Olemme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pisteess\u00e4 ihmiskunnan historiassa. Tiedostamme laajalti yhteiskuntiemme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisin, mutta emme ole saaneet muutettua elintapojamme riitt\u00e4v\u00e4sti. Meilt\u00e4 puuttuu lis\u00e4ksi yksimielisyys suunnasta ja toimista. Tuntuu monesti helpommalta vain jatkaa nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaamme ja maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4, ja kuvitella ett\u00e4 asiat korjaantuvat itsest\u00e4\u00e4n. Se ei ole kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n ratkaisu, se on piittaamattomuutta. Globaalin her\u00e4tyskellon on nyt aika soida ja ker\u00e4t\u00e4 kaikki maapallomme tahot ja toimijat saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen pohtimaan, miten jatkamme eteenp\u00e4in, sill\u00e4 nykyinen tapamme ei voi en\u00e4\u00e4 vied\u00e4 meit\u00e4 eteenp\u00e4in. Kysymys kuuluukin: miten saamme muutoksen aikaan, ja millainen t\u00e4m\u00e4 muutos olisi? Siin\u00e4 olisi t\u00e4m\u00e4n vuosikymmenen maailmanhistoriallinen kehitysteht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ei ole helppoa muuttaa sellaisia oman el\u00e4m\u00e4n ja arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita olemme tottuneet tekem\u00e4\u00e4n parhaimmillaan vuosikymmenten ajan p\u00e4ivitt\u00e4in. Ihmisin\u00e4 emme ole pelk\u00e4n j\u00e4rjen ja laskelmoinnin varassa toimivia olentoja, vaikka niin joskus yksinkertaistetaan. Meit\u00e4 vie my\u00f6s vahvasti tunteet, ja ne vaikuttavat my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan valitsemisessa. Tunteet eiv\u00e4t ole vain merkityksett\u00f6mi\u00e4 irrationaalisia reaktioita. Niiden avulla muun muassa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n todellisuutta kerronnallisesti ja suoritetaan arjen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. (Korjonen-Kuusipuro & Jantunen 2015, 17\u201319.) Esimerkiksi Korjonen-Kuusipuron ja Jantusen tutkimuksessa kuntien asukkaat saatiin suhtautumaan positiivisemmin tuulivoiman rakentamiseen l\u00e4hialueilleen, kun he tulivat kuulluksi yhteis\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 kun vuorovaikutus asukkaiden ja rakentamisesta vastaavan tahon kanssa onnistui. (Korjonen-Kuusipuro 2015, 15\u201327.)<\/p>\n\n\n\n
Tunteiden sivuuttaminen kest\u00e4vyysmurroksen toteuttamisessa voi padota niit\u00e4, mik\u00e4 voi johtaa suurempaan vastustukseen. Ihmisill\u00e4 on siis tarve tulla kuulluksi ja n\u00e4hdyksi, kun tehd\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapojen ja elinkeinojen muutoksia. Kun ihmiset ovat kuultuja, muutos sujuu todenn\u00e4k\u00f6isemmin ja pehme\u00e4mmin. (Korjonen-Kuusipuro 2015, 15\u201327.) Pelkk\u00e4 tutkimustiedon tarjoaminen ja esitt\u00e4minen eiv\u00e4t ole tarpeeksi toimivia muuttamaan ihmisten asenteita ja toimintaa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Edes hallitukset eiv\u00e4t aina kuuntele tutkijoita, mik\u00e4 on huolestuttavaa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, sill\u00e4 suuretkin laivat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, mutta hitaasti. On mahdollista esimerkiksi muuttaa ihmisten lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen ajattelua pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen ajatteluksi, sill\u00e4 ihmisill\u00e4 on kyky\u00e4 molempiin. Muutos, oppiminen ja kehittyminen ihmisin\u00e4 on mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Ihmisen psykologia pit\u00e4\u00e4kin ottaa huomioon laajalti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. On huomionarvoista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sekin, ett\u00e4 tietyt poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t voi valitettavasti toimia, jos ne sotivat ihmisen peruspsykologiaa vastaan. Esimerkiksi jos poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei ota huomioon ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 palkkioiden ja rangaistusten