Vaikka globaalit ymp\u00e4rist\u00f6kriisit ovat luonteeltaan \u201dviheli\u00e4isi\u00e4 ongelmia\u201d (Crowley & Head 2017; Duckett ym. 2016; Rittel & Webber 1973) eli toisiinsa ja yhteiskunnallisiin ongelmiin vahvasti linkittyneit\u00e4, usein toisiaan vahvistavia, monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia, niiden ratkaisemiseksi on olemassa kattava tietopohja (IPBES-IPCC 2021).<\/p>\n\n\n\n
Eri tieteenaloilla ja yh\u00e4 useammin tieteenalarajat ylitt\u00e4en n\u00e4ist\u00e4 ongelmista on ker\u00e4tty tietoa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tiedon pohjalta on voitu kehitt\u00e4\u00e4 paikallisia ja globaaleja toimintamalleja, jotka huomioivat laajasti my\u00f6s yhteiskunnallisen kontekstin, jossa ongelmiin vastaaminen tapahtuu. Erilaisille ratkaisukeinoille voidaan esimerkiksi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoiskustannuksia, jotka osoittavat ratkaisut rationaalisiksi, vaikka tarkastelu teht\u00e4isiin ainoastaan taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma huomioiden (esim. Stern 2007; Dasgupta 2021). T\u00e4st\u00e4 huolimatta yhteisesti niin kansainv\u00e4lisell\u00e4 kuin kansallisella tasolla sovitut tavoitteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4n kerta toisensa j\u00e4lkeen saavuttamatta. <\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4rist\u00f6politiikan globaalit ja paikalliset ulottuvuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tehd\u00e4\u00e4n eri tasoilla kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista henkil\u00f6kohtaisiin, jokap\u00e4iv\u00e4isiin valintoihin. Eri tasot ovat s\u00e4\u00e4ntelyn n\u00e4k\u00f6kulmasta pitk\u00e4lti hierarkkisessa suhteessa eli ylemmill\u00e4 tasoilla tehdyt p\u00e4\u00e4t\u00f6kset asettavat reunaehtoja alemman tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille. N\u00e4in esimerkiksi kansainv\u00e4liset sopimukset sek\u00e4 EU-tason politiikkaohjelmat, asetukset ja direktiivit ohjaavat Suomessa harjoitettua ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa asettaen minimivaatimuksia kansallisille tavoitteille ja niit\u00e4 kohti ohjaavalle s\u00e4\u00e4ntelylle.<\/p>\n\n\n\n Viime vuosina kansainv\u00e4lisist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6sopimuksista eniten esill\u00e4 ovat olleet vuonna 2015 aikaansaatu Pariisin ilmastosopimus ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 luonnon monimuotoisuustavoitteita s\u00e4\u00e4telev\u00e4 Kunmingin-Montrealin sopimus vuodelta 2022. Kansainv\u00e4lisill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6sopimuksilla on kuitenkin huomattavasti pidempi historia ja esimerkiksi laajoja ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisi\u00e4 torjuvia sopimuksia yhteisine tavoitteineen on tehty ainakin vuoden 1971 Ramsarin sopimuksesta vesialueiden ja kosteikkojen suojelusta l\u00e4htien (The Ramsar Convention on Wetlands 1971).<\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla on erilaisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, mutta yleisell\u00e4 tasolla yhteist\u00e4 niille on tavoite yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tai parantaa ymp\u00e4rist\u00f6n elinkelpoisuutta. Ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa on toki my\u00f6s v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikkenemiseen pyrkiminen, mutta t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 tarkastellaan ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa progressiivisena, ymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana. Ymp\u00e4rist\u00f6politiikan toimeenpanon globaalit haasteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaikka ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat ovat eksistentiaalisia ja aikamme merkitt\u00e4vimpi\u00e4 haasteita, ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa on onnistuttu my\u00f6s parantamaan, erityisesti paikallisesti. Osassa globaaleistakin ymp\u00e4rist\u00f6sopimuksista on saavutettu niille asetetut tavoitteet. N\u00e4ist\u00e4 selkeimpiin kuuluu Montrealin p\u00f6yt\u00e4kirja, jonka voimaantulon seurauksena vuodesta 1989 stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 sijaitsevaa otsonia tuhoavien yhdisteiden k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti (WMO 2022). Kuitenkin t\u00e4m\u00e4nhetkisen edistymisen valossa merkitt\u00e4vimpien ymp\u00e4rist\u00f6kriisien kohdalla kansainv\u00e4lisesti sovittuihin tavoitteisiin p\u00e4\u00e4seminen turvallisen aikaikkunan sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikealta, jopa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4 (IPCC 2023; IPBES 2019).