{"id":1550,"date":"2024-09-09T09:00:00","date_gmt":"2024-09-09T09:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/?p=1550"},"modified":"2024-09-03T07:38:18","modified_gmt":"2024-09-03T07:38:18","slug":"kaupunkiviljely-osana-kestavaa-kaupunkikehitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2024\/09\/09\/kaupunkiviljely-osana-kestavaa-kaupunkikehitysta\/","title":{"rendered":"Kaupunkiviljely osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikehityst\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
Pienimuotoinen viljelytoiminta kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on kasvattanut suosiotaan viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Suomessa. Ihmisravinnoksi kasvatettavia lajeja l\u00f6ytyy yh\u00e4 enemm\u00e4n kaavoitukseen merkattujen ja viljelyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunniteltujen viljelypalstojen ja siirtolapuutarhojen ulkopuolelta. Kaupungeissa viljell\u00e4\u00e4n esimerkiksi parvekkeilla, joutomailla, kaupunkien tarjoamissa viljelylaatikoissa, tai yhteis\u00f6viljelmill\u00e4. Viljelytoiminta el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 asfaltin ja betonin p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4\u00e4 harmaata kaupunkimaisemaa ja tuottaa hyvinvointia kaupunkia asuttaville ihmisille ja ei-inhimillisille lajeille. Viljelm\u00e4t kutsuvat kaupunkien asukkaita osallistumaan elonkirjoa yll\u00e4pit\u00e4vien ekosysteemien toimintoihin. (Heikkurinen 2023; Willman 2015, 2023.)<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkien viheralueet ja puistot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n, ett\u00e4 ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Luonnolle altistumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia mielenterveyden, fyysisen aktiivisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Altistuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydell\u00e4, pituudella ja syvyydell\u00e4 on merkityst\u00e4 altistumisesta koituvien hy\u00f6tyjen kannalta. (Cox ym. 2018.) Viheralueen laadulla taas on merkityst\u00e4 sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden, ett\u00e4 ihmisen kannalta. Puistojen ja l\u00e4himetsien l\u00e4pi kulkevat k\u00e4velytiet houkuttelevat kulkemaan jalan tai py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 pitkin maisemareittej\u00e4 ja puistonpenkit kutsuvat pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja aistimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Viljelypalsta tai -laatikko taas kutsuu osallistumaan maisemaan. Se kutsuu kaupunkiviljelij\u00e4n viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa kasvillisuuden parissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja pitki\u00e4 aikoja, k\u00e4det mullassa.<\/p>\n\n\n\n
Kest\u00e4v\u00e4n talouden tutkija Pasi Heikkurinen (2023) on k\u00e4sitellyt kaupunkiviljelyn merkityst\u00e4 ruokaturvan kannalta kriisiytyv\u00e4ss\u00e4 maailmantilanteessa. Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6kriisin lis\u00e4ksi ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n haavoittuvuudesta ovat muistuttaneet ajankohtaiset poliittiset j\u00e4nnitteet ja koronapandemia. Pitk\u00e4t toimitusketjut ja riippuvuus toisaalta tuleviin lannoitteisiin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6ille alttiiksi, kun samalla suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaupungeissa syntyvist\u00e4 ravinteista valuu hukkaan. (Heikkurinen 2023, 50\u201351.) Nykyisen resurssi-intensiivisen ja haavoittuvan ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyysmurros edellytt\u00e4\u00e4 radikaalia systeemist\u00e4 muutosta, joka avaa mahdollisuuksia tuottavan maaseudun ja kuluttavan kaupungin v\u00e4lisen ty\u00f6njaon, sek\u00e4 energia ja materiaalivirtojen uudelleen j\u00e4rjest\u00e4miseen. Kaupungeissa tuotettu ruoka lyhent\u00e4\u00e4 tuotantoketjuja, kun ruoka tuotetaan l\u00e4hell\u00e4 kuluttajaa, etenkin jos kaupungeissa syntyv\u00e4 orgaaninen j\u00e4te saadaan my\u00f6s palautettua kiertoon paikallisesti. Ruokaomavaraisuuteen kaupunkien tarjoamat pinta-alat eiv\u00e4t ehk\u00e4 riit\u00e4, mutta kaikki itse tuotettu sato lis\u00e4\u00e4 ruokaturvaa my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruuantuottamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tietotaitoa (mt. 53).<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s yhteiskuntatieteiden tutkija Pieta Hyv\u00e4rinen (2020) n\u00e4kee pienimuotoisessa ruuantuotannossa potentiaalia tulevaisuuden ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja hyvinvoinnin muokkaamisessa. Pienimuotoinen ruuantuotanto on vapaa-ajalla tehty\u00e4 palkatonta ty\u00f6t\u00e4, jota ei n\u00e4hd\u00e4 taloudellisesti tuottavana ty\u00f6n\u00e4. Sen voidaan kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n ruokaturvaa ja sen taustalla on usein my\u00f6s aktiivinen pyrkimys ihmisen ja ei-inhimillisen hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4llaista koettua hyvinvointia ei voida suoraan mitata bruttokansantuotteella. Hyv\u00e4rinen korostaakin produktivistisen ja talouden kasvuun sidotun hyvinvointik\u00e4sityksen monipuolistamisen merkityst\u00e4 hyvinvointivaltion systeemisess\u00e4 muutoksessa kohti radikaalia energian ja luonnonvarojen kulutuksen pienent\u00e4mist\u00e4. (Hyv\u00e4rinen 2020, 48, 79.)<\/p>\n\n\n\n
