u0447\u0430\u0441\u043e\u0432\u043d\u044f<\/em>), mi tulou \u0161ana\u0161ta t\u0161as \u2018hetki, tunti\u2019 \u0161ent\u00e4h, kun \u010di\u00e4ss\u00f6yn\u00e4\u0161\u0161\u00e4 sluu\u0161itah vain kotva.<\/p>\n \u0160uome\u0161\u0161a molintahuonehista k\u00e4ytet\u00e4h nimityk\u0161ie tsasouna<\/em>, rukoushuone<\/em> tahi kappeli.<\/em><\/p>\n \u0160uomen vanhin, karjalaiseh mallih luajittu \u010dasouna<\/strong> on Hattuvuara\u0161\u0161a. \u0160e on strojittu vuotena 1792. \u0160uome\u0161\u0161a pravoslaunoilla kirik\u00f6ll\u00e4 on \u0161iin\u00e4 yhek\u0161\u00e4nkymment\u00e4 \u010dasounua.<\/p>\n L\u00e4htehet:<\/p>\n Karjalan kielen verkkosanakirja, Kotimaisten kielten keskus.<\/p>\n www.ortodoksi.net<\/p>\n www.ort.fi<\/a><\/p>\n \u0160anavakkani<\/p>\n sluu\u0161ie = toimittaa jumalanpalvelus tai muu kirkollinen toimitus<\/p>\n sluu\u0161pa = jumalanpalvelus<\/p>\n pravoslaunoi, pravoslavni = ortodoksinen<\/p>\n jorhata = veisata, messuta, lukea resitatiivisesti<\/p>\n opietn\u2019a = liturgia, ehtoollisjumalanpalvelus<\/p>\n kirikk\u00f6 = kirkko<\/p>\n malittu, malitvo, molitvo = rukous, siunaus<\/p>\n molie = rukoilla, anoa rukoillen<\/p>\n Spuassa, Spuassu = Vapahtaja, Kristus<\/p>\n kellojalat = kellotapuli<\/p>\n kupu = kupoli<\/p>\n Tuulipaikka<\/strong> on valkie lentanmoisek\u0161i leikattu vuate, mi \u0161ivotah hautaristih kalmismualla. Kuni \u0161e vaihetah uuteh, niin pit\u00e4lti vainua muissetah. Tuulipaikkoja viel\u00e4ki muissetah \u0161ituo Karjala\u0161\u0161a. Marinmualla ta Udmurtia\u0161\u0161a tai muilla \u0161uomelais-ugrilaisilla alovehilla niit\u00e4 voipi n\u00e4h\u00e4 ei vain kalmismualla, a puissa pyhill\u00e4 vuoriloilla tai hetteill\u00e4. Mou\u0161ot niijen kautti ty\u00f6nnettih malittuja tahi tervehyisie vainailla, imehnisill\u00e4, ket ollah tuonilma\u0161\u0161a. Lien\u00f6y heit\u00e4 \u0161ulual\u2019tu, kun \u0161anottih: ”Heit\u00e4 pois kivissy\u0161, el\u00e4 vaivoa en\u00e4mpi milma. Mie annan siule tuulipaikan.” (SKVR 1, 4)<\/p>\n Tuulipaikat Vuokkiniemen kalmismualla. Kuva: Olga Karlova.<\/p><\/div>\n Tollonjovella Niilo Peksujeffin luatima kropni\u010d\u010da. Kuva: Kai Peksujeff.<\/p><\/div>\n Kun inehmini l\u00e4ht\u00f6y tuonilmasih, oma pereh, heimolaiset ta \u0161uurempiki joukko l\u00e4het\u00e4h kaimuamah pokoiniekkua muah. \u0160it\u00e4 ennein vainua \u0161uoritetah kuolinvuattehih. Ennein vainua oli i\u010de ely\u00e4ss\u00e4h valinnun valkiet vuattiet \u0161it\u00e4 varoin. Kaimoveh matatah kalmismualla ta vainua la\u0161etah krovu\u0161\u0161a muah. \u0160iit\u00e4 j\u00e4le\u0161t\u00e4p\u00e4in \u0161iih kohtah luajitah kropni\u010d\u010da<\/strong>. \u0160e on hauvan pi\u00e4ll\u00e4 olija pikkaraisen pertin tapani huoneh, kumpaseh on luajittu niisi kato\u0161risti. \u0160iih tavan mukah \u0161ivotah aina\u0161ki muissinp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuulipaikka<\/strong> ili \u0161uikaleh kanka\u0161ta pokoiniekan muissok\u0161i.