<\/p>\n\n\n\n Koska merkitt\u00e4vimm\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat luonteeltaan viheli\u00e4isi\u00e4, niihin vastaamiseen tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 erityisesti globaalilla tasolla. Juridisesti sitovat kansainv\u00e4liset sopimukset ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta yksitt\u00e4iset kansallisvaltiot tai niiden muodostamat koalitiot saadaan toimimaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi kansainv\u00e4listen ilmastoneuvottelujen kohdalla on kuitenkin k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, miten vaikeaa edes yhteisen tilannekuvan muodostaminen voi erilaisten intressien ristipaineessa olla.<\/p>\n\n\n\n Kuten ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon hillint\u00e4- ja sopeutumistoimien hidas toimeenpano osoittaa, viel\u00e4 sopimusten solmimisen haasteellisuutta merkitt\u00e4v\u00e4mpi ongelma on ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toimeenpano. Vaikka ymp\u00e4rist\u00f6ongelmilla on yleens\u00e4 globaali ulottuvuus ja tavoitteista voidaan sopia hallitusten v\u00e4lill\u00e4, konkretisoituvat poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tai p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen paikallisesti hyvin eri tavoin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset kohdistuvat eniten globaalin etel\u00e4n maihin (Taconet ym. 2020) ja sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden kyky sopeutua muutoksiin on heikko esimerkiksi riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien resurssien takia (IPCC 2023; Paglialunga ym. 2022). Toisaalta globaaleista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista suurimmassa vastuussa ovat globaalin pohjoisen taloudeltaan rikkaat valtiot, moni ylikansallinen suuryritys, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rikkaat yksityishenkil\u00f6t, sek\u00e4 osa globaaliin etel\u00e4\u00e4n kuuluvista fossiilienergian tuottajamaista (Khalfan ym. 2023). T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4suhdan takia esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi teht\u00e4vien toimenpiteiden ja hillint\u00e4- ja sopeutumistoimien rahoitusvastuun tulisi suuntautua etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 globaaliin pohjoiseen ja fossiilienergian tuottajiin, jolloin merkitt\u00e4vimpien ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten toimenpiteiden osittain negatiiviset vaikutukset kohdistuisivat historiallisesti etuoikeutettuihin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n Vaikka esimerkiksi osa elinkeinoel\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4vist\u00e4 edustajista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yleisesti vihre\u00e4n siirtym\u00e4n tarpeellisuuden ja pit\u00e4\u00e4 proaktiivista ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa kilpailuetuna, monet vaikutusvaltaiset toimijat hy\u00f6tyv\u00e4t edelleen ymp\u00e4rist\u00f6kriisien k\u00e4rjistymiseen johtavan nykytilan s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 pyrkien aktiivisesti vastustamaan j\u00e4rjestelm\u00e4muutosta (Geels 2014). Ilmasto- ja biodiversiteettikriisin kaltaisten, yhteiskuntia ymp\u00e4ri maailman koskettavien ongelmien torjuminen vaatii kuitenkin laajoja reformeja, jotka muuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi energian- ja ruoantuotantoa, teollisia prosesseja ja liikennett\u00e4 (Vad\u00e9n ym. 2021). <\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisessa globaalissa transitiossa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s vaikutusvaltaisia \u201dh\u00e4vi\u00e4ji\u00e4\u201d, joilla on usein paljon poliittista valtaa. Lis\u00e4ksi globaalilla tasolla eritahtisesti tapahtuva siirtym\u00e4 luo mahdollisuuksia vapaamatkustajille, jotka voivat hy\u00f6ty\u00e4 erityisesti toimimalla alueilla, joilla ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntely ei ole viel\u00e4 kehittynytt\u00e4. My\u00f6s eri toimialojen v\u00e4linen eritahtisuus hidastaa siirtym\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on ep\u00e4suhta EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan kuuluvien toimialojen ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin toteutuneissa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiss\u00e4 (Olesen ym. 2021).