{"id":1192,"date":"2023-06-02T11:13:53","date_gmt":"2023-06-02T11:13:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/?p=1192"},"modified":"2023-06-02T11:17:01","modified_gmt":"2023-06-02T11:17:01","slug":"ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/","title":{"rendered":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus"},"content":{"rendered":"
\"\"

Valokuvat ovat kirjoittajan ottamia.<\/p><\/div>\n

Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keskeisimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 niin kansallisessa kuin kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, ett\u00e4 toisin kuin viel\u00e4 hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimenomaan vaatii ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten huomioimista \u2013 niiden sivuuttamisen sijaan.<\/p>\n

Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen viesti luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4misen ja monimuotoisuuden elvytt\u00e4misen merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 globaalina ja yhteisesti jaettuna ylirajaisena haasteena saatiin viime vuoden lopussa YK:n biodiversiteettisopimuksen 196 valtion linjatessa 30 prosentin tavoitteen maailmanlaajuisten maa-, sis\u00e4vesi- ja merialueiden suojelemisesta, sek\u00e4 30 prosentin tavoitteen heikentyneiden ekosysteemien ennallistamisesta (Ainsworth, Collins ja d\u2019Amico 2022).<\/p>\n

Euroopan unioni puolestaan tavoittelee kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4\u00e4 ekologisen modernisaation mukaisella Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmalla ja toteuttaa YK:n sopimusten mukaisia poliittisia sitoumuksiaan biodiversiteettistrategian ohjaamana (Euroopan komissio 2021). Koska aikaisemman, vuonna 2020 p\u00e4\u00e4ttyneen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet j\u00e4iv\u00e4t toteutumatta j\u00e4senmaiden vapaaehtoisin toimin, Euroopan komissio on t\u00e4ll\u00e4 kerralla esitt\u00e4nyt lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ehdotuksensa mukaisia oikeudellisesti sitovia velvoitteita ennallistamisasetuksen muodossa (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 n.d.).<\/p>\n

Se, mik\u00e4 viel\u00e4 hetki sitten n\u00e4ytt\u00e4ytyi monille uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen aittana mist\u00e4 poimia, louhia ja pumpata raaka-ainetta ja energiaa globaalin markkinatalouden py\u00f6rteisiin, on siis viimein alkanut saada tunnustusta politiikan tekemisen areenoilla jonain paljon monisyisemp\u00e4n\u00e4 ja uusklassista taloustieteellist\u00e4 osaamista laaja-alaisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 vaativana kysymyksen\u00e4.<\/p>\n

Kenties luonto on alkanut viesti\u00e4 monilajisten ekologisten verkostojensa toimintaedellytysten heikkenemisest\u00e4 ja peruuttamattomien keikahduspisteiden l\u00e4hestymisen mahdollisuudesta siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin selkokielisesti, ett\u00e4 se tavoittaa my\u00f6s luontoymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4st\u00e4 elinpiirist\u00e4\u00e4n vieraannuttaneen, ja siksi luonnonlukutaidoiltaan taantuneen kaupunki-ihmisen, joita suurin osa planeettamme ihmisel\u00e4imist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 on. Kenties luonnon toteuttama kriisiviestint\u00e4 onnistuu eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutiskynnyksen ja v\u00e4littym\u00e4\u00e4n tavoilla, joiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ei edellyt\u00e4 ylisukupolvista kollektiivista ymm\u00e4rryst\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon tavoista kommunikoida siihen erottamattomalla tavalla kuuluvan nis\u00e4k\u00e4slajin kanssa.<\/p>\n

Hankalasti hahmotettava monimuotoisuus<\/h4>\n

Mihin oikeastaan viittaamme puhuessamme monimuotoisuudesta? Yksinkertaistettu, eri yhteyksiin yleistett\u00e4v\u00e4 muotoilu voisi kuulua esimerkiksi siten, ett\u00e4 monimuotoisuus on tila, joka toteutuu silloin kun mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen toimija tai toimintatapa ei ota liikaa tilaa kaventaen samalla mahdollisuuksia toisenlaisuudelta. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen erilaisuuden n\u00e4kemisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 rikastuttavana ja siksi toivottavana asiaintilana. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kohdalla monenlaisuus tarkoittaa mm. elinymp\u00e4rist\u00f6jen monimuotoisuutta, lajien sis\u00e4ist\u00e4 ja niiden v\u00e4list\u00e4 kirjoa, sek\u00e4 luontaista geneettist\u00e4 vaihtelua (Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskus 2020).<\/p>\n