mukaan, se ei voi toimia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 onkin eritt\u00e4in suuri vastuu oikeiden toimien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisess\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksen kannalta. On paljon p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t paljon taloudesta ja rahasta, mutta he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 ihmist\u00e4 kokonaisvaltaisesti. Joku asia voi toimia paperilla ja Exceliss\u00e4, muttei tavallisten ihmisten arjessa. Yhteiskunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tarvitaan my\u00f6s muiden tieteenalojen tutkimusta kuin pelkk\u00e4\u00e4 taloustieteellist\u00e4 tietoa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on huomioitava taloudellisen kannattavuuden ja kilpailun lis\u00e4\u00e4misen ohella my\u00f6s muut arvot, kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Voisi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 luontoa eiv\u00e4tk\u00e4 kunnioita sit\u00e4. Pelkk\u00e4\u00e4 taloutta ajatteleva yhteiskunta on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Tarvitsemme uudenlaisia ajattelutapoja ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ainaisen taloudellisen tehostamisen ja materian haalimisen sijaan.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4 sitten voisi olla uusi arvo ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 taloudellisen voiton maksimoinnin sijaan? T\u00e4llaiseksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on esitetty esimerkiksi hyvinvointia. Hyvinvointi on laaja k\u00e4site, eik\u00e4 siit\u00e4 ole yksimielisyytt\u00e4, mutta sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ihmisten keskuudessa yksinomaan positiivisena k\u00e4sitteen\u00e4; siihen liitet\u00e4\u00e4n onnellisuus, kest\u00e4vyys, terveys, pitk\u00e4j\u00e4nteisyys ja motivoituneisuus. (Helne 2021, 221\u2013222.) Hyvinvointi kuitenkin voidaan n\u00e4hd\u00e4 antroposentrisesti vain ihmisiin ulottuvana k\u00e4sitteen\u00e4, joko korostaa esimerkiksi materiaa ja talouskasvua, mutta sit\u00e4 pit\u00e4isi ajatella kokonaisvaltaisemmin koko planeetan ja luonnon kannalta. Helne esitt\u00e4\u00e4 artikkelissaan suhteellisen hyvinvoinnin k\u00e4sitteen, jonka keski\u00f6ss\u00e4 on HLBD-kehys, johon sis\u00e4ltyy toimeentulon tarve, merkityksellinen tekeminen, rakkaus maapalloamme ja el\u00e4m\u00e4\u00e4mme kohtaan sek\u00e4 ihmisyyden toteuttaminen (Helne 2021, 222\u2013223). T\u00e4m\u00e4 voisi olla kest\u00e4vyysmurroksen kannalta tavoiteltava hyvinvoinnin muoto. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hyvinvointiin ei ole ratkaisuna individualistinen kulutus, hedonismi tai koveneva kilpailu, vaan se liittyy perustarpeisiin muistaen, ett\u00e4 terve luonnon toimintakyky on pohja kaikelle ihmisen hyvinvoinnille. (Helne 2021, 223\u2013227.)<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 keskustelua jatkavat Salonen ja Joutsenvirta, jotka korostavat, ett\u00e4 aineellinen vauraus ei voi en\u00e4\u00e4 kasvaa, ja ihmisetkin ovat t\u00e4h\u00e4n havahtuneet. He tuovat esille j\u00e4lkimateriaaliset arvot ja hiljaisen vallankumouksen, joka on tapahtumassa arvomaailmassamme. Jatkuva ja tehostuva materiaalisen vaurauden ja rahan tuottaminen on johtanut ekologisen kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ohella ihmisill\u00e4 merkityksett\u00f6myyden kokemukseen, kun ihminen joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n voimavaransa materiaalisen tuotannon tehostamiseen. Pit\u00e4isi enemm\u00e4n my\u00f6s keskitty\u00e4 aikaan rahan sijasta sek\u00e4 siihen, mit\u00e4 meill\u00e4 jo on. J\u00e4lkimateriaaliset arvot korostavat aineettomia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, henkist\u00e4 kasvua, ihmissuhteita, luontoa ja luovuutta. Motivaattorina vallankumoukselle arvoissamme voivat siis toimia muutkin seikat, kuin pelkk\u00e4 tietoisuutemme ekologisesta kest\u00e4vyyskriisist\u00e4. Motivaattoreina saattavat sen sijaan toimia esimerkiksi kokemus juuri merkityksett\u00f6myydest\u00e4 ja halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 merkitys. (Salonen & Joutsenvirta 2018, 84\u201397).<\/p>\n\n\n\n
