Tag Archives: vaikuttavuus

Tutkimusyhteisöt yliopiston ytimessä

Yliopistot profiloivat tutkimustaan. Kaikkea ei yritetä saavuttaa vaan tutkimus pyritään fokusoimaan yliopiston omille vahvuusaloille. Yhä useammin vahvuusaloista kootaan moniteellisesti isompia tutkimuksen näyteikkunoita. Samalla tutkimuksella tavoitellaan entistä suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tähän on Itä-Suomen yliopistossakin pyritty.

Tutkimuksen vahvuuksien täytyy löytyä objektiivisella tavalla. Useimmiten tunnistus perustuu tutkimuksen tason kansainväliseen arviointiin. Itä-Suomen yliopiston RAE2019- arvioinnin kohteena ovat tutkimusyhteisöt. Ne ovat tietyn teeman ympärille rakentuneita monitieteisiä ja kansainvälisesti verkostoituneita yhteisöjä, joilla on selkeä tutkimusfokus. UEF RAE2019 -arvioinnissa arvioitavia tutkimusyhteisöjä on kaikkiaan 16. Muutamat niistä perustuvat jo usean vuoden yhteistyöhön, mutta uusiakin on muodostettu arviointia ja tulevaisuuden tutkimusta varten. Lähtökohdat ovat kieltämättä hieman erilaiset; toisilla on aikaisemmat yhteiset näytöt, toisilta ne ehkä vielä puuttuvat.

Tutkimusyhteisöt voivat olla paitsi tapa arvioida tutkimusta myös organisoida UEFin tutkimusta tulevaisuudessa. Tutkimusyhteisöllä tulee olla yliopistossamme tieteellisesti korkeatasoinen ydin ja yhteiset isot tavoitteet, joiden tavoitteluun koko yhteisö on sitoutunut. Ei vaan suunnittelu- ja arviointivaiheessa paperilla vaan käytännössä konkreettisessa toiminnassa. Yhteisön kova tutkimuksellinen ydin on kuin veturi, joka vetää vaunuja eli muuta laadukasta tutkimusta mukaansa. Junaan voidaan liittää uusia vaunuja sitä mukaa, kun uusia konkretisoituneita ideoita ja rahoituksen saaneita suunnitelmia löytyy kyytiin. Voineepa jossakin tilanteessa veturikin vaihtua, ja koko juna ohjautua uudelle raiteelle muuttaen suuntaansa. Se olisi luonnollista, sillä tutkimuksen tulee asteittain myös uusiutua.

Sisäinen yhteistyö yhdistää osaamisemme, mutta ei riitä viemään tutkimusta maailman huipulle. Hyväkään tutkimusyhteisö ei saavuta pelkällä yliopiston sisäisellä yhteistyöllä tieteellisen ”ekselenssin” indikaattoreita. Tutkimusyhteisöksi järjestäytymällä meidän tulee luoda edellytykset entistä vahvemmalle kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Näyttäydytään maailmalla ja haetaan parhaat tutkimuskumppanit globaalisti. Vain se luo edellytykset myös riittävälle kilpaillulle tutkimusrahoitukselle, joka on välttämätöntä tutkimusmenestyksen saavuttamiseksi. UEFin sisäinen rahoitus, tai edes muu kansallinen rahoitus, ei siihen riitä. Ei harhauduta ajattelemaan toisin. Tämä olkoon kannustus myös niille, jotka eivät mahdollisesti ole tulevan tutkimusstrategian ytimessä.

Jukka Jurvelin, dekaani

 

Strategiatyö näyttää suuntaa tutkimuksen ja koulutuksen uusiutumiseen

Eduskuntavaalikampanjoissaan puolueet vannoivat yksituumaisesti koulutukseen ja tutkimukseen panostamisen tärkeyttä kansallisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä globaaleihin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen, vastaamiseksi. Muodostettavalla hallituksella on edessä lupauksen lunastamisen paikka. Toimeen tarttumiseen tarjoaa hyvän tiekartan vuoden alussa julkistettu OKM:n korkeakouluvisio kehittämisohjelmineen.