<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4isten vaikutusvaltaisten tahojen ohella suurten massojen poliittinen merkitys korostuu ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa. Progressiivisen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan edist\u00e4misen on n\u00e4hty viime vuosina vaikeutuvan samalla kun ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden vastustamisella on onnistuttu saavuttamaan poliittista valtaa. Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin vastaavien politiikkatoimien hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen yksil\u00f6tasolla liittyy Ejel\u00f6vin ja Nilssonin (2020) mukaan sek\u00e4 ideologisia ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, kuten huoli toimeentulosta ja oman el\u00e4m\u00e4ntavan s\u00e4ilymisest\u00e4. Osin kyse on yhteiskunnallisten normien hitaasta muutoksesta, mutta usein vastuiden ja voimavarojen ep\u00e4tasaisesta jakautumisesta kumpuavasta ep\u00e4oikeudenmukaisuuden tunteesta.<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnallisten haasteiden lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6politiikan toimeenpanoa vaikeuttavat ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Vaikka ilmastonmuutos ja luontokato vahvistavat usein toisiaan, suhde niiden v\u00e4lill\u00e4 ei ole yksiselitteinen (P\u00f6rtner ym. 2021). T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa my\u00f6s politiikkatoimien valintaa ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa, sill\u00e4 siiloutuneilla ratkaisuilla voidaan aiheuttaa uusia tai k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 olemassa olevia ongelmia toisaalla. Esimerkiksi Veldman ym. (2015) osoittavat, ett\u00e4 ilmastonmuutokseen vastaavilla toimilla, kuten metsitysprojekteilla, voi olla huonosti suunniteltuna negatiivinen vaikutus biodiversiteettiin. Yksinkertaistaen ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n kannalta t\u00e4rkeint\u00e4 on kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ja hiilinielujen kasvattaminen pitk\u00e4lti riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 toimet tapahtuvat. Biodiversiteetti on sen sijaan paikkasidonnaista, mink\u00e4 vuoksi politiikkatoimien on kohdistuttava kaikkialle, miss\u00e4 monimuotoisuus on uhattuna. Lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden hy\u00f6dyt konkretisoituvat usein ajallisesti huomattavasti hitaammin kuin niist\u00e4 mahdollisesti koetut haittavaikutukset. N\u00e4m\u00e4 seikat vaikeuttavat politiikkatoimien yhteensovittamista ja vaativat ongelmien ja niiden ratkaisujen kokonaisvaltaista ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten jalkauttamiseen liittyv\u00e4t paikalliset haasteet ovat pitk\u00e4lti yhteydess\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla kohdattaviin haasteisiin, ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien luonteeseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin liittyviin tekij\u00f6ihin. Paikallisella tasolla realisoituvien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kohdalla erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten toimenpiteiden sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys ja koettu oikeudenmukaisuus kuitenkin korostuvat (J\u00e4rvel\u00e4 ym. 2020; Peltonen ym. 2024). N\u00e4iden huomioiminen toimenpiteit\u00e4 ja ohjauskeinoja suunniteltaessa on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska paikallinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 politiikkatoimenpiteiden onnistumisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten toimenpiteiden sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys muodostuu yhteiskuntatieteellisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen parissa usein siteeratun W\u00fcstenhagenin ym. (2007) mukaan paikallisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden ohella sosiopoliittisesta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4 ja markkinoilla tapahtuvasta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4. Paikalliseen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 W\u00fcstenhagen kollegoineen korostavat prosessin, sek\u00e4 hy\u00f6tyjen ja haittojen jakautumisen koettua oikeudenmukaisuutta, eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 luottamusta ja toimenpiteiden oikea-aikaisuutta. Tanguay ym. (2021) korostavat my\u00f6s kommunikaation ja yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4, sidosryhm\u00e4t