Meid\u00e4n pit\u00e4isi palatakin takaisin omiin tarpeisiimme, erityisesti psykologiaamme ja biologiaamme, kun mietimme uutta yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4 ja hyvinvointia. Ehk\u00e4 tavoittelemamme hyvinvointi onkin jotakin melko vanhanaikaista. Voisi sanoa, ett\u00e4 l\u00e4hdemme tavoittelemaan osittain sit\u00e4 onnellisuutta, joka vallitsi meiss\u00e4 ennen tuotantokapitalistista markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita paluuta kivikaudelle ilman terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4, vaan hyvinvoinnin tavoittelua aineettomista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja kest\u00e4vist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoista. Luonnon tuhoaminen on tyydytt\u00e4nyt materialistista ahneutta, ja luonnosta on tullut v\u00e4linearvo talouskasvun saamiseksi. Luonto on kuitenkin perusymp\u00e4rist\u00f6mme, josta olemme tulleet ja jossa edelleen el\u00e4mme. Luonto on my\u00f6s suuri hyvinvoinnin l\u00e4hde nykyihmisille, jopa siit\u00e4 vieraantuneille yksil\u00f6ille. Siksi se ansaitsee suurimman arvon.<\/p>\n\n\n\n
Meille tuleekin vastaan iso kysymys, rakennammeko maailman ja yhteiskunnan tulevaisuutta rahan ja talouden tarpeille siin\u00e4 huterassa uskossa, ett\u00e4 raha ehk\u00e4 ratkaisee lopulta hyvinvoinnin ihmiselle ja luonnolle, vai rakennammeko sen sijaan tulevaisuuden ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin tarpeille, jossa raha toimii v\u00e4lineellisen\u00e4 mahdollistajana n\u00e4ille ihmisen tarpeille, ja hyvinvoiva luonto luo pohjan terveelle ja eettiselle rahataloudelle. Toki kysymys ei ole n\u00e4in yksinkertainen ja mustavalkoinen, mutta jatkuva raha ensin -politiikka on johtanut kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n ekstraktivistiseen luonnon tuhoamiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. Pelkk\u00e4\u00e4n rahaan satsaaminen uusliberaaleilla markkinoilla ei tuo mit\u00e4\u00e4n takeita sille, ett\u00e4 se johtaisi lopulta ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Raha menee omia menojaan, eik\u00e4 se koe empatiaa luontoa ja heikompiosaisia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n
Ongelmamme onkin, ett\u00e4 taloutta yhteiskunnassa pidet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4. Kapitalistisessa, uusliberalistisessa ja jopa pohjoismaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 talous menee useimmiten kaiken etusijalle ja pahimmillaan est\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suojelevien toimien aloittamisen, jos ne eiv\u00e4t ole taloudellisesti kannattavia. Ymp\u00e4rist\u00f6toimia ei ajatella itseisarvoina, joiden tukeminen ja alullepaneminen olisi ensisijaista esimerkiksi verotuksen kautta julkisina investointeina, vaan ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n haitallisina taloutta hidastavina jarrupaloina. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Silloin ei muisteta, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonto ovat perusta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n talouden olemassaololle. Lis\u00e4ksi jos kaikki valtiot ja kunnat tekisiv\u00e4t julkisia investointeja ymp\u00e4rist\u00f6toimiin, pienist\u00e4 pisaroista koostuisi iso puro, jolla olisi valtava vaikutus (Salonen 2025). Luontoa voitaisiinkin tarkastella ja pit\u00e4\u00e4 nykyisess\u00e4 yhteiskunnassamme enemm\u00e4nkin samanlaisena v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 peruspalveluna, kuin vaikkapa julkista terveydenhuoltoa tai pelastustoimea, unohtamatta sen itseisarvoa.<\/p>\n\n\n\n