OKM:n korkeakouluvisio heijastuu myös UEF:issa käynnissä oleva strategiatyöhön. Nykyinen tutkimusstrategiamme on jo painottanut monitieteistä tutkimusyhteistyötä, joka on nostettu myös OKM:n visiossa keskeiseksi ohjenuoraksi avoimuuden rinnalla. Käynnissä olevan tutkimuksen arvioinnin lähtökohtana on mahdollistaa tutkimuksen uusiutuminen rohkaisemalla tutkimusryhmiä muodostamaan monitieteisiä tutkimusyhteisöjä yhteisesti määrittelemänsä teeman ympärille. Arviointiin valitut 16 tutkimusyhteisöä edustavat hyvin vahvinta tunnistettua osaamistamme, mutta viestivät samalla tutkimuskentän muutoksesta ja tutkimuksen uusiutumisen tärkeydestä.

Toimintaympäristön nopeasti muuttuessa koulutuksen painoarvo strategiassa korostuu. Yliopistojen on määriteltävä suhteensa kolmeen suureen muutoksen ajuriin. Koulutusrakenteisiin ja koulutusten sisältöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden vetovoimaisuuden säilyttämiseksi, työelämän tarpeiden huomioimiseksi sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Toinen strategista linjausta edellyttävä haaste liittyy koulutusohjelmiemme kansainvälistämiseen ja koulutustuotteiden kansainväliseen markkinointiin. Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, minkä johdosta linjaukset vaihtelevat tiedekunnittain ja laitoksittain, mutta yliopistotasolla tahtotilan on oltava selkeä. Kolmas suuri muutoksen ajuri koulutuksessa liittyy jatkuvaan oppimisen toimintamallin rakentamiseen ja sisällyttämiseen osaksi laitosten arkipäivää yhdessä Aducaten kanssa. UEFin näkökulmasta OKM:n korkeakouluvision painottama jatkuva oppiminen on meille ”uusvanhaa” toimintaa, sillä olemme valtakunnallisesti avoimen yliopiston toimijana kolmen kärjessä, joka erottuu selkeästi muista toimijoista. Mutta kaikkien rynniessä tälle alueelle on juostava kovaa, jotta pysyisi paikallaan.

Käynnissä oleva strategiatyö on tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa aiempaa vaativampaa. Reaktiivisen toiminnan vastapainoksi yliopistojen on otettava rohkeampi rooli yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden tiennäyttäjinä.

Harri Siiskonen

 

Yliopistot osana maakuntauudistusta

Syksyllä selviää miten käy maakunta- ja SOTE-uudistuksen. Miksi meidän yliopistolta pitäisi olla mukana muutoksessa, vaikka emme ole hallinnollisesti osa muutosta?

Yliopistoilla on iso rooli osaavan työvoiman turvaamiseksi maakunnissa. Tarvitaan yhteistyötä työnantajien, maakunnan ja kaupunkien kanssa sen varmistamiseksi, että koulutus vastaa alueiden tarpeisiin.

Toisaalta monen yliopiston oppialan koulutus on osana maakunnan rakenteita. Pohjois-Savossa tämä koskee esim. lääketieteen aloja, sosiaalitieteitä, ravitsemustieteitä, farmasiaa ja hoitotieteitä. Koska monen vastuutoimijan, kuten yliopistosairaala ja opetusterveyskeskukset, rooli on muuttumassa, korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen Pohjois-Savossa vaatii tiivistä maakunnallista yhteistyötä.

Yliopistoilta halutaan kolmannen tehtävän mukaista vaikuttavuutta. Maakunnissa tämä liittyy suoraan yliopistojen rooliin maakuntien toiminnassa ja kehittämisessä. Tämä voi parhaimmillaan olla Pohjois-Savossakin merkittävä maakunnan kilpailuetu.

Innovaatioiden ja tekoälyn toivotaan tuovan kasvua, erityisesti myös terveysalalla. Kansainvälisen kilpailukyvyn tueksi tähän täytyy kytkeä yliopistojen osaamisen ja SOTEn rakenteet yhdistävät suomalaiset ainutlaatuisuudet. Näitä ovat esim. sosiaali- ja terveysdatan yhdistävä tutkimus, menestyksekäs näyttö terveyden edistämisestä väestötasolla, ainutlaatuinen geenitutkimus (mm. Finngen-projekti) ja kehittyvä kansallinen biopankkiverkosto ja osaamiskeskusverkosto (mm. kansallinen neurokeskus ja syöpäkeskus).

