{"id":1217,"date":"2023-10-04T14:28:32","date_gmt":"2023-10-04T14:28:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/?p=1217"},"modified":"2023-12-14T11:06:07","modified_gmt":"2023-12-14T11:06:07","slug":"slowlife-ja-cottagecore-pinnallinen-muoti-ilmio-vai-nuorten-ymparistosuhteen-muutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/10\/04\/slowlife-ja-cottagecore-pinnallinen-muoti-ilmio-vai-nuorten-ymparistosuhteen-muutos\/","title":{"rendered":"#slowlife ja #cottagecore – pinnallinen muoti-ilmi\u00f6 vai nuorten ymp\u00e4rist\u00f6suhteen muutos?"},"content":{"rendered":"\n
Kaupungistumisen megatrendi on maailmanlaajuinen ilmi\u00f6. Arviona on, ett\u00e4 vuonna 2030 noin 60 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuisi kaupungeissa (Policies on spatial distribution… 2020). Suomessa kaupungistuminen on ollut voimakkaampaa ja vuonna 2020 suomalaisista kaupungissa asui 73 % (Selvitys: Kest\u00e4v\u00e4 kaupungistuminen… 2022). Kaupungistumisella on useita etuja, mukaan lukien palvelujen tehokkaampi keskitt\u00e4minen, paremmat ty\u00f6llistymismahdollisuudet sek\u00e4 julkisen liikenteen ja lyhyempien et\u00e4isyyksien mahdollistama yksityisautoilun v\u00e4heneminen ja sit\u00e4 kautta hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen. Teoriassa n\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dyt kuitenkin harvoin toteutuvat ja etenkin kehittyviss\u00e4 maissa liian nopea kaupungistuminen johtaa puutteisiin palveluissa sek\u00e4 kaupunkien hallitsemattomaan laajentumiseen sek\u00e4 slummiutumiseen. Kaupungeissa on usein korkeampi ty\u00f6tt\u00f6myysaste sek\u00e4 ilmansaasteitten vuoksi todella huono ilmanlaatu.<\/p>\n\n\n\n
Kaupungistuminen onkin monien mahdollisuuksien lis\u00e4ksi melko suuri haaste yhteiskunnalle. Etenkin Suomessa kaupungistuminen johtaa maaseudun autioitumiseen, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n rakennuskantaan sek\u00e4 maaseudun palveluiden v\u00e4hent\u00e4miseen. Pienet ja sijainniltaan syrj\u00e4iset kunnat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein muuttotappiopaikkakunniksi, joissa veronmaksajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntien palveluita. Monet kunnat yritt\u00e4v\u00e4tkin houkutella asukkaita muun muassa edullisilla tonteilla ja asunnoilla tai jopa suoralla rahallisella palkkiolla. Valtioiden tasaisen asutuksen s\u00e4ilytt\u00e4minen on useissa maissa poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ydinajatuksia. YK:n selvityksen mukaan 55 % selvitykseen osallistuneista valtioista pyrki v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkeihin kohdistuvaa muuttoliikett\u00e4 ja 87 % valtioista pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaseutujen asuinolosuhteita (Policies on spatial distribution… 2020).<\/p>\n\n\n\nSuomalaiset ovat kansainv\u00e4lisesti tunnettua m\u00f6kkikansaa. M\u00f6kkiel\u00e4m\u00e4 luonnon keskell\u00e4 on kuitenkin alkanut nousta suosioon my\u00f6s Suomen ulkopuolella. (kuva Christer M\u00e5rtensson, Pixabay 2017)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Viime vuosina Internetiss\u00e4 ja etenkin sosiaalisessa mediassa on kuitenkin her\u00e4nnyt nousevia trendej\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin vastaiskuna kaupungistumiselle. Aihetunnisteet #simpleliving, #slowlife, #homestead ja #cottagecore vilisev\u00e4t jatkuvasti Instagramin, TikTokin ja YouTuben etusivuilla ja ovat nousseet valtaviksi muoti-ilmi\u00f6iksi etenkin nuorten parissa. Pohjimmillaan kaikkien n\u00e4iden trendien perusajatus on sama: ihmiset joko uupuvat tai kyll\u00e4styv\u00e4t nopeatempoiseen, kulutuskeskeiseen yhdyskuntaan sek\u00e4 kaupunkien jatkuvaan \u00e4rsyketulvaan, ja haluavat keskitty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n pieniin iloihin ilman suorituspaineita ja jatkuvaa tarvetta kuluttaa. Yh\u00e4 useammat irtisanoutuvat t\u00f6ist\u00e4\u00e4n, myyv\u00e4t kaupunkiasuntonsa sek\u00e4 muun omaisuutensa ja muuttavat maalle pieniin taloihin yksinkertaisemman, rauhallisemman el\u00e4m\u00e4n per\u00e4ss\u00e4. Sosiaalisessa mediassa he jakavat kokemuksiaan ja kannustavat toisia ihmisi\u00e4 muutokseen.<\/p>\n\n\n\n