Talouden pit\u00e4isi olla enemm\u00e4nkin v\u00e4linearvo, jolla mahdollistetaan ihmisten tarpeet, yhteiselo ja yhteiskunnan toimivuus. Taloutta suurempia arvoja olisivat esimerkiksi luonto, tiede ja taide. Muutos kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n elintapaamme ja talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme voi l\u00e4hte\u00e4 esimerkiksi tieteest\u00e4 tai taiteesta. Tiede tutkii maailmaa ja tuottaa arvokasta totuutta l\u00e4hestyv\u00e4\u00e4 tietoa maailmasta ja ihmisest\u00e4. Taide puolestaan kyseenalaistaa k\u00e4sityksi\u00e4mme ja paljastaa ristiriitaisuuksia ja ep\u00e4kohtia. Taide my\u00f6s innovoi uutta. Taide ei ole vain turhaa rahaa haaskaavaa luksusviihdett\u00e4, vaan taiteella on potentiaali yhteiskunnalliseen muutokseen ja uudistukseen. Tiede ja taide ovat yhteiskunnan ja ihmiskunnan suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, ja talous ja teknologia toimivat muutoksen mahdollistajina. (Salonen 2025.) Meid\u00e4n tulee my\u00f6s uskaltaa olla utooppisia, parhaimmillaan utopiat ovat ideoiden ja motivaation l\u00e4hteit\u00e4. Utopiasta haaveilu saa meid\u00e4t tunnistamaan mahdollisuuksia, joita emme ennen ole p\u00e4\u00e4tyneet tunnistamaan. (Salonen & Joutsenvirta 2018, 90\u201391.) Pelk\u00e4ll\u00e4 pessimismill\u00e4 emme voi ainakaan parantaa maailmaa. H\u00e4vi\u00e4minen ei ole sit\u00e4, ett\u00e4 kunnianhimoisesti yritt\u00e4\u00e4, vaan ett\u00e4 h\u00e4vi\u00e4minen on sit\u00e4, ettei edes yrit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 voisimme sitten tehd\u00e4 uusliberaalille kapitalismille, joka on johtanut kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n luonnon riist\u00e4miseen ja pahoinvointiin? Ratkaisu ei ole neuvostoliittolainen kommunismi. Mik\u00e4\u00e4n muutos ei tapahdu p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta asteittainen siirtyminen on t\u00e4ysin mahdollista. Ensimm\u00e4inen vaihe voisi olla s\u00e4\u00e4nnelty sekatalous, jossa kapitalismiin puututaan muun muassa verotuksella, velvoitteilla ja tiukalla ymp\u00e4rist\u00f6n s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4. En\u00e4\u00e4 pikavoittoja ei voisi takoa ep\u00e4eettisin keinoin luontoa tuhoamalla ja kehitysmaita hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Silloin esimerkiksi valtiot ja kansainv\u00e4liset j\u00e4rjest\u00f6t valvoisivat taloutta sek\u00e4 asettaisivat uudet pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka ohjaisivat kest\u00e4v\u00e4\u00e4n yritystoimintaan ja kuluttamiseen. Tarvitsemme kaikkien toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteisi\u00e4 tavoitteita, se on avainasemassa maailman muutoksen ja toiminnan kannalta. Esimerkiksi kansainv\u00e4linen verotus voisi olla keino puuttua haitallisiin liiketoimintoihin ja t\u00e4ll\u00f6in ker\u00e4ttyj\u00e4 verovaroja k\u00e4ytett\u00e4isiin ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun, k\u00f6yhien maiden tueksi ja kest\u00e4viin investointeihin. Sekatalous siis kitkisi erityisesti kapitalismin haittavaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n
Kun olemme s\u00e4\u00e4nnellyss\u00e4 sekataloudessa, voimme alkaa ideoimaan seuraavaa vaihetta ja j\u00e4rjestyst\u00e4. Silloin olemme p\u00e4\u00e4sseet kapitalismin haitallisimmista puolista, kuten ekstraktivismista, enemmilt\u00e4 m\u00e4\u00e4rin eroon. Seuraavassa vaiheessa voitaisiin harkita jopa kapitalismista eroon p\u00e4\u00e4semist\u00e4, mik\u00e4li hahmotamme jo parempia tapoja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 maailma. Kapitalismi ei olisi viel\u00e4 t\u00e4ysin kitketty sekataloudessa, esimerkiksi kova kilpailu ja omistuksen keskittyminen voivat olla ongelmana edelleen, jos ne eiv\u00e4t tuota toivottua hyvinvointia. Siit\u00e4 seuraava vaihe voisi painottaa enemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, l\u00f6ytyyh\u00e4n ihmisell\u00e4 valmiudet sek\u00e4 kilpailuun ett\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n. Kumpaa n\u00e4ist\u00e4 sitten yhteiskuntana painotamme, on arvovalinta. On my\u00f6s olemassa niin sanottu kolmas tie, distributismi, jossa omistus on hajautettu, taloutta s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n ja yksityist\u00e4kin p\u00e4\u00e4omaa on. Uusi vaihtoehto kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle kapitalismille ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n historiassa keksitty tiukka aate, vaan se voi olla sekoitus vanhoja ja uusia ideoita, esimerkiksi sekoitus distributismia, kiertotaloutta ja sosiaaliliberalismia, jolle keksimme mahdollisesti nimen aikanaan. Taiteella ja tieteell\u00e4 voi olla t\u00e4ss\u00e4kin potentiaalia suunnann\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4, mit\u00e4 keksimme tulevaisuudessa (Salonen 2025).<\/p>\n\n\n\n