Luonnon monimuotoisuuden merkitys ihmiselle konkretisoituu siin\u00e4, ett\u00e4 ekosysteemien, eli monilajisten biofyysisten keskin\u00e4isriippuvuuksien verkostojen, toimintakyky rakentuu nimenomaan ne muodostavan ekologisen kudelman kirjavuudesta. Toimivien ekosysteemien merkitys on ihmiselle korvaamaton niiden toteuttaessa aineenvaihdantaa tavoilla, jotka tuottavat muun muassa juoma- ja kasteluvedeksi sopivaa vett\u00e4, sek\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t ilmakeh\u00e4ss\u00e4mme olevien kaasujen pitoisuudet tiettyjen rajojen puitteissa. Meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n sellaisia teknisi\u00e4 innovaatioita, joilla pystyisimme korvaamaan n\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusedellytyksi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t luonnolliset prosessit. Itse\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4 planetaarinen superorganismi voidaan n\u00e4hd\u00e4 olemassa olevana luontopohjaisena ratkaisuna k\u00e4sill\u00e4 olevaan ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin. Ekosysteemeille t\u00e4ytyy vain sallia ja turvata riitt\u00e4v\u00e4t olosuhteet itsens\u00e4 \u2013 eli el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuuden, toteuttamiseen.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 rationaalinen ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on t\u00e4ysin riippuvainen toimintakykyisten ekosysteemien tuottamista elinolosuhteita yll\u00e4pit\u00e4vist\u00e4 biofyysisist\u00e4 prosesseista ei kuitenkaan riit\u00e4. Voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian olevan monella tapaa t\u00e4rke\u00e4, mutta emme silti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa hahmottaa, mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa. Milt\u00e4 monilajisten ja monimuotoisten ekologisten keskin\u00e4isriippuvuuden verkostojen elinvoimaisuuden eli toiminta- ja uusiutumiskyvyn tukeminen, ennallistaminen ja turvaaminen konkreettisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Kysymys on osuva luonnon monimuotoisuuden ilmetess\u00e4 usein tavoilla, jotka eiv\u00e4t ole suoraan ihmisaistein havaittavissa (kuva 1).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Luonnon monimuotoisuuden ominaisuuksia. Kuva: Dasgupta (2020, s. 31)<\/p>\n

Valkoisen miehen yksinpuhelu<\/h4>\n

Ihmisen ja muun luonnon v\u00e4lisen suhteen voidaan hyvin perustein sanoa olevan kriisiss\u00e4. Ilman pikaisia ja tuntuvasti nykytoimiin verrattuna tehokkaampia luonnontuhonnan (eng. ecocide, esim. Kr\u00f6ger 2022: 5) hillitsemiskeinoja, mahdollinen tulevaisuutemme n\u00e4ytt\u00e4isi tapahtuvan planeetalla, jonka elinolosuhteet poikkeavat suuresti siit\u00e4 mit\u00e4 ne t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ovat. El\u00e4mme aikaa, miss\u00e4 yhden lajin toiminnan seurauksena muiden lajien luonnollinen sukupuuttotahti on joidenkin arvioiden mukaan kiihtynyt jopa tuhatkertaiseksi (Dasgupta 2021: 32; Hirvilammi 2015: 11). Sukupuutto tarkoittaa eli\u00f6lajin olemassaolon peruuttamatonta h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 planeetalta. \u00a0Se tarkoittaa pysyv\u00e4\u00e4 poistumista el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuuden kirjosta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ihmisen erityisasemaa korostavien kristinopin tulkintojen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4nsimaisen valistusajan j\u00e4lkel\u00e4isille on kehittynyt h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n sitke\u00e4ss\u00e4 oleva kyky harjoittaa itsesuggestiota sen suhteen, kuinka ihminen on rationaalisena toimijana oikeutettu toimimaan muun luonnon itseisarvon ja toimijuuden kielt\u00e4vill\u00e4 tavoilla (Hickel 2020: 265; Keto 2022: 64). Ajassa ja paikassa vaihtelevin sosiokulttuurisin kriteerein toiseutetut, eli ihmisyyden ulkopuolelle valikoituneet toiset, ovat usein p\u00e4\u00e4tyneet seuraamaan eurooppalaisen ihmisel\u00e4imen yksinpuhelua joko k\u00e4ytt\u00f6kelpoisina lavasteina tai vailla \u00e4ly\u00e4 ja omaa tahtoa olevina statisteina (Moore 2016).<\/p>\n

