Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus ovat nousseet suureksi keskustelunaiheeksi viime vuosina. Niist\u00e4 ajatellaan helposti, ett\u00e4 ne koskevat vain ja ainoastaan nuorempaa sukupolvea. Suurelta osin varmasti ilmasto- sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus keskittyv\u00e4tkin nuoriin. T\u00e4t\u00e4 voisivat hyvin selitt\u00e4\u00e4 maailmantilanteen muuttuminen ja ongelmien todentaminen sek\u00e4 ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen. Keskeinen tunne, joka nousee esille ymp\u00e4rist\u00f6surun yhteydess\u00e4, on suru luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4 kohtaan (Pihkala ym. 2022, 104). Termit ilmastoahdistus ja ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus on asianmukaisen ymm\u00e4rryksen vuoksi syyt\u00e4 avata sek\u00e4 erottaa toisistaan. Ilmastoahdistus on ik\u00e4\u00e4n kuin ahdistustila, joka syntyy voimattomuudesta ilmastonmuutosta sek\u00e4 sen uhkaavuudesta henkil\u00f6\u00e4 kohtaan (Morikawa 2020, 86). Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistuksessa on taas enemm\u00e4nkin kyse huolista ja vaikeista tuntemuksista suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin sek\u00e4 havaittavissa oleviin ymp\u00e4rist\u00f6nmuutoksiin (Pihkala 2025). Termit \u201dilmasto\u201d sek\u00e4 \u201dymp\u00e4rist\u00f6\u201d tulee muutenkin erotella, sill\u00e4 sana ymp\u00e4rist\u00f6 voi tarkoittaa oikeastaan mit\u00e4 vain ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Se useasti miellet\u00e4\u00e4n luontoon liittyv\u00e4ksi osaksi, mutta se on paljon muutakin. Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistuksella tarkoitetaan kuitenkin juuri ihmisen oman elinymp\u00e4rist\u00f6n ja luontoymp\u00e4rist\u00f6n muutoksista johtuvaa ahdistusta.<\/p>\n\n\n\n
Tuntemukset ilmastosta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ovat voimistuneet vuoden 2018 j\u00e4lkeen, ja niit\u00e4 on alettu my\u00f6s enemm\u00e4n sanoittamaan sek\u00e4 todentamaan. Greta Thunbergin vahva n\u00e4ytt\u00e4ytyminen ilmastoliikkeen keulakuvana on inspiroinut nuorempaa sukupolvea mukaan osaksi aktiivista ilmastotoimijuutta. Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus sek\u00e4 ilmastoahdistus liitet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti nuorempaan sukupolveen. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tutkimusten mukaan nuoret kokevat eniten ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6ahdistusta. Kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tunteita eiv\u00e4t koe vain lapset, nuoret ja nuoret aikuiset, vaan my\u00f6s vanhemmat henkil\u00f6t. Lapsilla ja nuorilla ahdistusta saattaa selitt\u00e4\u00e4 voimattomuuden tunne. Esimerkiksi alaik\u00e4isyys rajaa mahdollisuuksia vaikuttaa, kuten se ettei ole \u00e4\u00e4nioikeutta vaaleissa. Alaik\u00e4isell\u00e4 ei muutenkaan ole p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa kaikissa itse\u00e4\u00e4n koskevissa asioissa. (Pihkala ym. 2022, 97.)<\/p>\n\n\n\n
Mielest\u00e4ni on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi ilmastoahdistusta kokevat l\u00e4hinn\u00e4 nuoremmat henkil\u00f6t. Jo koulumaailmassa puhutaan hyvin paljon ilmastonmuutoksesta ja sen negatiivisista vaikutuksista ihmiskuntaan. Ilmastonmuutosta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n useissa eri oppiaineissa nyky\u00e4\u00e4n jo varhaisilla luokka-asteilla. Etenkin yl\u00e4koulussa ja lukiossa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin keskityt\u00e4\u00e4n jo hyvinkin paljon. My\u00f6s mediassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon ilmaston l\u00e4mpenemisen tai s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden aiheuttamia ongelmia. Toisin sanoen on vaikea olla kohtaamatta ilmastoon tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 aiheita, sill\u00e4 ne koskettavat jokaista ja etenkin opiskelijalla ne esiintyv\u00e4t toistuvasti eri aiheiden yhteyksiss\u00e4, vaikka opiskelija ei suoranaisesti olisi ilmastoon liittyvist\u00e4 aiheista erityisemmin kiinnostunut tai niihin erikoistunut.<\/p>\n\n\n\n