huomioivaa, yksil\u00f6llist\u00e4 keinovalikoimaa ja konfliktien ennaltaehk\u00e4isyn t\u00e4rkeytt\u00e4. Sosiaalisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden edist\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio lis\u00e4ksi siihen, millaisella aikav\u00e4lill\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 voidaan muuttaa. Vaikka esimerkiksi yksil\u00f6n poliittisella ideologialla on selv\u00e4 merkitys ymp\u00e4rist\u00f6poliittisten toimenpiteiden hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kannalta (Ejel\u00f6v & Nilsson 2020), voi yksitt\u00e4isen toimenpiteen yhteydess\u00e4 ideologiseen vastustukseen olla hyvin vaikeaa vaikuttaa. Toisaalta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden muodostuessa suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan instituutioineen, my\u00f6s pitk\u00e4n aikav\u00e4lin toimenpiteill\u00e4, kuten instituutioiden legitimiteetin rakentamisella ja tiedon lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 on suuri merkitys.<\/p>\n\n\n\n Lopulta ymp\u00e4rist\u00f6poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on aina kyse poliittisista valinnoista. Kuten eri konteksteissa paikalliselta globaalille tasolle on havaittu, poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t juuri koskaan synny ainoastaan parhaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tieteellisen tiedon ohjaamina. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ymp\u00e4rist\u00f6poliittisia ohjauskeinoja tarkasteltaessa ja kehitett\u00e4ess\u00e4 monialaisuus, osallistavuus ja kokonaisvaltainen l\u00e4hestymistapa korostuvat jatkossakin. L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Crowley, K., & Head, B. W. (2017). The enduring challenge of \u2018wicked problems\u2019: revisiting Rittel and Webber. Policy Sciences, 50<\/em>(4), 539\u2013547. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11077-017-9302-4<\/a><\/p>\n\n\n\n Dasgupta, P. (2021). The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review<\/em>. London: HM Treasury. https:\/\/assets.publishing.service.gov.uk\/media\/602e92b2e90e07660f807b47\/The_Economics_of_Biodiversity_The_Dasgupta_Review_Full_Report.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Duckett, D., Feliciano, D., Martin-Ortega, J., & Munoz-Rojas, J. (2016). Tackling wicked environmental problems: The discourse and its influence on praxis in Scotland. Landscape and Urban Planning, 154<\/em>, 44\u201356. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.landurbplan.2016.03.015<\/a><\/p>\n\n\n\n Ejel\u00f6v, E., & Nilsson, A. (2020). Individual Factors Influencing Acceptability for Environmental Policies: A Review and Research Agenda. Sustainability (Basel, Switzerland), 12(6), 2404-. https:\/\/doi.org\/10.3390\/su12062404<\/a><\/p>\n\n\n\n IPBES (2019). Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services<\/em>. E. S. Brondizio, J. Settele, S. D\u00edaz, and H. T. Ngo (editors). IPBES secretariat, Bonn, Germany. https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.3831673<\/a><\/p>\n\n\n\n IPCC. (2023). Climate Change 2023: Synthesis Report<\/em>. Contribution of Working Groups I, II and III to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Core Writing Team, H. Lee and J. Romero (eds.)]. Geneva: IPCC. https:\/\/www.ipcc.ch\/report\/ar6\/syr\/downloads\/report\/IPCC_AR6_SYR_LongerReport.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n J\u00e4rvel\u00e4, M., Kortetm\u00e4ki, T., Huttunen, S., Turunen, A., Tossavainen, S. (2020). Ilmastotoimien sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys<\/em>. Suomen ilmastopaneeli Raportti 1\/2020. https:\/\/ilmastopaneeli.fi\/hallinta\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/Ilmastopaneeli_sosiaalinen_hyvaksyttavyys_FINAL.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Khalfan, A., Nilsson Lewis, A., Aguilar, C., Persson, J., Lawson, M., Dabi, N., Jayoussi, S., Acharya, S., Caistor Arendar, A., Maitland, A., Kamanda, A., Macfas Aymar, I., Gielfeldt, J., & Ma, R. (2023). Climate equality: A planet for the 99 %<\/em>. Oxford: Oxfam GB. https:\/\/oxfamilibrary.openrepository.com\/bitstream\/10546\/621551\/2\/cr-climate-equality-201123-en.