<\/p>\n Alempana olija\u0161\u0161a kuva\u0161\u0161a on miun \u00e4mm\u00f6n hauta Teuvalla. I\u010de aikonah luajin pikkaraisen muistomerkin tuulipaikkoja varoin pa\u010d\u010dahan viereh.<\/p>\n \u00c4mm\u00f6n hauta, pieni risti ta tuulipaikat. Kuva: Kai Peksujeff.<\/p><\/div>\n Moni ihmini on n\u00e4hnyn t\u00e4t\u00e4 ru\u0161kieta veitikky\u00e4. Toi\u010d\u010di repo<\/strong> vain ka\u010d\u010delou meit\u00e4 loittuota ta ei ruohi tulla l\u00e4hell\u00e4. A toi\u010d\u010di i kalua tulou vara\u0161tamah kala\u0161tajalta, ei ka\u010do \u010duipottele. Ruuvvak\u0161ihan revolla kelpuau melkein kaikki: kala, liha, mavot, marjat t.n.i. Kevy\u00e4ll\u00e4 repo \u0161uapi pentuja. Ne \u0161ynnyt\u00e4h \u0161okeina, kuurnehina ta ilman hampahie. \u010cuumu\u0161\u0161a \u0161iit\u00e4 repoveh<\/em> ka\u0161vau ta \u0161yky\u0161yll\u00e4 ollah jo i\u010d\u010den\u00e4isie.<\/p>\n Repo-kuoma<\/em> mainitah monissa starinoissaki. Niiss\u00e4 \u0161e on hiitroi ta poikkoi, ka toi\u010d\u010di hi\u00e4n joutuu i punt\u2019ukkoih. Niist\u00e4ki hi\u00e4n \u0161elviey.<\/p>\n Pakina\u0161\u0161a rahva\u0161 maini\u010d\u010dou t\u00e4t\u00e4 elukkua:<\/p>\n N\u00e4in \u0161anotah, kon\u0161a pirtiss\u00e4 on \u0161emmoni \u0161iivo, jotta ei ole paikkua kunne a\u0161tuo.<\/p>\n Kon\u0161a nuotivolla makuajan puk\u0161uloih lenti kypin\u00e4.<\/p>\n Kon\u0161a pakina on hiitroista ihmise\u0161t\u00e4.<\/p>\n L\u00e4htehet<\/p>\n https:\/\/kaino.kotus.fi\/cgi-bin\/kks\/karjala.cgi?a=repoi&b=1&ha=repo<\/a><\/p>\n\n
Opa\u0161tajan Olga Karlovan kommentti<\/h5>\n
K\u00e4p\u00e4likk\u00f6<\/h2>\n
Kirjuttan Tarja
\n<\/strong><\/h4>\n<\/h2>\n
Pahkakul’l’ukka<\/h2>\n
Sirpa M\u00e4nty<\/strong><\/h4>\n
\u201dHuikea\u201d ei ole \u201dhuikie\u201d<\/h2>\n
Kirjuttan Nunnu <\/strong><\/h4>\n
Smuakkuset<\/h2>\n
Mari Rajamaa<\/strong><\/h4>\n
\u010casouna<\/strong><\/h2>\n
Kerttu Nurmela<\/strong><\/h4>\n
Tuulipaikka<\/h2>\n
Kirjuttan Kati
\n<\/strong><\/h4>\nKalma, kropni\u010d\u010da, kuolinvuattiet ta tuulipaikka<\/h2>\n
Kai Peksujeff<\/strong><\/h4>\n
Repo<\/h2>\n
Irma Aleksejeva<\/strong><\/h4>\n
\n
\n
\n
![\"Ketun](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/karjalanelvytys\/wp-content\/uploads\/sites\/155\/2023\/04\/fox-g00091b8ca_1920-300x214.jpg\")