Rakenteissa ja organisaatioissa<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
Kaupunkien pyrkiess\u00e4 kohti hiilineutraalia kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhdyskuntarakennetta kaupunkeja pyrit\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n, jolloin viheralueet, l\u00e4himets\u00e4t, puistot ja joutomaat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennysrakentamisen kohteina. Kaupunkiluonnon lomassa my\u00f6s viljelytoiminta hakee paikkaansa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja niit\u00e4 hallinnoivissa organisaatioissa. Yhteis\u00f6llisen kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia ja haasteita Tampereen kaupungin viranomaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tutkineen Krista Willmanin (2023) mukaan kaupunkiviljelyn tuomat hy\u00f6dyt kyll\u00e4 tunnistetaan kaupunkiorganisaatiossa, mutta ilmi\u00f6n uutuuden takia on kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 mink\u00e4 yksik\u00f6iden ja sektoreiden hallinnolliselle alueelle se kuuluu. Yhteis\u00f6llinen kaupunkiviljely siiloutuu kaupunkiorganisaatiossa kulttuuri- ja sosiaalipalveluiden, viheralueiden yll\u00e4pidon, maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelun ja lupak\u00e4sittelyiden, sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon alueille. (Willman, 938, 940.)<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia on tunnistettu etenkin isommissa kaupungeissa. Esimerkiksi Turussa kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus tilata kaupungilta viljelylaatikoita ja multaa vaikkapa l\u00e4hipuistoon ja Helsingiss\u00e4 on etsitty viljelyyn sopivia tiloja yhdess\u00e4 urbaanin ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Dodo ry:n kanssa. Kaupunkiviljelyn ymp\u00e4rill\u00e4 toimii monia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, yhteis\u00f6j\u00e4 ja kaupunkiaktiiveja, jotka ovat osallistumisellaan edist\u00e4neet kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia, sek\u00e4 el\u00e4v\u00f6itt\u00e4neet sen ymp\u00e4rille syntynytt\u00e4 kulttuuria. (Heikkurinen 2023; Willman 2023.) Kaupunkiviljelyn toimintatilaa ja mahdollisuuksia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kuitenkin kaupungin asettamat reunaehdot maank\u00e4yt\u00f6lle ja julkisen tilan toimintas\u00e4\u00e4nn\u00f6t, kuin my\u00f6s hallintatavat ja vuorovaikutus eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Willman ehdottaakin, ett\u00e4 kaupunkiviljelylle tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 selke\u00e4 yksikk\u00f6 tai ty\u00f6ntekij\u00e4, jonka vastuualueelle asian edist\u00e4minen kuuluisi, mutta my\u00f6s eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 keskusteluyhteytt\u00e4 tulisi lis\u00e4t\u00e4, jotta kaupunkiviljelij\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t osalliseksi prosessin eri vaiheisiin. (Willman 2023, 941.)<\/p>\n\n\n\n
Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja luontoarvojen risteyksess\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n
Kaupunkien viljelypalstoihin, kasvatuslaatikkoihin ja yhteis\u00f6viljelmiin kytkeytyy sellaista ekologista, sosiaalista ja kulttuurista p\u00e4\u00e4omaa, joka voi edist\u00e4\u00e4 kaupunkien kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 kaupunkiviljelyll\u00e4 on v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 ihmisen hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia, se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perustarpeiden ymp\u00e4rille kytkeytyneit\u00e4 sosiaalisia verkostoja ja ravintoon liittyv\u00e4\u00e4 tietotaitoa. Kaupunkiviljely tuo ruuantuotannon realiteetit l\u00e4hemm\u00e4s kuluttajaa. Se mahdollistaa ihmisen, ruuaksi luokitellun kasvillisuuden, sek\u00e4 muiden ekosysteemien toimintojen v\u00e4lisen vuorovaikutuksen, jolloin ilmastossa ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvat muutokset tulevat yh\u00e4 tiiviimmin osaksi ihmisen kokemusmaailmaa.<\/p>\n\n\n\n
Samalla kaupunkilaisen rooli muuttuu kuluttajasta aktiiviseksi ruuantuotantoon osallistuvaksi toimijaksi. T\u00e4m\u00e4 avaa mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen, yhteis\u00f6lliseen ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Kaupunkiviljely voi toimia ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana ja lis\u00e4t\u00e4 ruokaturvaa paikallisesti. Se voi my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kausittain vaihtelevasta sadosta, ruuan alkuper\u00e4st\u00e4, sek\u00e4 ruuantuotantoon osallistuvasta monilajisesta verkostosta.<\/p>\n\n\n\n
Salla Korkalo<\/em> <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on kulttuuriantropologian opiskelija It\u00e4-Suomen yliopistossa. Teksti on laadittu osana <\/em>Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 -kurssia.<\/em><\/p>\n\n\n\n
Kuvat: Elisa Calvet B ja Markus Spiske\/Unsplash<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h5>\n\n\n\n
Cox, Daniel, Fuller, Richard, Hudson, Hanna, Gaston, Kevin & Shanahan, Danielle (2018) The impact of urbanization on nature dose and the implications for human health. Landscape and Urban Planning,<\/em> 179, 72\u201380. Elsevier. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.landurbplan.2018.07.013<\/a><\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2024\/09\/markus-spiske-4yK8iDaWnm8-unsplash2-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n