Mist\u00e4\u00e4n kovin pienest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 ei ole kyse: aihetunnisteella #slowlife l\u00f6ytyy Instagramista 5,4 miljoonaa julkaisua. Facebookin suomalaisessa HALUTAAN MAALLE! -ryhm\u00e4ss\u00e4 on noin 28 000 j\u00e4sent\u00e4 ja Omavaraistalous-ryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes 30 000. YouTubessa nimimerkill\u00e4 TheCottageFairy videoita tuottava bloggaaja on yksi suosituimpia trendien edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. H\u00e4n kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n pieness\u00e4 m\u00f6kiss\u00e4 mets\u00e4n keskell\u00e4 ja haastaa ihmisi\u00e4 muuttamaan ajattelutapansa menestyksest\u00e4, hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja arjesta. H\u00e4nen videollaan the beauty of an ordinary life – social media and simple living <\/em>on 3,4 miljoonaa n\u00e4ytt\u00f6kertaa.<\/p>\n\n\n\nTheCottageFairy on yksi maallemuuttamisen ja cottagecore-trendin suosituimpia puolestapuhujia. YouTubessa h\u00e4nt\u00e4 seuraa 1,39 miljoonaa ja Instagramissa 212 tuhatta ihmist\u00e4. (TheCottageFairy 2021)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Maalle muuttamisen ja muuttotappiopaikkakuntien asuttamisen lis\u00e4ksi ilmi\u00f6ss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 useita muita kiinnostavia osa-alueita. Koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kaupungeissa el\u00e4neet nuoret opettelevat viljely\u00e4 ja kotiel\u00e4inten kasvatusta pyrkiess\u00e4\u00e4n kohti omavaraisempaa ruoantuotantoa, sill\u00e4 itse tuotettu l\u00e4hiruoka koetaan ekologiseksi, eettiseksi sek\u00e4 terveelliseksi vaihtoehdoksi. Lis\u00e4ksi perinteiset k\u00e4dentaidot, leipominen ja ruoanvalmistus sek\u00e4 kierr\u00e4tyskulttuuri ja itse tekeminen ovat nostaneet arvostustaan viime vuosina. My\u00f6s hyvin askeettisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin palaaminen ja muun muassa ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4 el\u00e4minen ovat suosiossa. Ilmi\u00f6ss\u00e4 onkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vahvaa linkittymist\u00e4 muun muassa kiertotalouteen ja degrowth-liikkeen periaatteisiin. Jatkuva kuluttaminen, uusien hy\u00f6dykkeiden ostaminen ja materian keskell\u00e4 el\u00e4minen koetaan uuvuttavaksi ja turhaksi. Niiden sijaan halutaan nauttia luonnosta, yhdess\u00e4olosta sek\u00e4 itsens\u00e4 toteuttamisesta. Kulutusyhteiskunnasta ja sen palveluista irtaantuminen tuovat useille tunteen vapaudesta. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isen ekologiseen el\u00e4m\u00e4ntapaan pyrkiminen voi joissain tapauksissa tuoda my\u00f6s helpotusta yksil\u00f6n ilmastoahdistukseen.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 maallemuutto on tunnistettu ja tutkittu ilmi\u00f6 my\u00f6s sosiaalisen median ulkopuolella, vaikkakin siell\u00e4 sen vaikutukset ovat parhaiten havaittavissa. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosina 2001\u20132004 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten syit\u00e4 maallemuuttoon, sen vaikutuksia heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapoihinsa sek\u00e4 heid\u00e4n tyytyv\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n maalla asumiseen (Kyt\u00f6 & Aatola 2006). Maallemuuton syiss\u00e4 korostuivat my\u00f6s tutkimuksessa erityisesti asuinymp\u00e4rist\u00f6n viihtyvyys sek\u00e4 ekologinen el\u00e4m\u00e4ntapa, joita korostetaan my\u00f6s sosiaalisen median trendeiss\u00e4. Maallemuutto lis\u00e4si useilla puutarhanhoidon, liikunnan sek\u00e4 k\u00e4sit\u00f6iden harrastamista. Noin 60 % maalla asuvista viihtyi asuinalueellaan erinomaisesti ja noin 30 % hyvin.<\/p>\n\n\n\n