Kunhan lomat ovat ohi palataan luomaan tulevaisuuden maakuntia. Lähdetäänpä yliopistolta siihen työhön mukaan!

Jussi Pihlajamäki
dekaani, terveystieteiden tiedekunta

Innovaatioekosysteemi, siis mikä?

”Globaalin toimintaympäristön muutokset korostavat systeemisen lähestymistavan, yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatioiden syntyprosessissa. Tämä toteutuu parhaiten yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiiviissä vuorovaikutuksessa eli innovaatioekosysteemeissä” (Policy Brief 15/2016).  Tulikohan selväksi?

UEFin päivitettyyn strategiaan sisältyy vahva pyrkimys yliopiston vaikuttavuuden parantamisesta. Tavoite perustuu vahvasti ”avoin innovaatioekosysteemi”-konseptiin. Sen mukaan toimimme tiiviimmin yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Luomme toimintaympäristön, jossa vuorovaikutus on spontaania ja jaamme osaamisemme toisillemme. Näin siis tekevät myös yritykset, avoimen tieteen hengessä. Luomme uutta yhdessä tutkimuksen alkumetreistä alkaen. Ei niin kuin aikaisemmin, jolloin yritys tai muu yhteistyökumppani haettiin mukaan vasta kun tutkimussuunnitelma oli valmis.

Miksi olisimme mukana tällaisessa tekemisessä, eihän siitä meille mitään makseta, vai? Ei kannatane olla näin pessimisti. Uskon, että avoin yhteistyö ja tiedon jakaminen mahdollistavat aktivoituvan hanketoiminnan ja rahoituksen, ehkä yrityksistäkin. Saamme toisiltamme tutkimusideoita, joita yksin emme olisi keksineet. Niitä sitten yhdistyvien osaamisten avulla ratkomme. Yhdessä ponnistellen synnytämme uutta ja vahvistamme alueellista elinvoimaa.  Se vuorostaan parantaa UEFin toimintaedellytyksiä. Uskon myös tieteen tason paranemiseen, kun mukana ovat kansainväliset huippuosaajat.

Kaikki tuo vaatii avoimempaa ajattelua: muut voivat auttaa ideoinnissa ja tuoda sellaista osaamista mitä itsellä ei ole. Minunkin pitää vain jakaa omaa osaamistani, ja ehkä myös ainutlaatuista dataani. Kyse on osaamisen siirrosta, ei perinteisestä teknologian siirrosta. Aikaisemmin tällaista toimintaa kutsuttiin yliopiston kolmanneksi tehtäväksi, nyt se toivottavasti integroituu saumattomasti meidän tutkimus- ja koulutustoimintaan. Molempia päätehtäviä on tarkoitus edistää kuvatulla innovaatioekosysteemitoiminnalla. Avoimia innovaatioekosysteemejä kehitetään Kuopiossa terveyden, ja Joensuussa biotalouden ja koulutuksen/opetuksen aloille.

Jukka Jurvelin, dekaani
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

Mistä avoimuuden palo?

Olimme viime viikolla Brysselissä tapaamassa avoimen tieteen ja avointen innovaatioiden parissa työskenteleviä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Kaikista keskusteluista huokui vahva usko, että avoin tiede ratkaisee edessä olevia suuria haasteita. Keskustelut vahvistivat uskoa siihen, että UEFin vaikuttavuus-strategiatyö on oikeilla jäljillä. Haemme vaikuttavuutta tieteen ja opetuksen avoimuuden, sekä avointen innovaatioiden kautta. Lähtökohtana on, että vaikuttavuus on keskeinen osa tutkimusta ja opetusta, ei näiden toimintojen erillistä jalkautusta.

UEFissa pyritään silottamaan tietä avoimen tieteen edellytyksille. Periaatteena on, että tutkijalle ei tulisi aiheutua uusia teknisiä ongelmia. Julkaisujen avaamiseen liittyvä rinnakkaistallentaminen on kunnossa, samoin ohjeistukset aineistonhallintasuunnitelmiin. Tietotekniikkapalvelut tukee tutkimuksen aikaisen datan hallinnassa ja kirjasto tuottaa palveluja avointen julkaisujen ja aineistojen osalta. Paljon on vielä tehtävää, kuten avoimeen tieteeseen liittyvien koulutustarpeiden tunnistaminen sekä tarvittavan koulutuksen järjestäminen. Avoimen tieteen tekemiseen tarvitaan uudenlaisia taitoja ja toimintamalleja. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle tohtoriopiskelijoista.