On toki mahdoton ennustaa tulevaa, mutta tietyt trendit ovat suhteellisen ilmeisesti toteutuvia, maailman takapakeista huolimatta. Esimerkiksi ihmisten keskittyminen aineettomiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin, inhimillisten tarpeiden toteuttaminen, uusiutuva energia, materiaalien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 ja ei-materialistiset arvot ovat todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kehityssuuntia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Muutos voi olla jo tapahtumassa hiljaisesti, jos pienet yhteiskunnan tekij\u00e4t toteuttavat omalta osaltaan kest\u00e4vyysmurrosta. N\u00e4kyv\u00e4 muutos voi alkaa esimerkiksi siit\u00e4, jos ja kun tehostuva kapitalismi aiheuttaa suuremman kriisin tai tulee umpikujaan, jolloin havahdumme ja motivoidumme toden teolla muuttamaan systeemi\u00e4mme ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4mme. Tulevaisuus tuleekin tehd\u00e4 ihmisen ja luonnon tarpeita mukailevaksi, ne ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t itseisarvomme.<\/p>\n\n\n\n
Kalle Tiirismaa<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on opiskelija It\u00e4-Suomen yliopistossa. Teksti on laadittu osana <\/em>Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 -kurssia.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kuva: Kalle Tiirismaa<\/em><\/p>\n\n\n\n Helne, T. (2021) Well-being for a better world: the contribution of a radically relational and nature-inclusive conception of well-being to the sustainability transformation. Sustainability: Science, Practice and Policy<\/em> 17(1) 220\u2013230. https:doi.org\/10.1080\/15487733.2021.1930716<\/p>\n\n\n\n Korjonen-Kuusipuro, K. & Jantunen, S. (2015) Tyynt\u00e4 ja myrsky\u00e4. Tunteet osana tuulivoiman sosiaalista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4. Alue ja Ymp\u00e4rist\u00f6<\/em> 44(2) 15\u201329.<\/p>\n\n\n\n Salonen, A. (2025) Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n rooli kriisiytyv\u00e4ss\u00e4 ajassa. Yhteiskuntatieteiden professorin luento 28.1.2025 It\u00e4-Suomen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018) Vauraus ja sivistys ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden ajan j\u00e4lkeen. Aikuiskasvatus<\/em> 38(2) 84\u2013101. https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.88331 Olemme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pisteess\u00e4 ihmiskunnan historiassa. Tiedostamme laajalti yhteiskuntiemme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisin, mutta emme ole saaneet muutettua elintapojamme riitt\u00e4v\u00e4sti. Meilt\u00e4 puuttuu lis\u00e4ksi yksimielisyys suunnasta ja toimista. Tuntuu monesti helpommalta vain jatkaa nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaamme ja maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4, ja kuvitella ett\u00e4 asiat korjaantuvat itsest\u00e4\u00e4n. Se ei ole kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n ratkaisu, se on piittaamattomuutta. Globaalin her\u00e4tyskellon on nyt aika soida […]<\/p>\n","protected":false},"author":199,"featured_media":1615,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[411,410,226,412,31,393,409,11],"class_list":["post-1614","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-arvot","tag-hyvinvointi","tag-ihminen-ja-ymparisto","tag-kapitalismi","tag-kestava-kehitys","tag-talous","tag-ymparistokriisi","tag-ymparistopolitiikka"],"acf":[],"yoast_head":"\nL\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"