Huoli ja jopa surukin voivat hyvinkin olla tahdosta riippumatonta, ja ne helposti kohdistuvat esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nmuutoksia kohtaan. Ajattelen, ett\u00e4 ilmastoahdistus voi olla niin hyv\u00e4st\u00e4 kuin pahasta. Ilmastoahdistusta tai ymp\u00e4rist\u00f6ahdistusta kokiessa voi pyrki\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, voisiko itse tehd\u00e4 asioille jotain. Ahdistus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta, mik\u00e4li kyseess\u00e4 ovat itse\u00e4 suuremmat asiat, mutta silti ne saavat oman toiminnan ja ajattelun lamautuneeksi. Ahdistuksen sijaan voi pyrki\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 voi tehd\u00e4 vaikkapa oman l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4ksi ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. T\u00e4ll\u00f6in tiet\u00e4\u00e4 toimineensa ja tehneens\u00e4 jotakin hyv\u00e4\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 tyytyisi kauhistelemaan tapahtunutta, voi olla parempi ottaa selv\u00e4\u00e4, miten asioihin voisi vaikuttaa. Mik\u00e4li on kyseess\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 suurempi asia tai muutos, on hyv\u00e4 mietti\u00e4, onko ahdistus oikea keino k\u00e4sitell\u00e4 asiaa, vai voisiko tehd\u00e4 jotain sellaista, johon voi itse vaikuttaa tai kertoa toiselle ihmiselle omista tuntemuksistaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata puhua ilmastoahdistuksesta ja sanoittaa omia tuntemuksiaan. T\u00e4m\u00e4 onkin yleistynyt suomalaisten nuorten keskuudessa viime aikoina (Pihkala ym. 2022, 103-104). T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin osata keskustella siit\u00e4, millaisia tuntemuksia esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nmuutokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Maantieteen opetussuunnitelman laadinnassa ja ainetta opetettaessa on syyt\u00e4 pohtia my\u00f6s, millaisena opetettava aihe n\u00e4ytt\u00e4ytyy opiskelijoille ja kuinka he ottavat sen vastaan. Maantieteen opetukseen sis\u00e4ltyy paljon katastrofien, onnettomuuksien sek\u00e4 muiden vakavien tapahtumien l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4. Opiskelijoilla voi olla omakohtaisia kokemuksia aiheeseen liittyen. (Seeve & Muukkonen 2022, 93.) Samalla my\u00f6s ilmastonmuutoksesta puhuminen suurena ongelmana voi lis\u00e4t\u00e4 paineita ja ahdistusta opiskelijalle siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 opiskelija ei t\u00e4ysin kokonaisuutta ymm\u00e4rt\u00e4isik\u00e4\u00e4n. Opiskelijalle voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 mieleen aiheen raskas ja ongelmakeskeinen ilmapiiri, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tue oppimista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 nuorissa halu ja toivo muutokselle eik\u00e4 lannistaa sit\u00e4, vaikka ajoittain tutkimukset osoittaisivat kehityksen olevan enemm\u00e4n negatiivista kuin positiivista (Seeve & Muukkonen 2022, 93-94). Asioista tulee puhua niin kuin ne ovat. On kuitenkin hyv\u00e4 keskustella ja opettaa niit\u00e4 enemm\u00e4n ratkaisukeskeisesti kuin ongelmakeskeisesti sek\u00e4 antaa aihetta my\u00f6s positiiviselle ajattelulle. Vaikka ilmastonmuutos koskettaa ja vaikuttaa kaikkialla maapallolla, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 maantieteen opetuksessa mukana my\u00f6s perinteisempi\u00e4 aiheita, kuten luonnonmaantieteen prosessien opettamista, jotta tulevaisuudessa ei ole vain ilmastoahdistuneita kouluista valmistuneita opiskelijoita.<\/p>\n\n\n\n