Mikä sitten innoittaa tutkijan avoimen tieteen harjoittamiseen? Tärkein kannustin on oman tutkimuksen merkityksen ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Toinen arkipäiväisempi peruste on, että rahoittajat edellyttävät tutkimuksen tuotosten avoimuutta. Julkaisujen lisäksi laadukkaat avoimet tutkimusaineistot ovat meriittejä niin tutkijoille kuin yliopistoille. Perinteisesti tutkijoiden ansioituminen painottuu tieteelliseen julkaisemiseen ja menestykseen kilpaillun rahoituksen hankinnassa. EU:ssa on parhaillaan työryhmiä miettimässä avoimessa tieteessä menestymisen huomioivia indikaattoreita, altmetriikkaa. Se mitä mahdolliset uudet mittarit eivät muuta, on uuden löytämisen innostava vaikutus.

Jaakko Puhakka
akateeminen rehtori

Yliopistot vaikuttavat

Yliopistot ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja lähes tuhatvuotisella historiallaan sen vanhimpia instituutioita, jotka vaikuttavat monin tavoin kansalliseen ja alueelliseen sivistykseen ja hyvinvointiin.

Yliopistojen vaikuttavuus toteutuu suorasti ja epäsuorasti monien kanavien kautta ja epäilemättä tutkimus ja koulutus ovat sen kannalta tärkeimpiä kokonaisuuksia. Yhteiskunnan nopeasti muuttuvissa haasteissa tämä ei näytä enää kuitenkaan riittävän ja vaatimukset siitä, että yliopistoilla olisi vahvempaa suoraa taloudellista vaikuttavuutta, voimistuvat. Tutkimuksen odotetaan tuottavan välitöntä hyötyä parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden muodossa. Investoiduille veroeuroille odotetaan nopeaa vastetta.

Suomen menestys on aina pohjannut hyvää koulutukseen ja vahvaan osaamiseen. Vaikka Suomen osaaminen ja teknologia ovat edelleen korkealla tasolla, niiden muuttuminen tuottavaksi toiminnaksi on osoittautunut haastavaksi. Suomessa tehdään määrällisesti jopa eniten maailmassa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta sen tulosten luotettava mittaaminen on erittäin vaikeaa. Asioiden lineaarista yhteyttä on nimittäin usein vaikea suoraan mitata ja osoittaa.

Taloudellisten vaikutusten ohella ei pidä unohtaa yliopistojen sivistystehtävää eikä vaikuttavuutta vaikkapa poliittiseen päätöksentekoon. Yliopistot tuottavat tietoa, jolla on suuri arvo näissä molemmissa tehtävissä, mutta tämän vaikuttavuuden mittaaminen on vielä taloudellista vaikuttavuuttakin vaikeampaa.

Yliopistojen vaikuttavuus ja yhteydet ympäristöön ovat siis nousseet taas vahvasti keskusteluun.  Itä-Suomen yliopisto haluaa olla mukana yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen
rehtori

Vaikuttavuuden äärellä

Yliopistoilta haetaan lisää yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Viime aikoina julkinen keskustelu on painottunut lyhyellä tähtäimellä ulos mitattavissa oleviin vaikutuksiin. Ei puhuta niinkään pitkäjänteisen asiantuntijakoulutuksen ja perustutkimuksen avulla rakennettavasta yhteiskunnan menestyksestä.

Mihin meidän odotetaan vaikuttavan? Ainakin siihen, että olemme kilpailukykyisiä, kansalaiset voivat hyvin ja heillä on riittävä elintaso sekä siihen, että koulutus ja tutkimus kannattavat. Yliopistoilta odotetaan nopeita ratkaisuja kansakunnan akuutteihin haasteisiin – ja niitä riittää.