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Olesen, A. S., Kowalczewski, T., Kenney, K., Bellassen, V., Bird, N., Unger, M. von, Eaton, D., Leistner, S., Dahll Steinert, M., Gionfra, S., & Tiriduzzi, C. (2021). Reviewing the contribution of the land use, land-use change and forestry sector to the Green Deal: final study<\/em>. European Commission. Publications Office. https:\/\/op.europa.eu\/en\/publication-detail\/-\/publication\/8f100af5-e44d-11eb-895a-01aa75ed71a1<\/a><\/p>\n\n\n\n Paglialunga, E., Coveri, A., & Zanfei, A. (2022). Climate change and within-country inequality: New evidence from a global perspective. World Development, 159<\/em>, 106030-. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.worlddev.2022.106030<\/a><\/p>\n\n\n\n Peltonen, L., Donner-Amnell, J., & Nokelainen, S. (2024). Tuulivoiman hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden nykytila ja n\u00e4kym\u00e4t Suomessa.<\/em> Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies No 21. https:\/\/erepo.uef.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/31645\/urn_isbn_978-952-61-4931-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n P\u00f6rtner, H.-O., Scholes, R., Agard, J., Archer, E., Bai, X., Barnes, D., Burrows, M., Chan, L., Diamond, S., Donatti, C., Duarte, C., Eisenhauer, N., Foden, W., Gasalla, M., Handa, C., Hickler, T., Hoegh-Guldberg, O., Ichii, K., Jacob, U., \u2026 Ngo, H. (2021). IPBES-IPCC co-sponsored workshop report on biodiversity and climate change<\/em>. Zenodo. https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.5101133<\/a><\/p>\n\n\n\n Rittel, H. W. J., & Webber, M. M. (1973). Dilemmas in a general theory of planning. Policy Sciences, 4<\/em>(2), 155\u2013169. https:\/\/doi.org\/10.1007\/BF01405730<\/a><\/p>\n\n\n\n Stern, N. (2007). The economics of climate change: the Stern review<\/em>. Cambridge University Press. https:\/\/webarchive.nationalarchives.gov.uk\/ukgwa\/20100407172811\/https:\/www.hm-treasury.gov.uk\/stern_review_report.htm<\/a><\/p>\n\n\n\n Taconet, N., M\u00e9jean, A., & Guivarch, C. (2020). Influence of climate change impacts and mitigation costs on inequality between countries. Climatic Change, 160<\/em>(1), 15\u201334. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10584-019-02637-w<\/a><\/p>\n\n\n\n The Ramsar Convention on Wetlands. (1971). Convention on Wetlands of International Importance especially as Waterfowl Habitat<\/em>. https:\/\/www.ramsar.org\/sites\/default\/files\/documents\/library\/current_convention_text_e.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n Tanguay, L., Bissonnette, J.-F., Turgeon, K., & Calm\u00e9, S. (2021). Intervention levers for increasing social acceptance of conservation measures on private land: a systematic literature review and comprehensive typology. Environmental Research Letters, 16(7), 73007-. https:\/\/doi.org\/10.1088\/1748-9326\/ac0d79<\/a><\/p>\n\n\n\n Vad\u00e9n, T., L\u00e4hde, V., Majava, A., J\u00e4rvensivu, P., Toivanen, T., & Eronen, J. T. (2021). Raising the bar: on the type, size and timeline of a \u201csuccessful\u201d decoupling. Environmental Politics, 30<\/em>(3), 462\u2013476. https:\/\/doi.org\/10.1080\/09644016.2020.1783951<\/a><\/p>\n\n\n\n Veldman, J. W., Overbeck G. E., Negreiros, D., Mahy, G., Stradic, S. L., Fernandes, G. W., Durigan, G., Buisson, E., Putz, F. E., & Bond, W. J. (2015). Where Tree Planting and Forest Expansion are Bad for Biodiversity and Ecosystem Services. Bioscience, 65<\/em>(10), 1011\u20131018. https:\/\/doi.org\/10.1093\/biosci\/biv118<\/a><\/p>\n\n\n\n World Meteorological Organization (WMO). (2022). Executive Summary. Scientific Assessment of Ozone Depletion: 2022<\/a><\/em>, GAW Report No. 278, 56 pp. WMO: Geneva. https:\/\/ozone.unep.org\/system\/files\/documents\/Scientific-Assessment-of-Ozone-Depletion-2022-Executive-Summary.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Usein ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien ratkaisut tapahtuvat my\u00f6s paikallisesti ja ajallisesti eri tasoilla. <\/p>\n\n\n\n
Sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys ymp\u00e4rist\u00f6politiikan toimeenpanon paikallisena haasteena<\/strong><\/p>\n\n\n\n
\u00a0
Samu Salonen<\/em>
Projektitutkija, historia- ja maantieteiden laitos, It\u00e4-Suomen Yliopisto
\u00a0
Kirjoittaja on mukana Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n (MMM) rahoittamassa Tiedolla ja taidolla kohti ilmastoviisasta ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (HiiliVie) -hankkeessa (2023\u20132024). Hankkeen toteuttajina ovat It\u00e4-Suomen yliopiston (UEF) lis\u00e4ksi Savonia-ammattikorkeakoulu, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke).<\/em><\/p>\n\n\n\n