Ajatus ihmisen ylivertaisuudesta, kuinka hienostuneesti hyv\u00e4ns\u00e4 toteutettuna, ei kuitenkaan kykene irrottamaan meit\u00e4 siit\u00e4 miljoonien vuosien aikana rakentuneesta toisiinsa kytkeytyvien verkostojen kokonaisuudesta, jollainen t\u00e4m\u00e4 planeetta Maan biosf\u00e4\u00e4ri ja ihminen sen osana on. Muusta luonnosta vieraantuminen on sen sijaan aineellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusedellytykset t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4n, individualistisuutta korostavan kulutusyhteiskunnan sosiokulttuurisissa rakenteissa toimivalle ihmisel\u00e4imelle tehty varsin vaivattomaksi. Vieraantumista toteuttamalla, eli pyrkimyst\u00e4 asemoida itse\u00e4\u00e4n jonkin sellaisen ulkopuolelle, mink\u00e4 erottamaton osa on, iso osa ihmisist\u00e4 on p\u00e4\u00e4tynyt toteuttamaan kaikki ei-inhimilliset toimijat (ja ison osan inhimillisi\u00e4 toiseutettuja) ulossulkevaa antroposentrist\u00e4 monologia.<\/p>\n

Kokemusasiantuntijat kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n konsultteina<\/h4>\n

Yhden lajin toiminnan tuhotessa kokonaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja h\u00e4vitt\u00e4ess\u00e4 muita lajeja el\u00e4m\u00e4n kirjosta yksi toimii tavalla, joka vie toimintamahdollisuuksia toisilta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii tilan antamista ja elinolosuhteiden turvaamista my\u00f6s muille lajeille. Ihmisen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sen sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 nykyisten toimintatapojemme osoittauduttua monin tavoin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi, niit\u00e4 tulee muuttaa. Muutos tarkoittaa muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 jatketa toimimista totutulla tavalla, vaan haetaan joko uudenlaisia, ei viel\u00e4 olemassa olevia toimintatapoja tai vaihtoehtoisesti implementoidaan laajemmin toisaalla hyv\u00e4ksi todettuja malleja.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saattaa n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 joudumme tarkastelemaan niit\u00e4 perusteita, joiden mukaan omistus- ja hallintaoikeus maahan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy. Yksi esimerkki t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallalla olevista poliittisista j\u00e4rjestelmist\u00e4 poikkeavasta tavasta ajatella ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja nautintaoikeuksiin liittyvi\u00e4 hallintakysymyksi\u00e4 l\u00f6ytyy saamelaisten, Fennoskandian pohjoisosissa asuvan alkuper\u00e4iskansan, siidaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Perinteinen siidaj\u00e4rjestelm\u00e4 on muuhunkin kuin poronhoitoon liittyv\u00e4 paikallisen hallinnan muoto, jota ei koskaan ole varsinaisesti lakkautettu, vaikka se onnistuneen kolonisaation ja osittain onnistuneen assimilaation my\u00f6t\u00e4 onkin monelta osin syrj\u00e4ytetty (Siidaskuvla n.d.).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Oikaistaksemme kurssiamme ja hahmottaaksemme paremmin osaamme el\u00e4m\u00e4n monimuotoisen kudelman osana, meid\u00e4n on lohdullista muistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n eksponentiaalista talouskasvua ja alati enemm\u00e4n luonnonvaroja vaativan kapitaloseenin lipun alla seilaavan arkkimme ruoria k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ollut varsin kapea otanta siit\u00e4 k\u00e4dellisten nis\u00e4kk\u00e4iden populaatiosta, jota ihmiskunnaksi kutsumme. Eurosentrinen patriarkaatti ei lopulta tarjoa kovinkaan edustavaa otosta kaikista niist\u00e4 ihmislajille ominaisista tavoista hahmottaa itse\u00e4\u00e4n osana muuta luontoa.<\/p>\n