Kun monet perinteiset työmaat ovat valuneet ulkomaille, uusien innovaatioiden kautta odotetaan uusia työpaikkoja erityisesti pk-sektorille. Tämä koskee niin teknologisia kuin aineettoman pääoman innovaatioita. Ihmisten hyvinvointiin on korkea aika vaikuttaa tuomalla innovaatioita ja uusia lähestymistapoja meneillään olevaan sosiaali- ja terveysalan reformiin. Siinähän ei ole pelkästään kysymys sairaaloiden sijoittelusta kuten lehtiä lukemalla voisi luulla. Seitsemänkymmentä prosenttia sote-alan budjetista kytkeytyy sosiaalialaan. Tärkein vaikuttamisen paikka meillä on ylläpitää ja vahvistaa uskoa siihen, että koulutus ja tutkimus kannattavat. Ainoastaan niistä ponnistamalla maamme voi pärjätä.

Keihin meidän odotetaan vaikuttavan? Innovaatioiden osalta tulee  luonnollisesti toimia niin, että innovaatiot kaupallistuvat ja tulevat käyttöön omin toimin tai sitten tahojen toimesta, joilla on siihen kyky ja halu. Meidän pitää vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin. Tutkimusjärjestelmää on laajennettu tähän suuntaan. Tietoon perustuvan päätöksenteon kannustamiseksi on luotu uusi strategisen tutkimuksen istrumentti. Yhteiskunnallisen päätöksentekoon vaikuttava taho ovat kansalaiset. Äänestäjien mielipiteillä tuppaa olemaan vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon.

Miten sitten mitata yliopistojen onnistumista näissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävissä? Teknologian kaupallistamisen osalta mittaristo on luotavissa. Tätä onkin jo mietitty varsin pitkälle ja seuraavanlaisia mittareita on esitetty: työpaikat, uudet yritykset ja ulkopuoliset sijoitukset niihin, yhteiset julkaisut ja patentit yritysten kanssa sekä lisenssioinnit. Monet näistä mittareista soveltuvat myös aineettoman pääoman innovaatioihin. Näissä vuorovaikutustahoina olisivat useammin julkisen sektorin toimijat kuin yritykset. Kansalaisiin vaikuttamisen mittareiksi näistä ei ole.

Kansalaisiin vaikutetaan pääasiassa median ja yhä useammin sosiaalisen median kautta. Vastaavalla tavalla kuin bibliometriikkaa käytetään tieteellisen tuotannon arviointiin, altmetriikkaa käytettäisiin vaikuttavuuden mittarina. Ts. Mitattaisiin sitä, miten paljon saadaan keskustelua aikaiseksi. Tämä mittari voisi pelittää, jos puheen paljous ja sanottavan määrä olisivat suoraan verrannollisia. Tutkimustulosten välittäminen ymmärrettävässä ja kiinnostavassa muodossa suurelle yleisölle on tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Tarvitaan myös tiedottamisesta kiinnostuneita tutkijoita.

Taitaa olla niin, etteivät samat vaikuttavuuden mittarit istu kaikille. Tekniikkaan, luonnontieteisiin ja lääketieteeseen vaikuttavuus on mitattavissa. Paljon vaikeampaa on luetella vaikuttavuuden yhteismitallisia mittareita meidän monialayliopistoon, missä on kaikki muut koulutusalat paitsi tekniikka. Vaikutamme inhimillisen elämän kaikissa vaiheissa – kohdusta hautaan.

UEF:issa mietitään parhaillaan keinoja tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseksi.  Tällä hetkellä meiltä yrittäjiksi päätyy noin 1 % valmistuneista. Toimintaympäristöä pitäisi saada kehitettyä niin, että tulosten hyödyntämismahdollisuuksia mietittäisiin tutkimushankkeissa alusta pitäen. Kaikkia tutkijoita kaupallistaminen ei sytytä, eikä tarvitsekaan. Optimaalisesti tutkimusryhmissä olisi mukana kaupallistamisnäkökulmasta kiinnostunut tutkija ja vuorovaikutus ulkopuolisiin hyödyntäjä- ja rahoittajatahoihin olisi jatkuva ja välitön.

Pitkällä tähtäimellä perustutkimus tuottaa perustan merkittäville innovaatioille. Pelkästään lyhyen tähtäimen vaikuttavuuteen keskittymällä tyhjennämme aiemmalla perustutkimuksella koottua pajatsoa. Sitä paitsi monen tutkijan intohimo tutkimukseen lähtee uteliaisuudesta. Uteliaisuus ei ole kuriositeetti vaan perimmäinen innovaatioiden lähde.

Jaakko_Puhakka_TTY_100x130_3Jaakko Puhakka
akateeminen rehtori