Minimalismi on vahvasti edellisiin trendeihin linkittyv\u00e4 ilmi\u00f6, joka sekin on itsess\u00e4\u00e4n noussut suureen suosioon niin el\u00e4m\u00e4ntapana, sisustustrendin\u00e4 kuin muotisuuntauksenakin. Minimalismi ei keskity niink\u00e4\u00e4n suuriin el\u00e4m\u00e4nmuutoksiin, vaan sen ytimess\u00e4 on omaisuuden, kuten vaatteiden, astioiden ja koriste-esineiden, ja sit\u00e4 kautta yleisen kuluttamisen karsiminen minimiin. Yhten\u00e4 minimalismin kulmakiven\u00e4 on toiminut japanilaisen Marie Kondon kehitt\u00e4m\u00e4 KonMari-siivousmetodi, jossa jokaisesta iloa tuottamattomasta esineest\u00e4 luovutaan. Miriam Meissnerin (2019) mukaan minimalismin kaltaiset trendit voivatkin toimia hyv\u00e4n\u00e4 siirtym\u00e4n\u00e4 kohti degrowth-ajattelua ja her\u00e4ttelev\u00e4t kuluttajia tutkimaan omia kulutustottumuksiaan. H\u00e4n nostaa kuitenkin esille kriittisen ajatuksen siit\u00e4, kuinka ihmiset helposti unohtavat ilmi\u00f6iden laajuuden toteuttaessaan niit\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Liian yksil\u00f6kohtainen l\u00e4hestymistapa ja omiin kulutustottumuksiin keskittyminen voi vaikeuttaa ylikulutuksen globaalin tason hahmottamista. L\u00e4nsimaiselle ihmiselle vaatevaraston karsiminen kolmasosaan voi tuntua suurelle edistysaskeleelle, mutta tosiasiassa tuo kolmasosakin voi olla luonnonvarojen kannalta liiallista kuluttamista. Toisaalta voidaan kuitenkin my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 jokainen askel kohti kulutuksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 on askel oikeaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Samankaltaista kritiikki\u00e4 on her\u00e4nnyt my\u00f6s maallemuuttajien ja ekologisen el\u00e4m\u00e4ntavan harjoittajien tavoiteperist\u00e4. Ovatko heid\u00e4n tavoitteensa vilpitt\u00f6mi\u00e4, vai onko taustalla vain pyrkimys trendikkyyteen ja some-seuraajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamiseen? Koska ilmi\u00f6 on laaja, on joukossa varmasti molempia ihmisryhmi\u00e4. Vastaavanlainen el\u00e4m\u00e4nmuutos, omien kulutustottumusten ja el\u00e4m\u00e4ntapojen uudelleen tarkastelu sek\u00e4 vallitsevan kulutuskulttuurin kyseenalaistaminen on kuitenkin pitk\u00e4 ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vaikea prosessi, johon l\u00e4htemiseen vaaditaan my\u00f6s aitoa halua muutokseen. T\u00e4m\u00e4n perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 pinnallista trendi\u00e4 enemm\u00e4n kyseess\u00e4 on rakenteellinen muutos ihmisten ja etenkin nuorten ymp\u00e4rist\u00f6suhteissa ja ajattelutavoissa. Vaikka jokainen heist\u00e4 ei vastaavaa el\u00e4m\u00e4ntapamuutosta suoritakaan, kertoo suuri seuraajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 my\u00f6s her\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 kiinnostuksesta kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4 kohtaan. Kansalaisten parissa levi\u00e4v\u00e4 halu maallemuuttoon sek\u00e4 sit\u00e4 kautta vastuullisempaan ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan voidaankin n\u00e4hd\u00e4 ilahduttavana askeleena kohti kansalaisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kest\u00e4vyysmurrosta.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on ymp\u00e4rist\u00f6politiikan sivuaineopiskelija It\u00e4-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella (p\u00e4\u00e4aineena biologia). Teksti on laadittu osana <\/em>Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 -kurssia. <\/em><\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h4>\n\n\n\n
<\/h4>\n\n\n\n
Kyt\u00f6 H, Aatola L. 2006. Muuttuva maallemuuttaja. Maallemuuttajien el\u00e4m\u00e4ntavat ja maallemuuton mukanaan tuomat muutokset. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 3:2006.<\/p>\n\n\n\n
Meissner M. 2019. Against accumulation: lifestyle minimalism, de-growth and the present post-ecological condition. Journal of Cultural Economy 12:3, 185-200. DOI: 10.1080\/17530350.2019.1570962<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/10\/house-2151102_1280-1024x768.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/10\/TheCottageFairy-1024x499.png\")