Tehd\u00e4ksemme tarvittavia korjausliikkeit\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voisi olla paikallaan mietti\u00e4, olisiko j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 opetella ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mink\u00e4laista ajattelua sellaisten alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisyhteis\u00f6jen toiminnan taustalla on, joille kest\u00e4v\u00e4 suhde ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 sen hyvinvoinnin vaaliminen on ollut tietoinen valinta. Voisimmeko antaa enemm\u00e4n tilaa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 heille, jotka eiv\u00e4t ihan viel\u00e4 ole unohtaneet miksi suhde ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on suhde suurempaan itseen? Heille, joiden ajallinen perspektiivi on kvartaalien sijaan ylisukupolvinen. Heille, joille el\u00e4m\u00e4n monimuotoinen n\u00e4ytelm\u00e4 on monilajisena t\u00e4ynn\u00e4 osallistavaa toimijuutta. Heille, joilla on kyky k\u00e4yd\u00e4 dialogia monologin sijaan.<\/p>\n

Matti Koivunen<\/strong><\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on ymp\u00e4rist\u00f6politiikan opiskelija It\u00e4-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella. Teksti on laadittu osana <\/em>Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6 -kurssia. <\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n

Ainsworth, D., Collins, T., & d\u2019Amico, F. (2022). Nations adopt four goals, 23 targets for 2030 in Landmark UN Biodiversity Agreement. In\u00a0Convention on Biological Diversity December<\/em>\u00a0(Vol. 19, pp. 2022-12).<\/p>\n

Dasgupta, P. (2021). The economics of biodiversity: the Dasgupta review.<\/em> Hm Treasury.<\/p>\n

Euroopan komissio. (2019). Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma.<\/em> Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alu<\/em>eiden komitealle<\/em>. https:\/\/eur-lex.europa.eu\/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0003.02\/DOC_1&format=PDF<\/a><\/p>\n

Euroopan komissio. (2021). EU:n biodiversiteettistrategia 2030: Luonto takaisin osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Euroopan unionin julkaisutoimisto.<\/em> https:\/\/eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/HTML\/?uri=CELEX:52020DC0380&from=EN<\/a><\/p>\n

Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskus. (2020). Verkkosivu. (P\u00e4ivitetty viimeksi 10.02.2020) Luonnon monimuotoisuus \u2013 ekosysteemit.<\/em> https:\/\/www.eea.europa.eu\/fi\/themes\/biodiversity\/intro<\/a> (viitattu 02.04.2023)<\/p>\n

Hickel, J. (2020). Less is more\u202f: how degrowth will save the world.<\/em> London: William Heinemann.<\/p>\n

Hirvilammi, T. (2015). Kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin j\u00e4ljill\u00e4. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. <\/em>Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. Helsinki: Kansanel\u00e4kelaitos.<\/p>\n

Keto, S. (2022). Enemm\u00e4n kuin sapiens: Kasvu elonkirjon j\u00e4seneksi.<\/em> Helsinki: Into.<\/p>\n

Kr\u00f6ger, M. (2022).\u00a0Extractivisms, existences and extinctions: Monoculture plantations and Amazon deforestation<\/em>. Taylor & Francis.<\/p>\n

Moore, J. W. (2016). The Rise of Cheap Nature. Teoksessa Moore, J. W. (toim.) Anthropocene or capitalocene?: Nature, history, and the crisis of capitalism<\/em>. (s. 78-115) Pm Press.<\/p>\n