Voimattomuus ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys nousevat useasti esille ilmastoahdistusta sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ahdistusta k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4. Mielest\u00e4ni nuo aiheet resonoivat hyvin ty\u00f6n merkityksett\u00f6myyden sek\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteen kanssa. Ihminen pohtii, kuinka h\u00e4n voisi omilla toimillaan vallitsevaan tilanteeseen vaikuttaa. Toinen yhtym\u00e4kohta l\u00f6ytyy talouskasvu edell\u00e4 -ajattelusta. Luonnosta k\u00e4sin katsottuna talous sy\u00f6 maapallon luonnonvarat ja tuottaa niist\u00e4 j\u00e4tteit\u00e4 (Salonen 2023). Ilmastoahdistuksen kokeminen voi johtua osittain vaikeudesta vaikuttaa konkreettisesti itse tai tehd\u00e4 jotain sellaista, joka oikeasti voisi pelastaa ja auttaa maapalloa. Samalla ty\u00f6 on monessa suhteessa muuttunut merkityksett\u00f6m\u00e4mm\u00e4ksi eik\u00e4 sit\u00e4 kohtaan en\u00e4\u00e4 tunneta arvokkuutta (Salonen 2023). T\u00e4ll\u00e4 pyrin valottamaan ty\u00f6maailman sek\u00e4 luonnon ristiriitaisuutta, mik\u00e4li kyseess\u00e4 on ty\u00f6, joka ei motivoi eik\u00e4 anna aihetta merkityksellisyyden kokemiseen. T\u00e4llainen tie lis\u00e4\u00e4 ainoastaan ty\u00f6ntekij\u00e4n ilmastoahdistusta, kun h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 seuraukset ja vaikutukset ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suhtautua kriittisesti sek\u00e4 ratkaisukeskeisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. T\u00e4ll\u00f6in voi olla helpompaa tarkastella omia tuntemuksiaan ja pyrki\u00e4 sanoittamaan niit\u00e4. Ilmastoahdistuksesta puhuminen tuo asialle n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in paremmin tulkitsemaan, mutta ensisijaisesti on hyv\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 kukin voi itse tehd\u00e4. Nuoret osaavat olla avoimia ja keskustella ilmastohuolista, mutta he ovat samalla aktiivisia sek\u00e4 halukkaita ratkaisemaan t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 (Pihkala ym. 2022). T\u00e4m\u00e4 on positiivista kehityst\u00e4 ja tuo toiveikkuutta tulevaisuuden kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Anttoni Kervinen<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on opiskelija It\u00e4-Suomen yliopistossa. Teksti on laadittu osana <\/em>Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 -kurssia.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kuva: Li-An Lim<\/a> on Unsplash<\/a><\/p>\n\n\n\n Morikawa, A. (2020) \u201dIlmastonmuutos ja min\u00e4 \u2013 Ahdistaako? Kooste Aalto-yliopiston opiskelijoille suunnatusta pilotista \u201d, Diakonian tutkimus, (1). doi: https:\/\/doi.org\/10.37448\/dt.91092<\/a><\/p>\n\n\n\n Pihkala, P., Sangervo, J., & Jylh\u00e4, K. M. (2022) Nuorten ilmastoahdistus ja ymp\u00e4rist\u00f6tunteet.<\/p>\n\n\n\n Kiilakoski, T. (toim.) Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tekoa: Nuorisobarometri 2021 (95\u2013116). Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura\/Nuorisotutkimusverkosto, Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Pihkala, P. (2025) Ymp\u00e4rist\u00f6ahdistus ja ilmastoahdistus. L\u00e4\u00e4k\u00e4rikirja Duodecim. https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk01414<\/a><\/p>\n\n\n\n Salonen, A. (2023) Turhaksi koettu ty\u00f6 mit\u00e4t\u00f6i ihmisen. https:\/\/artosalonen.com\/turhaksi-koettu-tyo-mitatoi-ihmisen\/<\/a><\/p>\n\n\n\nL\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n\n\n\n