Siidaskuvla. (n.d.). Verkkosivu. Siida School \u2013 Community Driven Renewal of S\u00e1mi Siida System.<\/em> https:\/\/siidaskuvla.net\/siida-school-community-driven-renewal-of-sami-siida-system\/<\/a> (viitattu 02.04.2023)<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. (n.d.). EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus<\/em>.
\nhttps:\/\/ym.fi\/eu-n-biodiversiteettistrategia<\/a> \u00a0(viitattu 02.04.2023)<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keskeisimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 niin kansallisessa kuin kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, ett\u00e4 toisin kuin viel\u00e4 hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimenomaan vaatii ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten huomioimista \u2013 niiden sivuuttamisen sijaan. Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen viesti luontokadon […]<\/p>\n","protected":false},"author":198,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[301],"tags":[310,226,31,307,313,304,250,217,11],"class_list":["post-1192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matti-koivunen","tag-ekosysteemit","tag-ihminen-ja-ymparisto","tag-kestava-kehitys","tag-luontokato","tag-luontosuhde","tag-monimuotoisuus","tag-ymparisto","tag-ymparistohuoli","tag-ymparistopolitiikka"],"acf":[],"yoast_head":"\nIhmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keskeisimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 niin kansallisessa kuin kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, ett\u00e4 toisin kuin viel\u00e4 hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimenomaan vaatii ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten huomioimista \u2013 niiden sivuuttamisen sijaan. Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen viesti luontokadon […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kaikki HiMassa | All things HiMa\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-06-02T11:13:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-06-02T11:17:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Toimitus\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Toimitus\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\"},\"author\":{\"name\":\"Toimitus\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4\"},\"headline\":\"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus\",\"datePublished\":\"2023-06-02T11:13:53+00:00\",\"dateModified\":\"2023-06-02T11:17:01+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\"},\"wordCount\":1541,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg\",\"keywords\":[\"ekosysteemit\",\"Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6\",\"kest\u00e4v\u00e4 kehitys\",\"luontokato\",\"luontosuhde\",\"monimuotoisuus\",\"ymp\u00e4rist\u00f6\",\"ymp\u00e4rist\u00f6huoli\",\"ymp\u00e4rist\u00f6politiikka\"],\"articleSection\":[\"Matti Koivunen\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\",\"name\":\"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg\",\"datePublished\":\"2023-06-02T11:13:53+00:00\",\"dateModified\":\"2023-06-02T11:17:01+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1.jpg\",\"width\":1064,\"height\":600},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/\",\"name\":\"Kaikki HiMassa | All things HiMa\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4\",\"name\":\"Toimitus\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/author\/katip\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa","og_description":"Ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuva luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on noussut yhdeksi ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keskeisimmist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 niin kansallisessa kuin kansainv\u00e4lisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten nousu vakavasti otettaviksi aiheiksi kaikilla politiikan tekemisen tasoilla on johtanut siihen, ett\u00e4 toisin kuin viel\u00e4 hetki sitten, uskottavan politiikan tekeminen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimenomaan vaatii ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten huomioimista \u2013 niiden sivuuttamisen sijaan. Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 poliittinen viesti luontokadon […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/","og_site_name":"Kaikki HiMassa | All things HiMa","article_published_time":"2023-06-02T11:13:53+00:00","article_modified_time":"2023-06-02T11:17:01+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg","type":"","width":"","height":""}],"author":"Toimitus","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Toimitus","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/"},"author":{"name":"Toimitus","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4"},"headline":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus","datePublished":"2023-06-02T11:13:53+00:00","dateModified":"2023-06-02T11:17:01+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/"},"wordCount":1541,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg","keywords":["ekosysteemit","Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6","kest\u00e4v\u00e4 kehitys","luontokato","luontosuhde","monimuotoisuus","ymp\u00e4rist\u00f6","ymp\u00e4rist\u00f6huoli","ymp\u00e4rist\u00f6politiikka"],"articleSection":["Matti Koivunen"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/","name":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus - Kaikki HiMassa | All things HiMa","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1-1024x577.jpg","datePublished":"2023-06-02T11:13:53+00:00","dateModified":"2023-06-02T11:17:01+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2023\/06\/IMG_20160926_111743-1064x600-1.jpg","width":1064,"height":600},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/2023\/06\/02\/ihmisen-ja-muun-luonnon-monimuotoisuus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ihmisen ja muun luonnon monimuotoisuus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/","name":"Kaikki HiMassa | All things HiMa","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/#\/schema\/person\/edc0622b76785d4e6a34f69af3e243b4","name":"Toimitus","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/author\/katip\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/198"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1192"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1216,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1192\/revisions\/1216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/kaikkihimassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}